Ympärivuorokautista hoitoa tarjoavat toimintayksiköt vuonna 2013 - Tiedonkeruu ja tulokset tilanteesta ennen vanhuspalvelulain toimeenpanoa Kirjoittajat: THL: Anja Noro, Hanna Alastalo, Teppo Jussmäki, Matti Mäkelä, Joonas Sakki, Harriet Finne-Soveri, Suvi Peltola Valvira: Hanna Ahonen, Elina Uusitalo, Riitta Aejmelaeus, Riikka Savioja, Henna Vidén STM: Päivi Voutilainen, Riitta Kuusisto, Minna-Liisa Luoma Julkaistu 3.12.2013, Julkaisua päivitetty 04.02.2014 1. Aineistoon saatu 340 uutta toimintayksikköä lisää 2. Aineistoon tehty yhteensä 246 korjausta (syyt: Aineistoon tehdyt korjaukset) 1
Johdanto Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista eli vanhuspalvelulaki (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980) astui voimaan 1.7.2013. Lailla pyritään turvaamaan ikääntyneen väestön hyvinvointi sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalvelujen saanti. Lain vaikutuksia sekä ikääntyneen väestön että ikääntyneille tuotettujen palveluiden osalta seurataan sekä kunta-/kuntayhtymä-/yhteistoiminta-alueilla että toimintayksikkötasolla. Seurantaa toteuttavat THL ja Valvira yhdessä Sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta. Tässä raportoidaan ympärivuorokautista hoitoa tuottavien toimintayksikköjen tulokset. Tavoite Seurannan tavoitteena oli tuottaa kuvaus ja analyysi vanhuspalveluiden tilanteesta ennen vanhuspalvelulain voimaantuloa keväällä 2013 ja vanhuspalvelulain voimaantulon jälkeen syksyllä 2014. Seuranta tuottaa tietoa myös Valviran ja Aluehallintovirastojen valvonnan ja kuntien oman viranomaisvalvonnan tueksi. Yksityiskohtaisina tavoitteina oli selvittää julkisissa ja yksityisissä toimintayksiköissä Toimintamalleja o lääkkeiden apteekin annosjakelun käyttö o lääkehoidon tarkistus puolivuosittain o toimintakyvyn säännöllinen arviointi Toimitiloja o asukashuoneet: neliöt ja monenko hengen huoneita o saako asua elämän loppuun saakka, o järjestyykö pariskunnille mahdollisuus asua yhdessä Laatutekijöitä kuten o hoito- ja palvelusuunnitelmien päivittäminen o ruokailun yötauon pituus, punnitukset o mahdollisuus ulkoiluun päivittäin o vuoteeseen hoidettavien asiakkaiden määrä o omaisten osallistuminen hoitoon Henkilörakenne ja mitoitukset o suunniteltu ja toteutunut henkilöstömitoitus o Vakanssit o Henkilöstön työajan seuranta viikko 22 o oliko seurantaviikko normaali o henkilöstön vastaavuus asiakkaiden palvelutarpeeseen Johtaminen o johtamisen laatu o sijaisten hankkiminen o omavalvonta 2
Tilastotietoa säännöllisten palvelujen ja ympärivuorokautisen hoidon piirissä olevien asiakkaiden määrien kehityksestä Kuviossa 1 on esitetty säännöllisten kotipalvelujen piirissä olevien asiakkaiden lukumäärien kehitys alkaen vuodesta 2001 sekä ympärivuorokautisen hoidon piirissä olevien vastaava kehitys. Kotihoidon asiakkaiden lukumäärä on lisääntynyt aina vuoteen 2011 asti. Vuonna 2012 kotihoidossa oli 70529 asiakasta, jotka edustavat noin 12 % 75-vuotta täyttäneestä väestöstä. Tehostetun palveluasumisen asiakkaiden lukumäärä on myös lisääntynyt kaikista nopeimmin ja vuonna 2012 pitkäaikaisessa hoidossa oli 27620 asiakasta, mikä edustaa noin 6 % 75-vuotta täyttäneestä väestöstä. Kuviossa perinteistä laistohoitoa edustavat vanhainkotien ja terveyskeskusten pitkäaikaisasiakkaat, joiden lukumäärä on tasaisesti vähentynyt edustaen noin 4.5 % 75-vuotta täyttäneestä väestöstä. Kuvio 1. Avo- ja laitoshoidossa olevien pitkäaikaishoidettavien lukumäärät vuosina 2001-2012 ja jaottelu avo- ja laitoshoidon sekä ympärivuorokautisen hoidon mukaan (Lähde: Sotkanet, 2013) Ympärivuorokautisen hoidon toimintayksikkökyselyn 2013 toteutus THL ja Valvira kartoittivat ikääntyneiden palveluiden nykytilaa toimintayksiköille suunnatulla kyselyllä. Kunnallisiin toimintayksiköihin suunnattu kysely lähetettiin kuntiin ja kuntien muodostamiin yhteenliittymiin ja siellä vanhuspalveluista vastaaville viranhaltijoille (vanhuspalvelujohtaja, perusturvajohtaja, sosiaalijohtaja tai vastaava) ja pyydettiin jakamaan kunnan alueella toimiville ympärivuorokautista hoitoa antaville toimintayksiköille. Yksityisille ympärivuorokautisen hoidon toimintayksiköille suunnatut kyselyt perustuvat Valviran Valveri-rekisteristä tehtyihin poimintoihin. Näille toimintayksiköille lähetettiin myös tarkistuskysely siitä, onko heidän toimintansa ympärivuorokautista hoitoa ja kohdentuuko se iäkkäille. Toimintayksikkökysely toteutettiin sähköisenä kyselynä (Pdf-versio: [FI] [SE]) ajalla 22.5.-7.6.2013. Kesäkuussa lähetettiin vastaamattomille tahoille pyyntö vastata toimintayksikkökyselyyn, vastausaika oli 19.6.-26.6.2013. Syksyllä lähetettiin palvelutuottajille kysely 3
