Suomen Silmähoitajat ry Finlands Ögonskötare rf 1/2015 www.suomensilmahoitajat.fi Kehitä osaamistasi hae apurahaa! Lasiaispistos hoitaa ikärappeumaa Miten tulla työyhteisötaituriksi? Teemana diabetes Tyypin 1 diabetesta sairastavien hoito ei vastaa nykyajan mahdollisuuksia. Hoitotulosten parantamiseksi vaativan diabeteksen hoito tulee keskittää moniammatillisiin, diabeteksen hoitoon erikoistuneisiin keskuksiin ja verkostoihin. Sivu 5
2 Silmähoitaja Sivu 2: Juurinen, tulossa
Sisältö Diabetesliitto tarjoaa vertaistukea...4 Monimuotoinen diabeettinen retinopatia...7 Seulontakamera kiertää Etelä-Pohjanmaalla...10 Silmäasema näkemisen asialla...14 Mitä ovat hyvät työyhteisötaidot?...16 Silmänpohjan ikärappeuma yleistyy...18 Päivä Tampereen MR-poliklinikalla... xx Opintoapurahat 2015...22 Apurahavinkit...24 Hallitus 2015...25 Silmähoitaja vuonna 2014...27 Palstat Puheenjohtajalta...3 Päätoimittajalta...4 Minun työni...13 Hallituksen päätöksiä...26 Silmähoitajayhdistys 25 vuotta Uusi hallituskausi on saatu alkuun ja hallituksen järjestäytymiskokous on pidetty. Saimme hallituksesta poisjääneiden tilalle kaksi uutta jäsentä, yhden varsinaisen ja yhden varajäsenen. Muilta osin hallitus jatkaa samalla jäsenistöllä kuin viime vuonna. Kaudella 2015 jäsensihteerinä toimii Riitta-Liisa Alm. Häneen voi olla yhteydessä kaikissa jäsenyyteen liittyvissä asioissa. Rahastonhoitajana jatkaa Erja Malvalehto-Inkerö, joka hoitaa lisäksi varapuheenjohtajan tehtäviä. Erja hoitaa yhdistyksen ja jäsenten laskutusasiat. Sihteerinä jatkaa Johanna Alaloukusa. Jaana Hakola hoitaa edelleen nettisivujen päivityksiä. Lehden päätoimittajana jatkaa Merja Korhonen. Silmähoitajayhdistyksellä on juhlavuosi. Joulukuussa 1990 Tampereella perustettu yhdistys täyttää 25 vuotta. Perustamisvuonna yhdistyksessä oli noin 200 jäsentä. 25-vuotiaan yhdistyksen jäsenmäärä on reilut 700. Yhdistys on jatkuvasti kasvattanut jäsenmääräänsä, mikä kertonee siitä, että sen toiminta koetaan edelleen tärkeäksi. Yhdistyksen tavoitteena on ollut ja on kehittää silmäpotilaiden hoitotyötä, kannustaa jäsenistöä kehittämään itseään ja työtään sekä lisätä jäsenten ammatillista osaamista. Kansallinen ja kansainvälinen verkostoituminen on aina vain tärkeämmässä roolissa. Tavoitteenamme on saada yhdistyksen jäseniksi kaikki, jotka osallistuvat silmähoitotyöhön tai kehittävät silmäpotilaiden hoitoa. Näiden tavoitteiden mukaan istuva hallitus jatkaa toimintaansa. Juhlavuoden Silmähoitajapäivät pidetään Oulussa 13. 14.11.2015, jolloin juhlistetaan 25-vuotista yhdistystä. Päivien suunnittelu on jo hyvässä vaiheessa. Yhdistyksen nettisivuilta voitte seurata Silmähoitajapäiviin liittyvää ilmoittelua. Muistakaamme nauttia keväisistä päivistä, lisääntyvästä valosta, auringon pilkahduksista ja luonnon heräämisestä! KATI NIEMINEN puheenjohtaja Puheenjohtajalta Silmähoitaja on Suomen Silmähoitajat ry:n valtakunnallinen jäsenlehti, joka postitetaan osoitteellisena kaikille yhdistyksen jäsenille. Jakelu kattaa yliopistolliset sairaalat, keskus- ja aluesairaalat, terveydenhuoltoalan oppilaitokset sekä lukuisat yksityiset terveydenhuollon toimipisteet. Lehti sisältyy jäsenetuna yhdistyksen jäsenmaksuun. JULKAISIJA Suomen Silmähoitajat ry Finlands Ögonskötare rf PÄÄTOIMITTAJA Merja Korhonen, Supantie 7, 16610 Kärkölä, merja.korhonen@phsotey.fi, puh. 050 347 8818 TOIMITUS JA ILMOITUKSET Viestintä-Karttimo, Kiviniemen rantatie 9, 90810 Kiviniemi, puh. 040 526 4880, ella@karttimo. fi ULKOASU Mari Lähteenmaa TOIMITUS- NEUVOSTO Johanna Alaloukusa, Sari Juvonen, Merja Korhonen, Erja Malvalehto-Inkerö, Kati Nieminen, Kirsti Rantala, Irmeli Stenroos PAINOPAIKKA Oy Fram Ab, Vaasa KANSI Pauli Kurunmäki, Huittisten Näkökeskus AIKATAULU 2015 numero aineistot ilmestyy 2/2015 24.8. 21.9. 3/2015 23.11. 14.12. Silmähoitaja 3
Päätoimittajalta Kolme numeroa vuodessa Ensimmäinen vuosi Silmähoitajalehden päätoimittajana ja hallituksen jäsenenä on takana. Olemme tehneet neljä hyvää lehteä yhdessä. Töitä on riittänyt lehden parissa ja paljon olen oppinut päätoimittajan työstä sekä päässyt tekemään mahtavaa lehteä teidän kanssanne. Toivon, että aiheet ovat olleet mielenkiintoisia ja monipuolisia. Päätoimittajan työ on ollut antoisaa ja mielenkiintoista. Olen tutustunut uusiin kollegoihin ja eri silmäklinikoihin ympäri Suomea. Olemme käyneet hallituksen jäsenien kanssa Eiran sairaalassa Helsingissä, Lapin keskussairaalassa Rovaniemellä ja Satakunnan keskussairaalassa Porin silmäklinikassa tutustumiskäynneillä. Yhdistyksemme täyttää tänä vuonna on 25 vuotta. Uudistamme myös lehteämme: hallitus päätti vuosikokouksessa, että lehti julkaistaan tänä vuonna kolme kertaa, koska kulut ovat jatkuvasti kasvaneet. Tämän vuoden lehtien teemoina ovat diabetes, sarveiskalvosairaudet ja takaosakirurgia. Ensi vuonna lehtemme täyttää 25 vuotta, joten juhlimmekin kaksi vuotta peräkkäin. Nettisivuillamme osoitteessa www.suomensilmahoitajat.fi on palautelinkki, johon toivomme vinkkejä yhdistyksen jäseniltä, mitä aiheita haluaisitte lehdestämme lukea sekä muuta palautetta yhdistyksemme asioista. Ja muistutuksena vielä: yhdistyksemme maksaa pienen kirjoituspalkkion artikkelin kirjoittamisesta. Mukavaa kevään odotusta Merja KORHONEN päätoimittaja Diabetesliitto diabeetikoiden Moni diabetesta sairastava läheisineen kaipaa tuekseen ihmisiä, jotka todella tietävät, millaista on elää diabeteksen kanssa. Diabeetikoiden oma järjestö, Diabetesliitto paikallisyhdistyksineen, on jo 60 vuoden ajan voinut tarjota yhteisön, jossa tämä tarve toteutuu. Vertaistuki, luotettavan tiedon jakaminen ja diabeteksen hyvän hoidon edellytysten turvaaminen ovat aina olleet liiton keskeistä toimintaa. Diabetestietoa on nykyisin tarjolla monessa eri kanavassa sekä diabeetikoille että diabetesalan ammattilaisille. Diabetesliitto pitää edelleen tärkeänä tehtävänään tuottaa luotettavaa ja puolueetonta tietoa diabeteksesta ja sen hoidosta. Diabetes-lehti ilmestyy sekä painettuna että verkkolehtenä, Diabetes ja lääkäri -lehteä Diabeteshoitaja-palstoineen voi lukea sekä paperisena että verkossa. Inspis-verkkolehti on julkaisu nuorille. Diabetesliitto kustantaa edelleen perinteisiä hoito-oppaita ja keittokirjoja. Valikoimassa on muun muassa Diabetes ja silmänpohjamuutokset -lehtinen. Diabetes.fi-verkkopalvelusta saa tietoa diabeteksesta, Diabetesliiton ja yhdistysten toiminnasta, Diabeteskeskuksessa järjestettävästä kuntoutuksesta sekä ammattilaisille suunnatusta koulutuksesta. Verkkopalvelussa on liiton julkaiseman materiaalin D-kauppa. Paikallisen yhdistystoiminnan rinnalle on syntynyt verkkoon monenlaisia vertaistukea tarjoavia diabetesyhteisöjä. Myös liitto tarjoaa diabetes. fi-sivujensa Kohtauspaikalla avoimen keskustelufoorumin sekä toimii sosiaalisessa mediassa. Internet on avannut mahdollisuuden tavoittaa ennen kokemattomalla tavalla diabeteksen kanssa eläviä ihmisiä ja ammattilaisia eri puolilta maata. Verkon kautta on myös mahdollisuus saada palautetta, jonka avulla toimintaa voidaan suunnata tarpeiden mukaisesti. Tyypin 2 diabetes on ehkäistävissä Suomalainen DPS-tutkimus osoitti tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn mahdolliseksi. Valtakunnallisen diabetesohjelman Dehkon osana toteutettu ehkäisyn D2D-toimeenpanohanke näytti, että ehkäisevä työ on käytännössä mahdollista. Tyypin 2 diabeteksen riskitesti on nykyisin laajasti käytössä, ja se löytyy myös liiton verkkosivuilta. Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton Yksi elämä -hankkeiden kautta liitto jatkaa tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn liittyvää työtä sekä edistää kaikkien suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia. Yksi elämä -diabeteshankkeet kehittävät myös uusia vertaistuen muotoja, esimerkkeinä nuorten Ykkösklubitoiminta ja deeblogi.fi-sivusto. Tietoa Yksi elämä -hankkeista ja niiden materiaaleista saa yksielama.fi-verkkosivuston kautta. Parempaa hoitoa osaamiskeskuksissa Diabetesliitto vaikuttaa aktiivisesti diabeetikoita koskevaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Keskeisiä vaikuttamisen kohteita ovat lääkekorvaukset sekä muut sosiaaliturvaan liittyvät asiat ja hoidon järjestelyt. Liitto työskentelee myös hoidon laadun seurantajärjestelmän saamiseksi diabeteksen hoidon kehittämisen avuksi. Tänä keväänä ajankohtaista on edis- 4 Silmähoitaja
