1 (7) Pääesikunta Puolustusvoimien tulosraportti ajalta 1.1.-31.7.2006 PUOLUSTUSMINISTERIÖN PALAUTE PUOLUSTUSVOIMIEN VUODEN 2006 OSAVUOSIRAPORTISTA 1. Yleistä 1.1 Puolustusministeriön palaute osana tulosohjausprosessia Puolustusministerin ja puolustusvoimain komentajan välisessä vuosittaisessa tulossopimuksessa sovitaan puolustusministeriön puolustusvoimille asettamien tulostavoitteiden ohella myös menettelystä, jolla puolustusvoimat raportoi tulostavoitteiden toteutumisesta. Osavuosiraportoinnin osalta tulossopimuksessa on sovittu, että puolustusvoimat raportoi ministeriölle elokuun loppuun mennessä toiminnastaan, tulostavoitteiden toteutumisen kehittymisestä ja resurssien käytöstä alkuvuoden (1.1.-31.7.) ajalta. Kuluvan vuoden tavoitteiden toteutumista käsitellään tämän jälkeen lyhyesti syksyn tulosneuvotteluissa. Puolustusministeriön kirjallisella palautteella puolustusvoimien osavuosiraportista (puolustusvoimien tulosraportista) pyritään ensisijaisesti vaikuttamaan tarvittaessa korjaavin toimenpitein puolustusvoimien kuluvan vuoden toimintaan sekä ennakoivasti myös kyseisen vuoden vuosiraportointiin. 1.2 Osavuosiraportin kattavuus, riittävyys ja laatu Puolustusvoimien osavuosiraportista (= Puolustusvoimien tulosraportti 2006) on löydettävissä puolustusministerin ja puolustusvoimain komentajan välisessä vuoden 2006 tulossopimuksessa edellytetyt asiat. Raportissa esitettyyn perustuen voidaan lisäksi yleisesti todeta, että puolustusvoimien toiminta on ollut asetettujen tavoitteiden mukaista. Tämä tulee ottaa huomioon arvioitaessa jäljempänä tässä palautteessa osavuosiraportin perusteella esitettyjä havaintoja ja korjaavia toimenpiteitä vaativia asioita. Puolustusvoimien osavuosiraportti on sinänsä johdonmukainen asiakirja, johon kerätty suuri määrä tietoa ja jossa kuvataan mm. kehittämisohjelmien toteuttamista, keskeisten hankkeiden etenemistä, materiaalihankintojen toteutumista ja määrärahojen käyttöä. Raportti sisältää joitakin suhteellisen selkeitä kokonaisuuksia. Esimerkiksi maavoimien kehittämisohjelman toteuttamista on kuvattu aiempaa paremmin, joskaan raportointi ei sisällä kehittämisohjelmiin käytettyjä määrärahoja, jolloin kytkentä tuloksellisuuden ja määrärahojen käytön välillä jää siten puuttumaan. Puolustusministeriön osastoilta ja yksiköiltä saatujen useimpien lausuntojen perusteella voidaan kuitenkin johtopäätöksenä todeta, että puolustusvoimien osavuosiraportti
2 (7) on tällaisena kokonaisuutena liian laaja ja raskas, jotta se palvelisi parhaalla mahdollisella tavalla ministeriön tulosohjausta. Raportti sisältää puolustusvoimien sisäistä johtamista palvelevaa tulosyksikkökohtaista tarkastelua ja runsaasti muuta yksityiskohtaista tietoa puolustusvoimien toiminnasta. Tällä tiedolla ei ole välttämättä kovin oleellista merkitystä puolustusministeriön ja puolustusvoimien välisen ohjaussuhteen kannalta. Raportin heikkoutena voidaan lisäksi pitää riittävän selkeän tiivistelmäosuuden tai johtopäätösosion puuttumista. Raportista ei löydy riittävän selkeää kokonaisvaltaista arviota tulostavoitteiden saavuttamisen asteesta raportointikaudella ja arviota tulostavoitteiden saavuttamisesta vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Myös