puuttuvista ympärivuorokautisen hoidon toimintayksiköistä ja ilmoitetuille puuttuville lähetettiin pyyntö vastata toimintayksikkökyselyyn 10.1.2014 mennessä. Tässä raportoidaan kaikkien vastanneiden ympärivuorokautisen hoidon toimintayksikköjen tulokset. Aineistoon saatiin 340 uutta toimintayksikköä lisää ja aineistoon yhteensä 246 korjausta. Toimintayksikön määrittely ja raportointi Toimintayksikkö on julkisen tai yksityisen palveluntuottajan ylläpitämä toiminnallinen kokonaisuus, jossa tuotetaan sosiaali- tai terveyspalveluja pääasiassa iäkkäille henkilöille siten, että palvelut tuotetaan palveluntuottajan tiloissa (Vanhuspalvelulaki 980/2012, 3 ). Kyselyn tavoitteena oli saada vastaukset iäkkäille henkilöille suunnatusta ympärivuorokautisesta hoidosta. Palvelutyypit, joita haluttiin erityisesti seurata, olivat tehostettu palveluasuminen, vanhainkoti ja terveyskeskuksen tai sairaalan vuodeosastot. Tehostettu palveluasuminen tarkoittaa sitä, että hoitohenkilökuntaa on paikalla ympärivuorokauden. Vanhainkoti ja terveyskeskuksen pitkäaikainen hoito ovat pitkäaikaista laitoshoitoa. Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat vuokralla, maksavat omista lääkkeistään ja palvelusta, jota saavat. Tehostettu palveluasuminen on kodinomaista hoitoa. Vanhainkodeissa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla pitkäaikaishoitoon sisältyy asuminen, hoito ja palvelu ja lääkkeet. Laitoshoito on siis kunnan järjestämää ja kustantamaa. Asiakkailta peritään hoitomaksu, joka on maksimissaan 85 % asiakkaan tuloista, ja se harvoin riittää kattamaan laitoshoidosta koituneet menot. Toimintayksikkökyselyyn vastaajia pyydettiin vastaamaan mahdollisimman tarkalla tasolla: mikäli toimintayksikön toiminta oli jaettu ja johdettu osastoittain, kerroksittain tai taloittain, vastausta pyydettiin kaikilta erikseen. Raportoinnissa toimintayksikkö tarkoittaa siis osastoa, kerrosta, taloa tai koko toimintayksikköä / organisaatiota. Joulukuussa julkaistun toimintayksikkökyselyn tutkimusaineistosta rajattiin pois ei-ympärivuorokautista hoitoa antavat yksiköt, tavallisen palveluasumisen yksiköt sekä toimintayksiköt, joissa yksikön henkilöstömitoitus oli alle 0.25 tai yli 1.50 eli toimintayksiköiden jokin laskettu henkilöstömitoitus (suunniteltu tai toteutunut) sisälsi poikkeavia arvoja. THL pyysi yksikköjä tarkistamaan tietoja, joten osa ulosrajatuista yksiköistä on nyt mukana raportoinnissa. Osa toimintayksiköistä halusi itse korjata lukujaan ja ne on huomioitu, mikäli olivat aiheellisia. Aineistoon tehtiin yhteensä 246 korjausta. Uusien yksikköjen lukumäärä on 340. (Aineistoon tehdyt korjaukset). 4
Henkilöstömitoituksen laskentakaavat Henkilöstömitoitusten laskukaavat perustuvat vakanssien ja toteutuneen henkilöstömäärän sekä hoitopaikkojen ja paikalla olleiden asiakkaiden lukumääriin. Henkilöstömitoitus voidaan laskea kolmella eri tavalla, joista toteutunut henkilöstömitoitus on heinäkuussa 2013 julkaistun uuden laatusuosituksen mukainen. 1. Suunniteltu henkilöstömitoitus (vakanssit/hoitopaikat) Vakanssien määrä on jaettu asiakaspaikkojen määrällä. Vakanssien lukumääriin on esimiesten, hoivaavustajien ja hoito- ja laitosapulaisten määrä laskettu mukaan sillä ilmoitetulla osuudella (K32), joilla nämä osallistuvat päivittäiseen hoitotyöhön (STM ja Kuntaliitto 2013). Esimerkiksi 5 vakanssia hoitotyöhön asiakaspaikkaa kohden. / 10 hoitopaikkaa = 0.50 mitoitus, eli 1 vakanssi kahta 2. Suunniteltu henkilöstömitoitus (vakanssit/asiakkaat) Vakanssien määrä on jaettu seurantaviikon (vko 22) asiakasmäärällä. Vakanssien lukumääriin on esimiesten, hoiva-avustajien ja hoito- ja laitosapulaisten määrä laskettu mukaan sillä ilmoitetulla osuudella (K32), joilla nämä osallistuvat päivittäiseen hoitotyöhön (STM ja Kuntaliitto 2013). Esimerkiksi 5 vakanssia hoitotyöhön / 11 asiakasta seuranta-ajalla = 0.45 mitoitus, eli 1 vakanssi 2.2 asiakasta kohden. 3. Toteutunut henkilöstömitoitus Työajan seuranta tehtiin viikolla 22. Toteutunut mitoitus laskettiin seuraavasti: Seurantaviikolla tehdyt työtunnit (38,25h) jaettuna seurantaviikon (vko 22) asiakasmäärällä. Laskentatavassa 38,25 työtuntia viikossa vastaa yhtä työntekijää. Työntekijöiden lukumääriin on esimiehet, hoiva-avustajat, hoito- ja laitosapulaiset laskettu mukaan sillä ilmoitetulla osuudella (K32), joilla nämä osallistuvat päivittäiseen hoitotyöhön (STM ja Kuntaliitto 2013). Esimerkiksi henkilöstön työajasta (172.13 tuntia jaettuna 38,25) tuottaa 4.5 hoitotyöhön osallistuvaa työntekijää jaettuna 11 asiakkaalla tuottaa 0.41 mitoituksen, eli 1 hoitotyöhön osallistuva työntekijä 2.4 asiakasta kohden. Taustatietoa ympärivuorokautisen hoidon toimintayksikkökyselyyn vastanneista Toimintayksikkökyselyyn vastasi 1844 ympärivuorokautisen hoidon yksikköä, joista 1126 toimi kunnallisella sektorilla ja 718 yksityisellä sektorilla (Taulukko 1). Näistä toimintayksiköistä 1311 oli tehostettua palveluasumista, 361 vanhainkotihoitoa, 160 terveyskeskusten pitkäaikaishoitoa. Sotainvalidien laitoshoitoa oli 12 toimintayksikössä ja ne kaikki toimivat yksityisellä sektorilla. Toimintayksiköissä oli asiakaspaikkoja yhteensä 48572 ja asiakkaita seurantaviikolla 22 oli yhteensä 46872. Näiden pohjalta laskettu käyttöaste oli 96.5 %. Asiakaspaikkojen käyttöaste julkisissa toimintayksiköissä oli 98.6 % ja yksityisissä toimintayksiköissä 94.8 %. 5