Diabetes 60 vuotta puolella TARJA SAMPO Vaativan diabeteksen hoito tulee keskittää moniammatillisiin, diabeteksen hoitoon erikoistuneisiin keskuksiin ja verkostoihin, toiminnanjohtaja Janne Juvakka painottaa. Diabetes on yksilöllinen sairaus, jonka luonteen ja vaiheen mukaan hoidossa painottuvat eri tavoin elintavat ja niiden yhteensovittaminen lääkehoitoihin ja insuliinihoitoon, Pirjo Ilanne- Parikka sanoo. tää hoito- ja kuntoutussuunnitelmien laatimista kaikille diabeetikoille sekä vaikuttaa tuleviin poliittisiin päättäjiin eduskuntavaalien yhteydessä. Diabetesliiton toiminnanjohtaja Janne Juvakka muistuttaa, että diabetes on yksi nopeimmin yleistyvistä tarttumattomista sairauksista. Tällä hetkellä lähes 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta, osa tietämättään. Kela-korvauksella diabeteslääkkeitä ostaneiden määrä oli 342 000 henkilöä vuonna 2013, kun 10 vuotta aiemmin vastaava luku oli 182 000. Diabeteksen ja sen aiheuttaminen lisäsairauksien hoitoon kuluu jo 10 prosenttia terveydenhuolloin menoista. Sairastuvien määrä voi jopa kaksinkertaistua 10 vuodessa, jolloin terveydenhuollon kulut kasvavat merkittävästi. Kehitys on pysäytettävä. Se on inhimillisesti sekä kansanterveydellisesti ja -taloudellisesti välttämätöntä. Ehdottoman tärkeää on myös hoitaa diabetekseen jo sairastuneet nykyistäkin paremmin. Taloudellisesti vaikeina aikoina ratkaisua on etsittävä ensisijaisesti muilla tavoilla kuin vain kasvattamalla palveluita määrällisesti, Juvakka tähdentää. Erityisesti tyypin 1 diabetesta sairastavien hoito ei vastaa nykyajan mahdollisuuksia. Hoitotulosten parantamiseksi vaativan diabeteksen hoito tulee keskittää moniammatillisiin, diabeteksen hoitoon erikoistuneisiin keskuksiin ja verkostoihin. Tavoitteena hyvä elämä Diabetesliiton ylilääkäri Pirjo Ilanne- Parikka korostaa, että diabeteksen hoidon tavoitteena on jokapäiväinen hyvinvointi. Arjen tulisi sujua ilman liiallisia rajoituksia. Tähtäimessä on myös terveyden sekä työ- ja toimintakyvyn turvaaminen tuleviksi vuosiksi. Diabetesliitto toimii Diabeteskeskuksessa Tampereen Aitolahdessa. Silmähoitaja 5
Diabetesliitto Diabetesliittoon kuuluu jäsenyhdistysten kautta noin 57 000 ihmistä. Yhdistysten lisäksi liitossa on neljä ammatillista jäsenjärjestöä: Diabeteshoitajat ry, Suomen Diabetestutkijat ja Diabetologit ry, Suomen Diabetes Education Study Group (Desg) ry sekä Suomen Jalkojenhoitaja- ja Jalkaterapeuttiliitto ry. Diabetesliitto on osa Tarttumattomat sairaudet -verkostoa (NCD) ja kansainvälisen Diabetesliiton, IDF:n jäsen. Diabetesliiton toiminta jakautuu kansalaisjärjestö- ja palvelutoimintaan. Rahoitus perustuu RAY:n avustuksiin, oman toiminnan tuottoon ja varainhankintaan. Diabeteskeskuksessa Tampereella työskentelee noin 60 henkeä. betesta sairastava oppii ymmärtämään, miten eri asiat vaikuttavat aineenvaihduntaan ja hoidon tuloksiin. Oppimiseen tarvitaan verensokerin, painon ja verenpaineen omaseurantaa sekä hoitopaikan seurantatutkimuksia. Pirjo Ilanne-Parikka muistuttaa, että vaikka diabetesta sairastava on oman arkipäivänsä ja elintapojensa asiantuntija, hän tarvitsee tuekseen osaavia ja kannustavia terveydenhuollon ammattilaisia. Neutraali, syyllistämätön ja kunnioittava suhtautuminen edistää hoitoyhteistyötä. Hoito- ja kuntoutussuunnitelmista tulee ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikan mukaan muodostua yhteinen työkalu, joka kokoaa ja tiivistää hoitoon liittyvät linjaukset, hoidon järjestämisen ja seurannan. Diabeteksen omahoito on diabetesta sairastavan tai hänen läheistensä vastuulla. Omahoito koostuu lukuisista pienistä päivittäisistä päätöksistä ja teoista. Ajan ja kokemuksen myötä dia- Tarja Sampo on Diabetesliiton viestintäpäällikkö Lisätietoa: www.diabetes.fi 6 Silmähoitaja
Diabetes PAULA SUMMANEN Diabeettinen retinopatia yleinen vaan ei väistämätön Tyypin 2 diabetes on maailmanlaajuinen pandemia. Suomessa se on diagnosoitu 250 000:lla ja noin 200 000 sairastaa sitä tietämättään. Tyypin 1 diabetes on noin 50 000:lla. Lapsena ja nuorena tyypin 1 diabetekseen sairastuminen on Suomessa yleisempää kuin missään muualla: yli 60 vuodessa 100 000 alle 15-vuotiasta kohti. Sairastavuus on kaksinkertaistunut runsaan 20 vuoden aikana. Kasvu on ollut suurinta nuorimmassa ikäluokassa eli 0 5-vuotiailla. Diabetes on merkittävä valtimotaudin riskitekijä. Se lisää myös vaaraa saada silmänpohjaan akuutteja verenkiertohäiriöitä eli verkkokalvon valtimo- ja laskimotukoksia. Määrällisesti merkittävämpää on kuitenkin verkkokalvon pienimpien suonten eli hiussuonten vaurioitumisesta alkava diabeettinen retinopatia (DR). Monimuotoinen retinopatia Diabeettisen retinopatian kliinisiä ilmenemismuotoja ovat hiussuonten pullistumat eli mikroaneurysmat verkkokalvon sisäiset verenvuodot verkkokalvon turvotus ja turvotuksen hävitessä jäljelle jäävät lipidikertymät verkkokalvon mikroinfarktit hiussuonten pullistumia laaja-alaisempi hiussuonivaurio eli IRMA (intraretinaalinen mikroangiopatia) diabeettinen venopatia eli laskimojen seinämän helminauhamaisuus ja uudissuonet verkkokalvolla, näköhermon nystyssä ja jopa silmän etuosassa värikalvolla ja kammiokulmassa. Muutokset ovat seurausta suonten tukkeutumisesta ja valikoivan läpäisevyyden häiriöstä eli suonten tihkumisesta. Verkkokalvolla, kuten aivoissa, on niin sanottu veri-verkkokalvo-este, josta vastaavat suonten sisäpinnan solut, endoteelisolut, ja verkkokalvon pigmenttiepiteeli. Häiriötilassa plasmaa tai koko verta pääsee ympäröivään kudokseen, jolloin verkkokalvo, jossa solujen ulkoista tilaa on vähän, paksunee ja tulee epätasaiseksi eli turpoaa. Vuodot verkkokalvolla estävät valon pääsyn valoaistinsoluille. Muutokset tarkan näkemisen alueella eli makulassa uhkaavat keskeistä näköä, ja diabeettinen makulaturvotus on merkittävä näkövammaisuuden syy. Jo yksittäisen mikroaneurysman on esitetty olevan seurausta ympäristön hiussuonten tukkeutumisesta. Mikroaneurysmien tiheys kuvaa retinopatian vaikeusastetta ja ennustaa retinopatian etenemistä. Muutama yksittäinen mikroaneurysma voi kuitenkin olla palautuva muutos eli retinopatia voi hävitä ja eteneminen pysähtyä. Laaja-alaisen palautumattoman hiussuonivaurion merkkejä ovat suuret, syvät verkkokalvon verenvuodot, IRMA-muutos ja venopatia, joiden on osoitettu enteilevän uudissuonten ilmaantumista. Tilaa kutsutaan vaikeaksi taustaretinopatiaksi (aikaisemmin preproliferatiivinen retinopatia). Uudissuonet uhkaavat näköä Uudissuonet kasvavat IRMA-alueen hiussuonista tai laskimoista, kun proteolyyttiset entsyymit ovat tuhonneet paikallisesti tyvikalvon sekä endoteelisolut jakautuneet ja muodostaneet uusia verisuoniputkia kohti hapenpuutteesta kärsivää ja kasvutekijöitä tuottavaa aluetta. Uudissuonet verkkokalvolla proliferatiivisen retinopatian keskeisin muutos eivät ole hyödyllisiä kuten uudisverisuonet vaikkapa sydänlihaksessa, sillä ne eivät kuljeta hapekasta verta ja ne kasvavat verkkokalvon pinnalla. Lisäksi uudissuonista puuttuvat verkkokalvon verisuonten endoteelisolujen väliset tiiviit liitokset, joten ne tihkuvat ja vuotavat herkästi. Uudissuonten tueksi kasvaa myös arpikudosta, joka kiinnittyy lasiaisen takapintaan nuorilla, joilla lasiainen ei ole ehtinyt irrota. Tämä tapahtuu yleensä 50 60 vuoden iässä. Verenvuodot verkkokalvon pinnalle ja lasiaistilaan sekä verisuoniarpikalvojen verkkokalvoon kohdistama veto lasiaisen alkaessa irrota verkkokalvosta tihkumisen seurauksena, voivat uhata näköä. Vaikea iskemia, joka johtuu verkkokalvon laaja-alaisesta suonten tukkeutumisesta tai verkkokalvon irtaumasta, saa aikaan runsaan uudissuonikasvua edistävien kasvutekijöiden muodostuksen. Kasvutekijät kulkeutuvat lasiaistilassa myös silmän etuosaan. Uudissuonia kasvaa myös värikalvon pinnalle ja kammiokulmaan, jossa uudissuoniarpikalvo kutistuessaan sulkee kam- Silmähoitaja 7