kytkentä tuloksellisuuden ja määrärahojen käytön välillä jää puutteelliseksi johtuen kylläkin osittain asetuista tulostavoitteista. Raportointi on kasvanut nykyiseen laajuuteensa osittain siitä syystä, että ministeriöllä ei ole teknisistä syistä johtuen pääsyä puolustusvoimien tietovarastoihin. Ministeriön tulosohjaus ei edellytä laajaa ja raskasta osavuosiraportointia. Mitä tiiviimpää ministeriön osastojen ja puolustusvoimien välinen yhteistyö on, sitä reaaliaikaisempi käsitys ministeriöllä on toiminnan tasosta ja suurimmista ongelmista eri toimintasektoreilla. Puolustusvoimien kirjallinen osavuosiraportointi on kuitenkin edelleen tarpeellista, mutta se tulisi mitoittaa oikealle tasolle ja ajoittaa siten, että siitä on hyötyä sekä puolustusvoimille että ministeriölle. Ministeriön tulisi ensisijaisesti kyetä arvioimaan osavuosiraportin perusteella, onko puolustusvoimat saavuttamassa käytettävissä olevilla voimavaroilla sille asetetut kuluvan vuoden tulostavoitteet, ja onko toiminnassa jotain, joka mahdollisesti vaatisi korjaavia toimenpiteitä joko ministeriön tai puolustusvoimien taholta. Vaikka kaikilla korjaavilla toimenpiteillä ei aina enää käytännössä ehdittäisikään vaikuttaa riittävän tehokkaasti toimintaan kyseisen vuoden aikana, niillä voi olla usein merkitystä myös seuraavan vuoden toiminnan kannalta. Lisäksi ministeriöllä tulee olla mahdollisuus vaikuttaa osavuosiraportin perusteella kyseisen vuoden vuosiraportointiin. Osavuosiraportin valmistelun tulisi myös antaa perusteita puolustusvoimien johdolle sen esittäessä keskeisimmät tiedot kuluvan vuoden tuloskehityksestä ministeriön ja Pääesikunnan välisissä alkusyksyn tulosneuvotteluissa, joiden painopiste on tulevissa tulostavoitteissa. Tulevan kauden tulostavoitteista päätettäessä tulisi ottaa huomioon myös edeltävä tuloskehitys. Jotta osavuosiraportoinnista saataisiin edellä kuvattu hyöty, siinä tulisi keskittyä ministeriön tulosohjauksen kannalta oleellisen tiedon esittämiseen ja analysointiin. Tämä edellyttää raportoitavan tiedon sisällöllistä ja laadullista jalostamista nykyisestä. Ministeriölle toimitettaviin puolustusvoimien osavuosiraportteihin tulee jatkossa sisällyttää tiivistettynä ainoastaan ministeriön tulosohjauksen kannalta oleellinen tieto puolustusministerin ja puolustusvoimain komentajan välisessä tulossopimuksessa asetettujen tulostavoitteiden saavuttamisen asteesta ja muusta tuloskehityksestä sekä voimavarojen käytön kytkeytymisestä tuloksellisuuteen. Lisäksi raportin tulee sisältää tiivistelmänä tulosanalyysiin perustuva arvio tavoitteiden saavuttamisesta vuoden jälkimmäisellä puoliskolla ja muut oleelliset johtopäätökset. Edellä mainitun raportoinnin mahdollistava laajempi tausta-aineisto voi jäädä eri toimijoiden omaan käyttöön ja mahdollisesti tarvittavien lisäselvitysten laatimisen tueksi. Ministeriön toimialakohtaiset tietotarpeet, joilla ei ole yleisempää merkitystä tulosohjauksen kannalta, tulee hoitaa Pääesikunnan ja ministeriön osastojen välisen yhteistyön puitteissa. Käytännössä osavuosiraportointia ei voitane ajoittaa nykyistä aikaisemmaksi kesälomakauden takia. Koska varainhoitovuoden aikana tapahtuvaa raportointia puolustusvoimien ja puolustusministeriön välillä on pyritty viime vuosina karsimaan, puolustus-