Taulukko 1. Taustatietoa vastanneista toimintayksiköistä. Toimintayksikköjen lkm Tehostettu palveluasuminen Vanhainkotihoito Terveyskeskuksen tai sairaalan pitkäaikaishoito Sotainvalidien laitoshoito Kaikki palvelutyypit yhteensä Julkinen Yksityinen Yht. Julkinen Yksityinen Yht. Julkinen Yksityinen Yht. Yksityinen Yht. Julkinen Yksityinen Yht. 645 666 1311 329 32 361 152 8 160 12 12 1126 718 1844 Asiakaspaikkojen lkm 16027 16402 32429 10044 900 10944 4690 183 4873 326 326 30761 17811 48572 Ympärivuorokautisen hoidon asiakkaiden lukumäärät (pitkä- ja lyhytaikainen hoito) viikko 22 15756 15166 30922 9983 891 10874 4594 172 4766 310 310 30333 16539 46872 Toimintayksikköjen asiakaspeittävyys oli kattavin tehostetun palveluasumisen osalta verrattaessa hoitoilmoituksissa (HILMO) ilmoitettuihin asiakasmääriin, jossa yli 75-vuotaiden osalta peittävyys oli 116.8 % (Taulukko 2). Matalin asiakaspeittävyys oli vanhainkotihoidon osalta, jossa 75 vuotta täyttäneiden asiakaspeittävyys oli 92.1 %. Koko ympärivuorokautisen hoidon asiakkaiden osalta asiakaspeittävyys oli 108.5 %. Asiakaspeittävyyteen voi vaikuttaa se, että terveyskeskusten pitkäaikaisasiakkaille ei enää nykyisin ole ns. puhtaasti pitkäaikaishoitoon tarkoitettuja osastoja. Taulukko 2. Toimintayksikköjen asiakkaiden lukumäärän peittävyys suhteessa vuoden 2012 HILMOtietoihin. Asiakkaiden lukumäärä ympärivuorokautisen hoidon kyselyyn vastanneissa yksiköissä 2013 Asiakkaat 31.12.2012, Julkinen Yksityinen Yhteensä HILMO, THL HILMOON perustuva asiakaspeittävyyden vertailu lkm lkm lkm 65+, lkm 75+, lkm 65+, % 75+, % Tehostettu palveluasuminen 16027 16402 32429 31408 27769 103.3 116.8 Vanhainkotihoito 10044 900 10944 13249 11878 82.6 92.1 Terveyskeskuksen vuodeosastohoito 4690 183 4873 5873 5105 83.0 95.5 Sotainvalidien laitoshoito - 326 326 Ympärivuorokautinen yhteensä 30761 17811 48572 50530 44752 96.2 108.6 TOIMINTAYKSIKKÖKYSELYN TULOKSET Tulokset julkisesti nähtävillä Toimintayksikköjä koskevat tulokset kuvaavat osuuksina tai lukumäärinä sitä miten toimintayksiköt jakautuvat tutkittavan asian suhteen. Tulokset kokonaisuudessaan on julkaistu sivuilla: www.thl.fi/vanhuspalvelulainseuranta. Manner-Suomen tulokset kuvaavat tilannetta Suomessa keskimäärin. Seuraavaksi on julkaistu Aluehallintovirastojen toimialueiden tulokset. Kolmannessa vaiheessa on toimintayksikköjen tulokset julkaistu palvelujärjestäjän ja sijaintikunnan mukaisessa järjestyksessä. Henkilöstöä ja toimintayksikön tiloja kuvaava raportointi on toteutettu Manner-Suomen ja aluehallintovirastojen tasolla. 6
Henkilöstörakenne ja henkilöstömitoitus Yli kaksi kolmesta hoitotyöntekijästä oli suorittanut lähihoitaja- tai perushoitajatutkinnon ja yksi kymmenestä oli sairaanhoitaja (Taulukko 3). Hoiva-avustajien lukumäärä oli 459 edustaen noin prosenttia kaikista hoitotyötä tekevistä. Kuntoutushenkilökunnan kohdentuminen ympärivuorokautisen hoidon toimintayksikköihin oli alle prosentin luokkaa. Sosiaalihuollon koulutuksen omaavia oli myös vähän. Muuta henkilökuntaa ei laskettu mukaan hoitohenkilöstömitoituksiin. Taulukko 3. Toteutuneet henkilöstömäärät ympärivuorokautisen hoidon toimintayksiköissä viikolla 22, vuonna 2013. Tehostettu palveluasuminen Vanhainkotihoito Terveyskeskuksen tai sairaalan pitkäaikaishoito Sotainvalidien laitoshoito Yhteensä Julkinen Yksityinen Julkinen Yksityinen Julkinen Yksityinen Yksityinen Julkinen Yksityinen Yhteensä % Osaston- ja apulaisosastonhoitajat, 430 570 347 30 185 5 11 961 615 1 577 5 tiimivastaavat Sairaanhoitajat, terveydenhoitajat 938 1 006 975 74 888 24 47 2 801 1 151 3 952 12 Lähihoitajat, perushoitajat 7 743 7 759 5 033 403 2 027 87 134 14 802 8 383 23 185 69 Kodinhoitajat ja kotiavustajat 371 188 77 11 13 0 0 461 198 659 2 Hoiva-avustajat 90 295 56 13 1 1 2 147 312 459 1 Hoito- ja 631 607 546 23 361 7 26 1 538 663 2 201 7 laitosapulaiset Fysioterapeutit 94 130 75 14 42 3 14 210 160 371 1 Puheterapeutit 0 1 0 0 0 0 0 0 1 1 <1 Toimintaterapeutit 12 27 12 1 3 1 5 27 34 61 <1 Sosiaaliohjaajat ja - kasvattajat 45 41 14 1 3 0 2 62 44 106 <1 Geronomit 9 34 1 1 0 0 1 10 35 45 <1 Sosionomit 14 116 6 2 0 0 3 20 121 142 <1 Muut 128 260 142 34 30 0 9 300 304 604 2 Eri ammateissa toimivia yhteensä 10 504 11 034 7 284 607 3 553 127 254 21 341 12 022 33 363 100 Huom. Vakanssit, henkilöstömäärät ja henkilöstön työajat on laskettu siten, että osastonhoitajat, hoiva-avustajat ja hoito- ja laitosapulaiset on laskettu vain hoitotyöhön osallistumisen osuudella (STM, Kuntaliitto 2013). Henkilöstömitoitukset keskiarvoina Kolmella eri tavalla lasketut henkilöstömitoitukset osoittavat suuria eroja riippuen tavasta kuinka mitoitukset lasketaan (Taulukko 4). Suunniteltu henkilömitoitus (vakanssit / paikat) oli kaikissa palvelutyypeissä korkeampi kuin toteutunut ((henkilöstön aika/38,25)/ asiakkaat seurantaviikolla). Tehostetun palveluasumisen keskimääräinen toteutunut mitoitus oli julkisissa toimintayksiköissä 0.57 (std 0.12) ja yksityisissä toimintayksiköissä 0.60 (std 0.13). Julkisten vanhainkotien keskimääräinen henkilöstömitoitus oli 0.60 (std 0.10) ja yksityisten vanhainkotien 0.56 (std 0.07). Terveyskeskusten pitkäaikaisosastoilla henkilöstömitoitus oli keskimäärin 0.62 (std 0.10) ja yksityisissä terveyskeskusten pitkäaikaisosastoilla 0.64 (std 0.17). Vaihtelu henkilöstömitoituksissa oli suurta eri yksiköiden välillä laskentatavasta riippumatta. 7
