Työ- ja elinkeinoministeriö E-JATKOKIRJE TEM2012-00104 EOS Kumpuvaara Outi(TEM) 17.02.2012 Suuri valiokunta Viite Asia Ecodesign-direktiivin ja energiamerkintädirektiivin nojalla annettavat tuoteryhmäkohtaiset säädökset U/E-tunnus: E 48/2010 EUTORI-numero: EU/2008/1249 ja EU/2008/1602 Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n mukaisesti 7.6.2010 annettua selvitystä täydentävä selvitys ecodesign-direktiivin ja energiamerkintädirektiivin nojalla annettavista tuoteryhmäkohtaisista säädöksistä. Osastopäällikkö, ylijohtaja Esa Härmälä Ylitarkastaja Outi Kumpuvaara LIITTEET Perusmuistio (TEM2012-00062)
2(2) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi energia, energiansäästö, energiatehokkuus TEM ALR, EUE, LVM, OKM, SM, TRAFI, UM, VM, VNEUS, YM
Työ- ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM2012-00062 EOS Kumpuvaara Outi(TEM) 17.02.2012 Asia EU; Tuotteiden energiatehokkuus; Ecodesign-direktiivin ja energiamerkintädirektiivin nojalla annettavat tuoteryhmäkohtaiset säädökset Kokous Liitteet Viite EUTORI/Eurodoc nro: U-tunnus / E-tunnus: EU/2008/1249 (ecodesign-direktiivi) ja EU/2008/1602 (energiamerkintädirektiivi) E 48/2010 Käsittelyn tarkoitus ja käsittelyvaihe: Asiakirjat: Tuotteiden energiatehokkuudesta annetaan ecodesign-direktiivin (2009/125/EY) ja energiamerkintädirektiivin (2010/30/EU) nojalla tuoteryhmäkohtaisia säädöksiä. Säädökset annetaan Euroopan komission johdolla komitologiamenettelyssä ja delegoituina säädöksinä. Tämän selvityksen tarkoituksena on informoida eduskuntaa 7.6.2010 toimitetun E-kirjeen jälkeen annetuista sekä valmistelussa olevista tuoteryhmäkohtaisista säädöksistä. - EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely: Käsittelijä(t): Suomen kanta/ohje: Delegoidut säädökset (SEUT 290 art.) ja komitologiamenettely (SEUT 291 art.) Työ- ja elinkeinoministeriö, ylitarkastaja Outi Kumpuvaara, puh. 010 606 4106 Ympäristöministeriö, yli-insinööri Pekka Kalliomäki (rakennustuotteet), puh. 050 572 6359 Suomi pitää tärkeänä tuotteiden energiatehokkuuden parantamista. Ecodesign-direktiivin ja energiamerkintädirektiivin nojalla annettavilla tuoteryhmäkohtaisilla säädöksillä voidaan tehokkaasti vähentää energiankulutusta. Samalla kun uusia tuoteryhmiä tulee
käsittelyyn, on tärkeää pitää huolta siitä, ettei aikaisemmassa vaiheessa valmisteluprosessiin otettujen tuoteryhmien käsittely viivästy. On tärkeää, että komissiolla on edellytykset toimia tehokkaasti. 2(8) Pääasiallinen sisältö: Tuotteiden energiatehokkuusvaatimukset ovat perinteisesti kohdistuneet kotitaloustuotteisiin. Lainsäädäntö on viime vuosina kehittynyt niin, että se yhä enemmän kattaa myös rakennustuotteita ja teollisuudessa käytettäviä tuotteita. Tuotteiden energiatehokkuusvaatimukset on voimakkaasti kasvava sääntelyala EU:ssa ja suuri sähkönsäästökokonaisuus. Ekologisen suunnittelun vaatimukset on tähän mennessä asetettu 12 tuoteryhmälle ja valmistelussa on vaatimukset yli kolmellekymmenelle tuoteryhmälle. Merkintävaatimukset on säädetty 9 tuoteryhmälle ja valmistelussa on vajaan kahdenkymmenen tuoteryhmän vaatimukset. Tuotteiden energiatehokkuuden puitelainsäädäntö Tuotteiden energiatehokkuudesta