Valtuutettu Sari Raution ja usean muun valtuutetun allekirjoittama valtuustoaloite seudullisen palvelusetelin käyttöönotosta

Transkriptio

1 Valtuutettu Sari Raution ja usean muun valtuutetun allekirjoittama valtuustoaloite seudullisen palvelusetelin käyttöönotosta KV Valtuutettu Sari Rautio jätti valtuustolle, siitä ennen kokousta puheenjohtajalle ilmoitettuaan, seuraavan kirjallisen valtuustoaloitteen, jonka olivat hänen lisäkseen allekirjoittaneet seuraavat valtuutetut: Pekka Kääriäinen, Vesa Kaloinen, Mauri Iivonen, Jari Kattainen, Kaija-Leena Savijoki, Jarmo Vainio, Jutta Äijälä, Juha Tuomi, Reijo Saksa, Timo Saviniemi, Lulu Riikonen, Eetu Jahkonen, Antti Korpimaa, Jarmo Kulmala, Satu Leppänen, Päivi Veikkola, Juha Kallioinen, Terttu Mertanen, Teija Arvidsson, Pekka Arvio, Kylli Kylliäinen, Antero Niemelä, Ismo Soukola, Irene Järveläinen, Katriina Laaksonen, Satu Aaltonen, Veikko Tuominen, Ulla Appelroth, Pasi Vesala, Päivi Sieppi, Paavo Raappana, Kirsi Ojansuu ja Markus Rimón. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä on tullut voimaan Lailla on tarkoitus parantaa palvelusetelin käytön edellytyksiä ja saada palveluseteli nykyistä laajempaan käyttöön. Olennainen tavoite on myös asiakkaan valinnanmahdollisuuksien parantaminen. Uudessa Hämeenlinnassa palvelusetelitoiminnan laajentaminen on ajankohtaista monituottajamallin kehittämiseksi. Myös Hattulasta ja Janakkalasta on tullut esityksiä joustavien, etenkin ylikunnallisten palveluiden kehittämiseksi. Myös palveluntarjoajan näkökulmasta laajempi asiakaskunta on tarpeen. Palveluseteli lisää kuntalaisten valinnanvapautta ja vaikutusmahdollisuuksia. Se voi parantaa myös palvelujen saatavuutta, purkaa jonoja, parantaa laatua, monipuolistaa palvelutuotantoa sekä edistää kuntien ja yksityisten palvelutuottajien yhteistyötä. Esitämme että osana palvelu ja hankintastrategiaa selvitetään seudullisen palvelusetelin käyttöönottoa hoiva- ja hyvinvointipalveluihin ja myös muihin soveltuviin palveluihin. Tavoitteena voi jatkossa olla maakunnallinen palveluseteli. Päätös: Valtuusto lähettää aloitteen kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi. KH Valmistelija: hallintopäällikkö Helena Hirviniemi, p Hämeenlinnan kaupungin hallintosäännön 3. luvun VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS 5 :n mukaan valtuutettujen aloitetta ei oteta heti käsiteltäväksi, vaan se lähetetään kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Aloite on tuotava valtuuston käsittelyyn 6 kuukauden kuluessa sen jättämisestä. Hellsténin ehdotus: Kaupunginhallitus päättää lähettää aloitteen lasten ja nuorten lautakunnan, elämänlaatulautakunnan, terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan sekä ikäihmisten lautakunnan valmisteltavaksi.