Taulukko 4. Henkilöstömitoitukset keskimäärin palvelutyypeittäin ja sektorin mukaan. Palvelutyyppi Sektori lkm Mitoitustyyppi Mean Median Std Min Max 10th Pctl 90th Pctl Tehostettu palveluasuminen Vanhainkotihoito Terveyskeskuksen tai sairaalan pitkäaikaishoito Sotainvalidien laitoshoito Julkinen 645 Yksityinen 666 Julkinen 329 Yksityinen 32 Julkinen 152 Yksityinen 8 Yksityinen 12 Vakanssit/hoitopaikat 0.63 0.62 0.14 0.31 1.49 0.50 0.78 Vakanssit/asiakkaat vko 22 0.64 0.62 0.14 0.32 1.49 0.50 0.80 (Henkilöstöntyöaika/38,25)/asiakkaat vko 22 0.57 0.56 0.12 0.26 1.50 0.44 0.71 Vakanssit/hoitopaikat 0.67 0.64 0.17 0.26 1.39 0.50 0.88 Vakanssit/asiakkaat vko 22 0.71 0.68 0.17 0.27 1.90 0.54 0.92 (Henkilöstöntyöaika/38,25)/asiakkaat vko 22 0.60 0.58 0.13 0.26 1.37 0.46 0.74 Vakanssit/hoitopaikat 0.67 0.65 0.12 0.31 1.46 0.55 0.79 Vakanssit/asiakkaat vko 22 0.67 0.65 0.13 0.34 1.46 0.55 0.81 (Henkilöstöntyöaika/38,25)/asiakkaat vko 22 0.60 0.59 0.10 0.28 1.03 0.50 0.72 Vakanssit/hoitopaikat 0.60 0.60 0.07 0.45 0.81 0.53 0.66 Vakanssit/asiakkaat vko 22 0.60 0.60 0.08 0.45 0.90 0.53 0.66 (Henkilöstöntyöaika/38,25)/asiakkaat vko 22 0.56 0.57 0.07 0.40 0.69 0.48 0.63 Vakanssit/hoitopaikat 0.69 0.67 0.09 0.50 0.97 0.58 0.81 Vakanssit/asiakkaat vko 22 0.70 0.67 0.13 0.49 1.23 0.57 0.85 (Henkilöstöntyöaika/38,25)/asiakkaat vko 22 0.62 0.61 0.10 0.40 1.07 0.50 0.75 Vakanssit/hoitopaikat 0.65 0.65 0.05 0.59 0.72 0.59 0.72 Vakanssit/asiakkaat vko 22 0.72 0.66 0.18 0.59 1.15 0.59 1.15 (Henkilöstöntyöaika/38,25)/asiakkaat vko 22 0.64 0.58 0.17 0.54 1.05 0.54 1.05 Vakanssit/hoitopaikat 0.70 0.69 0.13 0.44 0.91 0.56 0.90 Vakanssit/asiakkaat vko 22 0.76 0.70 0.22 0.57 1.36 0.59 0.94 (Henkilöstöntyöaika/38,25)/asiakkaat vko 22 0.65 0.56 0.20 0.50 1.18 0.51 0.83 Huom. Vakanssit, henkilöstömäärät ja henkilöstön työajat on laskettu siten, että osastonhoitajat, hoiva-avustajat ja hoito- ja laitosapulaiset on laskettu vain hoitotyöhön osallistumisen osuudella (STM, Kuntaliitto 2013). Henkilöstömitoitusten jakaumat Enin joukko tehostetun palveluasumisen yksiköistä sijoittui henkilöstömitoituksen 0.50-0.59 luokkaan, toiseksi suurin luokka oli 0.60-0.69 mitoitukset (Taulukko 5.). Jos tarkastellaan alle 0.50 luokkaan sijoittuvia toimintayksikköjä, niitä oli huomattavasti vähemmän vakanssit / asiakaspaikat mitoituksen mukaan kuin toteutuneen mitoituksen mukaan. Toteutuneen mitoituksen mukaan alle 0.50 henkilöstömitoitus oli 167 julkisessa yksikössä ja 127 yksityisessä yksikössä. Taulukko 5. Tehostetun palveluasumisen toimintayksikköjen jakautuminen henkilöstömitoitusten jakaumien mukaan, lukumäärät Tehostettu palveluasuminen (n=1045) alle 0,50 0,50-0,59 0,60-0,69 0,70+ Julkinen Yksityinen Julkinen Yksityinen Julkinen Yksityinen Julkinen Yksityinen Vakanssit per asiakaspaikat toimintayksikössä 61 66 212 164 221 210 151 226 Vakanssit per viikon 22 asiakasmäärä toimintayksikössä 51 28 209 141 221 200 164 297 Viikon 22 toteutunut mitoitus toimintayksikössä 167 127 239 244 164 198 75 97 Huom. Vakanssit, henkilöstömäärät ja henkilöstön työajat on laskettu siten, että osastonhoitajat, hoiva-avustajat ja hoito- ja laitosapulaiset on laskettu vain hoitotyöhön osallistumisen osuudella (STM, Kuntaliitto 2013). 8
Vanhainkodeissa tyypillisin henkilöstömitoitusluokka on 0.60-0.69 (Taulukko 6.). Vanhainkodeissa oli huomattavasti vähemmän yksikköjä, jotka sijoittuivat alle 0.50 mitoituksen kuin tehostetussa palveluasumisessa. Julkisella puolella toteutunut mitoitus oli alle 0.50 vanhainkotihoidon 33 toimintayksikössä ja 5 yksityisessä toimintayksikössä. Taulukko 6. Vanhainkotien toimintayksikköjen jakautuminen henkilöstömitoitusten jakaumien mukaan, lukumäärät. Vanhainkotihoito (n=316) alle 0,50 0,50-0,59 0,60-0,69 0,70+ Julkinen Yksityinen Julkinen Yksityinen Julkinen Yksityinen Julkinen Yksityinen Vakanssit per asiakaspaikat toimintayksikössä 8 2 71 14 148 15 102 1 Vakanssit per viikon 22 asiakasmäärä toimintayksikössä 8 2 77 12 143 16 101 2 Viikon 22 toteutunut mitoitus toimintayksikössä 33 5 147 16 106 11 43. Huom. Vakanssit, henkilöstömäärät ja henkilöstön työajat on laskettu siten, että osastonhoitajat, hoiva-avustajat ja hoito- ja laitosapulaiset on laskettu vain hoitotyöhön osallistumisen osuudella (STM, Kuntaliitto 2013). Terveyskeskusten pitkäaikaisosastojen mitoitukset sijoittuivat korkeampiin mitoitusluokkiin joko 0.60-0.69, mikä oli suositustaso heinäkuussa julkaistussa laatusuosituksessa, tai 0.70 tai enemmän. Toimintayksiköistä 12 alitti toteutuneen 0.50 mitoituksen, kun suunnitelluissa mitoituksissa ei yhtään (Taulukko 7.). Taulukko 7. Terveyskeskusten pitkäaikaishoitoa antavien toimintayksikköjen jakautuminen henkilöstömitoitusten jakaumien mukaan, lukumäärät. Terveyskeskuksen tai sairaalan pitkäaikaishoito (n=132) alle 0,50 0,50-0,59 0,60-0,69 0,70+ Julkinen Yksityinen Julkinen Yksityinen Julkinen Yksityinen Julkinen Yksityinen Vakanssit per asiakaspaikat toimintayksikössä.. 24 2 71 5 57 1 Vakanssit per viikon 22 asiakasmäärä toimintayksikössä 1. 24 1 63 5 64 2 Viikon 22 toteutunut mitoitus toimintayksikössä 12. 