säädetään EU:ssa kahden puitedirektiivin nojalla: ecodesign-direktiivin (2009/125/EY) ja energiamerkintädirektiivin (2010/30/EU). Ecodesign-direktiivin nojalla tuotteille asetetaan ekologisen suunnittelun vaatimukset, jotka kohdistuvat tuotteiden valmistajiin. Jos tuote ei täytä sille asetettuja vaatimuksia, sitä ei saa tuoda EU:n markkinoille. Energiamerkintädirektiivin nojalla säädetään puolestaan tuotteeseen kiinnitettävästä energiamerkinnästä, joka auttaa loppukäyttäjää valitsemaan energiatehokkaan tuotteen. Ecodesign-direktiivin ja energiamerkintädirektiivin nojalla annetaan sitovia tuoteryhmäkohtaisia vaatimuksia komission asetuksina komitologiamenettelyssä ja delegoituina säädöksinä. Euroopan komission asetukset ovat sellaisinaan voimassa Suomessa. Ecodesign-direktiivi uudistettiin vuonna 2009 ja energiamerkintädirektiivi vuonna 2010. Samassa yhteydessä niiden soveltamisalaa laajennettiin niin, että tuoteryhmäkohtaisia vaatimuksia voidaan asettaa kotitalouslaitteiden ja energiaa käyttävien tuotteiden (energy-using products) lisäksi energiaan liittyville tuotteille (energy-related products). Tähän liittyen komissio tilasi selvitystyön, jossa oli tarkoitus päivittää nykyinen metodologia MEEuP (Methodology for the Ecodesign of Energy using Products) koskemaan myös energiaan liittyvä tuotteita. Selvitys valmistui joulukuussa 2011 ja sitä käsiteltiin kuulemisfoorumissa 20.1.2012. Selvitys on luettavissa osoitteessa www.meerp.eu. Toinen komission ajankohtainen selvityshanke on ecodesign-direktiivin 21 artiklan mukainen selvitys, jossa arvioidaan direktiivin ja sen täytäntöönpanotoimenpiteiden tehokkuutta. Komissio arvioi vuonna 2012 sen pohjalta muun muassa sitä, onko soveltamisalaa tarpeen laajentaa energiaan liittyviä tuotteita laajemmalle. Loppuraportti toimitetaan komissiolle helmikuussa 2012. Selvityksen internetsivut ovat osoitteessa www.cses.co.uk/ecodesign_evaluation.
Ecodesign-direktiivin nojalla annettavat tuoteryhmäkohtaiset säädökset 3(8) Ecodesign-direktiivi velvoittaa tuotteiden valmistajia ja maahantuojia vasta, kun kyseiselle tuotteelle on Euroopan komission johdolla laadittu tuoteryhmäkohtaiset vaatimukset. Vuonna 2010 annettiin ecodesign-asetukset pyykinpesukoneille ja astianpesukoneille. Puhaltimille asetettiin vaatimukset vuonna 2011. Lisäksi EU:n jäsenmaiden edustajista koostuva sääntelykomitea on puoltanut huoneilmastointilaitteita ja vesipumppuja koskevia asetusehdotuksia, mutta niiden jatkokäsittely on kesken. Kiertovesipumppuja koskevan asetuksen muutoksesta sääntelykomitea äänestää poikkeuksellisesti kirjallisessa menettelyssä, joka päättyy 17.2.2012. Ecodesign-direktiivin nojalla on tähän mennessä annettu komission asetukset kaikkiaan 12 tuoteryhmälle: sähkö- ja elektroniikkalaitteiden lepovirtakulutus (EY) N:o 1275/2008 perusdigisovittimet (EY) N:o 107/2009 kotitalouksien valaistustuotteet (EY) N:o 244/2009 palvelusektorin valaistustuotteet (EY) N:o 245/2009 ulkoiset teholähteet (EY) N:o 278/2009 sähkömoottorit (EY) N:o 640/2009 kiertovesipumput (EY) N:o 641/2009 televisiot (EY) N:o 642/2009 kotitalouksien kylmäsäilytyslaitteet (EY) N:o 643/2009 kotitalouksien