Valtuutettu Sari Raution ja usean muun valtuutetun allekirjoittama valtuustoaloite: Palvelualoite koekäyttöön Hämeenlinnassa KV 11.6.2012 20 Valtuutettu Sari Rautio jätti valtuustolle, siitä ennen kokousta puheenjohtajalle ilmoitettuaan, seuraavan kirjallisen valtuustoaloitteen, jonka olivat hänen lisäkseen allekirjoittaneet valtuutetut Antti Korpimaa, Terttu Mertanen, Harri Lintumäki, Mauri Iivonen, Pekka Kääriäinen, Jarmo Kulmala, Reijo Saksa, Jarmo Vainio, Juha Tuomi, Vesa Kaloinen, Antti Ahonen, Katriina Laaksonen, Jari Kattainen, Tapio Vekka, Timo Saviniemi ja Juha Kallioinen: Palvelualoitemenettelyssä kunta (tai muu hankintayksikkö) ilmoittaa altistavansa osan omasta palvelutuotannostaan kuntalaisten ja yritysten kehitysideoille ja lupaa järjestää varsinaisen tarjouskilpailun jos aloitteentekijä näyttäisi tekevän kunnan palvelut halvemmalla tai parempilaatuisina. Palvelualoitemenettelyä on käytetty esimerkiksi Englannissa ja Ruotsissa. Hämeenlinnassa tulisi kokeilla palvelualoite-käytäntöä, jossa kunnan ulkopuolinen toimija, esimerkiksi järjestö, säätiö tai yritys, voi esittää haasteen jonkun kaupungin palvelun tai sen osan tuottamisesta paremmin kuin kaupunki itse. Kaupungilla olisi velvoite arvioida haastetta ja vastata siihen. Kaupunki siis arvioi itse onko haaste kaupungille edullisempi tapa järjestää palvelu. Palvelualoitekäytäntö toisi hyvän lisän palvelurakenteiden uudistumiseen, monituottajamallin kehittymiseen ja kaupungin oman palveluntuotannon kehittymiseen. Se myös mahdollistaa edelleen kustannustietoisuuden kasvua. Ensisijaisesti palvelualoitetta voitaisiin käyttää palvelutarpeen kasvaessa. Palvelualoitemenettelyllä saadaan kuntalaisten ja yritysten ideat paremmista tai tehokkaammista palveluista hyödynnettyä. Näin se toimisi myös lähivaikuttamisen välineenä. Me allekirjoittaneet esitämme, että Hämeenlinnan kaupungissa käynnistetään palvelualoitekokeilu. Päätös: Valtuusto lähettää aloitteen kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi. KH 18.6.2012 32 Valmistelija: hallintopäällikkö Katri Kaukosalo, p. 03 621 2007 Hämeenlinnan kaupungin hallintosäännön 3. luvun VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS 5 :n mukaan: Kokouksessa mainittujen asioiden käsittelyn jälkeen on valtuustoryhmällä ja valtuutetulla oikeus tehdä kirjallisia aloitteita kaupungin toimintaa ja hallintoa koskevista asioista. Aloite annetaan puheenjohtajalle. Aloitetta ei heti oteta käsiteltäväksi, vaan se lähetetään kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Aloite on tuotava valtuuston käsittelyyn 6 kuukauden kuluessa sen jättämisestä.