2 Valmistelu tulee suorittaa, mikäli mahdollista, mennessä. Päätös: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. IKLA TETOLA Valmistelijat/lisätietojen antajat: ikäihmisten palvelujen tilaajapäällikkö Leena Harjula, p , mielenterveyspalvelujen tilaajapäällikkö Liisa Lepola, p , vammaispalvelujen tilaajapäällikkö Tomi Pakanen, p , tilaajaylilääkäri Markku Nurmikari, p Kuntaliiton yleiskirjeessä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä todetaan mm. seuraavaa: Palveluseteli on yksi kuntien käytettävissä olevista palveluiden järjestämistavoista. Kunta päättää, mitä järjestämistapaa tai tapoja käytetään kyseisessä kunnassa. Kunta päättää myös siitä, missä palveluissa ja missä laajuudessa palveluseteliä käytetään. Jotta eri järjestämisvaihtoehtoja voidaan arvioida, kunnan on päätöksenteon pohjaksi tarpeen selvittää muun muassa oman toiminnan kustannukset ao. palveluissa, asiakasmaksujen määräytymisperusteet ja maksutulojen osuus nykyisistä kustannuksista sekä palvelusetelillä järjestettävän palvelun kustannukset kunnalle ja asiakkaalle. Palvelusetelijärjestelmän hallinnoinnista syntyy kunnalle kustannuksia, jotka on syytä ottaa huomioon eri vaihtoehtoja arvioitaessa. Kunta hyväksyy palvelusetelipalveluntuottajat. Palveluntuottajan on täytettävä sekä lakisääteiset että kunnan asettamat hyväksymisehdot. Kunnan on pidettävä luetteloa hyväksymistään palveluntuottajista. Uuteen lakiin sisältyvän pääsäännön mukaan kunnan tulee määrätä palvelusetelin arvo siten, että se on asiakkaan kannalta kohtuullinen. Asiakasmaksulain 4 :ssä on säädetty maksuttomista sosiaalipalveluista ja asiakasmaksulain 5 :ssä vastaavasti maksuttomista terveyspalveluista. Vaikka omavastuuosuuden ja asiakasmaksujen välinen välitön kytkentä muilta osin poistuu, näiden asiakasmaksuttomien palveluiden osalta kytkentä on edelleen olemassa. Näiden palvelujen osalta palvelusetelin arvo on palvelusetelilain 7 :n 2 momentin mukaan määrättävä niin, että asiakkaalle ei jää maksettavaksi omavastuuosuutta. Hallituksen esityksen mukaan asiakasmaksuttomien palvelujen hankinta palvelusetelillä voisi tapahtua esimerkiksi niin, että kunta määrittelisi realistisen palvelusetelin arvon, jolla palvelu voitaisiin tuottaa. Hyväksyttyjen palvelujen tuottajien listalla voisivat olla ne palvelujen tuottajat, jotka olisivat valmiita palvelun kyseisellä hinnalla tuottamaan. Maksuttomien sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta palvelusetelin käyttöönotto valtakunnallisesti on edennyt erityisen hitaasti. Sama koskee niitä palveluja, joiden asiakasmaksu on lainsäädännöllä säännelty. Palveluseteleitä on tyypillisesti mm. kotipalvelussa, omaishoidon palveluissa, palveluasumisessa ja joissakin tukipalveluissa. Käyttökokemukset ovat valtakunnan tasollakin vielä melko vähäiset.

