Maakunnallisen TAHE-yhtiön perustaminen nykytila ja vaihtoehdot

ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITTO Maakunnallisen TAHE-yhtiön perustaminen nykytila ja vaihtoehdot Esiselvitys FCG KONSULTOINTI OY P32612

Esiselvitys 1 (36) Ekuri, Asikainen Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Nykytilan kuvaus... 4 2.1 Palveluiden järjestämistapa... 4 2.1.1 Taloushallinto... 4 2.1.2 Henkilöstöhallinto... 5 2.2 Kustannukset vuonna 2016... 6 2.2.1 Taloushallinto... 6 2.2.2 Henkilöstöhallinto... 7 2.3 Henkilöstö vuonna 2016... 7 2.3.1 Taloushallinto... 7 2.3.2 Henkilöstöhallinto... 9 2.4 Tietojärjestelmät... 10 2.4.1 Taloushallinto... 10 2.4.2 Henkilöstöhallinto... 12 2.4.3 Arkistojärjestelmät... 13 3 TAHE-palveluiden järjestämisestä kuntien näkemykset... 15 4 Organisoitumisvaihtoehtojen kuvaus... 17 5 Organisoitumisvaihtoehtojen vertailu... 22 5.1 Mahdollisuudet ja riskit... 23 5.2 Vaihtoehtojen arviointia... 25 6 Loppupäätelmät... 27 6.1 Maakuntauudistuksen vaikutukset... 27 6.2 Kunnan ja kuntayhtymän vaihtoehdot ja niiden vaikutukset... 29 6.3 Toimenpidesuositus Etelä-Savon maakunnalle... 31 FCG Konsultointi Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474027-3 Kotipaikka Helsinki

Esiselvitys 2 (36) Ekuri, Asikainen Liitteet Liite 1. Kuntien ja kuntayhtymien kommentteja kyselyssä "vapaa sana" Liite 2. Ote Hetli Oy:n tiedotteesta (kesäkuu 2017) FCG Konsultointi Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474027-3 Kotipaikka Helsinki

FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 3 (36) Maakunnallisen TAHE-yhtiön perustaminen nykytila ja vaihtoehdot 1 Johdanto Etelä-Savon maakunnassa kunnat ja kuntayhtymät hankkivat talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut monilta eri tahoilta tai tuottavat niitä itse. Tämä raportti pohjautuu mm. 16.2.2017 käytyyn keskusteluun, jonka yhteydessä on kuvattu tarve selvittää tulevaisuuden talous- ja henkilöstöpalveluiden järjestämistä Etelä-Savon maakunnassa. Toteutettavassa selvityksessä arvioidaan eri vaihtoehdot konsernin talous- ja henkilöstöhallintopalveluiden tuottamiselle. Etelä-Savon maakunnasta selvitykseen osallistuivat seuraavat kunnat ja kuntayhtymät: Enonkoski, Hirvensalmi, Juva, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Pieksämäki, Puumala, Rantasalmi, Savonlinna, Sulkava, Sosteri, Essote, Vaalijala ja Etelä-Savon maakuntaliitto. Vuoden 2017 alusta seitsemän kunnan sote-palvelut siirtyivät Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän (Essote) hoidettaviksi. Kunnat ovat Mikkeli, Juva, Puumala, Kangasniemi, Hirvensalmi, Pertunmaa ja Mäntyharju. Esiselvitys perustuu kunnilta ja kuntayhtymiltä saatuihin tietoihin, kuntajohtajille tehtyyn puhelinhaastatteluun, soteuudistuksen valmisteluaineistoon sekä selvittäjien asiantuntijatyöhön. TAHE-palveluiden järjestämistä on käsitelty maakuntauudistuksen valmistelussa yhtenä tukipalveluiden osa-alueena. Suunnitelmissa palveluiden ja ohjauksen organisoitumista havainnollistettiin 25.1.2017 seuraavasti (lähde: alueuudistus.fi): Tässä selvityksessä käsiteltyjen toimintojen ja resurssien lisäksi maakuntauudistuksen yhteydessä valtionhallinnosta siirtyy maakunnalle ELYkeskuksen toiminnot, mikä osaltaan vaikuttaan jonkin verran maakunnan tarvitseminen TAHE-palveluiden laajuuteen.

FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 4 (36) 2 Nykytilan kuvaus Tässä kappaleessa on kuvattu talous- ja henkilöstöhallinnon järjestämistapa, kustannukset sekä henkilöstö- ja muut resurssit vuonna 2016 Etelä-Savon maakunnan kunnissa sekä kuntayhtymissä (Essote, Sosteri, Vaalijala ja maakuntaliitto) Vuoden 2017 alussa koottiin perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden palveluiden järjestäminen ja siihen liittyvien resurssien siirto Essotekuntayhtymälle. Näin ollen myös ao. toimintaan liittyvät talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut ja resurssit siirtyivät Essoteen. Vuoden 2017 alusta Essoteen siirtyi TAHE-palveluita tuottavaa henkilöstöä seuraavasti: Taulukko 1: siirtyneen henkilöstön lukumäärä Siirtynyt henkilöstö lkm taloushallinto henkilöstöhallinto yhteensä 11 11,8 22,8 Essote otti vuoden 2017 alusta toteutetussa liikkeenluovutuksessa kunnilta vastaan 22,8 työntekijää. Tässä selvityksessä on tarkasteltu vuoden 2016 tietoja, jotka perustuvat kunnilta ja kuntayhtymiltä saatuihin lähtötietoihin. 2.1 Palveluiden järjestämistapa 2.1.1 Taloushallinto Taulukko 2. Taloushallinnon järjestämistapa Järjestämistapa Jos ostopalveluna, palveluntuottaja? Enonkoski Omana tuotantona päätetty ostopalvelusta 6/2017, Kunnan Taitoa Hirvensalmi Omana tuotantona Juva Omana tuotantona Kangasniemi Omana tuotantona Ylläpito CGI Mikkeli Ostopalveluna Kunnan Taitoa Mäntyharju Omana tuotantona Pertunmaa Omana tuotantona Pieksämäki Ostopalveluna Kuntalaskenta Puumala Omana tuotantona Rantasalmi Omana tuotantona Savonlinna Omana tuotantona

FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 5 (36) Sulkava Sosteri Essote Vaalijala Maakuntaliitto Omana tuotantona Omana tuotantona Omana tuotantona Omana tuotantona Omana tuotantona Robogroup (myyntireskontra ja perintä) Taloushallinto on pääsääntöisesti järjestetty omana tuotantona. Mikkeli ja Pieksämäki hankkivat palvelut ulkopuoliselta taholta. 2.1.2 Henkilöstöhallinto Taulukko 3. Henkilöstöhallinnon järjestämistapa Järjestämistapa Jos ostopalveluna, palveluntuottaja? Enonkoski Ostopalveluna Sulkavan kunta Hirvensalmi Omana tuotantona Juva Omana tuotantona Kangasniemi Omana tuotantona ylläpito CGI Mikkeli Ostopalveluna Kunnan Taitoa Mäntyharju Omana tuotantona Pertunmaa Omana tuotantona Pieksämäki Ostopalveluna Kuntalaskenta Puumala Omana tuotantona Rantasalmi Omana tuotantona Savonlinna Omana tuotantona Sulkava Omana tuotantona Sosteri Omana tuotantona Essote Omana tuotantona Vaalijala Omana tuotantona Maakuntaliitto Omana tuotantona Myös henkilöstö on pääsääntöisesti järjestetty omana tuotantona. Mikkeli ja Pieksämäki hankkivat palvelut ulkopuoliselta taholta. Enonkoskelle palvelut tuottaa Sulkavan kunta.

FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 6 (36) 2.2 Kustannukset vuonna 2016 2.2.1 Taloushallinto Taulukko 4. Taloushallinnon kustannukset vuonna 2016 Taloushallinnon palvelut Omat toimintamenot Ostopalvelumenot Tietojärjestelmämenot (jos eivät sisälly em. eriin) Muut menot Yhteensä Enonkoski 42 19 61 Hirvensalmi 50 50 Juva 161 161 Kangasniemi 113 32 145 Mikkeli 509 1 359 1 868 Mäntyharju 120 120 Pertunmaa (* 70 18 88 Pieksämäki 0 427 427 Puumala 63 63 Rantasalmi 100 100 Savonlinna 400 400 Sulkava 70 70 Sosteri 1 400 1 400 Essote (* 416 56 13 485 Vaalijala 871 871 Maakuntaliitto 67 12 79 Kaikki yhteensä 4 452 1 786 137 13 6 388 *) ilmoitetut tahe-kokonaiskustannukset jaettu laskennallisesti tasan talous- ja henkilöstöhallinnon kesken Taloushallinnon kustannukset selvitysalueella olivat vuonna 2016 yhteensä 6,4 miljoonaa euroa. Mikkelin 1,9 milj. euron ja Sosterin 1,4 milj. euron menot olivat omassa suuruusluokassaan.

FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 7 (36) 2.2.2 Henkilöstöhallinto Henkilöstöhallinnon palvelut Taulukko 5. Henkilöstöhallinnon kustannukset vuonna 2016 Omat toimintamenot Ostopalvelumenot Tietojärjestelmämenot (jos eivät sisälly em. eriin) Muut menot Yhteensä Enonkoski 41 7 48 Hirvensalmi 50 50 Juva 164 164 Kangasniemi 76 61 137 Mikkeli 1 278 774 2 052 Mäntyharju 140 140 Pertunmaa (* 70 70 Pieksämäki 7 230 237 Puumala 63 63 Rantasalmi 100 100 Savonlinna 500 500 Sulkava 60 60 Sosteri 1 300 1 300 Essote (* 416 56 13 485 Vaalijala 307 307 Maakuntaliitto 35 5 40 Kaikki yhteensä 4 566 1 045 129 13 5 735 *) ilmoitetut tahe-kokonaiskustannukset jaettu laskennallisesti tasan talous- ja henkilöstöhallinnon kesken Henkilöstöhallinnon kustannukset selvitysalueella olivat vuonna 2016 yhteensä 5,8 miljoonaa euroa. Mikkelin 2,1 milj. euron ja Sosterin 1,3 milj. euron menot olivat vertailun suurimmat. 2.3 Henkilöstö vuonna 2016 2.3.1 Taloushallinto Taulukko 6. Taloushallinnon henkilötyövuodet vuonna 2016

FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 8 (36) Taloushallinto HTV Talousjohtaja/hallintojoht aja Enonkoski Hirvensalmi Juva Kangasniemi (hlöä) Mikkeli Mäntyharju Pertunmaa Pieksämäki Puumala Rantasalmi 5 % 0,2 1 0,4 0, 3 Savonlinna Sulkava Soster Essote Vaalijala Maakuntaliitto Yhteensä 1 0,5 0,9 0,5 1 5,85 Talouspäällikkö 2 2 Laskentapäällikkö/- suunnittelija 0,4 1 1 1,4 Kirjanpitäjä/pääkirjanpitäjä 1 1 1 2 1 4 1 1 12 Talous-/laskentasihteeri 2,5 1 1 2 1 1 4 12,5 Toimistosihteeri 0,1 0,67 11,7 1 13,47 Taloussuunnittelujohtaja/- 1 1 päällikkö Controller 1 0,5 1,5 Reskontranhoitaja 1 2 3 Palvelusihteeri 3,7 3,7 Palveluneuvoja 1 1 Taloussuunnittelija 0,8 1 1 1 2,8 Maksuliikenteenhoitaja 1 1 1 Toimistonhoitaja 1,6 1,6 Yhteensä 1 1 2,55 2,1 4 2,4 1,67 0 1 2, 3 10 1,5 16,6 11,7 7 1 62,82 Vuoden 2017 alusta Juva, Puumala, Kangasniemi, Hirvensalmi, Pertunmaa ja Mäntyharju siirsivät Essotelle taloushallinnon henkilöstöä yhteensä 11. Henkilöstösiirto tapahtui selvitysorganisaatioiden välillä, jolloin siirrolla ei ole vaikutusta henkilöstön kokonaismäärään. Taloushallinnosta henkilöstöä ennakoidaan eläköityvän yhteensä 13 henkilötyövuoden verran vuosina 2017-2018. Kaikkiaan taloushallinnossa toteutui vuonna 2016 62,82 henkilötyövuotta, josta eniten Sosterissa 16,6 ja Essotessa 11,7. Mikkelin henkilötyövuodet olivat hyvin pienet johtuen taloushallinnon järjestämisestä ostopalveluna. Pieksämäen kaupungilla ei ole lainkaan taloushallinnon henkilöstöä johtuen palveluiden ostosta. Henkilötyövuosista talouden johtamisen palveluja voidaan katsoa tuotettavan nimikkeillä talousjohtaja, hallintojohtaja, taloussuunnittelujohtaja, taloussuunnittelija sekä controller. Näiden nimikkeiden osuus henkilötyövuosista oli noin 13 henkilötyövuotta eli noin 21 %. Nimikkeiden, joiden työpanoksen voidaan katsoa soveltuvan keskitettäväksi palvelukeskukseen, henkilötyövuosien määrä on noin 50 htv.

FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 9 (36) 2.3.2 Henkilöstöhallinto Huomio kiinnittyy erityisesti kuntiin, joiden taloushallinnon resurssit ovat vähemmän kuin 2 htv, jolloin kuntien haasteena on osaavien sijaisten turvaaminen ja sen myötä toiminnan sujuvuus. Myös ostopalvelua käyttävien kuntien osalta herää kysymys kunnan omien resurssien ja tilaajaosaamisen riittävyydestä tai rajapintojen toimivuudesta kunnan ja palveluntuottajan välillä. Taloushallinnon palvelutarve on jo vuoden 2017 alusta vähentynyt sotepalveluiden siirryttyä Essoteen ja myöhemmin maakuntaan. Tällöin myös kuntien henkilöstöä siirtyi vuoden 2017 alussa toiminnan myötä ja erityisesti pienten kuntien taloushallinnon haavoittuvuus kasvoi. Kymmenellä omana toimintana palveluja tuottavalla organisaatiolla resurssit ovat 3 htv tai vähemmän, mikä todentaa resurssien niukkuuden erityisesti poikkeustilanteissa. Henkilöstöhallinto HTV Taulukko 7. Henkilöstöhallinnon henkilötyövuodet vuonna 2016 Enonkoski Hirvensalmi Juva Kangasniemi (hlöä) Mikkeli Mäntyharju Pertunmaa Henkilöstöjohtaja 1 0,3 0,1 1,4 Henkilöstöpäällikkö 0,3 1 1 0,7 1 4 Henkilöstösihteeri 1 0,75 0,9 1 0,7 2,65 Palkanlaskija 0,7 1 1,5 3,2 Palkkasihteeri 1 2,5 1 3 1 2 4 5,5 3,3 2 25,3 Hallintopäällikkö 0,1 0,1 Taloussuunnittelija 0,1 0,1 Henkilöstökoordinaattori 1 0,2 1,2 Työsuojelupäällikkö, 2 2 työnsuunnittelija Rekrytointipäällikkö 1 1 Rekrytointisihteeri 2,5 2,5 Palvelussuhdesihteeri 1 1 2 Palkkakirjanpitäjä 1 1 Toimistosihteeri 2 0,13 0,9 3,03 Yhteensä 1 0,7 2,5 1,4 7 3 1,13 1,3 1 2,1 7,75 1,6 8 9 3 0,7 49,48 Pieksämäki Puumala Rantasalmi Savonlinna Sulkava Soster Essote Vaalijala Maakuntaliitto Yhteensä Vuoden 2017 alusta Juva, Puumala, Kangasniemi, Hirvensalmi, Pertunmaa ja Mäntyharju siirsivät Essotelle henkilöstöhallinnon henkilöstöä yhteensä 11,8. Henkilöstösiirto tapahtui selvitysorganisaatioiden välillä, jolloin siirrolla ei ole vaikutusta henkilöstön kokonaismäärään.

FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 10 (36) Henkilöstöhallinnosta henkilöstöä ennakoidaan eläköityvän 6,5 henkilötyövuoden verran vuosina 2017-2018. Kaikkiaan henkilöstöhallinnossa toteutui vuonna 2016 49,48 henkilötyövuotta, josta eniten Sosterissa 8 ja Essotessa 9. Mikkelissä toteutuma oli 7 htv palkanlaskennan ostopalveluista huolimatta. Pieksämäen kaupungin henkilötyövuodet olivat hyvin pienet 1,3 htv johtuen palveluiden ostosta. Selvästi eniten henkilötyövuosia kertyi nimikkeellä palkkasihteeri, yhteensä 25,3 htv. Henkilötyövuosista henkilöstöjohtamisen palveluja voidaan katsoa tuotettavan nimikkeillä henkilöstöjohtaja, henkilöstöpäällikkö, hallintopäällikkö ja rekrytointipäällikkö. Lisäksi henkilöstökoordinaattorin, työsuojelupäällikön ja työnsuunnittelijan työpanos olisi syytä pitää omana toimintana. Edellä mainittujen nimikkeiden osuus henkilötyövuosista oli noin 9 henkilötyövuotta eli noin 18 %. Niiden nimikkeiden, joiden työpanoksen voidaan katsoa soveltuvan keskitettäväksi palvelukeskukseen, henkilötyövuosien määrä on noin 41 htv. Myös henkilöstöhallinnossa havaitaan kuntia, joiden resurssit ovat hyvin pienet. Kolmessa kunnassa tehtävien hoitamiseen käytetään yksi htv tai vähemmän. Myös kunnat, joissa on 2-3 htv:n resurssi, ovat haastavassa tilanteessa, jossa sote-henkilöstö siirtyi vuoden 2017 alussa ensin Essoteen ja myöhemmin maakuntaan. Vaikka palvelutarve vähenee, myös haavoittuvuus kasvaa pienenevän henkilöstön myötä. Yhdellätoista organisaatiolla henkilöstöhallinnon resurssit ovat 3 htv tai vähemmän. 2.4 Tietojärjestelmät 2.4.1 Taloushallinto Taulukko 8. Taloushallinnon tietojärjestelmät Taloushallinnon tietojärjestelmät Perusjärjestelmä Maksatus Johdon raportointi Muu, mikä ja mihin tarkoitukseen? Enonkoski ProEconomica 2015.2.1 Basware 8.91 Hirvensalmi Intime plus Intime plus Juva Proeconomica Basware 2015.2.0.232 Proeconomica 2015.2.0.232 Kangasniemi pro economica basware pro economica Mikkeli SAP Basware Excel Kunta Maisema, kustannuslaskenta

FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 11 (36) Mäntyharju Pro Economica 2015.0.0.205 Basware, 9.040 Ostolaskujen kierrätys Rondo R8 Pertunmaa Pro Economica Basware Pieksämäki Intime Intime raportointi FPM; perusturvan laskutus Pegasos Puumala Pro Economica Basware Accuna Rantasalmi ProEconomica Savonlinna Intime OpusCapita Sulkava Aditro Intime Basware Essote Intime Basware Exreport matkalaskut Travel; käyttöomaisuus Aditro; konserni Aditro Sosteri Intime Plus 9.0.1r2 Basware 9.20 Exreport WorkFlow (laskujen kierrätys), Käyttöomaisuus, konsernitilinpäätös (Aditro tuoteperheen tuotteet); talousarvion laadintaan Forecast 5.7, Vision 5.7.1.1001, Architect 3.0, Vaalijala ProEconomica Basware 9.30 ProeLaskutus Maakuntaliitto ProEconomica Basware ProEconomica Ostolaskujen kierrätys RondoScan, Hankintapäätökset Dynasty, Ilmoitusliikenne: SF- Tyvi, Laskutus Passeli Taloushallinnon perustietojärjestelmistä yleisin on Pro Economica, joka on käytössä seitsemässä organisaatiossa. Maksatuksessa yleisimmin käytössä oli Baswaren järjestelmä. Johdon raportoinnin osalta seitsemällä organisaatiolla ei ollut käytössä mitään raportointijärjestelmää. Taloushallinnon tietojärjestelmät olivat pääasiassa organisaatioiden omistuksessa.

FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 12 (36) 2.4.2 Henkilöstöhallinto Taulukko 9. Henkilöstöhallinnon tietojärjestelmät Henkilöstöhallinto Työaika-järjestelmä Henkilöstöjärjestelmä Matkustuksenhallinta Muu, mikä ja mihin tarkoitukseen? Enonkoski Status 2015.2.1 Hirvensalmi Personec Juva Populus 17.02 Populus 17.02 Populus 17.02 Kangasniemi pegasos Titania,Kellokortti - HRM-web Mikkeli Populus 17.02 Flexim r5.04.04 Populus 17.02 kulunvalvonta Safea; työvuorosuunnittelu Titania 16 2.2; rekrytointi Kuntarekry 7.0 Mäntyharju Populus 17,2 Titania Populus 17,2 Kuntarekry Pertunmaa Status Pieksämäki Populus Timecon Puumala Pegasos Flexim (mm.) Sympa (tulossa) Rantasalmi Populus Deltabit Gatekeeper Pro Savonlinna Personec F Esmikko Trip&Expense Sulkava Aditro Personec FK ei ole ei ole Essote Personec F.K. Titania Travel Flexim/työajanseurant a

FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 13 (36) Sosteri Personec F 11.9.5_1, Personec ESS 5.11.3_4, Personec Linkki 1.21.4, Personec HR 14.5.0, Acuten liittymä, E-Sara Titania Massalaskenta 16.2 18.11.2016/EsMikk o liittymä /WebTitania 14.2 Trip & Expence Personec Travel 5.11.3 15.9.2016 (web ja selain) henkilöstöraportointi Exreport, Titania Palkkatilasto 16.2.3 10.1.2017, Personec F 11.9.5_1; talousarvion laadinta Forecast 5.7, Vision 5.7.1.1001, Architect 3.0, Personec F 11.9.5_1 Vaalijala HR Esmikko, Titania Populus Prima, palkat Maakuntaliitto Status Esmikko M2 henkilöstöpäätökset Dynasty Henkilöstöhallinnossa perusjärjestelmänä Populus ja Personec olivat yleisimmät. Työaikajärjestelmänä eniten käytetty on Titania. Matkustuksenhallintaan käytetään eniten Populusta. Henkilöstöhallinnon tietojärjestelmät olivat pääasiassa organisaatioiden omistuksessa. 2.4.3 Arkistojärjestelmät Selvityksessä kysyttiin myös käytössä olevista arkistointijärjestelmistä. Alla olevassa taulukossa on esitetty saadut vastaukset. Taulukko 10. Arkistojärjestelmät Arkisto Kangasniemi Mikkeli käsiarkisto Rondo (vanha-ark) vanha Rondo R8; uusi SARKK Rantasalmi Essote Sosteri Dynastia Aditro talous: AditroArchive v.6.2.1; henkilöstöhall. X-Archive, Titania, Travel Maakuntaliitto Arkisto: Dynasty. Ostolaskut: ProEconomica, Matkalaskut M2

FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 14 (36) Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kaikilla kunnilla ei ole käytössä erillistä arkistointiin tarkoitettua tietojärjestelmää. Suurilla organisaatioilla arkistojärjestelmä on käytössä, koska sen tarve on ilmeinen. Kokonaisuudessaan järjestelmät ovat erilaisia ja todennäköisesti keskenään yhteensopimattomia.

FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 15 (36) 3 TAHE-palveluiden järjestämisestä kuntien näkemykset Tietopyynnön yhteydessä kunnilta ja kuntayhtymiltä kysyttiin näkemystä palvelukeskukseen liittyen seuraavasti: Millaiset tehtävät mielestänne voidaan tuottaa palvelukeskuksessa tai yhtiössä? Vastaukset kysymykseen ovat seuraavissa taulukoissa 10. ja 11. Taulukko 11. Kuntien näkemykset taloushallintopalveluiden keskittämisestä palvelukeskukseen Taloushallinto Juva Kangasniemi Mikkeli Mäntyharju Pieksämäki Rantasalmi Savonlinna Sulkava Sosteri Essote Vaalijala ostolaskut ja ostoreskontra ml. laskujen kierrätys Kyllä kyllä Kyllä kyllä kyllä k/e kyllä kyllä Kyllä kyllä Kyllä myyntilaskutus, myyntireskontra ja perintä Kyllä kyllä Kyllä kyllä kyllä ja ei k kyllä kyllä Kyllä kyllä Kyllä maksuliikenne Kyllä kyllä Kyllä ei kyllä k/e ei kyllä Kyllä kyllä Kyllä kirjanpito ja tilinpäätös Kyllä kyllä Kyllä ei kyllä k kyllä kyllä Kyllä osin Kyllä konsernitilinpäätös Kyllä kyllä Kyllä ei kyllä k kyllä kyllä Kyllä osin Kyllä maksatuspalvelut Kyllä kyllä Kyllä kyllä kyllä k ei kyllä Kyllä kyllä Kyllä talousarvion ja -suunnittelun tuki Kyllä ei Ei ei kyllä k/e ei kyllä Kyllä ei Kyllä ennusteet ja seurannan tuki Kyllä ei Ei ei kyllä k/e ei ei Kyllä ei Kyllä kassanhallinta ja rahoituspalvelut Kyllä kyllä Kyllä ja Ei ei kyllä k ei kyllä Kyllä ei Kyllä kustannuslaskennan tuki Kyllä kyllä Kyllä kyllä kyllä k/e ei kyllä Kyllä ei Kyllä johdon raportointi Kyllä KYLLÄ/EI Ei ei kyllä k/e ei kyllä Kyllä ei Kyllä Enonkoski, Hirvensalmi, Pertunmaa, Puumala ja maakuntaliitto eivät vastanneet tähän osioon. Taloushallinnon tehtävistä ostolaskuihin ja myyntilaskuihin liittyviä tehtäviä, kirjanpitoa ja tilinpäätöstä, konsernitilinpäätöstä sekä maksatuspalveluja voidaan pitää ns. taloushallinnon peruspalveluina. Näiden osalta organisaatiot vastasivat kysymykseen lähes yksimielisen myönteisesti. Maksuliikenteen hoitamisen osalta näkemykset jakautuivat. Talousarvion tuki, ennusteiden ja seurannan tuki, kassanhallinta, kustannuslaskennan tuki sekä johdon raportointi voidaan luokitella taloushallinnon lisäarvopalveluisi eli pääsääntöisesti talousjohtamiseen kuuluviin tehtäviin. Näiden osalta organisaatioiden näkemykset jakautuivat selvästi. Kassanhallintaa ja kustannuslaskennan tukea pidettiin palveluina, jotka lähes kaikkien mielestä voitaisiin keskittää palvelukeskukseen. Talousarvion ja suunnittelun tuki sekä ennusteiden ja seurannan tuki katsottiin olevan siinä määrin lähellä kunnan johtamista, mistä johtuen palveluiden säilyttäminen omana toimintana pidettiin tärkeänä.

FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 16 (36) Palvelukeskukseen koottavien toimintojen osalta tulee pohdittavaksi näkökulma, millaista osaamista ja resurssia organisaatioon tulee jättää. Taloushallinnon siirtyminen palvelukeskukseen ei voi tarkoittaa kaikkien henkilöiden ja osaamisen siirtymistä ulkopuolelle, vaan strategisen tason talousjohtamisen pysyminen kunnassa on vähimmäisvaatimus. Henkilöstöhallinto Taulukko 12. Kuntien näkemykset henkilöstöhallintopalveluiden keskittämisestä palvelukeskukseen Juva Kangasniem i Mikkeli Mäntyharju palkanlaskenta ja maksatus Kyllä kyllä Kyllä ei kyllä k ei kyllä Kyllä kyllä Kyllä kela- ja Kyllä kyllä Kyllä ei ei k ei kyllä Kyllä kyllä Kyllä tapaturmavakuutuskorvausten käsittely tilitykset, tilastot ja vuosiilmoitukset Kyllä kyllä Kyllä ei kyllä k ei kyllä Kyllä kyllä Kyllä perusraportointi Kyllä kyllä Ei ei kyllä k/e ei kyllä Kyllä kyllä Kyllä Kyllä kyllä Ei ei ei k ei kyllä Kyllä osin Kyllä henkilöstö-ja palvelutodistukset asiakaspalvelu ja neuvonta Kyllä kyllä Kyllä ei kyllä k/e ei kyllä Kyllä osin Kyllä Pieksämäki Rantasalmi Savonlinna Sulkava Sosteri Essote Vaalijala Enonkoski, Hirvensalmi, Pertunmaa, Puumala ja maakuntaliitto eivät vastanneet tähän osioon. Kaikkia yllämainittuja henkilöstöhallinnon tehtäviä voidaan pitää nk. peruspalveluina, jotka pääsääntöisesti on mahdollista keskittää palvelukeskukseen. Organisaatioiden näkemys oli lähes yksimielinen kaikkien muiden tehtävien paitsi perusraportoinnin sekä henkilöstö- ja palvelutodistusten osalta. Lisäksi neuvonnan osalta nousi esille huomio, jonka mukaan perusneuvonta voi olla palvelukeskuksessa, mutta työehtosopimusten tulkintaan liittyvä neuvonta on oltava aina työnantajalla. Toki on muistettava, että palvelukeskusmalli tarkoittaa palvelutuotannon kokoamista yhteen organisaatioon. Palvelukeskusmalli ei välttämättä tarkoita ao. henkilöstön kokoamista yhteen fyysiseen tilaan. Palvelukeskus voi toimia verkostona siten, että nykyiset työntekemispaikat säilyvät tarkoituksenmukaisesti ennallaan.

FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 17 (36) 4 Organisoitumisvaihtoehtojen kuvaus Tässä selvityksessä talous- ja henkilöstöhallinnon organisoitumista tarkastellaan kokoamalla toiminnot joko kuntayhtymän, kuntien ja kuntayhtymien omistaman osakeyhtiön järjestämäksi tai hankintavaksi ostopalveluna yksityiseltä palveluntuottajalta. Liikelaitoskuntayhtymämalli on Kuntalain luvussa 8 määriteltyä kuntien välistä yhteistoimintaa. Kunnat voivat perustaa liikelaitoskuntayhtymän liiketaloudellisin periaattein mukaan hoidettavaa tehtävää varten. Osakeyhtiö on omistajastaan erillinen oikeushenkilö, joka syntyy rekisteröimällä se kaupparekisteriin. Osakeyhtiö ei ole osa emokuntaa vaan kuuluu kuntakonserniin joko tytäryhtiönä tai osakkuusyhteisönä. Seuraavassa taulukossa on kuvattu eri organisoitumisvaihtoehdon ominaisuuksia erilaisista näkökulmista. Organisoitumisvaihtoehdot ovat seuraavat: a. kunnan omana toimintana b. perustetaan liikelaitos(kuntayhtymä), johon palvelut siirretään c. Yhtiöitetään palvelut kuntien, Sosterin, Essoten ja maakuntaliiton omistamaan osakeyhtiöön d. Hankitaan palvelut yhteisesti ulkopuoliselta palveluntuottajalta Vertailutaulukko ei itsessään ota kantaa eri mallien vahvuuksiin/heikkouksiin, joita arvioidaan erikseen.

FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 18 (36) Oma toiminta Liikelaitoskuntayhtymä Osakeyhtiö Ulkopuolinen palveluntuottaja Lainsäädäntö KuntaL KuntaL Osakeyhtiölaki Perustaminen Syntyy jäsenkuntien valtuustojen päätöksillä kuntayhtymän perussopimusta muuttamalla (tai perustamalla kokonaan uuden liikelaitoskuntayhtymän) Omistus, äänivalta Kunta itse Kunnat ja kuntayhtymät, äänivalta perussopimuksen mukaisesti Toimivalta perustamiseen riippuu kunnan johtosäännöstä, jollei muulla tavoin ole määrätty yhtiö perustetaan valtuuston päätöksillä. Perustamiskirja ja yhtiöjärjestys. Osakassopimus mahdollinen. Syntyy rekisteröitäessä. Osakkaana voi olla kuka tahansa julkisoikeudellinen tai yksityinen oikeushenkilö tai yksityishenkilö. Äänivalta omistusosuuksien /äänimäärän suhteessa Ei omistussuhdetta, sopimussuhde Päätöksenteko, hallinto Tehtävä Kunnan toimielimet; Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Tarkastuslautakunta Kunnan toimialaan kuuluva Yhtymäkokous, johtokunta, tarkastuslautakunta, johtaja Voidaan perustaa kunnan toimialaan kuuluvaa liiketoimintaa tai liiketaloudellisten periaatteiden mukaan hoidettavaa tehtävää varten. Yhtiökokous, hallitus, toimitusjohtaja, konserniohje Tavoittelee voittoa osakkeenomistajille. Voi myös harjoittaa voittoa tavoittelematonta toimintaa, mikäli yhtiöjärjestyksessä niin määrätään. Tilaamiseen ja sopimusohjaukseen perustuva Tehtävä määritelty sopimuksessa. Voi hoitaa viranomaistehtäviä jotka sisältävät julkisen vallan käyttämistä. Ei voi hoitaa julkisia hallintotehtäviä, ellei tehtävää ole määrätty sille lailla. Ei voi hoitaa tehtäviä, jotka sisältävät julkisen vallan käyttöä.

FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 19 (36) Talousarvio Kunnan talousarvio Liikelaitoskuntayhtymän talousarvio Omistajatuloutus Omistajan taloudellinen vastuu Velan otto Kunta vastaa kaikesta Valtuusto päättää lainan ottamista sekä lainan antamista ja muuta sijoitustoimintaa koskevista periaatteista. Ylijäämä voidaan jakaa jäsenkunnille tai peruspääomalle voidaan maksaa korkoa, mikäli perussopimuksessa on niin sovittu. Maksaa mahdolliselle omistajalainalle korkoa. Kunnat vastaavat perussopimuksen mukaan. Liikelaitosta varten otettavasta lainasta päättää johtokunta johtosäännön tai perussopimuksen määräämissä rajoissa. Osakeyhtiöllä oma budjetti, jonka luonne poikkeaa kunnallisesta talousarviosta erityisesti toiminnan ohjauksen välineenä. Yhtiö voidaan yhtiöjärjestyksellä velvoittaa laatimaan talousarvio. Voi maksaa osinkoa tai palauttaa pääomaa vapaan oman pääoman puitteissa. Maksaa mahdolliselle omistajalainalle korkoa. Osakkeenomistajan lakisääteinen taloudellinen vastuu rajoittuu sijoitettuun pääomaan (rajoitettu vastuu) ja muilta osin osakkeenomistajan itsensä tekemiin päätöksiin. Omistajan takausvastuu on mahdollinen. Osakeyhtiötä varten otettavasta lainasta tai takaussitoumuksen tai vakuuden antamisesta päättää hallitus taikka toimitusjohtaja hallituksen määrittelemän toimivallan puitteissa, ellei osakassopimuksessa ole toisin sovittu. Luottoriski Kuntariski Kuntariski Yritysriski. Vieraan pääoman rahoitus-kustannus kalliimpi kuin kunnalla. Kunnan takaus mahdollinen, takausprovisio. Tavoittelee voittoa omistajalleen, tuottovaatimuksen taso ei yleensä ole tiedossa. Osakkeenomistajan lakisääteinen taloudellinen vastuu rajoittuu sijoitettuun pääomaan (rajoitettu vastuu) ja muilta osin osakkeenomistajan itsensä tekemiin päätöksiin. Omistajan takaus-vastuu on mahdollinen. Yritysriski.

FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 20 (36) Konkurssi- ja yrityssaneerausmahd ollisuus Toiminnan julkisuus Hankinnat Henkilöstö TES Ei voida asettaa konkurssiin. Ei voi olla yrityssaneerausmenettelyssä. Asiakirjat ovat pääsääntöisesti julkisia (laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta). Laki julkisista hankinnoista ja/tai erityisalojen hankintalaki tulee sovellettavaksi. Johtaja ja muut johtavassa asemassa olevat ovat virkasuhteessa, muu henkilöstö työ- tai virkasuhteessa. Viranhaltijoilla ja luottamushenkilöillä on virkavastuu toiminnastaan. Kunnallinen virka- ja työehtosopimus Ei voida asettaa konkurssiin. Ei voi olla yrityssaneerausmenettelyssä. Asiakirjat ovat pääsääntöisesti julkisia (laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta). Liikesalaisuudeksi katsottavat seikat eivät ole julkisia. Yhtymäkokoukset ovat julkisia Laki julkisista hankinnoista ja/tai erityisalojen hankintalaki tulee sovellettavaksi. Hankintalaki ei koske kunnan sisällä tapahtuvaa palvelun ja tavaran hankintaa. Johtaja ja muut johtavassa asemassa olevat ovat virkasuhteessa, muu henkilöstö työ- tai virkasuhteessa. Viranhaltijoilla ja luottamushenkilöillä on virkavastuu toiminnastaan. Kunnallinen virka- ja työehtosopimus Voidaan hakea ja asettaa konkurssiin. Voi hakea yrityssaneerausta ja velkojen anteeksiantoa. Asiakirjat eivät ole julkisia. Osakeyhtiön toimielimen kokoukset eivät ole julkisia. Yhtiön tekemien hankintojen kilpailuttamisvelvollisuus riippuu sen markkinaasemasta (omistus- ja rahoituspohja ym.). Osakkeenomistajan oikeus tehdä kilpailuttamatta suorahankintoja yhtiöltä riippuu sen markkinaasemasta (ei jos yhtiö toimii markkinoilla). (sidosyksikköasema - sääntö) Toimitusjohtaja ei ole virkaeikä työsuhteessa (ei työsuhdeturvaa). Henkilöstö työsuhteessa. Ei virkavastuuta toiminnasta Yksityisten palvelualojen työehtosopimus (ei sopimuspakkoa) Voidaan hakea ja asettaa konkurssiin. Voi hakea yrityssaneerausta ja velkojen anteeksiantoa. Sopimus julkinen, muutoin toiminta ei ole julkista. Yhtiö ei sovella hankintalakia. Yksityinen TES

FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 21 (36) TyEL Kuntien eläkevakuutus (Keva) Kuntien eläkevakuutus (Keva) Kuntien eläkevakuutus (Keva) tai yksityisten alojen eläkevakuutusyhtiöt Yksityinen TyEL Omaisuuden siirto Omistaja vaihtuu Omistaja vaihtuu Omistaja vaihtuu. Tulovero Kunta on verovelvollinen kunnalle ja seurakunnalle elinkeinotoiminnan tuottamasta tulosta ja muun kuin yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä olevan kiinteistön tai kiinteistön osan tuottamasta tulosta Liikelaitoskuntayhtymä on verovelvollinen kunnalle ja seurakunnalle elinkeinotoiminnan tuottamasta tulosta ja muun kuin yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä olevan kiinteistön tai kiinteistön osan tuottamasta tulosta Osakeyhtiö on pääsääntöisesti verovelvollinen kaikesta tulostaan. Verovelvollinen Arvonlisävero Palautus- /vähennysjärjestelmä. Arvonlisäverovelvollinen liiketoiminnan muodossa tapahtuvasta tavaran ja palvelun myynnistä Arvonlisäverovelvollinen liiketoiminnan muodossa tapahtuvasta tavaran ja palvelun myynnistä Arvonlisäverovelvollinen liiketoiminnan muodossa tapahtuvasta tavaran ja palvelun myynnistä. Varainsiirtovero Omaisuuden siirrosta ei varainsiirtoveroseuraamuksia Omaisuuden siirrosta ei varainsiirtoveroseuraamuksia Omaisuuden siirrosta varainsiirtovero Kiinteistöt 4 % osakkeet 2 % Vähennysjärjestelmä Omaisuuden siirrosta varainsiirtovero Kiinteistöt 4 % osakkeet 2 %

FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 22 (36) 5 Organisoitumisvaihtoehtojen vertailu tässä kappaleessa vertaillaan organisoitumisvaihtoehtoja konsernijohdon tarpeista, päätöksenteon näkökulmasta, tytäryhteisöjen tarpeista, resursseista sekä lainsäädännön näkökulmista. Lisäksi on arvioitu organisoitumisvaihtoehtojen mahdollisuuksia, uhkia ja riskejä. Konsernijohdon tarpeet, päätöksenteko ja ohjaus Nykyinen toimintamalli Päätösvalta organisaatiolla itsellään Suora ohjaus Liikelaitoskuntayhtymä Sovitaan yhteistyö- tai perussopimukses sa Liikelaitoskuntayhtymän hallitus Osakeyhtiö Määritellään palvelusopimuksessa Yhtiöjärjestys ja osakassopimus Ostopalvelut Määritellään tarjouspyyntöasiakirjassa ja palvelusopimuksessa Sopimusohjaus Sopimusohjaus Osakeyhtiön oma päätöksenteko Omistajaohjaus ja sen keinot Tytäryhteisöjen tarpeet Valtakunnalliset palvelukeskukset, maakunnan palveluyhtiö osana valtakunnallista palvelukeskuskoko naisuutta Resurssit (taloudelliset vaikutukset, Kuntalain rajoitteet: kunta ja -yhtymä voi tarjota palveluja vain omaan konserniinsa kuuluville tytäryhteisöille ei roolia Organisaatiot vastaavat ja hankkivat itse, ei Kuntalain rajoitteet: Liikelaitoskuntayhtymä voi tarjota palveluja omille tyttärilleen ei muiden kuntien tytäryhteisöille ei roolia toiminta yhtiöitettävä ensin Vastuukunta hankkii, Osakeyhtiö voi tarjota palveluja kunnille, kuntayhtymille ja niiden tytäryhteisöille. Ei kilpailuttamisvelvollisuutta, jos yhtiö on inhouseasemassa valtakunnallisen palvelukeskuksen palveluntuottajana verkostossa Osakeyhtiö ja asiakasorganisa atiot hankkivat, Jos palveluntuottajan toiminta on markkinaehtoista, palvelut on kilpailutettava. Voidaan toteuttaa maakunnallises -ti yhteistyössä Palveluntuottajien ja asiakasorgani-

FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 23 (36) tarpeet, tietojärjestelmät) Lainsäädäntö säästöpotentiaali a KuntaL säästöpotentiaali a saavutettavissa KuntaL säästöpotentiaa lia saavutettavissa OyL saatioiden resurssit, asianmukainen kilpailutus voi tuottaa säästöjä Kunta ei voi tarjota palveluja kuntakonsernin ulkopuolisille yhteisöille, ei voi osallistua tarjouskilpailuun Kilpailuneutraliteettiongelma: ei voi tarjota palveluja kuntien tytäryhteisöille, ei voi osallistua tarjouskilpailuun Inhouseosakeyhtiö voi tarjota palvelujaan omistajakunnille ja niiden tytäryhteisöille rajoitetusti osakkuusyhteis ölle ja ulkopuolisille Jos yhtiö on markkinaehtoinen, kuntien kilpailutettava palvelut Yhtiö on tuloverovelvollinen 5.1 Mahdollisuudet ja riskit Vaihtoehto Mahdollisuudet Uhat Riskit Jatketaan toimintaa nykyiseen tapaan Tuttu toimintamalli Jokaisella kunnalla oltava toiminnan edellyttämät, täysimääräiset resurssit, mikä on kallista Haavoittuva malli erityisesti pienten kuntien osalta: osaaminen harvoissa käsissä, sijaistamisen haasteet Erityisosaamista ei ole saatavilla kaikille organisaatioille Erityisosaamisen osalta myös isot organisaatiot ovat haavoittuvia Mittakaavaetuja ei saavuteta Osaaminen on hajallaan

FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 24 (36) Soten muutosten vaikutus huomattava Eläköitymisten edellyttämä rekrytointitarve Mittakaavaedut saavutetaan Henkilöstön osaamisen vahvistaminen, työnkierto, erityisosaaminen saatavilla Henkilöstön työsuhde-edut pysyvät Kunnallisen toiminnan jäykkyydet pysyvät Hallinnoinnin järjestäminen Yhteistyön koordinointi edellyttää henkilöresursseja Henkilöstön sitoutuminen Liikelaitoskuntayhtymä Maakuntauudistuksessa liikelaitoskuntayhtymälle ei ole roolia, se todennäköisesti jakautuisi kahtia kuntien ja maakunnan palvelujen mukaisesti skaalaetuja menetetään Tuttu toimintamalli Maakunnallinen osakeyhtiö Yhtiömuotoisen toiminnan tehokkuus ja läpinäkyvyys Henkilöstön osaamisen vahvistaminen, työnkierto, erityisosaaminen saatavilla OYL:n reunaehdot: hallituksen vastuu, liiketoiminnan on oltava kannattavaa tukee toiminnan tehostumista Kuntalain ja osakeyhtiölain väliset jännitteet Perustamistoimenpiteet ja hallinnoinnin järjestäminen Yhteistyön koordinointi edellyttää henkilöresursseja Omistajaohjaus Inhouse-asema ja tulosohjaus yhteensovittaminen Vieras toimintamalli Henkilöstö ei sitoudu Omistajaohjaus ei toimi Yhtiön intressit poikkeavat tilaajien tarpeista Johdon valinta Tilaajaosaaminen Mittakaavaedut saavutetaan Rooli maakuntauudistuksessa

FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 25 (36) Yhteinen ostopalveluhankinta Mittakaavaedut saavutetaan Erityisosaaminen saatavilla Palvelutuotanto on kokonaan kuntien ja kuntayhtymien päätöksenteon ulkopuolella Sopimusohjaus ei toimi Ei roolia maakuntauudistuksessa 5.2 Vaihtoehtojen arviointia Nykyisen toimintamallin etuna voidaan pitää sen hyvää tuntemusta, palvelut ovat lähellä kuntaa ja sen johtoa. Myös henkilöstö tuntee hyvin kunnan toiminnan ja tarpeet. Mikäli päädytään jatkamaan nykyisellä toimintamallilla, erityisesti pienten kuntien TAHE-palvelut pysyvät hyvin haavoittuvina. Toisaalta myös suuremmat organisaatiot ovat erityisosaamisen näkökulmasta haavoittuvia eivätkä saavuta skaalaetuja Sote-palveluiden siirtymisen myötä kuntien TAHE-palvelutarve ja sen myötä henkilöstö väheni, minkä seurauksena toiminnot ovat entistä haavoittuvampia. Liikelaitoskuntayhtymämallissa palvelutuotanto koottaisiin yhteen organisaatioon, mikä mahdollistaa mittakaavaetujen saavuttamisen. Henkilöstön haavoittuvuuteen liittyvät riskit vähenevät, koska saamista ja työnkiertoa voidaan kasvattaa. Myös erityisosaamista voidaan lisätä, koska sille on riittävästi tarvetta ja käyttöä. Henkilöstön työsuhde-edut pysyvät ennallaan, mikä voi vahvistaa sitoutumista malliin. Toisaalta henkilöstön sitoutuminen on myös riskitekijä, erityisesti mikäli johdon valinnassa epäonnistutaan. Osakeyhtiömallissa lain asettamat reunaehdot pakottavat kannattavaan liiketoimintaan eli toiminnan tulee olla tehokasta. Hallituksen vastuu yhtiön toiminnasta ja taloudesta on määritelty osakeyhtiölaissa selkeästi. Läpinäkyvänä mallina osakeyhtiön liiketoiminnan ohjaus on selkeää. Riskitekijänä voidaan pitää omistajaohjauksen epäonnistumista, jolloin yhtiön intressit eivät vastaisi omistajien/tilaajien tarpeita. Sekä hallituksen jäsenien että toimitusjohtajan valinta on kriittinen. Osakeyhtiön päätöksenteko on kunnalliseen verrattuna joustavampaa ja nopeampaa, sekä hyvässä että pahassa. Pahimmillaan henkilövalinnoissa epäonnistuminen ajaa yhtiön vaikeuksiin. Mikäli kunnat ja kuntayhtymät päätyvät yhteiseen ostopalveluhankintaan, seurauksena on tilanne, jossa palvelut tuotetaan kokonaisuudessaan organisaatioiden ulkopuolella. Muihin malleihin verrattuna kunnat eivät omistaisi kyseistä palveluntuottajaa. Tällöin toimittaisiin palvelusopimuksen ja sen ehtojen varassa. Mallissa saavutetaan mittakaavaedut, mutta riskinä on nähtävissä sopimusohjauksen toimimattomuus. Se voi johtua kunnista/tilaajista tai palveluntuottajasta. Tilaajat eivät ole riittävän huolellisesti ilmaisseet tarpeitaan ja vaatimuksiaan; toisaalta tuottaja haluaa omasta näkökulmastaan optimoida liiketoimintaansa. Malli edellyttää vahvaa tilaajaosaamista ja riittäviä resursseja sopimuksen valvontaan.

FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 26 (36) Kaikissa keskitetyissä malleissa tulee ottaa huomioon ja/tai sopia mm. seuraavat seikat: - määritellään ne palvelut, jotka keskitetään - palveluiden hinnoittelu ja veloitusperusteet - siirtyvät resurssit: henkilöstö, tietojärjestelmät ym. - kuntien tulee määritellä, mitkä resurssit jäävät kuntaan: ainakin talous- ja henkilöstöjohtaminen ja niiden välitön (strateginen) tuki - rajapinnat tilaajan ja tuottajan välillä tulee tunnistaa ja määritellä sekä sopia yksityiskohtaisesti vastuut/henkilöt. Lisäksi tulee sopia reklamaatioprosessi: vastaaminen, neuvottelut, korjaavat toimenpiteet, vasteaika ym. - vaadittava laatutaso ja sen varmistaminen laatutason määrällinen ja laadullinen määrittely - miten keskitetystä mallista voi tarvittaessa irtautua

FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 27 (36) 6 Loppupäätelmät 6.1 Maakuntauudistuksen vaikutukset Kesäkuussa 2017 linjattiin maakuntauudistuksen TAHE-valmistelussa seuraavaa: Valtakunnallinen TAHE-yhtiö tuottaa palveluita omana tuotantona sekä hyödyntää olemassa olevia rakenteita (nykyiset in house -yhtiöt) tarkoituksenmukaisella ja maakuntien haluamalla tavalla. Muutos tarkoittaa käytännössä: 1) Mikäli TAHE-palveluita ei ole yhtiöitetty maakunnalle siirtyvien toimintojen osalta, siirretään toiminta (henkilöstö, sopimukset sekä tarvittavat tuotantotekijät kuten järjestelmät) suoraan tai maakunnan kautta TAHE-yhtiöön. 2) Mikäli TAHE-palvelut on yhtiöitetty maakunnalle siirtyvien toimintojen osalta: A. Kyseinen in house -yhtiö voi tuottaa maakunnan talous- ja henkilöstöhallinnon tukipalvelut jatkossakin, edellyttäen että seuraavat kriteerit täyttyvät: - Kyseinen in house -yhtiö liittyy TAHE-yhtiön konsortioon siten, että TAHEyhtiö saa in house -yhtiön osakkeita ja in house -aseman (osaomistus- tai tytäryhtiö). In house -asema edellyttää osakeomistuksen lisäksi riittävää ohjausmahdollisuutta. Osaomistuksen osalta riittävä ohjaus voidaan toteuttaa hallituspaikalla ja mahdollisella erityisen määräysvallan osakkeilla. - Palvelusopimus maakunnalle tuotettavista talous- ja henkilöstöhallinnon palveluista tehdään TAHE-yhtiön kanssa. B. Mikäli kohdan A. kriteereitä ei täytetä, palvelut siirretään hallitusti TAHE-yhtiön tuotettavaksi maakunnan kanssa sovittavan aikataulun mukaisesti. TAHE-yhtiö voi ostaa kyseisiä palveluita ylimenoaikana (2019 2022) nykyiseltä toimijalta. Palveluidensiirto voidaan tehdä liiketoimintasiirtona, mikäli näin kyseisen in house -yhtiön kanssa sovitaan. Seuraavassa kuvassa on esitetty TAHE-yhtiön organisoitumisen skenaario 2019 (lähde: alueuudistus.fi, kesäkuu 2017):

FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 28 (36) Yllä esitetyn kuvan mukaan valtakunnallisella TAHE yhtiö Oy:llä olisi viisi tuotantoaluetta. Näillä olisi yhteinen johto ja hallinto. Tuotantoalueen maakunnilla voisi olla keskenään erilaisia tuotantotapoja: maakunta voisi tuottaa palvelut itse tai ostaa ne osakeyhtiömuotoiselta toimijalta. TAHE-palveluiden tulee ehdottomasti toimia heti 1.1.2019, joten prosessin kokonaisaikataulussa ei ole liikkumavaraa. Toteutukset tehdään maakuntakohtaisesti pohjautuen nykyjärjestelmiin. Maakuntien toimijoiden päätökset etenemismallista pitää olla TAHE-valmistelun tiedossa viimeistään 30.9.2017 mennessä. Maakunnan TAHE-palveluiden perustamis- ja integraatiokustannukset kohdistuvat seuraavasti: Jos maakunta siirtää palvelut suoraan TAHE-yhtiölle, sen vastattavaksi tulee siirtoprojektin kustannukset sisältäen kaiken henkilötyön sekä järjestelmäintegraatioiden kustannukset. Jos olemassa olevasta (tai perustettavasta) in house -yhtiöstä tulee MAKU TAHE yhtiö, joka tuottaa TAHE palvelut maakunnalle, tällöin maakunnan toimijat vastaavat siirtoprojektin kustannuksista. Siirtoprojektiin on kuitenkin mahdollista hakea rahoitusta maakuntauudistuksen ICT-rahoituksen kautta. Miten yllä esitetyt kriteerit vaikuttavat Etelä-Savon maakunnan vaihtoehtoihin, joita on käsitelty tässä selvityksessä?

FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 29 (36) 6.2 Kunnan ja kuntayhtymän vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Millainen on kuntaorganisaation tiekartta TAHE-palveluiden osalta? Seuraavassa taulukossa on kuvattu eri vaihtoehtojen vaikutuksia kunnille ja kuntayhtymille. Vaihtoehto Kunta Kuntayhtymä jatketaan nykyiseen tapaan liikelaitoskuntayhtymä inhouse-osakeyhtiö tuottaa tai ostaa jatkossa omat TAHE-palvelunsa TAHE-palvelut kuntien perustamaan liikelaitoskuntayhtymään kunnat perustavat yhteisen inhouseosakeyhtiön TAHE siirtyy maakunnalle useamman maakunnan yhteinen osakeyhtiömalli mahdollinen kuntien ja maakunnan /maakuntien yhteinen inhouse-osakeyhtiö yhtiö tuottaa TAHE-palvelut kunnille ja maakunnalle sopimukseen perustuen TAHE-palvelua ostavat kunnat ja maakunnat ovat yhtiön osakkaita yhteinen palveluhankinta kunnat voivat kilpailuttaa yhdessä ostopalveluhankinnan Taitoa, Calpro, Moetra, Saita jne. TAHE-palvelut tuotetaan yhteistyössä olevan palvelutarjonnan/ rakenteen kanssa Taitoa, Calpro, Monetra, Saita jne. liitytään valmiiseen rakenteeseen Kunnan tulee siis ensin päättää, muutetaanko TAHE-palveluiden organisoitumista/järjestämistapaa? a. päätetään, että muutoksia ei tehdä eli jatketaan nykyiseen tapaan. kunnan TAHE-palveluita tuotetaan omana toimintana ohuin resurssein b. jos päätetään tehdä muutoksia, vaihtoehdot ovat

FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 30 (36) kuntien yhteinen liikelaitoskuntayhtymä, joka tuottaa palveluita vain jäsenkunnilleen. Se ei voi myydä palveluita maakunnalle eikä kilpailla markkinoilla. kuntien ja kuntayhtymien yhteinen inhouse-osakeyhtiö, joka tuottaa palveluita omistajakunnilleen. Se voi vähäisessä määrin myydä palveluita markkinoille hankintalain määrittelemin reunaehdoin. kuntien yhteinen palveluhankinta, jolloin kunnat kilpailuttavat ja hankkivat TAHE-palvelut yhdessä saavuttaen skaalaedun lähinnä palveluhinnoissa. Kuntayhtymien osalta vaihtoehdot ovat seuraavat: a. päätetään, että muutoksia ei tehdä eli jatketaan nykyiseen tapaan: kuntayhtymien TAHE-palveluita tuotetaan aluksi kuntayhtymän omana toimintana ja jatkossa maakunnan omana toimintana b. jos päätetään tehdä muutoksia, vaihtoehdot ovat seuraavat: kuntien ja kuntayhtymien yhteinen inhouse-osakeyhtiö, joka tuottaa palveluita omistajakunnilleen. Se voi vähäisessä määrin myydä palveluita markkinoille hankintalain määrittelemin reunaehdoin. Inhouse-osakeyhtiö voi jatkossa myydä palvelua maakunnalle, jolloin skaalaedut pysyvät yhteinen palveluhankinta eli liitytään olemassaolevaan palvelurakenteeseen (esim. Taitoa, Calpro, Monetra, Saita ym.) Maakunnan kokonaisuuden kannalta parhaana vaihtoehtona nousee kuntien ja kuntayhtymien yhteinen inhouse-osakeyhtiö. Sen vahvuuksina havaitaan mahdollisuus jatkaa TAHE-palveluiden tuotantoa sekä kuntiin että maakuntaan, jolloin skaalaedut ja riittävän suuri toiminnan laajuus pysyvät. Kyseinen inhouse-osakeyhtiö on myös riittävän suuri neuvottelukumppani tilanteessa, jossa neuvotellaan maakuntien yhteisistä yhtiöistä/toiminnasta. Yhtiöittäminen edellyttää huolellista valmistelua ennen yhtiön perustamista. Omistajaohjausasiakirjat eli yhtiöjärjestys ja osakassopimus on ensiarvoisen tärkeää huolella. Yhtiön liiketoiminta tulee määritellä riittävällä tarkkuudella liiketoimintasuunnitelman muodossa (toiminnan tarkoitus, palvelut, resurssit, organisaatio, sopimukset, taloudellinen mallinnus, riskit ym.) Yhtiön perustajien tulee myös määritellä palvelutarjonnan laajuus: tuotetaanko perustason palveluita vai ns. lisäarvopalveluita. Palvelutarjonnan laajuudesta kysyttiin selvitysorganisaatioilta, vastaukset löytyvät tämän raportin kappaleesta 3.

FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 31 (36) 6.3 Toimenpidesuositus Etelä-Savon maakunnalle Toimenpiteiden valmisteluaikataulu on kireä, koska maakuntien toimijoiden päätökset etenemismallista tulee olla TAHE-valmistelun tiedossa viimeistään 30.9.2017 mennessä. Vaiheistettu etenemissuunnitelma voisi olla seuraava: 1. maakunnan toimijoiden väliset neuvottelut 2. selvitys organisoitumisesta/yhtiöittämisestä tämän selvityksen jatko, jossa organisoitumista muotoillaan ja suunnitellaan tavoitteena uusi TAHE-palveluita tuottava maakunnallinen kokonaisuus 3. päätökset TAHE-palveluiden organisoitumistavasta em. selvityksen pohjalta 4. ilmoitus 30.9.2017 TAHE-valmisteluun maakuntien toimijoiden päättämästä etenemismallista 5. muutoksen toimeenpanovaihe TAHE-kokonaisuuden kannalta on olennaista, miten suuret organisaatiot eli Mikkeli, Essote ja Sosteri etenevät asiassa. Alkuvaiheessa olisi hyvä löytää näille organisaatioille yhteinen etenemismalli, johon muut kunnat voivat halutessaan heti tai myöhemmin liittyä. Tällä hetkellä muilla kunnilla on havaittu erilaisia näkemyksiä TAHE-palveluiden keskittämisestä, minkä seurauksena täydellisen yksimielisyyden saavuttaminen ei liene mahdollista eikä siihen pyrkimiseen näin ollen ole mahdollisuutta käyttää aikaa (TAHE-ilmoitus tehtävä viimeistään 30.9.). Aiemmin esitetyistä vaihtoehdoista parhaimmalta vaikuttaisi TAHE-palveluiden yhtiöittäminen inhouse-yhtiöön, jolloin yhtiön on mahdollista myydä TAHEpalveluita maakunnalle. Sama yhtiö tuottaa palveluita myös kunnille, jolloin saavutetaan skaalaedut ja muut toiminnalliset hyödyt (osaamisen vahvistuminen, sijaistaminen jne). Inhouse-yhtiö voisi tuottaa TAHE-palveluiden lisäksi myös muita tukipalveluja. Inhouse-yhtiömallin haittapuolena havaitaan perustamis- ja muutoskustannusten jääminen yhtiön perustajien maksettavaksi, vaikka hyödyn saa osittain myös maakunta ja MAKU TAHE. Muiden vaihtoehtojen osalta (liikelaitoskuntayhtymä ja ostopalvelut) ei tässä tilanteessa havaita sellaisia hyötyjä, jotta etenemistä näiden vaihtoehtojen kannalta kannattaisi jatkaa. Liikelaitoskuntayhtymään jäisi 1.1.2019 kunnille tuotettavat palvelut ja maakunnan palvelut poistuisivat. Ostopalveluiden osalta tilanne olisi samankaltainen eli palvelusopimukset jakautuisivat kuntien ja maakunnan palveluihin. Ostopalveluiden kilpailuttaminen tässä tilanteessa ei välttämättä olisi taloudellisesti edullista pienenevien volyymien johdosta.

FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 1 (2) Liite 1 Liite 1: Kuntien kommentit vapaa sana Lähtötietokyselyn yhteydessä kunnille annettiin mahdollisuus vapaaseen sanaan. Tähän on koottu saadut vastaukset: Hirvensalmi Ei ajankohtainen Juva V. 2017 alusta lukien 2 laskentasihteeriä ja 2 palkkasihteeriä, toinen laskentasihteeri 60% työajalla varhennetulla eläkkeellä, toinen palkkasihteeri 50% työajalla teknisen toimen toimistosihteerinä. Palkkatapahtumien ja tositteiden määrä laskenut yli 50% vuodesta 2016 Mikkeli Mikkelin kaupunki ulkoisti tilitoimisto- ja palkanlaskentapalvelut vuoden 2012 alusta Kunnan Taitoa Oy:lle. Kaupungin SOTE palvelut siirtyivät kokonaisuutena vuoden 2017 alusta ESSOTE:lle. Vuonna 2017 Taitoan veloitus palveluista on 1.446.664 euroa, joka jakaantuu taloushallinnon (kirjanpito) palveluihin 921.714 euroa ja henkilöstöhallinnon (palkanlaskenta) palveluihin 524.950 euroa. Laskutus sisältää maakuntaan 2019 siirtyvän pelastuslaitoksen (141.238 euroa) ja liikelaitokset. Vuoden 2017 alusta toimialojen taloussuunnittelijat 8 hlö siirtyivät talouspalveluihin ja toimialojen henkilöstöhallinnon tehtäviä pääosin tekevät työntekijät henkilöstöhallintoon. Mäntyharju Palkkasihteerien lukumäärä vuoden 2017 alusta 2. Näemme sekä palkkahallinnon että taloushallinnon merkityksen pelkkää palkanlaskentaa tai kirjanpitoa suurempana asiana. Tavoite on tukea esimiehiä ja yksiköitä niin neuvonnan kuin suunnittelun kautta hoitamaan heidän roolinsa mahdollisimman hyvin. Tavoite näkyy toki molempien yksiköiden henkilöstöresurssissa kunnassamme. Pertunmaa Kunnanjohtaja kääntänyt kyselyn palkkasihteerille ja kirjanpitäjälle ennen lomalle jäämistään. Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelujen tarve v. 2019 on sama kuin nyt, koska organisaatiomuutos on tapahtunut 1.1.2017 sote-palvelujen siirryttyä Essote Ky:lle Puumala Tällä hetkellä emme ole kiinnostuneita ulkoistamaan talous- ja henkilöstöhallinnon toimintoja. Meillä on toisaalta pieni, mutta monipuolisesti eri tehtäviä tekevä, kokenut työntekijäporukka, jonka työ on hitsautunut hyvin kiinni esimiehiin ja muihin avainhenkilöihin. Meidän osalta ulkoistaminen tarkoittaisi lähes varmasti palvelujen pirstaloitumista, mikä väistämättä johtaisi ongelmiin ydintoiminnoissa. Rantasalmi Palkkasihteeri (0,5 htv) tuottaa palkkahallinnon kuntien omistamalle Järvi- Saimaan Palvelut Oy:lle (tekniset palvelut), vuoden 2019 alusta lomittajat (noin 50 henkilöä) siirtyvät maakunnan hallintoon jolla on vaikutusta etenkin palkkahallinon resursseihin. SOTE:n tuottaa Suomen Terveystalo Oy joten sillä ei suoranaista vaikutusta talous- ja palkkahallintoon.

FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 2 (2) Liite 1 Essote Vuoden 2016 tiedot ovat Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ky:n tietoja ja poikkeavat merkittävästi 1.1.2017 aloittaneen ESSOTEn tiedoista. Vaalijala Talous- ja henkilöstöhallinnon menot sisältävät myös tietojärjestelmämenot, jotka ovat kokonaisuudessaan -627 761,42. Ohjelmat ovat omia, mutta ylläpito ostetaan.