pyykinpesukoneet (EU) N:o 1015/2010 kotitalouksien astianpesukoneet (EU) N:o 1016/2010 puhaltimet (EU) N:o 327/2011 Euroopan komissio järjestää säännöllisesti jäsenvaltioiden edustajille ja sidosryhmille kuulemisfoorumeita, joissa käsitellään uusia tuoteryhmiä koskevia säädösehdotuksia. Uusina tuoteryhminä kuulemisfoorumin käsittelyyn ovat tulleet pölynimurit, kuivausrummut, kahvinkeittimet, ammattikäyttöiset kylmälaitteet ja kotitalouksien valaistustuotteet (suunnattu valaistus). Kuulemisfoorumeissa on kaikkiaan käsitelty seuraavia tuoteryhmiä: tietokoneet ja näytöt kaupan kylmälaitteet ammattikäyttöiset kylmälaitteet lämmityskattilat lämminvesivaraajat pölynimurit kahvinkeittimet kuivausrummut kotitalouksien valaistustuotteet (suunnattu valaistus) lepovirta-asetuksen muutos (networked) Kirjallinen kuuleminen on pidetty palvelusektorin valaistustuotteista ja asuntoilmanvaihtolaitteista. Lisäksi suunnitelmissa on valmistella ekologisen suunnittelun vaatimukset myös seuraaville tuoteryhmille: kiinteän polttoaineen tulisijat, ammattikäyttöiset pyykinpesukoneet, kuivausrummut ja astianpesukoneet, isot ilmastointilaitteet, vesijäähdytteiset ilmastointilaitteet, huonelämmitysjärjestelmät, ilmalämmitykseen käytettävät keskuslämmityslaitteet, uunit, liedet, grillit, teollisuuden uunit ja muuntajat.
4(8) Uusien tuoteryhmien valmistelu alkaa laajan taustaselvityksen tekemisellä. Taustaselvitys aiotaan käynnistää jäteveden pumpuista, allaspumpuista, sähkömoottoreista, kompressoreista ja katkottomista teholähteistä (UPS). Uudet tuoteryhmät linjataan komission työohjelmassa. Nykyinen työohjelma on vuosille 2009-2011, ja uutta työohjelmaa valmistelleen parhaillaan. Uudesta työohjelmasta on enemmän tietoa kirjelmän loppupuolella kohdassa Tulevaisuuden näkymiä. Erityisesti on pyritty vaikuttamaan lämmityskattiloita ja lämminvesivaraajia koskevien vaatimusten sisältöön siten, että ne soveltuisivat paremmin Suomen oloihin. Komission alkuperäisen ehdotuksen mukaan jo noin 300 litran lämminvesivaraajat olisi kielletty EU:n markkinoilta, mikä olisi erittäin ongelmallista Suomen kannalta (yösähkön käyttö ja kulutushuippujen tasaaminen). Komission tarkoitus on saada lämmityskattiloita ja lämminvesivaraajia koskevat ecodesign- ja energiamerkintäasetukset valmiiksi vuonna 2012. Ecodesign-direktiivin piirissä kannustetaan teollisuutta sitoutumaan itsesääntelyyn. Vapaaehtoiset sopimukset on allekirjoitettu kuvantamislaitteista (esim. kopiokoneet) ja monitoimisista digisovittimista. Kuulemisfoorumeissa on lisäksi käsitelty mahdollisia teollisuuden aloitteita vapaaehtoisiksi sopimuksiksi työstökoneille ja lääkinnällisille kuvantamislaitteille (esim. ultraäänilaitteet). Ecodesign-direktiivin nojalla annettavien asetusten lisäksi energiatehokkuusvaatimuksista säädetään myös ennen ecodesign-direktiiviä annetussa kuumavesikattiloiden hyötysuhdedirektiivissä (92/42/ETY), joka on pantu täytäntöön ekosuunnittelulailla ja Suomen rakentamismääräyskokoelman osalla D7. Energiamerkintädirektiivin nojalla annettavat tuoteryhmäkohtaiset säädökset Energiamerkintädirektiivissä säädetään tuotteeseen kiinnitettävästä energiamerkinnästä, joka auttaa loppukäyttäjää