3 Hämeenlinnan kaupungilla on kotityön (mm.siivous), kotipalvelun ja palveluasumisen palvelusetelit, joiden periaatteet on hyväksytty. Näistä kotityön palveluseteli ei ole käytössä vuonna 2010 määrärahan puutteen vuoksi. Palveluasumisen palveluseteli on valmisteltu yhteistyössä seudun kuntien kanssa ja Hämeenlinna on ottanut sen käyttöön. Seudun muissa kunnissa se ei ole tiettävästi käytössä. Kotipalvelun palveluseteliin varattu määräraha ei ole mahdollistanut uusien myönteisten päätösten tekemistä. Määräraha sisältyy kotipalvelun palvelusetelin osalta palvelutuotannon budjettiin ja on ns. alihankintaa. Kun Vuorentaan vanhainkodit lakkautetaan vv , resursseja siirretään kotipalvelun ostopalveluihin Em. hankinta toteutetaan todennäköisesti palvelusetelillä. Vuoden 2010 tavoitteena on valmistella omaishoidon tuen palveluseteli, jonka avulla omaishoitaja voi saada esim. vapaapäiviä tai muuta palvelua. Valmistelu on aloitettu Hämeenlinnassa yhteistyössä omaisyhdistyksen kanssa. Mielenterveyspalveluissa palvelusetelin käytöstä asumispalvelujen hankinnassa ei ole juuri lainkaan kokemuksia Suomessa. Tilanteessa, jossa asiakkaan kyky arvioida ja hankkia palveluita on usein psykiatrisen sairauden vuoksi alentunut. Mielenterveyskuntoutujista suurin osa tulee asumispalveluiden piiriin erikoissairaanhoidon kautta ja palvelutarpeen arvioi hoitava lääkäri. Palveluseteli saattaisi olla käyttökelpoinen esim. psykiatrisesta sairaalasta kotiutettaessa, jolloin asiakas tarvitsee kotihoitoa, kotikuntoutusta, psykiatrista kotikuntoutusta tai kotisairaanhoidon palveluja. Palvelusetelin käyttöönotto mielenterveyskuntoutujien asumispalveluissa edellyttää asumispalvelujen kriteerien määrittelyä ja asiakkaan tai omaisen kykyä valita palvelutuottaja. Vammaispalveluissa on palveluseteleitä otettu käyttöön muutamissa Suomen kunnissa. Sitralla on hanke, jossa vammaispalveluiden palveluseteliin haetaan uusia toimintamalleja ja tehokkaita palvelujen tuotantoprosesseja. Hanketta seurataan tiiviisti ja sen perusteella tehdään johtopäätöksiä siitä minkälaisille palvelukokonaisuuksille palveluseteli vammaispalveluihin sopii. Palvelusetelin käyttöönotto edellyttää, että palvelusisällöt on määritelty ja palveluntuottajia on tarjolla. Yhteenvetona voidaan todeta, että Hämeenlinnassa palveluseteli on käytössä ikäihmisten palveluissa kotipalvelussa ja palveluasumisessa. Omaishoitoon palveluseteli on valmistelussa. Palvelusetelin käyttöönotto on mahdollista joillakin mielenterveyspalvelujen, vammaispalvelujen ja terveyspalvelujen vastuualueilla. Asiakasmaksuttomien palvelujen kohdalla tulisi toteuttaa hankintamallia, jossa että kaupunki määrittelee realistisen palvelusetelin arvon, jolla palvelu voitaisiin tuottaa ja hyväksyy ne palveluntuottajat, jotka ovat valmiita palvelun kyseisellä hinnalla tuottamaan. Palvelusetelien kysyntä tulee kasvamaan tulevaisuudessa ja uusia palveluseteleiden käyttömahdollisuuksia tullaan selvittämään ja kehittämään kaupungin eri lautakuntien kanssa yhteistyössä. Seudun kuntien, Riihimäen ja Forssan alueen kuntien kanssa tehdään yhteistyötä uusien

4 palvelusetelien kehittämisessä, mikäli em. tahoilla siihen on kiinnostusta. Iklan tilaajajohtajan ehdotus: Ikäihmisten lautakunta antaa edellä olevan selvityksen lausuntonaan aloitteeseen. Päätös: Ikäihmisten lautakunta hyväksyi ehdotuksen. Tetolan tilaajajohtajan ehdotus: Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta antaa edellä olevan selvityksen lausuntonaan aloitteeseen. Päätös: Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta antaa edellä olevan selvityksen lausuntonaan aloitteeseen ja toteaa, että palveluseteli on lisäksi sovellettavissa muiden terveydenhuollossa ilmenevien tuotantohäiriöiden ja tuotepiikkien ratkaisumahdollisuuksien osalta. ELALA LANULA Kehittämisen menestystekijät Hämeenlinna on luova ja verkostoitunut kehittäjä Tavoitteet Mittarit Tämän päätöksen vaikuttavuus Lasten, nuorten ja elämänlaatupalveluja tuotetaan monialaisella ja luovalla yhteistyöllä Monialaisesti tuotettujen palvelujen arviointi Uusien monialaisten palvelujen määrä Tällä päätöksellä sitoudutaan selvittämään palvelusetelin antamia mahdollisuuksia palvelujen järjestämisessä. Yhteistyöverkostot ja suunnitelmat verkostoitumisesta sovitaan nelivuotisissa palvelusuunnitelmissa Kansallisesti merkittävät innovaatiot Yhteistyöverkostojen analyysi, arviointi ja tarpeen määrittely Valmistelijat / lisätiedot tilaajapäälliköt Jari Pekuri p , Päivi Joenmäki p , Antti Karrimaa p , Timo Koivu p Kuntaliiton yleiskirjeessä sosiaali- ja terveyshuollon palvelusetelistä todetaan mm. seuraavaa: Palveluseteli on yksi kuntien käytettävissä olevista palvelujen järjestämistavoista. Kunta päättää, mitä järjestämistapaa tai tapoja käytetään kyseisessä kunnassa. Kunta päättää myös siitä, missä palveluissa ja missä laajuudessa palveluseteliä käytetään. Jotta eri järjestämisvaihtoehtoja voidaan arvioida, kunnan on päätöksenteon pohjaksi tarpeen selvittää muun muassa oman toiminnan kustannukset ao. palveluissa, asiakasmaksujen määräytymisperusteet ja maksutulojen osuus nykyisistä kustannuksista sekä palvelusetelillä järjestettävän palvelun kustannukset kunnalle ja asiakkaalle. Palvelusetelijärjes-