Diabetes miokulman ja johtaa vaikeahoitoiseen uudissuoniglaukoomaan. Lieviä retinopatiamuutoksia eli muutamia mikroaneurysmia voi olla keski-ikäisillä ja iäkkäillä myös ilman diabetesta. Lisäksi mikroaneurysmia, verenvuotoja ja lipidieksudaatteja voi esiintyä verenpainetautiin liittyen arterioloskleroottisten valtimomuutosten ja niistä aiheutuneiden laskimomuutosten kanssa (hypertensiivinen retinopatia). Vaikka retinopatiamuutokset eivät ole diabetekselle patognomonisia, ne kuitenkin muodostavat varsin tyypillisen taudinkuvan eli eriasteisen taustaretinopatian, makulopatian ja proliferatiivisen retinopatian komplikaatioineen. Esimerkiksi laskimoverenkiertohäiriöistä ja kaulasuonten ahtaumasta johtuvat verkkokalvon verenvuodot poikkeavat tyypillisesti sijainniltaan, muodoltaan ja kooltaan. Sen sijaan monista eri syistä johtuva uudissuonikasvu verkkokalvolle tai näköhermon nystyyn ei ole kliinisesti poikkeava. Iäkkään proliferatiivinen retinopatia ei aina johdukaan diabeettisesta retinopatiasta, vaan se voi olla merkki kaulavaltimotaudista, jota tulee epäillä varsinkin, kun tila on toispuoleinen. Vaikea proliferatiivinen retinopatia: laskimot helminauhamaiset, paikoitellen kahdentuneet ja uudissuonikasvua näköhermon nystyssä verkkokalvon laaja-alaisen suonten tukkeutumisen seurauksena. Panretinaalinen laserhoito aloitetaan viiveettä. Yleinen mutta ei väistämätön Lapsena tyypin 1 diabetekseen sairastuneilla ei ole retinopatiaa ennen murrosiän alkua, mutta siitä alkaen voi ilmaantua lieviä taustaretinopatiamuutoksia; hoitoa vaativia muutoksia ei kuitenkaan yleensä todeta ennen 20 25-vuoden ikää. Kaiken kaikkiaan jotain retinopatiaa kehittyy lähes kaikille. Proliferatiivista retinopatiaa on 20 vuoden takaisissa poikkileikkaustutkimuksissa alle 30-vuotiaana sairastuneilla vajaalla puolella, kun sairaus on kestänyt 20 30 vuotta. Kliinisesti merkittävää makulopatiaa on noin viidesosalla. Nuorena tyypin 1 diabetekseen sairastuneet ovat alttiimpia saamaan uudissuonia, vanhempana sairastuneet puolestaan makulamuutoksia. Silmänpohjamuutosten riskitekijöitä ovat epätyydyttävän verensokeritason lisäksi koholla oleva verenpaine, nefropatia, anemia ja metobolinen oireyhtymä eli keskivartalolihavuus. Raskaus voi lisätä muutosten ilmaantumista ohimenevästi. Muutosten ilmaantumisessa esiintyy familiaarisuutta eli perheenjäsenillä on samanlainen taipumus retinopatiaan. Tämä liittynee sekä tapaan suhtautua itse diabeteksen hoitoon, ravitsemustottumuksiin ja muihin elämäntapoihin että perimään. Vuonna 1993 julkaistussa Diabetes Control and Complication -tutkimuksessa osoitettiin ensi kertaa, että hyvä verensokeritasapaino vähentää sekä muutosten ilmaantumista että etenemistä. Nykyinen monipistohoito muistuttaa tutkimuksen tehostetun ryhmän hoitoa, mutta aina ei ole helppoa saavuttaa pumppuhoidossakaan tavoitetasoja. Tyypin 2 diabeteksen toteamisen aikaan todettiin retinopatiaa parikymmentä vuotta sitten jopa 20 30 prosentilla. Tuolloin todettiin diagnoosin viivästyneen yleisesti jopa 5 7 vuotta, onhan sairaus tyypin 1 diabetekseen verrattuna vähäoireinen. Diagnoosin aikaistuminen on vähentänyt diagnoosivaiheen retinopatian esiintymistä. Tyypin 2 diabeteksen puhkeamisen siirtyminen vähentää kaikkien elinmuutosten ilmaantumista. Suomalainen Diabetes Prevention -tutkimus osoitti ensimmäisenä maailmassa, että liikunnan lisääminen ja ruokavaliomuutokset eli kuidun ja hyvälaatuisten rasvojen käytön lisääminen estävät tai siirtävät tyypin 2 diabeteksen alkua myöhemmäksi. Retinopatiamuutosten yleisyys riippuu tyypin 2 diabeteksen vaikeusasteesta. Jos ei tarvita insuliinia, retinopatiaa on puolella ja proliferatiivinen retinopatia on hyvin harvinaista. Jos tarvitaan insuliinihoitoa, muutokset on yleensä esitetty 30-vuotiaana tai sitä vanhempana tyypin 1 diabetekseen sairastuneiden kanssa yhdistettynä: retinopatiaa on 70 80 prosentilla ja proliferatiivista retinopatiaa 10 20 prosentilla, kun sairaus on kestänyt 20 30 vuotta. Osalla potilaista tyypin 2 diabeteksena alkanut sairaus muuttuu vuosien ja vuosikymmenien mittaan haiman toiminnan hiivuttua tyypin 1 diabetekseksi. Kliinisesti merkittävää makulaturvotusta on viime mainitussa ryhmässä noin 20 prosentilla, ensin mainitulla 10 15 prosentilla. Seulonta ja seuranta Diabeettinen retinopatia täyttää kaikki seulottavalle tilalle asetetut vaatimukset eli kohderyhmä on rajattu, taudinkuva ja sen luonnollinen kulku tunnetaan, käytössä on kustannustehokas menetelmä ja muutoksiin on olemassa tehokas hoito. Seulonta ja todettujen muutosten seuranta hoitoa vaativien muutosten toteamiseksi on tehokkainta toteuttaa silmänpohjakuvauksin. Kuva on pysyvä dokumentti ja arvokas osa lähetettä. Yksi kuva puhuu enemmän kuin tuhat sanaa, pitää paikkansa. Kuvat: HUS/HYKS pää- ja kaulakeskus, silmäklinikka 8 Silmähoitaja
Murrosiässä tai sitä vanhempana tyypin 1 diabetekseen sairastuneiden ensimmäinen seulontakuvaus on suositeltavaa tehdä ensimmäisen vuoden aikana, lapsena sairastuneiden silmänpohjakuvaus aloitetaan vasta 10-vuoden iässä. Nykysuosituksen mukaan kuvaus toistetaan joka toinen vuosi, kunnes todetaan muutoksia, jolloin kuvaukset tehdään vuoden välein. Yksilöllistä harkintaa voi noudattaa, mikäli kuvausmenetelmä on herkkä, muutokset ovat vähäisiä, riskitekijät ovat hallinnassa ja seuranta säännöllistä. Tyypin 2 diabetesta sairastavien kuvausväli voi olla kolme vuotta, ellei todeta retinopatiaa, ja lievissä muutoksissa kaksi vuotta. Jos todetaan kohtalaista tai sitä runsaampaa retinopatiaa, kuvausväli on vuosi. Mykiön sameneminen iän myötä heikentää näkyvyyttä silmänpohjaan. Ikääntyviltä tuleekin tiedustella näöstä ja tutkia näöntarkkuus, että vältytään turhalta kuvausyritykseltä. Ikääntyneiden kuvaus voi johtaa myös monen muun kuin diabeettisen retinopatian jäljille. Glaukooman aiheuttamat papillivauriot ja makulan kostean ikärappeuma eivät ole harvinaisia. Diabeettisen retinopatian hoito Lievä ja kohtalainen taustaretinopatia ei ole silmään kohdistuvan hoidon aihe. Tarkkaa luokittelua käyttäen hyvin lievästä kohtalaisen vaikeaan, jopa vaikeaan taustaretinopatiaan asti tilaa voidaan seurata. Makulamuutokset ovat yleisiä ja niiden hoitoaiheeksi on tutkimusten perusteella rajattu niin sanottu kliinisesti merkittävä makulaturvotus, jolloin turvotus ulottuu jo tarkan näkemisen alueen keskiosaan tai uhkaa sitä eli on hyvin lähellä eli enintään 500 mikronin päässä. Makulamuutoksella on sekä hyvä paranemistaipumus että taipumus muuttua pitkäkestoiseksi, jolloin se vaurioittaa verkkokalvoa ja sen alaista pigmenttiepiteeliä. Diabeettisen retinopatian näköä uhkaavien muutosten eli uudissuonikasvua enteilevän vaikean taustaretinopatian, proliferatiivisen retinopatian ja kliinisesti merkittävän makulaturvotuksen hoidon kulmakivi on edelleen silmänpohjan laservalopolttohoito. Sen teho ja turvallisuus on osoitettu maailman ensimmäisestä etenevästä, satunnaistetusta monikeskustutkimuksesta alkaen ensin proliferatiivisessa retinopatiassa 1970- luvulla ja makulaturvotuksessa 1980-luvun puolivälissä. Laserhoidolla pyritään joko tukkimaan tihkuvia mikroaneurysmia tai laajempaa suonialuetta pienin 50 mikrometrin suuruisin poltoin tai estämään tai pysäyttämään uudissuonikasvu tekemällä suurehkoja eli 300 500 mikronin suuria polttoja verkkokalvon iskemiasta kärsiville alueille. Ensin mainittu, niin sanottu paikallinen suora tai epäsuora laserhoito annetaan makulaan ja sen ympäristöön keskeistä aluetta lukuun ottamatta. Niin sanottu hajahoito annetaan makulan ulkopuolelle ja ulotetaan tarvittaessa silmän ekvaattoritasoon tai verkkokalvon etureunaan asti. Polttojen määrä vaihtelee muutamasta tuhansiin ja on aina yksilöllinen. Lähellä tarkannäkemisen alueen keskipistettä sijaitsevia makulaturvotusta aiheuttavia tihkumiskohtia ei voi hoitaa perinteisellä laserilla. Näissä tilanteissa uudet hoitomuodot eli lasiaiseen ruiskutettavat verisuonikasvutekijän estäjät tai glukokortikoidit ovat avanneet uusia mahdollisuuksia. Verisuonikasvutekijä on suonten tihkumista ja endoteelisolujen jakautumista edistävä tekijä, joka tehoaa kahdella kolmesta potilaasta makulaturvotukseen. Teho kestää noin kuukauden, joten lääke on annettava useamman kerran. Steroideista on käytössä myös istutteita, joista lääkeaine vapautuu hitaasti ja teho kestää 2 3 kuukautta. Verisuonikasvutekijän estäjät kuten myös glukokortikoidit