valitsemaan energiatehokkaan tuotteen. Niihin tuotteisiin, joista on annettu tuoteryhmäkohtainen energiamerkintäsäädös, on kiinnitettävä energiamerkki. Merkki osoittaa tuotteen käytön aikaista energiankulutusta asteikolla A- G. Joissain tapauksissa käytössä ovat myös A-luokkaa paremmat luokat A+, A++ ja A+++. Energiamerkintädirektiivi uudistettiin vuonna 2010 ja se on ensimmäisiä EU:n säädöksiä, joihin sisältyy säädösvallan delegointi Euroopan komissiolle. Komissio antaa tuoteryhmäkohtaiset säädökset delegoituina asetuksina. Jäsenvaltiot eivät enää äänestetä niistä komitologiakomiteassa, kuten ecodesign-direktiivin järjestelmässä tehdään. Käytännössä energiamerkintäasetusehdotuksista on kuitenkin keskusteltu ecodesigndirektiivin alaisessa kuulemisfoorumissa. Ennen uutta energiamerkintädirektiiviä tuoteryhmäkohtaiset säädökset annettiin direktiiveinä, jotka on saatettu kansallisesti voimaan kauppa- ja teollisuusministeriön (nykyisin työ- ja elinkeinoministeriö) tai ympäristöministeriön asetuksilla tai päätöksillä. Sen sijaan nykyisin uuden energiamerkintädirektiivin nojalla tuoteryhmäkohtaiset säädökset annetaan komission asetuksina. Näin ollen Suomessa tällä hetkellä osa energiamerkintävaatimuksista perustuu ministeriöiden asetuksiin tai päätöksiin ja osa komission asetuksiin, jotka ovat sellaisinaan voimassa Suomessa.
5(8) Vuonna 2010 uusittiin kotitalouksien kylmälaitteiden, astianpesukoneiden ja pyykinpesukoneiden energiamerkintäsäädökset. Televisiot tulivat uutena tuoteryhmänä energiamerkinnän piiriin. Näiden neljän tuoteryhmän osalta ensimmäisen vaiheen vaatimukset tulivat voimaan vuoden 2011 lopussa. Huoneilmastointilaitteista annettiin uusi energiamerkintäsäädös vuonna 2011 ja niiden osalta vaatimukset tulevat voimaan vuoden 2013 alusta. Uusissa energiamerkintäasetuksissa on energiamerkin ulkonäkö muuttunut. Uudessa merkissä on sininen reunus ja se on ns. multikielinen eli samannäköistä merkkiä käytetään koko EU:ssa. Energiamerkintään liittyvä merkittävä muutos on myös se, että merkinnän piiriin kuuluvien tuotteiden mainonnassa on pitänyt 20.7.2011 alkaen hinta- ja energiatietojen yhteydessä ilmoittaa tuotteen energiatehokkuusluokka. Energiamerkintävaatimukset on tähän mennessä asetettu yhteensä 9 tuoteryhmälle. Komission asetukset on annettu seuraavista tuoteryhmistä: astianpesukoneet (EU) N:o 1059/2010 kotitalouksien kylmäsäilytyslaitteet (EU) N:o 1060/2010 pyykinpesukoneet (EU) N:o 1061/2010 televisiot (EU) N:o 1061/2010 huoneilmastointilaitteet (EU) N:o 626/2011? sovelletaan 1.1.2013 alkaen? siihen asti voimassa: direktiivi (2002/31/EY), YM:n asetus 1271/2002 Seuraavien 4 tuoteryhmän osalta energiamerkintävaatimukset on asetettu direktiivillä, joka on saatettu kansalliseen lainsäädäntöön ministeriön asetuksella tai päätöksellä: kuivausrummut (95/13/EY), KTM:n päätös 203/1996 kuivaavat pyykinpesukoneet (96/60/EY), KTM:n päätös 895/1997 lamput (98/11/EY), KTM:n asetus 859/2000 sähköuunit (2002/40/EY), KTM:n asetus 1052/2002 Ecodesign-direktiivin alaisessa kuulemisfoorumissa käsitellään myös energiamerkintävaatimuksia. Uusina tuoteryhminä kuulemisfoorumin käsittelyyn ovat tulleet