Hellsténin ehdotus: Kaupunginhallitus päättää lähettää aloitteen kaupunginlakimies Merja Korhosen valmisteltavaksi. Valmistelu tulee suorittaa 10.11.2012 mennessä. Päätös: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. _ KH 18.3.2013 23 Valmistelija: kaupunginlakimies Merja Korhonen, puh. 03 621 2876 Palvelualoitteesta ei ole lainsäädäntöä. Helsingissä lainsäädännöllisenä taustana on pidetty kuntalain 28 :ssä säädetty kuntalaisen aloiteoikeutta. Palvelualoitekäytännöllä tarkoitetaan oikeutta tehdä palvelualoite jonkin kaupungin toiminnon tai palvelun tuottamisesta aloitteentekijän toimesta nykyistä kustannustehokkaammin ja laadukkaammin. Palvelualoitemenettelyn käyttöönotto on kunnissa vapaaehtoista. Palvelualoitemenettelystä ei ole Suomessa kokemuksia. Se on Ruotsissa käytössä noin 40 kunnassa ja yhdessä aluehallintoyksikössä. Suomessa Helsingin kaupunki on päättänyt kokeilla tänä vuonna palvelualoitetta nuorisoasiainkeskuksessa ja rakennusvirastossa. Mikäli palvelualoitemenettely otetaan käyttöön palvelualoitteen tekijä toimittaa aloitteensa ao. lautakunnalle tai liikelaitoksen johtokunnalle, jonka toimialaan toiminto tai palvelu kuuluu. Aloitteen kohde tulisi olla määritelty tarkkaan, aloitteen tulisi sisältää kuvaus resursseista, kustannuksista ja laadun takaamisesta. Aloitteen tulisi myös sisältää kuvaus aloitteentekijän sopivuudesta ja valmiudesta aloitteessa tarkoitettujen toimintojen tai palvelujen tuottamiseen. Lautakunnan tai johtokunnan tehtävänä olisi tutkia aloitteen soveltuvuus ja palvelualoitteen kaikki vaikutukset ao. toiminnolle tai palvelulle ja kaupungille. Lautakunta tai johtokunta tekisi perustellun päätöksen palvelualoitteen hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Mikäli palvelualoite hyväksytään, toiminnon tai palvelun tuottamisesta tulee järjestää hankintalain mukainen tarjouskilpailu. Lähde: Palvelualoitekäytäntö Helsingin kaupungissa 28.11.2012 Pyydetyt lausunnot Tilaajajohtajilta on pyydetty aloitteen johdosta lausuntoa. VASTAUS LAUSUNTOPYYNTÖÖN (12.9.2012 Korhonen) PALVELUALOITTEESTA Yhteenveto Lausuntopyyntö perustuu Sari Raution ja usean valtuutetun tekemään valtuustoaloitteeseen palvelualoitteen koekäyttöön Hämeenlinnassa. Lausuntoon on koottu tilaajien (Lindberg, Rimpelä, Nurmikari, Harjula), palvelutuotannon (Raukko) ja henkilöstöhallinnon (Hätinen) näkökulmat, jotka on kerätty yhteenvedon perään valottamaan esiin tuotuja näkökulmia.
Keskeiset näkökulmat, joihin suhteessa palvelualoitetta tulee arvioida ovat: - palvelualoitteen käsittelyprosessi ja aloitteen arviointi osana päätöksentekoa - johtaako palvelualoite osaoptimointiin ja kermankuorintaan palvelualoite edellyttää hyvät seurantamenetelmät - palvelualoitteen kautta ulkoistettujen kokonaisuuksien ohjaaminen osana palveluprosesseja - palvelualoitteen satunnaisuus vs. suunnitelmallinen ja strateginen monituottajamalliin siirtyminen - oman palvelutuotannon mahdollisuudet joustoihin, jotta kustannuksia ei jää omaan palvelutuotantoon ulkoistustilanteissa - hankintojen kokonaisuuksien valmistelu ei voi olla tempoilevaa - edellyttää oman palvelutuotannon mahdollisuutta osallistua kilpailutuksiin - johtaako liikkeenluovutuksiin, jossa henkilöstöä mukana - menettely on avoin. Ovatko yritykset halukkaita esittelemään innovatiiviset ratkaisunsa kilpailutuksen pohjaksi? - palvelualoite vuoropuhelun muotona - tukipalvelut ja palvelualoite - edellyttäisi tilaajan vahvistamista, sillä aloitteiden käsittely työläämpää kuin suunnitelmallinen hankintastrategia - positiivista se, että uusia (innovatiivisia) ideoita ja tapoja julkisten palveluiden toteuttamiseen - palvelualoitteen positiiviset dynaamiset vaikutukset kaikkiin toimijoihin - riskinä