3 (7) voimien tulee huolehtia raportoitavan tiedon ajantasaisuudesta laadittaessa osavuosiraporttia heinäkuun lopun tilanteesta. Puolustusvoimien tulisi jatkossa muuttaa myös tulosraportin turvaluokittelun tasoa. Puolustusvoimien tulosraportti 2006 on luokiteltu Pääesikunnassa keskeiseltä osaltaan (tulostavoitteiden toteutumisen kuvaus) salaiseksi. Puolustusministerin ja puolustusvoimain komentajan välisessä tulossopimuksessa puolustusvoimille asetetut tulostavoitteet ovat kuitenkin julkisia, joten on perusteltua edellyttää, että niiden toteutumisesta voidaan myös keskeisiltä osin raportoida julkisessa asiakirjassa, vaikka osa toteumatiedoista joudutaankin sisällyttämään julkisuuslain poikkeussäännösten nojalla turvaluokiteltuun asiakirjaan. Vuositasolla tulostavoitteiden toteutumisesta joudutaan raportoimaan tällä hetkellä myös viraston toimintakertomuksessa, joka on julkinen asiakirja. Jatkossa valtion virastojen tuloksellisuustiedot (tavoitteet ja toteumat) tullaan sisällyttämään myös valtionhallinnon internet-raportointipalveluun (Netra). Tuloksellisuustietojen sisällyttäminen kokonaisuudessaan salaiseen asiakirjaan vaikeuttaa myös turhaan asian käsittelyä puolustusministeriössä. Myös vuosiraportoinnissa tulee noudattaa edellä osavuosiraportoinnin osalta kuvattuja periaatteita ja ottaa lisäksi huomioon talousarviolainsäädännön ja hallinnonalan ulkoisen raportoinnin asettamat vaatimukset viraston raportoinnille. Ministeriö joutuu laatimaan toimialansa tuloksellisuuskuvauksen valtion tilinpäätöskertomukseen suurelta osin puolustusvoimien vuosiraportoinnin pohjalta. Edellä todettuun perustuen puolustusministeriö tulee esittämään puolustusministerin ja puolustusvoimain komentajan väliseen vuoden 2007 tulossopimukseen tarkennuksia puolustusvoimilta edellytettävään osavuosi- ja vuosiraportointiin. Raportoinnista saatava hyöty ministeriön tulosohjaukselle riippuu luonnollisesti hyvin oleellisesti siitä, kuinka selkeät ja mitattavat tulostavoitteet kyetään asettamaan puolustusministeriön ja puolustusvoimien välisissä tulosneuvotteluissa. Tulostavoitteiden asettaminen, seurantamittareiden määrittäminen sekä oikean ja riittävän raportoinnin kehittäminen on pitkäaikainen prosessi, jota tulee jatkaa määrätietoisesti ministeriön ja puolustusvoimien yhteistyönä. 2. TULOKSELLISUUSKEHITYS 2.1 Puolustusvoimien toiminta suhteessa hallinnonalan strategisiin linjauksiin 2.2 Kehittämisohjelmat Puolustusvoimia on kehitetty turvallisuus- ja puolustuspoliittisten selontekojen mukaisesti hallitusohjelman edellyttämällä tavalla noudattaen hallinnonalan strategisia linjauksia. Vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon toimeenpano, puolustusvoimien johtamis- ja hallintojärjestelmän uudistaminen sekä rakennemuutos ovat edenneet suunnitellulla tavalla ministeriön ohjauskirjeen mukaisesti ja pääosin annetussa aikataulussa. Puolustusvoimien suorituskyvyn kehittäminen on osavuosiraportin perusteella edistynyt pääosin suunnitellulla tavalla kehittämisohjelmien mukaisesti. Merkittävimmät poikkeamat asetettuihin tavoitteisiin nähden eivät johdu puolustusvoimien ilmoituksen mukaan sen omasta toiminnasta.