5 telmän hallinnoinnista syntyy kunnalle kustannuksia, jotka on syytä ottaa huomioon eri vaihtoehtoja arvioitaessa. Kunta hyväksyy palvelusetelipalveluntuottajat. Palvelutuottajan on täytettävä sekä lakisääteiset että kunnan asettamat hyväksymisehdot. Kunnan on pidettävä luetteloa hyväksymistään palveluntuottajista. Uuteen lakiin sisältyvän pääsäännön mukaan kunnan tulee määrätä palvelusetelin arvo siten, että se on asiakkaan kannalta kohtuullinen. Asiakasmaksulain 4 :ssä on säädetty maksuttomista sosiaalipalveluista ja asiakasmaksulain 5 :ssä vastaavasti maksuttomista terveyspalveluista. Vaikka omavastuuosuuden ja asiakasmaksujen välinen välitön kytkentä muilta osin poistuu, näiden asiakasmaksuttomien palveluiden osalta kytkentä on edelleen olemassa. Näiden palvelujen osalta palvelusetelin arvo on palvelusetelilain 7 :n 2 momentin mukaan määrättävä niin, että asiakkaalle ei jää maksettavaksi omavastuuosuutta. Hallituksen esityksen mukaan asiakasmaksuttomien palvelujen hankinta palvelusetelillä voisi tapahtua esimerkiksi niin, että kunta määrittelisi realistisen palvelusetelin arvon, jolla palvelu voitaisiin tuottaa. Hyväksyttyjen palvelujen listalla voisivat olla ne palvelujen tuottajat, jotka olisivat valmiita palvelun kyseisellä hinnalla tuottamaan. Hämeenlinnan kaupungilla on kotityön, kotipalvelun ja palveluasumisen palvelusetelit, joiden periaatteet on hyväksytty. Vuoden 2011 maaliskuun loppuun mennessä valmistellaan selvitys, jossa arvioidaan mahdollisuudet hyödyntää palveluseteliä lasten ja nuorten sekä elämänlaatupalveluissa. Palvelusetelin käyttöönotto edellyttää tuotteistamisprosessin valmistumista ja sitä, että palvelun tuottajia on tarjolla. Elämänlaatulautakunnan tilaajajohtajan ehdotus: Elämänlaatulautakunta päättää antaa aloitteesta lausuntonaan em. selvityksen. Päätös: Elämänlaatulautakunta hyväksyi ehdotuksen. Lasten ja nuorten lautakunnan tilaajajohtajan ehdotus: Lasten ja nuorten lautakunta päättää antaa aloitteesta lausuntonaan em. selvityksen. Päätös: Lasten ja nuorten lautakunta hyväksyi ehdotuksen. KH Hellsténin ehdotus: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä ikäihmisten lautakunnan sekä terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan ja elämänlaatulautakunnan sekä lasten ja nuorten lautakunnan selvitykset ja antaa ne valtuustolle tiedoksi. Samalla kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että koska aloitteessa mainitun asian valmistelut jatkuvat

6 lautakuntien toimesta, ei aloite tässä vaiheessa anna aihetta enempiin toimenpiteisiin. Keskustelun kuluessa Sari Rautio ehdotti Tapio Vekan kannattamana lisäystä, että samalla kaupunginhallitus edellyttää, että lautakunnat ovat aloitteellisia seudullisten palveluseteleiden käyttöönoton valmistelussa. Päätös: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen edellä esitellyin lisäyksin. Lisätietoja antavat tilaajapäälliköt Jari Pekuri p , Päivi Joenmäki p , Antti Karrimaa p ja Timo Koivu p KV Päätös: Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupunginhallituksen ehdotuksen.