vaikuttavat myönteisesti myös yleisesti retinopatiaan. Retinopatian patogeneesissä inflammaatiolla on iskemian ohella keskeinen rooli. Diabetes lisää näkövamman riskiä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämän Näkövammarekisterin mukaan vuonna 2013 Suomessa oli 1 000 diabeettisen retinopatian vuoksi näkövammautunutta. Kaiken kaikkiaan 2 000:lla rekisteriin ilmoitetulla oli diabetes eli puolet diabetesta sairastavien näkövammaisuudesta aiheutuu diabeteksen aiheuttamista silmänpohjamuutoksista, puolet muista sairauksista. Diabetes ei suojaa silmänpohjan ikärappeumalta, glaukoomalta tai akuuteilta verkkokalvon verenkiertohäiriöiltä. Päinvastoin, diabetes yhtenä tärkeänä sydän- ja verisuonisairauksien syytekijänä sekä diabetesta sairastavilla yleiset keskivartalolihavuus, verenpainetauti ja epäedulliset muutokset veren rasvoissa lisäävät muitakin näköä uhkaavia sairauksia. Paula Summanen, LKT, silmätautiopin dosentti, osastonylilääkäri, HUS/HYKS pää- ja kaulakeskus, silmäklinikka Makulaturvotus: suonet tihkuvat laaja-alaisesti ja nesteen takaisin imeytymistä on vain ylänasaalisesti. Hoitosuunnitelmaan kuuluu ja tavoite parantaa verensokeri- ja verenpainetasoa. Tarvittaessa aloitetaan lasiaispistoshoito. Silmähoitaja 9
Diabetes Seulontaa ja seurantaa kiertävän kameran avulla EEVA ORHANEN Diabeettisen retinopatian seulonta ja seuranta hoidetaan Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä keskitetyn kuvausjärjestelmän avulla. Kuvaustehtäviin hakeutuneet silmähoitajat ovat olleet innostuneita monipuolisesta työstään. Myös potilaat arvostavat eri puolilla maakuntaa tarjottavaa kuvauspalvelua. Vuoteen 1999 asti eteläpohjalaisten diabeetikoiden silmänpohjien seuranta oli pääsääntöisesti perussairautta hoitavien sisätauti-, terveyskeskusja työterveyslääkäreiden suoran oftaloskopian varassa. Harva diabeetikko pääsi optimaaliseen seulontaan. Kaikki alueen jäsenkunnat olivat samassa veneessä, joten yhteiselle hankkeelle oli motivaatiota. Syksyllä 1999 aloitettiin silmä- ja sisätautien sekä terveyskeskusten diabeetikoista vastaavien lääkäreiden ja diabeteshoitajien yhteisponnistuksena nykyinen keskitetty järjestelmä diabeettisen retinopatian seulontaan ja havaitun retinopatian seurantaan. Laskettiin, että välimatkat sairaanhoitopiirin sisällä eivät ole kohtuuttoman suuret pisimmillään Seinäjoelta noin 100 kilometriä, ja että on mielekästä hankkia yksi korkeatasoinen järjestelmä, jonka käyttöön on kunnolla perehtynyt miehitys. Eteläpohjalaisessa mallissa kuvauskalusto kiertää maakunnan eri toimipisteissä. Kuntien Kaavio 1. Kelan erityiskorvattavat lääkitys / kuvaukset (103) vuosina 2000 2014 EPSHP:n alueella. Kaavio 2. Kuvausten määrä vuosittain / sairaanhoitajien tulkinnat 10 Silmähoitaja
diabeteshoitajat kutsuvat potilaat kuvauksiin ja usein samalla vuosikontrolliin. Silmäpoliklinikan sairaanhoitaja kuvaa potilaat, kuvat arkistoidaan ja tulkitaan erikoissairaanhoidossa. Tarvittavat lisätutkimukset ja laserhoito ohjelmoidaan tulkintatilanteessa suoraan. Terveyskeskuslääkärin ei tarvitse tehdä erillistä lähetettä. Kuva-arkistoa säilytetään keskitetysti. Tavoitteena näkökyvyn säilyminen Näkökyvyn säilyttämiseksi on ensiarvoisen tärkeää löytää diabeettiset retinopatiamuutokset varhaisvaiheessa ja tiivistää seurantaa tarvittaessa niin, että hoidot voidaan tehdä oikea-aikaisesti. Kuvaustilanteessa potilaat arvostavat sairaanhoitajan työpanosta. Kuvaavien hoitajien diabetestietämystä pidetään ajan tasalla täydennyskoulutuksella. Kuvauksen yhteydessä kartoitettavista riskitekijöistä (mm. pitkäsokeri, verenpaine, tupakointi) keskustellaan potilaan kanssa. Tavoitteena on diabeteksen hoitomotivaation parantaminen kokonaisvaltaisesti. Kiertävään kalustokokonaisuuteen kuuluu digitaalinen kamera pöytineen, potilastuoli, kuvaajan satulatuoli ja kannettava tietokone. Kalustoa kuljettaa terveyskeskuksesta toiseen tavarakuriiri. Kattavuus yli 90 prosenttia Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin väestöpohja on vajaat 200 000 asukasta. Diabeetikkojen määrä on kasvanut nopeasti. Kaaviossa 1 on Kelan diabeteslääkkeiden erityskorvattavuuteen oikeutettujen henkilöiden määrä EPSHP:ssä vuoden lopussa sinisinä pylväinä, punaiset pylväät osoittavat vuotuisten seulontakuvausten määrän. Vuodesta 2000 (6 727 diabeetikkoa) vuoteen 2014 (14 168 diabeetikkoa) sairastavien määrä on yli kaksinkertaistunut. Toiminta on onnistuttu toistaiseksi toteuttamaan kierrättämällä maakunnassa yhtä kuvauskalustoa. Kesällä 2013 kamera uusittiin kolmannen kerran. Kalusto on kestänyt hyvin kuljetusta, ja kamera on pyritty uusimaan aina ennen sen hajoamista. Aina on saatu teknologialtaan toimivampi versio työkaluksi. Mikäli retinopatiamuutosten seuranta edellyttää lyhempää kuvausväliä kuin yksi vuosi, potilaat ohjataan kuvauksiin keskussairaalaan. Siellä on diabeetikoista seurannassa tai hoidoissa kerrallaan 500 1 000 potilasta, ja lisäksi ne diabeetikot, joiden silmänpohjan seuraaminen kuvaamalla ei luotettavasti onnistu. Viime vuosina on maakunnissa kuvattu jokaisena arkipäivänä ympäri vuoden lukuun ottamatta heinäkuuta. Kuvauksia päivässä on 35 45, jopa yli 60. Erityisesti etäisimmissä kohteissa työajan joustava käyttö on mielekästä. Yksi kuvaava sairaanhoitaja kiertää kuvaamassa, ja samaan aikaan joku kuvaavista hoitajista tulkitsee materiaalia sairaalassa. Täysin kattavaan kuvausjärjestelmään lienee mahdoton päästä, mutta arvioimme, että seulonnan kattavuus on reilusti yli 90 prosenttia. Kuvanlaatu ja tulkinnat Kuvanlaatu parani merkittävästi, kun kuvaavia hoitajia alettiin perehdyttää ensivaiheen tulkitsijoiksi. Hoitajat ottavat nykyisin kahden kuvan makula- ja papillakeskeinen lisäksi lisäprojektioita, jos löydöksiä silmänpohjassa näkyy runsaammin. Merkittävä etu potilaan kannalta on myös se, että kuvaaja toimittaa tiedon hyvin ongelmallisen näköisistä kuvista viiveettä tulkitse- Silmähoitaja 11
Diabetes Sairaanhoitaja Eija Haapoja työssään Alajärvellä. osastonhoitaja Kaarina Kosolan eläkkeelle siirtymisestä sekä uuden kuvaustoiminnasta vastaavan sairaanhoitajan Eija Haapojan perehdytysvaiheesta. Resurssien riittävyyden perustana on se, että seurantavälien määrittelyssä pidättäydytään Käypähoitosuosituksen ohjeistuksessa. Ilolla otimme vastaan tuoreessa päivityksessä muuttuneen väljemmän aikataulun. Se koski hoidettua, stabiiliksi osoittautunutta retinopatiaa, jonka seurantaväli piteni. Vuoden 2014 kuvausmäärien pieneneminen on tilastoharhaa, kun tietojärjestelmien päivitys kunnissa on aiheuttanut joidenkin potilaiden putoamisen järjestelmästä. Asia on tiedostettu ja tilanteen korjautuminen näkynee vuoden 2015 kuvausmäärissä. Seulaan jääneille erikoissairaanhoitoa Tulkintojen yhteydessä erikoissairaanhoitoon ohjataan laserhoitoa tai lisäselvittelyä silmätautien poliklinikalla tarvitsevat potilaat sekä sellaiset retinopatialöydökset, joiden kuvaseurannassa tarvitaan lyhempää kuin vuoden väliä. Kaaviossa 3 näkyy erikoissairaanhoitoon ohjattujen potilaiden määrä: sininen palkki merkitsee lisätutkimuksia tai tihennettyä kuvaseurannassa ja punainen pätkä edustaa laserhoitoa. Pientä heilahtelua on ollut toisen vaiheen tulkitsijan kokeneisuudesta johtuen. Merkittävin muutos lähettämiskäytännöissä on 2009 vuoden jälkeen, kun diabeettista makulopatiaa alettiin myönteisin tuloksin hoitaa lasiaispistoksin. Lähes kaikki varteenotettavat makulopatiapotilaat on parin vuoden ajan ohjattu silmäpoliklinikalle OCT-tutkimuksiin. Laserhoidoissa (punaiset palkinpätkät) näkyy hienoista laskua. Sujuvuutta tietojärjestelmiin Diabeetikoiden näön säilyminen mahdollisimman pitkään mahdollisimman hyvänä on toiminnan tärkein tavoite. Yhteisenä toiveena perusterveyshuollon kanssa on saada sähköinen sairauskertomusjärjestelmä toimimaan mutkattomammin. Tällä hetkellä kiperin ongelma on kutsujärjestelmien kangertelu eri organisaatioiden välillä. Henkilöstöresurssien niukkuus kasvavan potilasryhmän hoidossa on haasteellista, joten sujuvasti toimivat tietojärjestelmät olisivat välttämättömiä. Kaavio 3. Silmäpoliklinikalle lisätutkimuksiin / suoraan laserhoitoon ohjatut. ville silmälääkäreille. Ensivaiheen tulkinta: jos retinopatian osalta on kyseessä puhdas löydös tai lievät taustaretinopatiamuutokset, kuvaava hoitaja tulkitsee löydökset ja määrää seurantakuvauksen. Toisen vaiheen tulkinnat: vaikeampiasteiset ja epäselvät löydökset ohjataan silmäpoliklinikan lääkäreille tulkittavaksi. Kuvausmäärä kasvaa tasaisesti Kuvausten määrä on kasvanut tasaisesti. Kaaviossa 2 näkyy kuvausmäärien kasvu ja hoitajien tulkintojen määrän hieno nousu! Pieni notkahdus määrässä johtuu uranuurtajan, Innostava työkenttä Kuvaustehtäviin hakeutuneet silmähoitajat ovat olleet innostuneita työkentästään. Työ on monipuolista: kuvaamista, liikkumista maakunnassa, vahvaa potilasvuorovaikutusta ja toisaalta rauhallista keskittymistä tulkintoihin. Yksi sairaanhoitajista vastaa päätoimisesti organisoinnista ja aikataulutuksesta. Neljä muuta sairaanhoitajaa ovat työnkierrossa mukana tässä toiminnassa. Potilaat arvostavat kuvauspalvelua ja kuvauksissa käydään tunnollisesti. Potilaan kohtaaminen koetaan merkittäväksi hoitotapahtumaksi teknisen kuvaussuorituksen ohessa. Eeva Orhanen toimii ylilääkärinä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Silmäkeskuksessa. 12 Silmähoitaja