pölynimurit, kuivausrummut, kahvinkeittimet, ammattikäyttöiset kylmälaitteet ja kotitalouksien valaistustuotteet (suunnattu valaistus). Kirjallinen kuuleminen on pidetty palvelusektorin valaistustuotteista ja asuntoilmanvaihtolaitteista. Viimeistelyvaiheessa on energiamerkintävaatimukset lämminvesivaraajille ja lämmityskattiloille. Lisäksi suunnitelmissa on valmistella ekologisen suunnittelun vaatimukset myös seuraaville tuoteryhmille: kaupan kylmälaitteet, ammattikäyttöiset pyykinpesukoneet, kuivausrummut ja astianpesukoneet, uunit, liedet, grillit ja teollisuuden uunit. Tulevaisuuden näkymiä Uudet tuoteryhmät määritellään komission työsuunnitelmassa ecodesign-direktiivin 16 artiklan mukaisesti. Seuraavaa työsuunnitelmaa (2012-2014) valmistellaan parhaillaan ja sitä käsiteltiin kuulemisfoorumissa 20.1.2012. Taustalla on komission tilaama laaja taustaselvitys. Taustaselvityksen loppuraportti löytyy osoitteesta www.ecodesignwp2.eu. Komission valmistelemassa työsuunnitelmaluonnoksessa linjataan viisi prioriteettituoteryhmää, joista olisi tarkoitus tilata taustaselvitykset. Niiden lisäksi on
Kansallinen käsittely: 6(8) neljä tuoteryhmää, joiden jatko riippuisi muiden tuoteryhmien vaatimusten etenemisestä. Käytännössä työsuunnitelma koskee ecodesign-direktiivin ohella myös energiamerkintää. Taustaselvityksissä selvitetään kunkin tuoteryhmän osalta tarve sekä ekologisen suunnittelun vaatimuksille että energiamerkinnälle. Uusi työsuunnitelma on tarkoitus antaa komission tiedonantona huhtikuussa 2012. Uudessa työsuunnitelmaluonnoksessa (2012-2014) ehdotetut prioriteettituoteryhmät ovat: ikkunat höyrykattilat sähköjohdot palvelimet älykkäät laitteet/mittarit Muut tuoteryhmät työsuunnitelmaluonnoksessa ovat: annostelupumput pienet moottorit lämmityksen säätöjärjestelmät valaistuksen säätöjärjestelmät Komissio arvioi vuoden 2012 aikana ecodesign-direktiivin ja sen nojalla annettujen tuoteryhmäkohtaisten säädösten tehokkuutta. Komission arvioi etenkin sitä, onko soveltamisalaa tarpeen laajentaa energiaan liittyviä tuotteita laajemmalle. Mikäli ecodesign-direktiivi avataan, samassa yhteydessä tultaneen muuttamaan nykyistä komitologiamenettelyä niin, että tuoteryhmäkohtaiset asetukset annettaisiin komission delegoituina säädöksinä, kuten energiamerkintädirektiivin järjestelmässä jo tehdään. Näin ollen jäsenvaltiot eivät enää sääntelykomiteassa äänestäisi asetuksista. Jäsenmaiden kannalta on silloin tärkeä kysymys se, jatkuuko nykyinen jäsenvaltioiden ja sidosryhmien edustajista koostuva kuulemisfoorumi, jossa komission johdolla keskustellaan asetusten sisällöistä ja voidaan tuoda esiin omia kantoja. Ekologisen suunnittelun ja energiamerkinnän tuoteryhmäkohtaisten vaatimusten toimeenpanossa tärkeää on tiedotus ja yhteydenpito sidosryhmiin, sillä sääntelykokonaisuus on uusi. Ekosuunnittelulain hyväksymisen yhteydessä eduskunnan esittämän lausuman mukaisesti Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön ja ympäristöministeriön kanssa käynnisti vuonna 2009 ecodesigndirektiivin toimeenpanoon liittyen viestintähankkeen, joka on suunnattu valmistajille ja maahantuojille, erityisesti PK-yrityksille. Sen osana perustettiin