4 (7) 2.3 Toiminnallinen tuloksellisuus Puolustusvoimien toiminnalle puolustusministerin ja puolustusvoimain komentajan välisessä vuoden 2006 tulossopimuksessa asetetut tavoitteet ollaan pääosin saavuttamassa suunnitellulla tavalla. Materiaalinen valmius Raportin mukaan materiaalihankkeille asetettujen tavoitteiden osittainen saavuttamattomuus johtuu lähinnä materiaalin toimittajista aiheutuvista syistä. Sitä, että nämä samat ongelmat ja syyt toistuvat vuodesta toiseen, olisi voinut osavuosiraportissa hieman selventää. Myöhästyvien hankkeiden osalta raportissa ei ole myöskään esitetty arviota uudesta aikataulusta. Jos uuden aikataulun arviointi ei ole vielä mahdollista, tulisi se mainita. Puolustusvoimien materiaalihankkeiden sisällössä ja aikauttamisessa on tapahtunut varsin paljon muutoksia. Muutosten vaikutusta ei ole osavuosiraportissa kuitenkaan arvioitu kokonaisuutena puolustusvoimien uusien suorituskykyjen muotoutumisen kannalta, joten ministeriö ei voi ottaa niihin kantaa. Joissakin kohdin osavuosiraportissa mainitaan, että materiaaliseen valmiuteen on jäämässä tiettyjä puutteita, mutta niiden korjausmahdollisuuksia ei ole raportissa yksilöity tarkemmin, joten niihin ei voi ottaa osavuosiraportin perusteella kantaa. Raportissa nostetaan esille materiaalihankkeita, joita ei kyetä toteuttamaan käytettävissä olevan rahoituksen puitteissa. Tältä osin on kuitenkin jätetty esittämättä ne keskeiset syyt, jotka ovat aiheuttaneet suunnitellun rahoituksen riittämättömyyden. Joidenkin materiaalialan tavoitteiden toteutumista kuvattaessa mainitaan määrärahojen uudelleen kohdentamiset, esimerkiksi hankkeen määrärahoihin kohdistuneet vähennykset. Raportoinnissa jätetään kuitenkin kuvaamatta esitetyn muutoksen vaikutukset tavoitteen toteutumiselle. Jos vaikutuksia ei ole, tulisi siitäkin raportoida. Raportista ilmenee, että hankeauditointiraporteissa esitetyillä kannanotoilla ei ole ollut aina toivottua vaikutusta hankeohjaukseen. Puolustusministeriö korostaa auditointimenettelyn merkitystä hankeohjauksen kehittämisessä. Asevelvollisten koulutus Varusmiesten koulutuksessa ollaan pääsemässä pääosin asetettuihin tavoitteisiin. Kertausharjoituksissa koulutettujen määrässä ollaan sen sijaan ehkä jäämässä jopa alle tavoitteen, vaikka jo tavoitetaso 5000 reserviläistä on vain 17 % sodan ajan joukkojen koulutustarpeesta. 2.4 Kokonaisresurssien käyttö Osavuosiraportissa todetaan, että määrärahojen suunnittelu- ja käyttötarkkuuteen on edelleen kiinnitettävä huomiota, koska huomattavat ajalliset ja määrälliset epätarkkuudet vaikeuttavat luotettavien seurantatietojen ja ennusteiden laatimista sekä ennakoivia toimia koko puolustusvoimien määrärahojen käytössä. Puolustusministeriö haluaa myös korostaa määrärahojen ja valtuuksien riittävää suunnittelu- ja käyttötarkkuutta koko puolustusvoimien tasolla, jotta resurssien allokointi olisi mahdollisimman tarkoituksenmukaista ja jotta puolustusvoimien suoritetuotanto voitaisiin toteuttaa mahdollisimman kustannustehokkaasti.