On usein sattumaa, minkä tyyppiseen työhön valmistuva sairaanhoitaja ajautuu. Oma persoona, tekniset tai tiedolliset taidot, kiinnostuksen kohteet ja erilaiset työ- tai harjoittelukokemukset auttavat uravalinnassa, Mervi Neitola sanoo. Minun työni välimatkojen vuoksi. Organisointi ja toiminnan sujuvuuden -varmistaminen on vaativaa mutta mielekästä. Osana potilaan hyvää palvelukokemusta Silmähoitaja-lehden Minun työni -sarja esittelee silmähoitajia työnsä ääressä. Tässä lehdessä kysymyksiin vastaa Rovaniemen Silmäaseman silmäsairaalan palvelupäällikkö Mervi Neitola, joka on koulutukseltaan terveydenhoitajasairaanhoitaja. Missä työskentelet ja mitä teet? Olen ollut Silmäaseman palveluksessa vuodesta 2007 lukuun ottamatta yhdeksän kuukauden työskentelyjaksoa Lapin keskussairaalan silmätautien poliklinikalla vuonna 2010. Tällä hetkellä työskentelen Rovaniemen Silmäaseman silmäsairaalassa palvelupäällikkönä. Minkälainen on tyypillinen työpäiväsi? Avustan laser-, luomi- ja kaihileikkauksissa. Markkinoin ja hoidan ajanvaraustoimintaa sekä teen laskutuksia. Puhelimessa ja sairaalassa ohjaan ja neuvon potilaita. Teen paljon erilaisia leikkausten etukäteis- ja silmälaboratoriotutkimuksia. Olen Silmäasema-liikkeen myymälähenkilökunnan käytettävissä, annan ohjausta päivittäisissä tilanteissa sekä vastaan kysymyksiin ja soittopyyntöihin. Kaihileikkauksia tehdään iltapäivisin. Tiimiin kuuluu tuntityöläisinä instrumenttihoitaja ja salipassari. Niinä iltoina olen vastaanotto-kotiutuksessa ja laskutuksessa. Meillä on koulutettu välinehuoltaja kaihi-iltoina, mutta muiden toimenpiteiden välinehuollon teen itse. Kaiken ohessa teen tilauksia leikkaustarvikkeista wc-paperiin. Teen raportteja, työvuorosuunnittelut ja toteumat johdolle. Mikä on muuttunut? Elämme muutoksessa niin yhteiskunnallisesti kuin päivittäisessä työssäkin. Alalla on kilpailua ja tulee uusia tuulia, joihin on reagoitava. Ihmiset ovat valveutuneita ja valitsevat laadukasta hoitoa. Yksityismarkkinoilla tarjontaa ja valinnanmahdollisuuksia on paljon enemmän kuin 10 vuotta sitten. Netin ansiosta potilaat ovat hyvin valveutuneita. Yhä enemmän he ottavat yhteyttä sähköpostitse, mihin on vastattava nopeasti. Mikä kiinnostaa? Erilaisten itsenäisten tutkimusten tekeminen potilaan kanssa. Haluan olla osana potilaidemme hyvää ja turvallista palvelukokemusta. Potilaan tarkka kotihoito-oheistus on erityisen tärkeää meillä Lapissa pitkien Miten kehität osaamistasi? Työnantajan puolesta on yhteisiä koulutuksia, joihin osallistun mahdollisuuksien mukaan, samoin Silmähoitajapäiville. Luen myös alan lehtiä. Kyselen ja keskustelen. Työparinani toimii optikko, jolla on paljon sellaista ammatillista tietoa, jota minulla ei ole. Silmälääkäreiltämme ja kokeneilta keikkahoitajiltamme saan informaatiota uusista tuulista. Tiimissämme mukana olevat sairaanhoitajat ovat erikoistuneet muun muassa leikkausanestesiaan ja silmähoitotyöhön. Hyödynnämme potilastyössä kaikkien osaamista. Olemme jakaneet vastuualueita: esimerkiksi anestesiahoitaja huolehtii elvytysosaamisestamme. Mitkä asiat koet haasteena? Ajankäytön ja työpäivän suunnittelu on haasteellista. Toisaalta kahta samanlaista päivää ei ole, vaan työ on hyvin vaihtelevaa. Kokonaisuus on hallittava ja pakan täytyy pysyä käsissä, vaikka muuttuvia osia onkin joskus paljon. Mitä on työnilo? Palvelukokonaisuuteen ja hoitoon tyytyväinen potilas tuo työiloa. Se syntyy tiimin sujuvasta toiminnasta ja mukavasta meiningistä. Se heijastuu asiakkaisiin, jotka usein sanovat, että teillä on hyvä henki. Koen, että työssäni on yhteen puhaltamisen meininki ja tunnen olevani tarpeellinen osa moniammatillista tiimiämme. Miten huolehdit hyvinvoinnistasi? Perheen kanssa puuhaaminen ja matkustelu ovat vastapainoa työlle. Harrastan kävelylenkkeilyä ja käyn kuntosalilla. Sinulle tärkeä elämän ohje tai sanonta? Hymy, jonka annat, palaa aina luoksesi. Silmähoitaja 13 Silmähoitaja 13
Silmäasema näkemisen asialla AULIKKI MÄKI-JOUPPILA Silmäasema Fennica Oy:n 11:s Silmäsairaala avattiin Seinäjoella syksyllä 2014. Toiminta-ajatuksena on tarjota kaikenikäisille asiakkaille monipuolisia silmien näkemiseen ja terveyteen liittyviä palveluita, pientoimenpiteitä ja leikkauksia. Jo ennestään paikkakunnalla tuttu Silmäaseman toiminta jatkuu Seinäjoen kaupungin ydinkeskustassa uudessa osoitteessa ja täysin remontoidussa kiinteistössä Silmäsairaalan palveluilla täydennettynä. Lääkärien vastaanottotoiminta siirtyi myymälän yhteydestä sairaalan puolelle jo viime kesänä, ja leikkaukset saatiin alkamaan viime syksynä. Silmäaseman ja Silmäsairaalaan pääovesta sisään tultaessa oikeassa siivessä sijaitsevat avara myymälätila ja optikoiden vastaanottohuoneet. Vasemmassa siivessä ovat Silmäsairaalan vastaanotto-, ajanvaraus-, neuvonta- ja kassapalvelut, asiakkaiden odotustila, neljä lääkärien vastaanottohuonetta, kaksi leikkaussalia, leikkauspotilaiden lepohuone, tutkimushuone ja välinehuoltotila. Silmäsairaalan aukioloajat ovat joustavat. Toimintaa on maanantaista perjantaihin ja vaihtelevasti lauantaisin. Omalla autolla saapuva löytää runsaasti parkkeeraustilaa lähiympäristöstä. Junalla Seinäjoelle matkustava kävelee rautatieasemalta viidessä minuutissa sairaalaan. Paikallisliikenteen linja-autot pysähtyvät aivan sairaalan vieressä. Liikuntarajoitteisille on järjestetty sairaalaan esteetön kulkureitti sisäpihan kautta. Monipuolinen hoitovalikoima Silmätautien erikoislääkärien vastaanottopalvelun lisäksi sairaalassa tehdään silmätutkimuksia, pientoimenpiteitä ja leikkauksia. Topografia- ja näkökenttätutkimusten rinnalla aloitetaan lähiaikoina OCT-tutkimukset. Pientoimenpiteitä ovat muun muassa jälkikaihin ja glaukooman laserhoidot sekä näppyjen ja ompeleiden poistot. Sairaalan leikkausvalikoimaan kuuluvat tällä hetkellä Femtolasik-laserleikkaus, kaihi-, linssi- ja ICL-leikkaukset, silmien yläluomileikkaus ja kyynelteiden letkutus. Silmäaseman optikko tekee laserleikkausten hoitoarvioita ja esitutkimuksia yhteistyössä leikkaavan lääkärin kanssa. Ammattitaitoinen henkilökunta Seinäjoen Silmäsairaalan vastaanottavina silmälääkäreinä toimivat erikoislääkärit Jyrki Mäki, Janne Järvenpää, Piia Nurmenniemi, Sinikka Oinonen ja Merja Raumanni-Mäkynen. Heistä osa tekee pientoimenpiteitä ja leikkauksia kuten myös silmäkirurgi Juha Hagman. Sairaanhoitajia eli silmähoitajia on kaksi. Molemmat heistä ovat erikoistuneet leikkaus-anestesiahoitotyöhön ja etenkin silmäkirurgiaan. Palvelupäällikkö ja sairaanhoitaja Paula Koskinen organisoi Seinäjoen Silmäsairaalan toimintaa. Esimiestehtävien lisäksi hänen työnkuvaansa kuuluu silmähoitajan polikliiniset tehtävät, potilaiden leikkaushoito, asiakaspalvelu ja tarvittaessa välinehuolto. Työkokemusta Paulalle on karttunut erilaisista sairaanhoitajan tehtävistä Suomesta ja Ruotsista. Ruotsinkielen taitoisena hän voi palvella asiakkaita tarvittaessa heidän omalla äidinkielellään. Paula työskenteli pitkään anestesiahoitajana Vaasan keskussairaalassa sekä sairaanhoitajan tehtävissä silmäyksikössä ja silmäleikkauksissa. Työnsä ohessa hän on suorittanut Oftalmologi för sjuksköterskor -erikoistumistutkinnon Tukholman Karoliinisessa Instituutissa. Takaisin lakeuksille Sairaanhoitaja Aulikki Mäki-Jouppila työskentelee Seinäjoen Silmäsairaalassa osa-aikaisesti. Työhön kuuluu leikkaushoito, silmätutkimusten ja -mittausten tekeminen, välinehuolto, 14 Silmähoitaja