elämänkaarimallin ja palvelukokonaisuuksien pirstoutuminen - voisi kehittää myös sisäistä toimintolaskentaa - missä sektoreilla suurin hyöty pitäisikö rajata? - päätöksenteko-oikeus pitää säilyttää kokonaisarvioinnin pohjalta järjestämisvastuullisella taholla (lautakunta) - henkilöstö palvelualoitteen tekijänä - henkilöstön asema - palvelualoitteen henkilöstövaikutusten arvioinnin määrittely osana prosessia - palvelualoitteen suhde Hämeenlinnan palvelu- ja hankintastrategiaan Hämeenlinnassa palveluhankinnat perustuvat tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuun, jotta julkisella rahalla saadaan väestölle palveluista aina eniten vastinetta. Erityisesti palveluhankinnoissa hinta ei ole koskaan ainoa palveluiden hankkimisen kriteeri. Palveluissa kokonaistaloudellisuus koostuu hinnan, palvelun asiakaslaadun ja teknisen laadun sekä vaikuttavuuden kokonaisarviosta. Tulevaisuuden hankinnoissa erityisesti palveluiden laatu ja vaikuttavuus korostuvat. Mikäli palvelualoite otetaan käyttöön, on nämä tekijät huomioitava palvelualoitteen käytännön toteutuksessa. Kokonaisuutena palvelualoitteen käyttöönotossa nähdään monia rajapintoja sekä riskejä ja mahdollisuuksia. Mikäli palvelualoite päätetään ottaa käyttöön, olisi sitä tarkoituksenmukaista ensin kokeilla suunnitelmallisesti pilottihankkeena rajatulla toiminta-alueella. Jos kokemukset ovat myönteisiä, voidaan palvelualoitteen käyttöalaa laajentaa uusille sektoreille.
Tilaajien näkökulmat (Markku Nurmikari, TETOLA) Järjestelmä lähtee siitä, että olemassa oleva palvelu korvataan uudella yrittäjällä, joka vakuuttaa tuottavansa palvelun paremmin kuin nykyinen. Uuden palveluntuottajan valinta edellyttää sitä, että palvelun hankkija uskoo uuden yrittäjän lupauksiin ja kilpailuttaa palvelun. Palvelualoitteesta siirtyminen hankintaan edellyttää aina arviointia siitä, onko aloitteessa mainitut hyödyt realisoitavissa. Terveyspalveluiden osalta odotettavissa olisi, että useat yritykset tarjoavat suurten kokonaisuuksien palveluja kuten terveyspalveluiden (osa)ulkoistamista. Näissä tilanteissa olemassa olevat hoitoketjut ja koetellut yhteistyökuviot joudutaan rakentamaan ainakin osittain - uudelleen. Palvelualoite voi tulla varsin rajatulle pienelle sektorille, mikä tekee kokonaisuuksien hallinnan haasteelliseksi ja edellyttää tilaajalta hyviä seurantamenetelmiä. Palvelualoitteita voi kohdistua satunnaisesti mihin toimintaan tahansa. Jos halutaan suunnitelmallisesti käyttää useita (parhaita) tuottajia, voi nykyiselläänkin kilpailuttaa niitä toimintoja, jotka halutaan toteuttaa monituottajamallilla. Keskeinen kysymys ja riski on se, miten estetään kermankuorinta ja osaoptimointi. Nykyisten tuottajien sparrausvaikutus palvelualoitteeseen ilmeisimmin sisältyy. (Leena Harjula, IKLA) Keskeinen kysymys on, miten palvelualoite liitetään palvelu- ja hankintastrategian linjauksiin. Em. strategia on ollut suunnitelmallinen hankintojen peruslinjaus, joka täytynee joka tapauksessa päivittää ensi valtuustokaudella. Palvelualoite on mielenkiintoinen tapa päättää hankinnoista hyvin lyhyellä suunnitteluaikataululla ja saattaa avata hallitsemattoman ulkoistamisen ja tempoilevan palveluntuottamisen. Ikäihmisten lautakunnassa palveluiden tuottamisrakenteen muutosta suunnitellaan pitkäjänteisesti, sillä myös oman palvelutuotannolla on raja, kuinka paljon tuotannontekijät voivat joustaa. Palvelualoitemallin riskinä on, että kaupungin oma tuotanto olisi kaiken aikaa veitsenterällä, milloin joku yritys tekisi aloitteen ja lautakunta päättäisi tarttua siihen ja kilpailuttaa toiminnan. Ruotsissa päätökset oli tehty varsin nopealla aikataululla - parissa kuukaudessa. Omalle palvelutuotannolle täytyy pystyä takaamaan