5 (7) Materiaalihankintoihin myönnetyt määrärahat ja tilausvaltuudet Osavuosiraportin perusteella on nähtävissä, että pääosa puolustusmateriaalihankintamäärärahoille asetetuista tavoitteista saavutetaan, vaikka materiaalihankintamäärärahojen siirtyvien erien arvioidaankin ylittävän tavoitteeksi asetetun 13 % rajan viidellä prosenttiyksiköllä. Suurimmat siirtyvät erät syntyvät helikopteri- ja ilmatorjuntahankkeiden viivästymisestä. Puolustusministeriö katsoo, että materiaalihankintamäärärahojen siirtyvien erien suuruus on ongelma sekä toiminnallisesti että valtiontalouden kannalta. Puolustusvoimien tulee edelleen kiinnittää huomiota valtuussuunnitteluun, uusien tilausvaltuuksien budjetointiin ja hankeprosessien terävöittämiseen, jotta siirtyvät erät saadaan vähenemään. Toimintamenomäärärahojen käyttö kokonaisuutena Toimintamenomäärärahojen käyttö oli heinäkuun loppuun mennessä noin 4,6 milj. euroa pienempi kuin edellisenä vuonna vastaavaan ajankohtaan mennessä. Raportista ilmenee, että kuluvan vuoden toimintamenojen osalta merkittävin yksittäinen toimenpide talouden tasapainottamisessa näyttäisi olevan reserviläiskoulutuksen supistaminen edellisvuodesta. Pääesikunta on korostanut osavuosiraportissa puolustusvoimien toimintamenomomenttiin vuonna 2006 kohdistuvista menopaineista kohonneita polttoainehintoja. Valtiovarainministeriön ehdotus vuoden 2006 toiseksi lisätalousarvioesitykseksi sisältää 4,0 milj. euroa lentopolttoainehankintoihin. Lisäksi puolustushallinnon sisäisin toimenpitein mahdollistetaan vuoden 2006 lentotoiminta suunnitellulla tasolla. Henkilöstömenot ja henkilöstöjärjestelmän kehittäminen Asetetut henkilöstön supistamisvelvoitteet ovat toteutumassa suunnitelmien mukaisesti, ja henkilötyövuosimäärän kehitys on saatu laskevaksi rakennemuutoksen avulla. Henkilötyövuosimäärän huomattava väheneminen ei ole kuitenkaan tuonut suhteellisesti vastaavaa vähennystä palkkausmenoihin, koska yleinen palkkataso kasvaa ja henkilöstörakenne kehittyy entistä kalliimmaksi. Osavuosiraportissa todettu, että varsinaisten palkkojen kasvu on taittunut. Raportin liitteenä olevassa palkkaanalyysissa todetaan, että arviossa esitettyjen tekijöiden toteutuessa varsinaiset palkat kasvaisivat 3,2 milj. milj. euroa (0,5 %) vuodesta 2005. Puolustusvoimat on katsonut, että syynä varsinaisten palkkojen määrän ylitykselle suunniteltuun verrattuna ovat suunnittelun epätarkkuus ja ESJA-sopimuksen arvioitua suurempi kustannusvaikutus. Kustannusvaikutusten arvioiminen on myös puolustusministeriön mielestä vaativa tehtävä, koska ESJA-sopimuksen rahoitukseen on suunniteltu käytettäväksi sopimuksen siirtymäkaudella vapautuvia takuupalkkaosuuksia, joiden arviot ovat perustuneet Pääesikunnan selvityksiin 55-60 vuotiaiden erikoisupseerien lukumäärästä ja takuupalkalla olevien osuudesta edellä olevista. Henkilöstöjärjestelmän kehittäminen perustuu vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen selontekoon ja puolustushallinnon henkilöstöpoliittiseen ohjelmaan, mutta myös hallinnonalan tuottavuusohjelmaan: tavoitteena on vähentää