Seinäjoen Silmäsairaalan henkilökuntaa. Vasemmalta Tarja Ala-Panula, palvelupäällikkö Paula Koskinen sekä silmätautien erikoislääkäri ja silmäkirurgi Jyrki Mäki. Seinäjoen Silmäaseman myymälätyöntekijä Emmi Reinilä. Välinehuoltaja Mirjam Tolkki. asiakaspalvelu, kassapalvelu ja tarvittaessa keikkatyö Suomen muissa Silmäsairaaloissa. Työkokemusta silmähoitotyöstä ja silmäkirurgiasta hänelle on kertynyt yli 20 vuotta. Tarja Ala-Panulan vastuulla on Seinäjoen Silmäsairaalan vastaanotto-, ajanvaraus-, neuvonta -ja kassapalvelut erilaisine toimistotöineen sekä lääkärien vastaanottotoiminnasta huolehtiminen. Hän tekee myös silmämittauksia ja osallistuu tarvittaessa leikkauspotilaiden kotiutukseen. Välinehuoltaja Mirjam Tolkki saapuu tarvittaessa leikkaustiimin avuksi. Hän vastaa leikkausinstrumenttien pesemisestä, pakkaamisesta ja steriloimisesta sekä huolehtii leikkaussalien siivouksesta. Kiireisinä leikkauspäivinä potilaiden hoitoon osallistuu myös keikkasairaanhoitaja, joka avustaa leikkaussalissa ja potilaiden kotiutuksessa. Toiveikkaana tulevaisuuteen Uusittu Seinäjoen Silmäaseman myymälä ja Silmäsairaala on otettu koko maakunnassa suurella mielenkiinnolla vastaan. Paikallisissa lehdissä, etenkin Ilkassa, on sairaalan toimintaa mainostettu runsaasti. Sairaalan työilmapiiri on kehittynyt toimivaksi ja toinen toistaan auttavaksi. Työtä tehdään ammattitaitoisella otteella huumoria unohtamatta. Asiakkaat ja potilaat ovat tämän huomanneet ja aistineet, sillä henkilökunnan saama palaute on ollut positiivista, kiittävää ja kannustavaa. Seinäjoen Silmäsairaalan silmähoitotyön asiantuntijoista koostuva tiimi haluaa myös jatkossa tarjota kaiken osaamisensa silmien hyvinvointiin ja hoitoon. Lämpimät kiitokset Paulalle, Tarjalle, Mirkulle ja Päivi Tuomistolle avusta ja tekstin oikoluvusta. Aulikki Mäki-Jouppila on Seinäjoen Silmäsairaalan työntekijä. Silmähoitaja 15
Työyhteisötaidot kun Työelämä on jatkuvassa murroksessa. Työsuhteet ovat muuttuneet epävarmemmiksi sekä työajat ja työnkuvat pirstaloituneet ja muuttuneet monimuotoisiksi. Työporukka muuttuu ja mahdollisesti tekijät vähenevät. Ikärakenteen muuttuessa myös odotukset työstä ja johtamisesta muuttuvat. Tekemistä työssä olevilla on enemmän kuin tarpeeksi. Arjessa olisi muistettava olla kiitollinen työpaikasta, työyhteisöstä ja esimiehistä. Työ rytmittää ja antaa sisältöä elämään sekä antaa yhteisön, johon kuulua. Työ voi myös viedä ajasta ja energiasta leijonan osan. Työstä irrottautuminen on myös henkisesti tärkeää, jotta voimavarat voivat palautua. Työelämässä työntekijältä odotetaan omaaloitteisuutta ja aktiivisuutta, osaamisen päivittämistä sekä kykyä ja intoa oppia uutta. Laaja-alainen osaaminen ja innovatiivisuus ovat hyvä työsuhdeturva muuttuvassa ympäristössä. Henkilöstön osaaminen ei yksin riitä. Työyhteisöissä tarvitaan halua ja asennetta saavuttaa yhteisiä tavoitteita sekä kehittää yhteistä osaamista. Yhteinen kehittäminen ja hyvä yhteistyö perustuvat luottamukseen, toistaan tukevaan ilmapiiriin ja yhdessä ideoimiseen. Ideoimisen lisäksi aikaa tulisi olla myös uusien ideoiden jalostamiseen ja yhdessä testaamiseen. Kehittämisen toteuttaminen vaatii kysymyksiä ja oikeaa asennetta: Voiko tämän tehdä toisin? Kannattaako tätä kokeilla? Saako epäonnistua? Pyrkimys hyviin tavoitteisiin riittää Työnantaja arvostaa osaavaa ja monipuolista ammattilaista, jolla on hyvät sosiaaliset taidot ja ongelmien ratkaisukykyä. Työntekijältä odotetaan osaamista, jota pystyy jalostamaan tilanteen vaatimusten mukaan sekä halua oppia uutta, mutta myös omaaloitteisuutta, aktiivisuutta ja yhteistyökykyä. Tarvitaan myös itsensä ja työnsä johtamisen taitoa, tiimityötaitoa, asiakaspalvelu- ja neuvottelutaitoja. Kielitaito ja atk-osaaminen ovat aina arvossaan. Ihmistaitoihin kuuluvat rehellisyys, huolellisuus, taloudellisuus ja vastuullisuus. Arvostettava työntekijä ei mustamaalaa työ- Miten oppia työyhteisötaituriksi? keskity perustehtäväsi parempaan toteuttamiseen kuuntele ja ole läsnä tee yhteistyötä ajattele myönteisesti tunnista vahvuutesi ja kehittämisen kohteet ole avoin uuden oppimiselle ole valmis tekemään työssäsi muutoksia ja kehittämään työstäsi ole luotettava, avoin ja rehellinen, huolehdi omasta hyvinvoinnistasi myös työn ulkopuolella arvosta työkaveria ja esimiestäsi ja tue heitä heidän työsään ota vastaan palautetta ja kiitä siitä kiinnitä huomiota siihen mitä sanot ja miten sanot anna rakentavaa palautetta mutta älä loukkaa jos loukkaat toista, pyydä anteeksi arvioi omaa toimintaasi työyhteisössä rehellisesti ole aloitteellinen mutta älä loukkaannu ellei kaikki toteudu heti kerro esimiehellesi työn keskeisistä asioista ja kehittämiskohteista sekä omista tavoitteistasi ja tarpeistasi yhteisöään eikä työkaveriaan. Hyvä työntekijä suostuu inhimillisiin joustoihin sekä informoi työtovereitaan ja esimiestään työssä olennaisista asioista. Laajoja asioita ja monitahoisia vaatimuksia, joihin on mahdoton kaikkiin vastata täydellisesti. Herää kysymys: mikä riittää? Jo pyrkimys näihin hyviin tavoitteisiin riittää. Työn arki on joka päivä näihin tavoitteisiin pyrkimistä. Positiivinen, mutta rakentava asenne auttaa. Työn kehittämisessä monesti paras tavoite ja samalla onnistumisen mittari olisi sujuva arki. Pyrkimys työn tekemiseen niin kuin se parhaiten ja tuloksellisesti sujuu yhteistyössä. Jokainen haluaa olla tarpeellinen Mitä työntekijät arvostavat työssään tai työpaikassa? Kuulluksi ja kohdatuksi tuleminen luo tunteen oman panoksen arvokkuudesta ja siitä, että on tarpeellinen yhteisölle. Meistä jokainen haluaisi olla tarpeellinen ja tärkeä jollekin tai joissakin asioissa. Oma mahdollisuus vaikuttaa työtehtävien määrään ja työn sisältöön sekä työyhteisössä saatu tuki, perehdytys ja kouluttautumismahdollisuus parantavat työn hallinnan tunnetta, joka taas kasvattaa työhyvinvoinnin tuntemusta ja lisää sitoutumista. Työyhteisön, työn sisällön ja omien arvojen tulisi olla yhteneväiset. Aito tunnustus hyvin tehdystä työstä antaa kummasti energiaa ja hyvää mieltä. Työntekijät arvostavat myös hyvää kohtelua. Hyvällä fiiliksellä ja yhteistyöllä tehdään paljon haastavissakin olosuhteissa. Huonossa ilmapiirissä ei jaksa pienempääkään työkuormaa. Erilaisuus on haaste työyhteisöissä: erilainen ajattelutapa, erilaiset arvot, erilainen tapa tehdä työtä, erilainen temperamentti listaa voisi jatkaa loputtomiin. Kannattanee keskittyä miettimään, miten erilaisuus vaikuttaa työn tulokseen. Oleelliseen keskittyminen on taitolaji. Työn sankarit kantavat besserwisserin viittaa, huolehtivat yli vastuurajojensa kaikesta, minkä saavat tietoonsa sekä paikkailevat tai ainakin arvostelevat heidän mielestään heikompien työntekijöiden panosta. Työpaikalla saattaa olla varjojohtajuutta ilman työnjohdon valtuutusta. Kannattaa pohtia oman työroolin ja vastuun rajat sekä pyrkiä pitäytymään niissä. 16 Silmähoitaja