pidempijänteinen toiminta ja sopimukset. Lautakunnan käytännön kokemuksen perusteella uuden hankinnan valmistelu vaatii aikaa - käytännössä liki vuoden, jos tuotteistusta ei ole tehty valmiiksi. Kun hankinta toteutetaan uuden idean pohjalta niin kysymyksessä on todenköisesti aivan uusi toimintamalli, jonka pohjalta hankinnan toteutus lähtee nollapisteestä. Palvelualoitemalli edellyttäisi sitä, että omalla palvelutuotannolla täytyy olla vaihtoehtona osallistua kilpailutuksiin. Myös liikkeenluovutus on otettava vaihtoehdoksi palvelualoitteissa, sillä kaupunki tuskin kykenee yt-menettelyn avulla aina oman henkilöstön uudelleensijoittamiseen.
Lisäarvo ja käyttömahdollisuudet Lisäarvoa (ideat ja uudet toimintamallit) voi syntyä erityisesti niillä toimialueilla, joissa ulkopuolisia hankintoja ei ole. Ovatko yritykset valmiita palvelualoitemallin mukaiseen avoimeen menettelyyn, jossa liiketoimintaideat tuodaan julki ja niitä käytetään kilpailutuksen pohjana. Epäilen, että se voi olla vaikeaa ja aloitteita tulee vähän. Jos taas niitä käsitellään liikesalaisuutena, niin voidaanko aloitteen tarkoituksenmukaisuutta arvioida avoimesti? Ikäihmisten palveluissa sekä mielenterveys- ja vammaispalveluissa palvelualoitteiden lisäarvo jääneen vähäiseksi, kun ostoja on niin paljon. Eli näillä alueilla se toimisi lähinnä vuoropuheluna yrittäjien kanssa, jonka pohjalta aina seuraavaa hankintaa voidaan kehittää. Kotihoidossa voisin kuvitella, että aloite voisi tulla jonkun alueen esim. Rengon kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoivan sekä terveyspalvelujen järjestämisestä. Tukipalveluissa palvelualoite voisi olla kiinnostava ja uusia ideoita saattaisi olla tarjolla. Sielläkin tosin palveluja on jo ulkoistettu ja kysymys olisi tälläkin osa-alueella hankintojen kehittämisestä. Palvelualoite vaatii kaupungissa oman osaajan, niinkuin Ruotsin mallissa oli kuvattu - eli on valjastettava prosessijohtaja, joka neuvoo ja ohjaa aloitteen tekemisessä ja johtaa käsittelyprosessia. Todennäköisesti järjestelmä vaatisi tilaajan vahvistamista. Aloitteen arviointi ja päätöksenteon valmistelu vaikuttaa haastavalta. Kuinka voidaan etukäteen varmistua, että toteutettu palvelu on halvempaa, laadukkaampaa sekä vaikuttavampaa. Miten varmistetaan palveluntuottajan kyvykkyys tuottaa palvelu niinkuin on luvannut. Tämä riski on tosin kaikessa hankinnoissa niin sisäisissä kuin ulkoisissa. Palvelualoitemallissa tulee mielikuva, että ulkoistamispäätös tehdään nopealla aikataululla ja ehkä kevyimmin perustein kuin nykyisessä suunnittelumallissa, jota on kehitetty innovatiivisten hankintojen (palvelulupaukset, vaikuttavuustavoitteet, bonukset ja sanktiot hankinnan elementteinä). Nopeuteen sisältyy sekä riskejä että mahdollisuuksia. Palvelualoitemallin tyyppinen toiminta voisi toteutua jo nykyisessä yhteistyörakenteessa yrittäjien kanssa. Yrittäjillä on tällä hetkelläkin mahdollisuus tehdä ehdotuksia palvelujen uudelleenjärjestelyistä ja joku tuottaja on niitä tehnytkin. Aloitteiden jatkokäsittelylle ei ole Hämeenlinnassa määrämuotoista prosessia. Keskeinen asia on, että palvelualoite velvoittaa ltk:n käsittelemään asian ja tekemään siitä päätöksen. Aloitteiden käsittely ja sen vaatima resurssi on oma kysymyksensä, jos niitä runsaammin rupeaa tulemaan. (Markku Rimpelä, LANULA, ELALA) Palvelualoitemallin vahvuutena on, että menettely alistaa oman palvelutuotannon kriittiseen tarkasteluun puhuttaessa palvelujen hinnasta ja laadusta. Lisäksi palvelualoite voi avata uusia mahdollisia palvelutuotannon malleja ja valituille alueille saadaan näin ulkoisten tuottajien kehittämiä toimintamalleja. Kaupungilla pitää olla aloitteiden arviointi ja rajaamisoikeus kokonaisarvioinnin perusteella.