hallinnonalan henkilöstövahvuutta vuoden 2004 tasolta noin 1 860 henkilötyövuodella vuoteen 2011 mennessä. Samanaikaisesti tavoitteena on kohdentaa puolustusvoimien kehittämisohjelmiin nykyisistä tehtävistä vähintään 500 henkilötyövuotta. Olennaista on siis seurata edellä mainittujen määrien toteutumaa (eli 1 860 henkilötyövuoden vähennystavoitetta ja 500 henkilötyövuoden kohdentamista kehittämisohjelmiin). Puolustusministeriö katsoo, että puolustusvoimien osavuosiraportissa ei ole riittävästi
6 (7) tuotu esille hallinnonalan tuottavuusohjelman vaikutusta henkilötyövuosien vähennystavoitteeseen. Toimitilamenot Etupainotteisia tiloista ja alueista luopumisia ei ole raportin mukaan kyetty toteuttamaan. Toimitilamenojen osalta kuluvan vuoden erityisenä ongelmana on ollut energiakustannusten voimakas nousu. Vuokrien nousu on tähän mennessä ollut 2,4 %, mutta nousun odotetaan jatkuvan jyrkemmin energian hinnan kohotessa. Vuokrakehityksen arvioidaan olevan tulevaisuudessa nouseva tarpeettomista tiloista luopumisista huolimatta, koska neliöhinta kallistuu koko ajan. Palvelujen ostot ja kumppanuushankkeet Palveluiden ostoissa oli lisäystä edelliseen vuoteen nähden 11 milj. euroa. Menoja kasvattivat muun muassa korjaus- ja kunnossapitopalvelut, korvaukset ilmailulaitokselle, ohjelmistojen päivitykset ja puhelinpalvelut. Kallistuvat huolto- ja kunnossapitosopimukset ovat lisäämässä jatkossakin ostopalveluiden osuutta kokonaismenoista. Vuoden 2006 määrärahojen käytön perusteella lääkintähuollon kokonaiskustannukset näyttäisivät olevan 11,5 % vuotta 2005 alhaisemmat. Alustavat tulokset puolustusvoimien lääkintähuollon toiminnasta sekä erikoissairaanhoidon ja lääkehuollon kumppanuuksista näyttävät sekä toiminnallisesti että taloudellisesti lupaavilta. Tietohallinnon rationalisoinnin osalta on todettu, että etenkin tietojärjestelmäpalveluiden keskittämisen viivästyminen lisää kustannuspaineita toimialoille ja järjestelmien omistajille hidastaen kustannussäästöjen toteuttamista. Raportissa ei ole kuitenkaan esitetty viivästymisen aiheuttamia euromääräisiä vaikutuksia. Puolustusministeriö katsoo, että tietohallinnon rationalisoinnissa on kiinnitettävä huomiota TIERA-arvioinnin tulosten perusteella laadittavan toimenpidesuunnitelman toteuttamiseen erityisesti itvj2010-järjestelmää kehitettäessä. 2.5 Puolustusvoimien toiminnan ja talouden tasapainottaminen Vaikka vuoden 2006 toimialakohtaiset tavoitteet ovat osavuosiraportin mukaan pääosin toteutumassa suunnitelmien mukaisesti, on menopaineiden hallinta muodostumassa lähivuosien aikana käytettävissä olevien rahoituskehysten puitteissa suureksi haasteeksi. Puolustusvoimat on laatinut ohjelman toiminnan ja talouden tasapainottamiseksi. Pääosa tasapainottamistoimenpiteistä realisoituu vasta tulevaisuudessa, mutta on mahdollista, että osa kaavailluista säästöistä jää saavuttamatta. Lisäksi yleinen kustannustason nousu lisää materiaalin korjaus- ja kunnossapitomenoja sekä polttoaineiden ja energian hankintamenoja. Raportissa esitettyjen tietojen pohjalta on vaikeaa arvioida varmuudella toiminnan ja talouden tasapainottamistavoitteiden edistymistä kokonaisuutena. 