niaan! PÄIVI HAANPÄÄ Esimiehellä on palvelutehtävä Esimies ja esimiestyö ovat aina arvostelun alla. Luottamuksellisuus, oikeudenmukaisuus ja työntekijää arvostava suhtautuminen nousevat aina kolmen kärkeen arvostusasteikolla, kun puhutaan hyvästä esimiehestä. Helposti lähestyttävä ja läsnä oleva esimies saa kunniamainintoja. Myös etäjohtaja voi olla helposti lähestyttävä. Työntekijöillä voi olla tunne, että henkisesti ovet ovat aina avoinna. Aito kohtaaminen on avainasia. Kiire tai sen taakse piiloutuminen syö kohtaamisen arvon. Esimiehen pitäisi jaksaa johtaa hyvin myös itseään, ettei työntekijöiden tarvitse suojella työnjohtoa haasteellisilta tilanteilta. Talon tavat ja työpaikan maine vaikuttavat työpaikan sisäiseenkin arvostukseen. Esimiesten tulisi oivaltaa paremmin roolinsa työntekijöiden kannustajina. Hän on palvelutehtävässä työntekijöihinsä ja tärkeintä on luoda optimaaliset puitteet työssä onnistumiselle. Ihmisten johtamisessa on tärkeää osaamisen tunnistaminen, sen kehittäminen ja innostaminen sekä suunnan luominen. Työn yhteiset tavoitteet olisi parasta miettiä yhdessä, jolloin syntyy aitoa luottamusta ja sitoutumista. Muutos- ja kriisitilanteet ovat raskaita, mutta mahdollisesti myös uuden kasvualusta. Esimiehen tulee itse arvostaa hyvää johtajuutta. On tärkeää, että hän haluaa olla johtaja. Esimiestyössä on toimittava säiliönä ja omattava hyvä itsekontrolli. Suunta on pys- tyttävä selkeänä, vaikka aika ajoin myrsky sekoittaa suunnistamista. Hyvä esimies on aidosti kiinnostunut työyhteisön tilanteesta ja uskaltaa tarttua jämäkästi asioihin, jos tilanne niin vaatii. Hän pystyy suunnittelemaan ja ennakoimaan tulevaa. Hyvä esimies ei suosi ketään persoonan tai koulutustaustan mukaan, vaan kohtelee kaikkia puolueettomasti. Esimies toimii esimerkkinä avoimen ilmapiirin luomiseksi. Hänen tehtäviinsä kuuluu taito antaa ja vastaanottaa palautetta loukkaamatta tai loukkaantumatta. Taustalla on työntekijöiden halu tukea ja auttaa häntä onnistumaan työssään. Mitä ovat hyvät työyhteisötaidot? Hyviä ajatuksia ja tekoja, hyvää käytöstä ja myönteistä asennoitumista. Erilaisuuden sietämistä, halukkuutta toimia hyvässä yhteistyössä työkavereiden ja esimiesten kanssa. Reilua, kohteliasta ja arvostavaa käytöstä, kiinnostusta toisten mielipiteitä ja kommunikointia kohtaan. Tarvitaan kuuntelemisen taitoa, uskallusta sanoa asioita ja mielipiteitä, taitoa perustella mielipiteensä. Uskallusta kyseenalaistaa, taitoa ajatella toisin. Työpaikalla oleelliseen keskittymistä, asioiden kokeilua ja soveltamista sekä halua osallistua kehittämistyöhön. Tunnollinen työntekijä arvostaa toisia ja on ajoissa paikalla. Hän pyrkii olemaan läsnä ja osallistumaan mahdollisuuksiensa mukaan yhteisiin asioihin. Hän viestii selkeästi ja ilmoittaa etukäteen, jos ei pysty hoitamaan omaa osuuttaan työstä. Hän huolehtii omalta osaltaan työpaikan siisteydestä ja turvallisuudesta. Reilu työkaveri tekee työtä vuorovaikutuksessa muiden kanssa, tervehtii kiireessäkin ja ehtii vaihtaa muutaman sanan. Hyvä työkaveri kykenee sanomaan kaikille samat asiat niin kasvotusten kuin selän takanakin. Hän pystyy keskustelemaan myös ongelma-asioista ja eikä kukkoile muille. Hän kuuntelee muita asiallisesti ja pitää kiinni sovituista asioista. Hän käsittelee asioita niiden kanssa, jotka pystyvät asioihin vaikuttamaan. Reilu työkaveri ei toimi muita vastaan oman hyödyn tavoittelemiseksi. Päivi Haanpää on työhyvinvointikoordinaattori, kouluttaja, NTM ja tth. Työyhteisö on yhteisö, vaikka liian usein se on yksilöiden paikka mitata osaaminen, paremmuus tai pätevyys työkaverin kustannuksella, Päivi Haanpää sanoo. Kouluttaudu silmähoitajaksi, 30 op Haluatko lisätä näyttöön perustuvaa osaamistasi silmätaudeista, silmien ja näköjärjestelmän tutkimuksista sekä silmien lääkehoidosta? Kohderyhmänä sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat. Koulutus soveltuu hyvin mm. henkilöille, joiden työyhteisöissä toteutetaan tehtäväsiirtoja. Hyöty osallistujille Koulutuksen käytyäsi: lisäät näyttöön perustuvaa osaamistasi silmätaudeista, silmien ja näköjärjestelmän tutkimuksista ja silmien lääkehoidosta saat valmiuksia tutkimusten itsenäiseen luotettavuuden arviointiin ja tutkimusolosuhteiden vakioimiseen saat valmiuksia myös työyhteisön kehittämistarpeiden tunnistamiseen ja toiminnan kehittämiseen tunnistat omaa osaamistasi ja rakennat henkilökohtaisen kehittymissuunnitelman, joka kytketään työyhteisön kehittämistarpeisiin Lähipäivät 25. 26.8.2015 ja 19. 20.4.2016 Muu osuus koulutuksesta suoritetaan verkko-opintoina Moodle -verkko-oppimisympäristössä. Tutustu tarjontaamme tarkemmin: mcreo.metropolia.fi www.metropolia.fi Kulttuuri Liiketalous Sosiaali- ja terveysala Tekniikka Silmähoitaja 17
Silmänpohjan ikärap tavallisin näkövammaisuuden syy Silmänpohjan ikärappeuma on yleisin näkövammaisuuden syy länsimaissa. Väestön vanhetessa seuraavina vuosikymmeninä potilaiden määrä moninkertaistuu. Ikärappeumasta erotetaan kuiva muoto, jonka osuus on 80 prosenttia ja kostea muoto, jonka osuus on 20 prosenttia sairastuneista. Kuivaan muotoon ei ole hoitoa. Ennen kostean ikärappeuman ilmaantumista verkkokalvolle syntyy kuona-ainekertymiä orgaanisia rasvoja, pigmenttikertymiä, pehmeitä ja kovia druseneita merkkinä verkkokalvon huonontuneesta aineenvaihdunnasta. Hapenpuutteen seurauksena verkkokalvon takana olevasta suonikalvosta kasvaa uudisverisuonia verkkokalvolle. Nämä haitalliset ja hauraat verisuonet ovat merkkinä aineenvaihduntahäiriöstä verkkokalvon eri kerroksissa. Huonon kuona-aineiden poiston seurauksena verkkokalvolle syntyy turvotusta ja verenvuotoja. Toistuva turvotus ja verenvuodot aiheuttavat hoitamattomana pigmenttiepiteelin surkastumisen ja arpeutumisen sekä samalla huonontavat keskeistä näöntarkkuutta. Silmän lasiaiseen paikallisesti annosteltavat verisuonen endoteelikasvutekijän (VEGF) estäjät mullistivat kostean ikärappeuman hoidon yhdeksän vuotta sitten. Kolme verisuonikasvutekijän estäjälääkettä on todettu tehokkaaksi nimenomaan kostean ikärappeuman hoidossa. Suomessa käytössä ovat bevasitsumabi (Avastin), ranisitsumabi (Lucentis) ja aflibersepti (Eylea). Lasiaisinjektiohoidot VEGF-estäjillä aloitettiin maailmalla vuonna 2005 ja Suomessa vuosina 2006 2007. Lasiaispistoksia Tampereella Lasiaisinjektiohoidot aloitettiin Tampereella vuonna 2007. Toimenpiteen teki tuolloin lääkäri kahden sairaanhoitajan avustuksella. Potilasmäärän lisääntyessä oli mietittävä erilaisia ratkaisuja työnjaon muuttamiseksi ja Päivä Tampereen MR-poliklinikalla Keväällä 2014 lasiaispistoksia annettiin kaikkina arkipäivinä tiistaina ja torstaina kolmen hengen tiimillä, jolloin potilaat tulivat 10 minuutin välein. Potilaat olivat näinä päivinä omatoimisempia. Maanantaina, keskiviikkona ja perjantaina pistoksia antoi kahden sairaanhoitajan tiimi, jolloin potilasajat olivat 15 minuutin välein. Potilaat olivat usein autettavia ja liikkuivat rollaattorilla. Kaikki halukkaat lasiaisinjektioita antavat sairaanhoitajat koulutetaan pistoshoitoon. Heidät valitsee apulaisylilääkäri. Tällä hetkellä pistoshoitajia on 11. Heistä kolme on leikkaussalihoitajia ja kahdeksan poliklinikan hoitajia. Injektiokoulutus koostuu 90 minuuttia kestävästä lääkärin luennosta, joka sisältää silmän anatomiaa sekä teoria- ja pistotekniikkakoulutusta sekä tutustumisesta ja avustamisesta injektiotoimenpiteessä ja pistämisen opettelusta lääkärin ohjauksessa. Pistoshuoneessa keskitytään vain toimenpiteeseen, jonka on oltava keskeytyksetöntä. Kevään 2014 pistosmäärät: - viikossa 3 x 2 hoitajan päivää (21 potilasta) - 2 x 3 hoitajan päivää (34 potilasta), yhteensä 127 potilasta viikossa, joskus enemmänkin. Koulutukseen ei liity kuulustelua, mutta lääkärin valvoma injektionantonäyttö pitää läpäistä, ennen kuin pääsee itsenäisesti pistämään. Valmistelu Injektioon tuleva potilas ilmoittautuu potilashoitoon. Osastosihteeri tai sairaanhoitaja kutsuu hänet sisään poliklinikan toimenpidehuoneeseen. Potilas tuo mukanaan samana aamuna kotona täyttämänsä Kysymykset ennen silmänsisäistä lääkehoitoa -lomakkeen. Vastaanottava hoitaja avustaa potilaalle leikkausmyssyn ja ohjaa käsihuuhteen käytössä. Potilas saa olla omissa arkivaatteissaan. Saattajia toimenpidehuoneeseen ei saa tulla. 18 Silmähoitaja