Palvelualoitemallin käyttöönoton uhkina ovat elämänkaarimallin pirstoutuminen, jos kilpailutukseen alistettavat alueet ja toiminnot ovat pieniä. Lisäksi koordinnoinnin, neuvonnan ja ohjauksen tarve lisääntyy. Riskinä on myös se, että palvelualoitteen kautta kilpailutettu toimija ei pysty toimimaan ja järjestämisvastuulla oleva palvelu jää kaupungin syliin. Toteutuuko monituottajuus palvelualoitemallissa strategisen yhtenäisyyden kustannuksella? Keskeisenä kysymyksenä on, voiko kaupungin oma palvelutuotanto osallistua kilpailuun, jolloin saataisiin mitattu oman palvelutuotannon kyky tuottaa palvelut yhtä tehokkaasti kuin haastaja? Jos kaupungin linjaus palvelualoitteeseen on positiivinen, niin etenemistavan suunnittelu on keskeinen tekijä. Olisi viisainta edetä pilottien kautta. Palvelutuotannon näkökulma (Raukko) Mietittävä mitä lisäarvoa palvelualoite tuo nykyiseen monituottajamallin kehittämispolkuun, joka on linjattu palvelu- ja hankintastrategiassa? Palvelualoitemallissa yksityiset palveluntuottajat ovat avoimesti aktiivisia ja tällöin vuoropuhelu yksityisen ja julkisen välillä saa uuden luonteen. Palvelualoitemallin avulla voisi edelleen kehittää kaupungin omien palvelujen tuotteistusta ja kustannuslaskentaa. Jos yksityinen esittää tekevänsä jonkun palvelun halvemmalla, pitää löytyä aukoton tapa laskea vertailuhinnat, joten aloitteilla voisi olla dynaamisia vaikutuksia kaupungin omaan kustannuslaskentaan. Lisäksi palvelualoitteen kautta voisi löytyä sellaisia asioita/palveluja, joiden ulkoistamisen hyötyjä ei ole vielä arvioitu. Miten rajataan? Ruotsin mallissa ulkopuolelle oli jätetty enemmän kuin meillä jo on ulkoistettu (esim. vanhustenpalvelut). Jos palvelualoite otetaan käyttöön, Hämeenlinnassa voisi siis jättää Ruotsia enemmänkin vapautta sille, mihin palvelualoite voidaan kohdistaa. Tällä hetkellä kiinnostavinta olisi kokeilla palvelualoitetta kaupungin yhtiöiden tuottamien tukipalvelujen kilpailuttamisessa. Tämä voisi tuoda tehokkuushyötyjä omalle palvelutuotannolle ja koko kaupungin talouteen. Palvelualoite toisi mahdollisesti esille erilaisia tukipalvelujen tuottajia ja haastaisi poliittista keskustelua kohdistumaan tukipalvelujen hintoihin ja laatuun. Miten varmistetaan laatu/hinta/tasapuolisuus? Jos palvelualoite otetaan käyttöön, ehdoton päätöksenteko-oikeus pitää olla palvelujen järjestämisvastuussa olevalla lautakunnalla ja tukipalvelujen osalta kaupunginhallituksella. Palvelualoitteen käyttöönotto edellyttää tasokkaan valmistelun, vertailukelpoiset laatumäärittelyt sekä vaihtoehtojen kaikkien kustannusten ennakoinnin. Tämä saattaisi edellyttää myös tilaajapuolen vahvistamista, esim. siirtämällä henkilöstöä tuotannosta tilaamiseen. Palveluiden järjestämisroolia on vahvistettava, jos oma tuottaminen vähenee ja hankinta ulkoa lisääntyy. Jos palvelualoitteen kautta päädytään ulkoistamiseen, pitää tehdä normaali hankintamenettely kilpailutuksineen ja varmistaa että kaikilla tarjoajilla olla mahdollisuus osallistua. Aloite ei ole tarjous. Kun ulkoistamisesta päätetään, pitää henkilöstön/muiden kulujen sopeutusaika olla riit-