3. PUOLUSTUSVOIMILTA EDELLYTETTÄVÄT VÄLITTÖMÄT TOIMENPITEET Puolustusvoimien osavuosiraportin liite 4.4 sisältää taulukon puolustusmateriaalihankintamäärärahojen ja valtuuksien käyttö- ja sitomistilanteesta. Taulukossa ei kuitenkaan ole huomioitu vuoden 2006 ensimmäisessä lisätalousarviossa hyväksyttyjä tilausvaltuuksien muutoksia. Taulukko sisältää myös tietoa sitomattomista valtuuksista (esim. MUT ja ITTT), joita ei ole talousarviossa uudistettu. Puolustusministeriö edellyt-
7 (7) tää, että Pääesikunta korjaa taulukossa olevat virheet ja toimittaa sen puolustusministeriön resurssipoliittiselle osaston talousyksikölle viimeistään 31.10.2006, jotta puolustusministeriö voi toimittaa valtiovarainministeriölle sen edellyttämät tiedot materiaalihankintamäärärahojen ja valtuuksien käyttö- ja sitomistilanteesta. 4. VUODEN 2006 VUOSIRAPORTISSA HUOMIOON OTETTAVAT ASIAT Vuoden 2006 vuosiraportissa tulee ottaa huomioon se mitä edellä kohdassa 1.2 on todettu vuosiraportoinnista. Lisäksi vuosiraportissa tulee kuvata kootusti toiminnan ja talouden tasapainottamisohjelman toimenpiteet ja niiden kustannusvaikutukset. Vuosiraportissa tulee myös kaikilta osin parantaa kuvausta määrärahojen käytön kytkeytymisestä tuloksellisuuteen (esim. määrärahojen käyttö kehittämisohjelmiin). Vuosiraportissa tulee lisäksi tuoda selkeämmin esiin mahdolliset materiaalihankintojen viiveet tai muut ongelmat, niiden syyt ja seuraukset sekä tilanteen edellyttämät korjaustoimenpiteet. Raportoinnista tulee erityisesti käydä ilmi syntyneen tilanteen aiheuttamat taloudelliset seuraamukset (maksuaikataulumuutokset, puolustusvoimille aiheutuvat lisäkustannukset, mahdollisesti perittävät viivästyssakot) ja niiden mahdolliset vaikutukset talousarvioon. Raporttiin tulee sisällyttää kaikki alueisiin ja toimitiloihin liittyvät menot vastaavalla tavalla eriteltynä kuin hallinnonalan talousarvioehdotuksessa. 5. SISÄISEN VALVONNAN TOIMIVUUS Sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa ei käsitellä erikseen osavuosiraportissa, joten raportin perusteella ei voida päätellä, missä määrin ja millaisin toimenpitein puolustusvoimien sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa on edistetty kuluvan vuoden aikana. Puolustusvoimat ilmoitti vuoden 2005 toimintakertomuksessa jatkavansa sisäisen valvonnan kehittämistä seuraavilla osa-alueilla: sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan sisällyttäminen osaksi normaalia toimintaa, tiedon lisääminen organisaation sisällä, sisäisen valvonnan ydindokumentaation ajantasaisuus, sisäisen valvonnan viitekehyksen hyväksyminen ja hyödyntäminen, tietojärjestelmien käyttöoikeudet sekä vastuiden ja velvoitteiden ennakointi rakennemuutoksessa. Ministeriön käsityksen mukaan asiaa olisi ollut syytä tarkastella myös osavuosiraportissa. Kansliapäällikkö Kari Rimpi Ylijohtaja Eero Lavonen LIITE TIEDOKSI Yhteenveto keskeisimmistä jatkotoimenpiteistä Ministerin erityisavustaja Jari Partanen PLM:n osastot PLM/tarkastusyksikkö PE/suunn-os