peuma RIITTA-LIISA ALM toimenpiteen kehittämiseksi. Sairaanhoitaja Jukka Välimäki toimi kostean ikärappeumapotilaiden tiimin vastuuhoitajana. Hänen vierailunsa Tanskaan Sönderborgin sairaalaan syyskuussa 2009 käynnisti tapahtumasarjan, jonka seurauksena TAYS:n silmäpoliklinikalla aloitettiin ikärappeumapotilaan hoitoon liittyvä kehitystyö. Tavoitteena oli uudenlainen tehtävänsiirtoon perustuva hoitokokonaisuus Tanskan mallin mukaisesti. Jukka Välimäen ehdotuksen pohjalta aloitettiin kuuden kuukauden kokeilu, jonka tavoitteena oli lyhentää ikärappeumapotilaan hoidon aloituksen viivettä, parantaa hoidon kustannusvaikuttavuutta ja säilyttää lasiaispistosten turvallisuus korkealla tasolla. Pilotin käynnistäjiä olivat osastonhoitaja Päivi Mattila, apulaisylilääkäri Marko Kataja ja professori Anja Tuulonen. Pilottikokeilu alkoi 1.1.2010 henkilökunnan koulutuksella ja ohjatuilla harjoituksilla. Samassa yhteydessä aloitettiin sairaanhoitajan itsenäiset vastaanotot ikärappeumapotilaille. Medical Retina -hoitaja on ikärappeumapotilaan hoitoon ja ohjaukseen perehtynyt koulutettu sairaanhoitaja, jonka vastaanotolle potilaat tulevat suunniteltuun kontrolliin 4 6 viikon välein tai lähetteellä. MR-hoitajan vastaanotolla potilaalta tutkitaan visus automaattirefraktorilla, mitataan silmänpaine sekä otetaan OCT- ja silmänpohjakuvat. Tutkimustulokset ohjataan poliklinikan MR-lääkärille arvioitavaksi. Pilottikokeilun tulokset olivat niin hyviä, että toiminta voitiin vakinaistaa. Virallisesti lasiaispistot aloitettiin poliklinikalla 1.6.2010. Tehtävien uudelleenjärjestelyllä ikärappeumapotilaiden hoitojen määrää on voitu lisätä ja yhden lääkärin työpanos vapauttaa muihin tehtäviin. Vuonna 2013 sairaanhoitajat tekivät 5 262 lasiaispistosta, ja vuoden 2014 arvio on 5 643 pistosta. Kustannusvaikuttavuus on parantunut ja hoito on potilaalle yhtä turvallista kuin aiemmassa työnjakomallissa. MR-hoitaja Sari Yli-Fossi autorefraktiota tekemässä. Vastaanottava sairaanhoitaja tai osastosihteeri tarkistaa tulohaastattelukaavakkeesta asiakkaan nimen ja henkilötiedot. Lomakkeessa on neljä kysymystä, joissa tulee olla vastaus kohdassa EI, jotta hoito voidaan antaa. Sairaanhoitajan/osastonsihteerin toimenkuvaan kuuluu hoitotietojen kirjaaminen potilastietojärjestelmään (diagnoosit, toimenpidekoodit, tekijät) ja SIL-lehdelle protokollan kirjausmallin mukaisen tekstin. Sairaanhoitaja/ osastosihteeri antaa potilaalle uuden ajan 4 6 viikon päähän joko seuraavaan protokollan mukaiseen pistokseen tai kontrolliin MRhoitajan itsenäiselle vastaanotolle. Hyvä asento Injektiosarjoja annetaan 3xsarja (kolme peräkkäistä injektiota) tai 6xsarja (kontrolliaika tämän protokollan mukaisesti). Osastosihteeri on saatu mukaan tiimiin keväästä 2013. Aiemmin hoitajat kirjoittivat erilliselle paperille diagnoosit ja muut tiedot, jotka osastosihteeri sitten myöhemmin tallensi. Avustavan hoitajan tehtäviin kuuluu potilaan valmistelu, silmän puudutus ja pesu, desinfektio ja potilasohjaus. Avustavalla hoitajalla on instrumenttipöydällä tehdaspuhtaat käsineet, puudutustipat, alkoholipohjainen pesuaine, käsidesinfektioaine ja antibioottitipat. Avustava hoitaja tarkistaa sekä potilaalta että potilaspapereista hoidettavan silmän ja kertoo sen myös injektiohoitajalle. Avustava hoitaja ohjaa potilaan toimenpidetuoliin, asettelee pään mukavasti ja lisää matalan tyynyn tarvittaessa pään alle. Tavoitteena on, että potilas on hyvässä toimenpideasennossa. Toimenpidetuoli on sähkökäyttöinen leikkaustuoli, jonka asentoa voidaan säätää jalkapolkimella. Avustava hoitaja ottaa toimenpidehoitajan ojentaman pesusetin, jossa olevat taitokset kostutetaan 80-prosenttisella alkoholipohjaisella pesuaineella. Silmää ympäröivä iho ja luomet pyyhitään tehdaspuhtain käsinein ulospäin ja korvaa kohti suuntautuvin vedoin nihkeillä taitoksilla ja annetaan kuivua. Injektio Pesun ja peittelyn jälkeen silmään tiputetaan ruiskulla Betadine-tipat, joiden annetaan vaikuttaa kaksi minuuttia. Tippoja laitettaessa potilasta pyydetään ensin pitämään silmä auki, katselemaan eri suuntiin ja sitten puristamaan silmä tiukasti kiinni, jotta Betadine kastelee myös ripset ja ripsityvet. Silmähoitaja 19
Kuvat: Riitta-Liisa Alm Työryhmä 10.4.2014: sairaanhoitajat Erja Brusila (vasemmalla) ja Marika Peltonen sekä osastosihteeri Marja Hietala (oikealla). Hygieniahoitaja on suosittanut kaikkien toimenpiteessä käytettävien valmisteiden korkittamista. Betadine tulee vetää valmiiksi ruiskuun ja säilyttää korkki suljettuna ilmakontaminaation estämiseksi. Betadine toimitetaan apteekista 30 millilitran kertakäyttöisissä muovipulloissa. Avustava hoitaja ojentaa injektiohoitajalle apteekin annosteleman lääkkeen muovipussista ja luomenlevittimen/pistosavun (Invitria) aseptisesti. Silmän peittelyn jälkeen avustaja hoitaja huuhtelee hoidettavan silmän huuhtelu BSS:llä (15 ml pulloissa) ja tiputtaa puudutustipan (Minims Oxybuprocaine Hydrokloride 4mg/ml)) juuri ennen injektioita. Pistoksen jälkeen avustava hoitaja tiputtaa Kloramphenicol-antibioottitipan silmään, auttaa potilaan istumaan ja ottaa suojamyssyn pois potilaan päästä. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin sairaala-apteekki valmistaa injektiolääkeruiskuja kaksi kertaa viikossa; eräkoko on 58 70 ruiskua kerralla. Avastin-lääkkeen vahvuus on 25 mg/ml ja steriiliin ruiskuun pakataan 0.1 ml. kyseistä lääkettä. Ruisku suljetaan steriilillä ruiskunsulkijalla ja pakataan puhtaaseen Minigrip-pussiin. Pussi etiketöidään. Lääke säilytetään jääkaapissa valonsuojapussissa ja se on käytettävä 30 minuutin kuluessa jääkaapista poistamisen jälkeen. (Taysin apteekkiprosessin kuvaus 18.12.2013) Pistoksen jälkeen avustava hoitaja kertaa kotihoito-ohjeet ja antaa potilaalle ajanvarauskirjeen. Ohjeet annetaan myös kirjallisina. Ohjauksessa korostetaan henkilökohtaisen hygienian tärkeyttä, kerrataan tulehdusoireiden merkit ja ohjataan kostutustippojen käyttöä. Potilas saa tarvittaessa reseptin kostutustipoista. Hyvä desinfektio Toimenpidehoitaja/injektiohoitaja huolehtii toimenpidepöydän desinfektiosta pyyhkimällä pöydän suositellulla desinfektioaineella sekä ennen toimenpiteiden aloitusta että injektioiden välissä. Injektiohoitaja purkaa pöydälle steriilisti pakatun injektiosetin, jossa on kupissa pesutaitoksia, kaksi puoliksi leikattua Tecadermia ripsien ja luomien teippaukseen, neula 30G ja kuivaajia (malli tupakka). Injektiohoitaja peittelee pestyn silmän reikäliinalla ja tarkistaa injektiolääkeruiskun. Hän varmistaa, että ruiskussa on oikea määrä lääkettä ja lisää neulan ruiskuun sekä Pistoshoitajana toimiminen on mielenkiintoista ja antaa vaihtelua päiviin, joskin pistosmäärien jatkuva päiväkohtainen kasvu kuormittaa. Hoitoprosessia kehitetään jatkuvasti tehokkaammaksi ja aikataulutkin on suunnitelmallisesti kellotettu. Nämä suunnitelmat tekee AMD-tiimi. Koemme tehtävään saadun koulutuksen ja kokemuksen riittävänä, mutta säännöllinen tietojen päivitys olisi toivottavaa. Pistoshoitajat Marika Peltonen ja Erja Brusila kuivaa hoidettavan silmän luomet ja ripset kuivaajilla ennen Tecadermien laittoa. Tecadernit teipataan tiukasti sekä yläluomen että alaluomen päälle niin, että kaikki ripset jäävät teipin alle. Silmä liikkumatta Injektiohoitaja asettaa InVitrian-luomenlevittäjän hoidettavaan silmään. Luomenlevittäjä on tähän toimenpiteeseen suunniteltu kartio, jossa ohjuri ohjaa neulaa, niin että se on aina oikeassa kulmassa hoidettavaan silmään ja pistos osuu oikealle etäisyydelle limbuksesta. Pistoskohta on vapaasti valittavissa kym- menestä väli-ilmansuunnasta : vain itä ja länsi suunnat ovat kiellettyjä suuntia niiden runsaan verisuonituksen vuoksi. Injektiohoitaja ohjaa potilaan katsomaan yhteen tiettyyn kohtaan, esimerkiksi leikkausvaloon niin, että silmä ei liiku pistoksen aikana. Osalle potilaista pistos aiheuttaa lievää kipua, mutta siitä huolimatta potilaan tulee pitää silmä liikkumatta pistoksen aikana. Lääke (0.05 ml.) ruiskutetaan lasiaiseen rauhallisella ja vakaalla liikkeellä. Potilaasta riippuen vastus silmässä saattaa vaihdella. Jos pistoksen yhteydessä tapahtuu poikkeavaa ja esimerkiksi silmä liikahtaa pistoksen aikana voimakkaasti, konsultoidaan konsulttilääkäriä välittömästi. Pistoshuoneessa keskitytään vain toimenpiteeseen, jonka on oltava keskeytyksetöntä ja tehokasta. Jos potilaalla on toimenpiteeseen tullessaan silmissään rähmintää, tulehdus tai kipua, hänet ohjataan konsulttihoitajalle tai -lääkärille jatkohoitoon, ettei hoito keskeydy. Tilastotietoa: Sirpa Miettunen, osastoryhmänpäällikkö, TAYS, Silmäkeskus Lähteet: Silmänpohjan ikärappeuman hoidossa halvempi on tehokas ja turvallinen. Kaarniranta, K. Suomen Lääkärilehti: 22/2011, 1812. Silmäkeskus/lasiaispistot/huomioitavaa. Muistio 20.8.2013, vastaava hygieniahoitaja Minna Vuorihuhta Länsi-Pohjan keskussairaalan silmäpoliklinikan sairaanhoitaja Riitta-Liisa Alm tutustui Tampereen yliopistollisessa sairaalassa lasiaisinjektioita antavien sairaanhoitajien työhön huhtikuussa 2014 aseptiikan ja työn sujuvuuden näkökulmasta. 20 Silmähoitaja