56 5 58 2 26 1 Huom. Vakanssit, henkilöstömäärät ja henkilöstön työajat on laskettu siten, että osastonhoitajat, hoiva-avustajat ja hoito- ja laitosapulaiset on laskettu vain hoitotyöhön osallistumisen osuudella (STM, Kuntaliitto 2013). Suunniteltu ja toteutunut mitoitus Mikäli sekä suunniteltu että toteutunut mitoitus alitti 0.50, toimintayksikön toiminta saattoi olla sen tyyppistä, ettei se ollut tarkoitettu puhtaasti ympärivuorokautista apua tarvitseville asiakkaille. Mikäli suunniteltu mitoitus (vakanssit / paikat) asetetaan lähelle rajaa 0.50, niin toteutunut mitoitus herkästi alittaa myös 0.50 henkilöstömitoituksen rajan. Puolella julkisen ja yksityisen sektorin toimintayksiköistä seurantaviikko oli henkilökunnan poissaolojen suhteen normaali. Yli kolmasosalla sekä julkisella että yksityisellä sektorilla henkilökunnan poissaoloja oli keskimääräistä enemmän, mutta ne saatiin paikattua sijaisten tai omien työntekijöiden tekemillä työvuoroilla. Vain muutamilla julkisen ja yksityisen sektorin toimintayksiköillä henkilökunnan poissaoloja oli keskimääräistä enemmän, eikä niitä saatu kaikkia paikattua. Toimintayksikköjen asuinhuoneet ja arviot tilojen soveltuvuudesta Vajaa viidennes asiakashuoneista tai huoneistoista oli alle 15 neliötä (Taulukko 8.). Tehostetussa palveluasumisessa ja sotainvalidien laitoshoidossa suurin osa huoneista tai -huoneistoista oli 20,1-30 neliötä, kun taas vanhainkotihoidossa ja terveyskeskuksen tai sairaalan pitkäaikaishoidossa oli eniten 15-20 neliön huoneita tai huoneistoja. 9
Taulukko 8. Asiakashuoneiden tai -huoneistojen lukumääriä neliömäärien mukaan toimintayksiköissä. Eri kokoisten asiakashuoneiden tai -huoneistojen lukumääriä toimintayksiköissä Alle 15 m 2 15-20 m 2 20,1-30 m 2 Yli 30 m 2 Asiakashuoneiden tai - huoneistojen lukumäärä yhteensä Tehostettu palveluasuminen 3280 10296 12602 4018 30196 Vanhainkotihoito 2428 3367 1829 206 7830 Terveyskeskuksen tai sairaalan pitkäaikaishoito 514 1182 597 269 2562 Sotainvalidien laitoshoito 59 36 142 20 257 Kaikki palvelutyypit yhteensä 6281 14881 15170 4513 40845 Suurimmassa osassa julkisen ja yksityisen sektorin toimintayksiköistä asiakashuoneet tai -huoneistot olivat yhden hengen huoneita tai -huoneistoja, jossa oli oma wc (Taulukko 9.). Kuitenkin ilman wc:tä olevia yhden hengen huoneita tai -huoneistoja oli kymmenesosalla julkisen ja yksityisen sektorin tehostetun palveluasumisen toimintayksiköistä ja peräti viidenneksellä julkisen sektorin vanhainkotihoidon toimintayksiköistä. Eniten kahden hengen huoneita tai -huoneistoja huoneiden määrään nähden oli terveyskeskuksen tai sairaalan pitkäaikaishoidon toimintayksiköissä sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Taulukko 9. Asiakashuoneiden tai -huoneistojen lukumääriä huonemuotojen mukaan toimintayksiköissä. Asiakashuoneiden tai - huoneistojen lukumääriä toimintayksiköissä huonemuotojen mukaan Tehostettu palveluasuminen Vanhainkotihoito Terveyskeskuksen tai sairaalan pitkäaikaishoito Sotainvalidien laitoshoito Kaikki palvelutyypit yhteensä asiakashuoneet omalla WC:llä Yhden hengen asiakashuoneet ilman omaa WC:tä Kahden hengen huoneita yhteensä Kolmen tai yli kolmen hengen huoneita yhteensä Asiakashuoneiden tai -huoneistojen lukumäärä yhteensä Julkinen Yksityinen Julkinen Yksityinen Julkinen Yksityinen Julkinen Yksityinen Julkinen Yksityinen 12054 11897 1047 1896 1624 1594 38 10 14821 15375 4098 503 1254 13 2070 178 264 11 7127 703 624 73 167 1 1089 42 506 6 2443 119. 151. 14. 97. 5. 257 16776 12624 2468 1924 4783 1911 808 32 24391 16454 Asukkaiden käytössä olevat tilat Suurin osa julkisen ja yksityisen sektorin toimintayksiköistä arvioi asiakkaidensa huoneiden olevan riittävän kokoisia, toimitilat kokonaisuudessaan riittäviä, turvallisia, esteettömiä, kodikkaita ja palvelutarpeisiin soveltuvia (Taulukko 10.). Kuitenkin julkisen sektorin vanhainkotihoidon ja terveyskeskuksen pitkäaikaishoidon toimintayksiköt olivat tyytymättömimpiä asukkaiden käytössä oleviin toimitiloihin. 10
Taulukko 10. Täysin tai jokseenkin samaa mieltä toimitiloja koskevasta väittämästä osuuksina palvelutyypeittäin ja sektorin mukaan (K11_1-K11_6). Arvio asukkaiden käytössä olevista toimitiloista Tehostettu palveluasuminen Vanhainkotihoito Terveyskeskuksen tai sairaalan pitkäaikaishoito Sotainvalidien laitoshoito Kaikki palvelutyypit yhteensä Julkinen Yksityinen Julkinen Yksityinen Julkinen Yksityinen Julkinen Yksityinen Julkinen Yksityinen Asukkaiden huoneet riittävän kokoisia Toimitilat kokonaisuudessaan riittäviä Toimitilat ovat turvallisia Toimitilat ovat esteettömiä Toimitilat ovat kodikkaita Toimitilat ovat palvelutarpeisiin soveltuvia 85 % 96 % 56 % 69 % 52 % 100 %. 100 % 73 % 95 % 74 % 93 % 58 % 65 % 52 % 100 %. 100 % 67 % 92 % 87 % 98 % 72 % 90 % 73 % 100 %. 100 % 80 % 98 % 81 % 96 % 65 % 78 % 61 % 100 %. 100 % 74 % 96 % 95 % 99 % 78 % 88 % 48 % 88 %. 91 % 83 % 98 % 80 % 96 % 62 % 69 % 46 % 100 %. 100 % 70 % 95 % Pariskuntien yhteisasumisen ja elämän loppuvaiheen palveluiden mahdollisuus Pariskuntien yhdessä asumisen järjestyminen oli sekä julkisella että yksityisellä sektorilla yleisesti mahdollista silloin, kun molemmat tarvitsivat tarjottua palvelua (Taulukko 11.). Jos vain toinen pariskunnasta tarvitsi palveluita joka kymmenennellä julkisen ja noin kolmasosalla yksityisen sektorin toimintayksiköistä oli mahdollista järjestää yhteisasuminen. Taulukko 11. Pariskuntien mahdollisuus yhdessä asumiseen (K12). Julkinen Yksityinen Pariskuntien yhdessä asuminen järjestetty Kyllä, jos Kyllä, vaikka Kyllä, jos Kyllä, vaikka molemmille vain toiselle molemmille vain toiselle palvelua palvelua Ei palvelua palvelua Ei Tehostettu palveluasuminen 71 % 19 % 10 % 62 % 30 % 8 % Vanhainkotihoito 85 % 5 % 10 % 88 % 3 % 9 % Terveyskeskuksen tai sairaalan pitkäaikaishoito 78 % 3 % 19 % 100 % 0 % 0 % Sotainvalidien laitoshoito... 67 % 25 % 8 % Kaikki palvelutyypit yhteensä 76 % 13 % 11 % 64 % 28 % 8 % Lähes kaikissa julkisen ja yksityisen sektorin toimintayksiköissä asiakkaalla oli mahdollisuus asua elämänsä loppuun ja saada loppuvaiheen palvelut. Kuitenkin kymmenesosalla julkisen sektorin tehostetusta palveluasumisen toimintayksiköistä ei asiakkaalla ollut mahdollisuutta asua elämänsä loppuun asti vaan loppuvaiheessa asiakas joutui siirtymään muualle. 11