tävä, mikä on ollut tähän astikin käytäntönä. Ei saa syntyä päällekkäisiä kustannuksia. Käyttöönotto? Jos fokus saadaan omien yhtiöiden tuottamiin tukipalveluihin (kiinteistöhuolto, siivous, ateriat, työterveys, vuokratyövoima, talous- ja palkkahallinto), niin palvelualoitteesta voisi syntyä hyötyjä. Jos palvelualoite rajautuu pelkästään omaan palvelutuotantoon, ei aloite tuo paljon lisäarvoa. Ikäihmisten lautakunta sekä Yhdyskuntalautakunta ulkoistavat jo nykyisen palvelu- ja hankintastrategian oloissa. Lasten ja nuorten lautakunta supistaa omien varhaiskasvatuspalvelujen tuotantoa sitä mukaan kun yksityisiä tarjoajia tulee kentälle. Perusopetukseen palvelualoite sopii huonosti ja psykososiaalisten palveluiden volyymit ovat pieniä. Terveyspalvelujen ulkoistamisen hyödyistä ja vaikutuksista on vaikea sanoa, mutta tässä tilanteessa palvelurakennemuutokset ohjaavat kehitystyötä. Henkilöstö palvelualoitteiden tekijänä (Hätinen) Suomalaisessa tausta-aineistossa ei ollut mainintaa henkilöstön roolista. myöskään Ruotsin malleissa eivät painottuneet henkilöstön tekemät aloitteet. Tosiasiallisesti henkilöstön intressi voisi koskea vain ns. välituotepalveluja, jossa hankitaan omaa tuotantoa täydentäviä palveluja. Henkilöstön intressi ei ole tehdä omaa asemaansa heikentäviä palvelualoitteita. Ainostaan vakavassa työvoimapulatilanteessa henkilöstöllä voi olla intressi saada työvoimatäydennystä yksityiseltä sektorilta. Tällainen tilannehan on jo nyt lääkäreiden vuokratyövoiman palkkaamisen yhteydessä. Palvelualoitteiden henkilöstövaikutukset Kuntalaisten ja yritysten palvelualoitteiden toimivuuden arviointiin tulee liittää aina henkilöstövaikutusten arviointi. Lisäksi palvelualoitteiden laadinnan ja käsittelyn pelisääntöihin tulee sisältää tämä osio. Pahin tilanne voisi syntyä tilanteessa jossa palvelualoite johtaa toiminnan ulkoistamiseen ja samalla kunnalle jää henkilöstö käsiin. Irtisanominen kuntasektorilla on monimutkaista, koska työvoiman rekrytointitarve on jatkuvaa huolimatta ulkoistamisesta. Sama tilanne voi syntyä myös jo käytössä olevassa Hämeenlinnan monituottajamallissa, jossa oman palvelutuotannon rinnalle kilpailutetaan ulkoisia palvelutuottajia ellei henkilöstövaikutuksia arvioida. Riskinä on, että ajaudutaan tilanteeseen, jossa käsissä onkin päällekkäiset kustannukset. Johtopäätökset Ratkaisevaa eroa Hämeenlinnan nykyiseen PAHA-strategian mukaiseen monituottajamalliin en näe tässä palvelualoitemallissa olevan. Se voisi kuitenkin tuoda uutta vireyttä kuntalaisten aktivoitumisen muodossa ja ehkä uutta peilipintaa palvelutuotannon arviointiin. Arvion mukaan henkilöstöllä ei ole juurikaan roolia mallissa. Lausunnon koonnut: Jukka Lindberg Tilaajajohtaja Terveyden ja toimintakyvyn sekä