Ekosuunnittelu.info sivusto, jossa on ajankohtaista tietoa tuoteryhmäkohtaisista vaatimuksista. Kuluttajille suunnattua viestintää ecodesign- ja energiamerkintävaatimuksista hoitaa Motiva Oy. Motiva on julkaissut Ole hyvä ostaja oppaan energiatehokkaiden kodinkoneiden hankintaa varten. Ohjeista on myös internet-sivusto (www.motiva.fi/ostajanopas). Kotitalouksien valaistustuotteista on oma sivustonsa, jota ylläpitää Motiva yhdessä valaistusalan toimijoiden kanssa (www.lampputieto.fi). Tukesin johdolla on aloitettu sidosryhmille avoimien Ekosuunnittelu-foorumien järjestäminen. Ensimmäinen Ekosuunnittelu-foorumi pidettiin 9.2.2012. Energia- ja Euratom jaosto, 6.2.2012
Eduskuntakäsittely: 7(8) - Käsittely Euroopan parlamentissa: - Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema: Taloudelliset vaikutukset: Ecodesign-direktiivi ja energiamerkintädirektiivi on pantu kansallisesti täytäntöön ekosuunnittelulailla (1005/2008), joka tuli voimaan vuoden 2009 alussa. Direktiivien uudistukset pantiin täytäntöön ekosuunnittelulakiin tehdyllä muutoksella, joka tuli voimaan 1.12.2010. Lain soveltamisalaa muun muassa laajennettiin energiaan liittyviin tuotteisiin. Ekosuunnitteluasetus (1043/2010) annettiin kokonaan uudestaan. Suomessa tuotteiden energiatehokkuus kuuluu sekä työ- ja elinkeinoministeriön että ympäristöministeriön toimialaan. Työ- ja elinkeinoministeriön toimialaan kuuluu puitelainsäädäntö. Tuoteryhmäkohtaisista säännöksistä ympäristöministeriölle kuuluvat rakennustuotteita ja työ- ja elinkeinoministeriölle muita kuin rakennustuotteita koskevat säännökset. Ekologista suunnittelua ja energiamerkintää koskevien säädösten noudattamista valvoo Suomessa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto eli Tukes. Taloudelliset vaikutukset riippuvat siitä, millaisia tuoteryhmäkohtaisia vaatimuksia ecodesign-direktiivin tai energiamerkintädirektiivin nojalla annetaan. Varsinkin ecodesign-direktiivin nojalla annettavilla tuoteryhmäkohtaisilla säädöksillä on taloudellisia vaikutuksia paitsi valmistajiin myös tuotteen koko suunnittelu- ja valmistusketjuun sekä maahantuojiin. Ympäristönäkökohtien huomioon ottaminen lisää alkuvaiheessa jonkin verran tuotesuunnittelukustannuksia ja tiedonhallintakustannuksia. Toisaalta melko pian on odotettavissa myös säästöjä esimerkiksi materiaalien- ja energiankäytön tehostumisen myötä. Elinkaariajattelu voi johtaa myös innovatiivisiin ympäristömyönteisiin ratkaisuihin. Kuluttajien näkökulmasta erityisesti energiamerkintädirektiivin nojalla annetut tuoteryhmäkohtaiset vaatimukset lisäävät kuluttajien tietoa tuotteista. Sen myötä heillä on paremmat mahdollisuudet valita energiatehokas tuote. Kuluttajalle syntyy säästöä pienemmän energiankulutuksen kautta. Tuoteryhmäkohtaisten säädösten lukumäärän kasvaminen vaatii myös lisää resursseja säädösten noudattamisen valvontaan. Valtion talousarvioon liittyvät asiat käsitellään ja niistä päätetään kehyspäätös- ja talousarvioprosesseissa. Muut mahdolliset asiaan vaikuttavat tekijät: -
8(8) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi energia, energiansäästö, energiatehokkuus TEM ALR, EUE, LVM, OKM, SM, TRAFI, UM, VM, VNEUS, YM