Säännöllinen asiakkaan toimintakyvyn arviointi Säännöllistä fyysistä, psyykkistä, kognitiivista sekä sosiaalista toimintakyvyn arviointia suoritettiin lähes kaikissa julkisen ja yksityisen sektorin toimintayksiköissä. Yksityisen sektorin vanhainkotihoidossa ja terveyskeskuksen tai sairaalan pitkäaikaishoidossa kaikki toimintayksiköt arvioivat säännöllisesti kognitiivista toimintakykyä. Vähiten säännöllistä fyysisen, psyykkisen ja kognitiivisen toimintakyvyn arviointia suoritti yksityisen sektorin sotainvalidien laitoshoito ja säännöllistä sosiaalisen toimintakyvyn arviointia sotainvalidien laitoshoidon toimintayksiköistä teki vain puolet. Asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelma Suurimmassa osassa julkisen ja yksityisen sektorin toimintayksiköistä oli lähes kaikilla asiakkailla ajantasainen hoito- ja palvelusuunnitelma. Puolessa julkisen sektorin ja suurimmassa osassa yksityisen sektorin toimintayksiköistä oli lähes kaikkien asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmaan sisällytetty tavoitteellinen suunnitelma kuntoutumisen edistämiseksi ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Poikkeuksena yksityisen sektorin terveyskeskuksen tai sairaalan pitkäaikaishoidon toimintayksiköistä useilla asiakkailla oli hoito- ja palvelusuunnitelmaan sisällytetty tavoitteellinen suunnitelma kuntoutumisen edistämiseksi ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Taulukko 12. Tavoitteellinen suunnitelma itsemääräämisoikeuden toteutumisesta hoito- ja palvelusuunnitelmassa (K17). Julkinen Yksityinen Itsemääräämisoikeus hoitoja palvelusuunnitelmassa Lähes Ei Lähes Ei kaikilla Useilla Joillakin kenelläkään kaikilla Useilla Joillakin kenelläkään Tehostettu palveluasuminen 34 % 20 % 22 % 23 % 64 % 16 % 13 % 8 % Vanhainkotihoito 26 % 26 % 29 % 20 % 28 % 28 % 44 % 0 % Terveyskeskuksen tai 13 % 20 % 44 % 22 % 25 % 0 % 75 % 0 % sairaalan pitkäaikaishoito Sotainvalidien laitoshoito.... 83 % 8 % 0 % 8 % Kaikki palvelutyypit yhteensä 29 % 22 % 27 % 22 % 62 % 16 % 15 % 8 % Vain puolella julkisen, mutta yli kolmella neljäsosalla yksityisen sektorin toimintayksiköistä oli lähes kaikkien tai useiden asiakkaiden osalta sisällytetty tavoitteellinen suunnitelma itsemääräämisoikeuden toteutumisesta asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Poikkeuksena tähän on julkisen ja yksityisen sektorin terveyskeskuksen tai sairaalan pitkäaikaishoidon toimintayksiköt, joissa suurimmalla osalla toimintayksiköistä itsemääräämisoikeuden toteutuminen oli suunnitelmassa vain joillakin ja julkisen sektorin terveyskeskuksen tai sairaalan pitkäaikaishoidon toimintayksiköistä peräti viidenneksessä ei se ollut kenelläkään (Taulukko 12.). 12
Apteekin annosjakelu ja säännöllinen lääkehoidon tarkistus Apteekin lääkeannosjakelu oli käytössä lähes kaikilla asiakkailla yli kolmanneksella julkisen ja yksityisen sektorin toimintayksiköistä (Taulukko 13.). Eniten apteekin lääkeannosjakelua käytti yksityisen sektorin terveyskeskuksen tai sairaalan pitkäaikaishoito. Myös julkisen sektorin tehostetussa palveluasumisessa sekä yksityisen sektorin vanhainkotihoidossa yli kahdella viidestä toimintayksiköstä oli apteekin lääkeannosjakelu lähes kaikilla asiakkailla. Vähiten apteekin lääkeannosjakelua käytti yksityisen sektorin sotainvalidien laitoshoidon toimintayksiköt, joilla suurimmalla osalla asiakkaista ei ollut apteekin lääkeannosjakelua. Taulukko 13. Apteekin annosjakelu (K18). Apteekin lääkeannosjakelu Tehostettu palveluasuminen Lähes kaikilla Julkinen Useilla Joillakin Ei kenelläkään Lähes kaikilla Yksityinen Useilla Joillakin Ei kenelläkään 41 % 9 % 4 % 46 % 24 % 5 % 5 % 66 % Vanhainkotihoito 26 % 2 % 2 % 70 % 47 % 0 % 9 % 44 % Terveyskeskuksen tai sairaalan pitkäaikaishoito 32 % 2 % 3 % 64 % 75 % 0 % 0 % 25 % Sotainvalidien laitoshoito.... 0 % 0 % 17 % 83 % Kaikki palvelutyypit yhteensä 35 % 6 % 3 % 56 % 25 % 5 % 6 % 64 % Suurimmalla osalla julkisen ja yksityisen sektorin toimintayksiköistä tehtiin asiakkaille yksityiskohtainen lääkehoidon tarkistus vähintään puolen vuoden välein. Mahdollisuus osallistua mielekkääseen toimintaan Kahdella kolmasosalla julkisen ja suurimmalla osalla yksityisen sektorin tehostetun palveluasumisen toimintayksiköistä sekä sotainvalidien laitoshoidon toimintayksiköistä oli lähes kaikille tai useille asiakkaille järjestetty mahdollisuus päivittäiseen ulkoiluun (Taulukko 14.). Julkisen ja yksityisen sektorin terveyskeskuksen tai sairaalan pitkäaikaishoidon toimintayksiköissä oli asiakkailla vähiten mahdollisuus päästä päivittäin ulkoilemaan. Myös vanhainkotihoidon toimintayksiköissä sekä julkisella että yksityisellä vain puolella oli mahdollisuus päivittäiseen ulkoiluun. Lähes kaikilla tai useilla asiakkaista oli mahdollisuus sisäliikuntaan ja järjestettyyn mielekkääseen tekemiseen ja harrastusmahdollisuuksiin suurimmassa osassa julkisen ja yksityisen sektorin toimintayksiköistä, poikkeuksena julkisen sektorin terveyskeskuksen tai sairaalan pitkäaikaishoidon toimintayksiköt. 13