Ikäihmisten palvelut Tilaajajohtaja Päivi Salorannan lausunto Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut jakaantuvat kolmeen merkittävään osaan: tilaaminen, viranomaistyö sekä palvelujen tuottaminen. Palvelualoite kohdistuu kunnan palvelujen tuottamiseen, mikä merkitsee yhdyskunta- ja ympäristöpalvelujen osalta lähinnä maan rakentamista ja kunnossapitoa. Viranomaistyötä, maankäytön suunnittelua ja kiinteistötoimen tehtäviä ei ole mahdollista toteuttaa ulkopuolisin voimin. Maanrakennus ja kunnossapito ovat hyvin kilpailutettuja ja käytännössä yritykset voivat osallistua palvelujen tarjoamiseen jo nykyisellään. Toiminta edellyttää myös erityisosaamista ja kalustoa, joka rajaa muut kuin yritykset tarjoamisen ulkopuolelle. Palvelualoitteen tarkoittama toiminta on kuitenkin kannatettavaa, kun on kyse joistain eri toimintojen väliin sijoittuvista isännöttömistä toiminnoista, jotka voivat vaatia eri yksiköiltä lopputulokseen nähden paljon työtä. Näitä ovat esimerkiksi jätehuolto, josta esimerkkinä on nuorten oman yhdistyksen järjestämä keräyspiste, sen organisointi ja valvonta. Helsingin palvelualoitekäytäntö 28.11.2012 ja KPMG Ruotsin palvelualoitteen kuvaus ovat asiakirjoissa. Pyydetyissä lausunnoissa on viitattu kaupungin palvelu- ja hankintastrategiaan ja toivottu palvelualoitteen linjaamista siellä. Lisäksi on toivottu etenemistä pilottien kautta. Kaupunginhallitus on juuri päättänyt käynnistää kaupungin strategiatyön, Hämeenlinna 2020. Sen mukana palveluja hankintastrategia tulee päivitettäväksi. Ennen palvelu- ja hankintastrategiaan tehtäviä linjauksia olisi hyvä toteuttaa pilottipalvelualoitehanke, josta saatavia kokemuksia voitaisiin hyödyntää palvelu- ja hankintastrategiaa päivitettäessä. Tarkoituksenmukaista olisi, että kehitysjohtaja etsii ja esittää pilottipalvelualoitekohdetta. Pilottikohde ei saisi vaarantaa kaupungin henkilöstön asemaa, joten aloituskohde voisi löytyä laajenevan palvelutuotannon taikka päättyvän ostopalvelun piiristä. Isosuon ehdotus: Kaupunginhallitus päättää 1. merkitä saadun palvelualoitemenettelyä koskevan informaation tiedoksi, 2. että kehitysjohtaja esittää pilottipalvelualoitekohdetta, joka toteutetaan siten, että siitä saatavat kokemukset voidaan hyödyntää palvelu- ja hankintastrategian päivittämistyössä, 3. sen lautakunnan tai liikelaitoksen johtokunnan, jonka toimialaan pilottihanke kohdistuu, tulee päättää aloitteen hyväksymisestä tai hylkäämisestä, 4. pilottipalvelualoitekohde ei saa vaarantaa kaupungin henkilökunnan asemaa, vaan pilottikohde tulee toteuttaa laajenevan palvelutuotannon tai päättyvän ostopalvelun piiristä ja 5. esittää, että kaupunginvaltuusto hyväksyy palvelualoitetta koskevan pilottihankkeen aloittamisen ja toteaa valtuustoaloitteen loppuun käsitellyksi. Keskustelun kuluessa Sirpa Laakso esitti, että pykälän päätösehdotus muutetaan kuulumaan seuraavasti:
Kaupunginhallitus päättää esittää valtuustolle, että valtuusto päättää 1. merkitä saadun palvelualoitemenettelyä koskevan informaation tiedoksi, 2. käsitellä aloitteen ja mahdollisen pilottikohteen käynnistämisen palvelu- ja hankintastrategian päivittämistyön yhteydessä, 3. hyväksyä edellä esitetyn ja todeta aloitteen loppuun käsitellyksi. Laakson tekemää ehdotusta kannattivat Ritva Oinonen, Anna-Kaisa Häppölä ja Kari Ilkkala. Tapio Vekka kannatti esittelijän pohjaehdotusta. Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty esittelijän päätösehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus, oli päätöksestä äänestettävä. Äänestys suoritettiin seuraavasti: he, jotka kannattivat esittelijän ehdotusta äänestivät jaa ja he, jotka kannattivat Sirpa Laakson kannatettua ehdotusta äänestivät ei. Äänestystapa oli kädennostoäänestys. Äänestyksen tulos oli seuraava: Esittelijän ehdotusta äänestivät Tapio Vekka, Juha Kallioinen, Helena Hirviniemi. Sirpa Laakson kannatettua ehdotusta äänestivät Iisakki Kiemunki, Lulu Riikonen, Ulla Appelroth, Sirpa Laakso, Anna-Kaisa Häppölä, Kari Ilkkala, Ritva Oinonen, Hannu Kärpänen. Puheenjohtaja totesi, että äänestyksen tulos oli: 3 jaa -ääntä ja 8 ei -ääntä. Sirpa Laakson tekemä ehdotus tuli päätökseksi. Päätös: Kaupunginhallitus päätti esittää valtuustolle, että valtuusto päättää 1. merkitä saadun palvelualoitemenettelyä koskevan informaation tiedoksi, 2. käsitellä aloitteen ja mahdollisen pilottikohteen käynnistämisen palvelu- ja hankintastrategian päivittämistyön yhteydessä, 3. hyväksyä edellä esitetyn ja todeta aloitteen loppuun käsitellyksi. Lisätietoja antaa kaupunginlakimies Merja Korhonen, p. 03 621 2876. - - - - KV 8.4.2013 10 Keskustelun kuluessa valtuutettu Katriina Laaksonen ehdotti, että päätetään asia vt. kaupunginjohtajan alkuperäisen ehdotuksen mukaisesti ja hyväksytään palvelualoitetta koskevan pilottihankkeen aloittaminen. Valtuutettu Juha Tuomi kannatti valtuutettu Katriina Laaksosen tekemää ehdotusta. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että keskustelun kuluessa valtuutettu Katriina Laaksonen oli tehnyt valtuutettu Juha Tuomen kannattamana ehdotuksen, että päätetään asia vt. kaupunginjohtajan alkuperäisen ehdotuksen mukaisesti ja hyväksytään palvelualoitetta koskevan pilottihankkeen aloittaminen. Asiasta oli äänestettävä. Selonteko myönnettiin oikeaksi.
Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen, joka hyväksyttiin: he, jotka kannattavat kaupunginhallituksen päätösehdotusta äänestävät jaa ja he, jotka kannattavat valtuutettu Katriina Laaksosen kannatettua edotusta äänestävät ei. Äänestyksessä, joka toimitettiin äänestyskonetta käyttäen, annettiin 42 jaa -ääntä ja 17 ei -ääntä, 0 tyhjää ja 0 poissa. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen ehdotuksen tulleen päätökseksi. Päätös: Kaupunginvaltuusto päätti 1. merkitä saadun palvelualoitemenettelyä koskevan informaation tiedoksi, 2. käsitellä aloitteen ja mahdollisen pilottikohteen käynnistämisen palvelu- ja hankintastrategian päivittämistyön yhteydessä, 3. hyväksyä edellä esitetyn ja todeta aloitteen loppuun käsitellyksi.