Taulukko 14. Lähes kaikille tai useille asiakkaille oli järjestetty mahdollisuus osallistua mielekkääseen toimintaan (K20_1-K20_3). Mahdollisuus osallistua mielekkääseen toimintaan Tehostettu palveluasuminen Vanhainkotihoito Julkinen Yksityinen Julkinen Yksityinen Julkinen Terveyskeskuksen tai sairaalan pitkäaikaishoito Sotainvalidien laitoshoito Kaikki palvelutyypit yhteensä Yksityinen Julkinen Yksityinen Julkinen Yksityinen Ulkoiluun päivittäin 72 % 92 % 53 % 50 % 24 % 13 %. 100 % 60 % 89 % Sisäliikuntaan 85 % 96 % 70 % 91 % 57 % 100 %. 100 % 77 % 96 % Mielekkääseen tekemiseen ja harrastusmahdollisuuksiin 80 % 97 % 68 % 90 % 41 % 100 %. 100 % 72 % 96 % Ruokailun yötauko Ainoastaan puolella julkisen sektorin, mutta suurimalla osalla yksityisen sektorin toimintayksiköistä ruokailun yötauon kesto oli 11 tuntia tai vähemmän. Kolmanneksella julkisen sektorin toimintayksiköistä ruokailun yötauon kesto oli 12 tuntia tai enemmän (Taulukko 15.). Taulukko 15. Ruokailun yötauko tunteina (K21_2). Julkinen Yksityinen Ruokailun yötauko tunteina 11h tai alle 12 h tai 11 h tai alle 11.1-11.9 h yli 11 h tai alle 11.1-11.9 h 12 h tai yli Tehostettu palveluasuminen 54 % 8 % 38 % 86 % 3 % 12 % Vanhainkotihoito 61 % 10 % 29 % 69 % 0 % 31 % Terveyskeskuksen tai sairaalan pitkäaikaishoito 49 % 9 % 42 % 25 % 75 % 0 % Sotainvalidien laitoshoito... 67 % 17 % 17 % Kaikki palvelutyypit yhteensä 56 % 8 % 36 % 84 % 3 % 13 % Punnitus, omaisen tai läheisen osallistuminen ja vuoteeseen hoidettavien määrä Suurin osa julkisen ja yksityisen sektorin toimintayksiköistä oli viimeisen puolen vuoden aikana punninnut lähes kaikki asiakkaansa. Vähiten punnituksia oli tehnyt julkisen sektorin terveyskeskuksen tai sairaalan pitkäaikaishoidon toimintayksiköt. Suurimmalla osalla julkisen ja yksityisen sektorin toimintayksiköistä vain joillakin asiakkailla omainen tai läheinen osallistui hoitamiseen ja auttamiseen ja toimintayksiköistä ja vain viidesosassa omainen tai läheinen osallistui hoitamiseen lähes kaikilla tai useilla. Poikkeuksen teki yksityisen sektorin terveyskeskuksen tai sairaalan pitkäaikaishoidon toimintayksiköt, joissa suurimmassa osassa lähes kaikilla tai useilla asiakkaista omainen tai läheinen oli avustamassa hoitamisessa. 14
Taulukko 16. Vuoteeseen hoidettavien asiakkaiden määrät (K23). Julkinen Yksityinen Vuoteeseen hoidettavia asiakkaita Lähes Ei Lähes Ei kaikki Usea Joitakin yksikään kaikki Usea Joitakin yksikään Tehostettu palveluasuminen < 1 % 6 % 51 % 42 % 0 % 2 % 45 % 53 % Vanhainkotihoito 12 % 27 % 45 % 16 % 0 % 13 % 69 % 19 % Terveyskeskuksen tai sairaalan pitkäaikaishoito 23 % 38 % 34 % 5 % 13 % 25 % 25 % 38 % Sotainvalidien laitoshoito.... 0 % 8 % 42 % 50 % Kaikki palvelutyypit yhteensä 7 % 17 % 47 % 29 % < 1 % 3 % 45 % 52 % Toimintayksiköitä, joilla oli useita vuoteeseen hoidettavia asiakkaita, oli julkisella sektorilla viidesosa, kun yksityisellä sektorilla useita vuoteeseen hoidettavia asiakkaita oli hyvin vähän (Taulukko 16.). Yleisesti vuoteeseen hoidettavia asiakkaita oli sekä julkisen että yksityisen sektorin toimintayksiköissä vähän. Eniten asiakkaita hoidettiin vuoteeseen julkisen sektorin terveyskeskuksen tai sairaalaan pitkäaikaishoidon toimintayksiköissä. Palautteen kerääminen palveluiden laadusta ja riittävyydestä Taulukosta 17 nähdään, että noin kolmannes julkisen sektorin toimintayksiköistä oli kerännyt asiakkaiden palautetta toimintayksiköiden tarjoamien palveluiden laadusta ja riittävyydestä, kun taas yksityisen sektorin toimintayksiköistä asiakkaiden palautetta oli kerännyt yli puolessa. Omaisten tai läheisten antamaa palautetta toimintayksiköiden tarjoamien palveluiden laadusta ja riittävyydestä oli kerätty yli puolessa julkisen ja suurimmassa osassa yksityisen sektorin toimintayksiköistä ja henkilöstön palautteen kerääminen oli tapahtunut kolmanneksessa julkisen sektorin toimintayksiköistä ja kahdessa kolmesta yksityisen sektorin toimintayksiköistä. Julkisen sektorin toimintayksiköistä noin puolella ei ollut lainkaan kerätty henkilöstöltä palautetta. Kaikissa palautteen keräysmuodoissa sekä julkisen että yksityisen sektorin toimintayksiköistä viidenneksellä oli palautteen kerääminen suunnitelmissa. Taulukko 17. Palautetta keräävien toimintayksiköiden osuudet (K24_1-K24_3). Terveyskeskuksen Tehostettu Vanhainkotihoito tai sairaalan palveluasuminen pitkäaikaishoito Palautteen kerääminen Sotainvalidien laitoshoito Kaikki palvelutyypit yhteensä Julkinen Yksityinen Julkinen Yksityinen Julkinen Yksityinen Julkinen Yksityinen Julkinen Yksityinen Asiakkailta 33 % 58 % 35 % 31 % 55 % 25 %. 83 % 37 % 57 % Omaisilta tai läheisiltä 45 % 75 % 56 % 41 % 61 % 100 %. 58 % 51 % 73 % Henkilöstöltä 29 % 61 % 36 % 38 % 32 % 25 %. 75 % 31 % 60 % 15
Omavalvontasuunnitelma ja ammattitaitoisten sijaisten hankinta Toimintayksiköiden omavalvontasuunnitelma oli kolmanneksella julkisen sektorin toimintayksiköistä, mutta vain kymmenesosalla se oli julkisesti nähtävillä (Taulukko 18.). Yksityisen sektorin toimintayksiköistä omavalvontasuunnitelma oli lähes kaikilla ja suurimmalla osalla se oli julkisesti nähtävillä. Poikkeuksena yksityisen sektorin terveyskeskuksen tai sairaalan pitkäaikaishoidon toimintayksiköt, joista suurimmalla osalla ei ollut omavalvontasuunnitelma laadittuna. Taulukko 18. Omavalvontasuunnitelma ja sen julkisuus (K26_1). Julkinen Yksityinen Omavalvontasuunnitelma Kyllä, julkisesti nähtävillä Kyllä, ei julkisesti nähtävillä Ei Kyllä, julkisesti nähtävillä Kyllä, ei julkisesti nähtävillä Tehostettu palveluasuminen 11 % 19 % 71 % 86 % 12 % 2 % Vanhainkotihoito 8 % 18 % 74 % 97 % 0 % 3 % Terveyskeskuksen tai sairaalan pitkäaikaishoito 11 % 12 % 77 % 13 % 13 % 75 % Sotainvalidien laitoshoito 0 % 0 % 0 % 58 % 25 % 17 % Kaikki palvelutyypit yhteensä 10 % 18 % 72 % 85 % 12 % 3 % Ei Toimintayksiköiden ammattitaitoiset sijaiset ja muu väliaikainen työvoima oli yli puolella julkisen ja yksityisen sektorin toimintayksiköistä hankkinut esimies itse, poikkeuksena yksityisen sektorin vanhainkotihoidon toimintayksiköt, joista suurin osa hankki varahenkilöstön muulla tavoin (Taulukko 19.). Saman palveluntuottajan keskitettyä varahenkilöstöä käytti viidennes julkisen ja yksityisen sektorin toimintayksiköistä. Hyvin vähän oli käytetty keskitettyä useamman palvelutuottajan varahenkilöstöä tai keskitetysti ostopalveluna esimerkiksi vuokratyöntekijöinä. Taulukko 19. Ammattitaitoisten sijaisten hankinta (K27_1). Sijaisten järjestäminen Keskitetty, saman palveluntuottajan varahenkilöstö Keskitetty, useamman palveluntuottajan varahenkilöstö Julkinen Keskitetysti ostopalveluna (esim. vuokratyöntekijät) Esimies hankkii itse keikkatyöntekijät) Muulla tavoin Keskitetty, saman palveluntuottajan varahenkilöstö Keskitetty, useamman palveluntuottajan varahenkilös-tö Yksityinen Keskitetysti ostopalveluna (esim. vuokratyöntekijät) Esimies hankkii itse keikkatyöntekijät) Muulla tavoin Tehostettu palveluasuminen 22 % < 1 % 3 % 62 % 13 % 22 % < 1 % < 1 % 67 % 11 % Vanhainkotihoito Terveyskeskuksen tai sairaalan pitkäaikaishoito 20 % 0 % 4 % 58 % 17 % 22 % 0 % 0 % 25 % 53 % 31 % 0 % 3 % 51 % 16 % 25 % 0 % 0 % 75 % 0 % Sotainvalidien laitoshoito..... 17 % 0 % 0 % 83 % 0 % Kaikki palvelutyypit yhteensä 23 % < 1 % 3 % 59 % 15 % 22 % < 1 % < 1 % 65 % 12 % 16
Johtamisen toteutuminen toimintayksiköissä Yleisesti julkisen ja yksityisen sektorin toimintayksiköistä arvioi johtamisen olevan asiakaslähtöistä, kuntouttavaa työotetta edistäväksi viranomaisten ja ammattiryhmien yhteistyötä kehittäväksi ja toimintatapoja kehittäväksi. Kuitenkin vain puolet julkisen sektorin toimintayksiköistä arvioi johtamisen toteutuvan hyvin. Palvelutyyppien välillä ei johtamisen arvioinnissa löytynyt eroja (Taulukko 20.). Taulukko 20. Toimintayksikön arviointi johtamisen toteutumisesta (K30_1-K30_4). Johtamisen arviointi Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Julkinen Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Yksityinen Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Asiakaslähtöiseksi 56 % 41 % 2 % 1 % < 1 % 85 % 15 % < 1 % 0 % 0 % Kuntouttavaa työotetta edistäväksi Viranomaisten ja ammattiryhmien yhteistyötä kehittäväksi Toimintatapoja kehittäväksi Täysin eri mieltä 56 % 39 % 3 % 2 % < 1 % 82 % 17 % < 1 % < 1 % 0 % 42 % 45 % 10 % 3 % 0 % 72 % 25 % 3 % < 1 % < 1 % 51 % 42 % 5 % 1 % < 1 % 80 % 18 % 1 % < 1 % < 1 % Asiakkaan tarpeita vastaava henkilöstö Kaksi kolmasosaa julkisen ja suurin osa yksityisen sektorin toimintayksiköistä arvioi henkilöstön määrän, koulutuksen ja tehtävärakenteen vastaavan hyvin toimintayksiköiden palveluja tarvitsevien ikäihmisten määrää ja palvelutarvetta. Kuitenkin yksityisen sektorin toimintayksiköistä vanhainkotihoidossa vain puolet toimintayksiköistä katsoi henkilöstö vastaavan asiakkaiden palveluntarpeeseen. Ympärivuorokautisen hoidon asiakkaiden palvelutarve Asiakkaiden palvelutarve kertoo tarvittavasta henkilöstömäärästä toimintayksiköissä. Vertailun vuoksi tässä esitettään THL:n RAI-tietokannan pohjalta iäkkäiden palveluissa olevien asiakkaiden toimintakyvyn jakaumat. Nämä tiedot edustavat noin yhtä kolmasosaa Suomen pitkäaikaisessa hoidossa olevista asiakkaista. Toimintakyvyn ulottuvuudet ovat avun tarve päivittäisiä perustoiminnoissa (wc-käynnit, syöminen, peseytyminen ja liikkuminen, ADL_H) ja kognition vajeet (muisti- ja ajattelutoimintojen, CPS). Kuviossa 2 on esitetty jakaumat näiden molempien yhteisjakaumista neljässä luokassa: 1. Vähäinen avun tarve perustoiminnoissa ja vähäinen kognition vaje: Näitä asiakkaita on suurin osuus kotihoidossa olevista asiakkaista ja viidennes tehostetun palveluasumisen asiakkaista. Vanhankodeissa tällaisia asiakkaita on noin 8 % ja terveyskeskusten pitkäaikaisosastoilla noin joka kymmenes. 17
2. Vähäinen avun tarve perustoiminnoissa ja keskivaikea tai vaikeampi kognition vaje oli kotihoidossa yhdellä kymmenestä ja yhdellä viidestä tehostetun palveluasumisen asiakkaasta ja alle 10 % vanhainkodeissa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla olevista asiakkaista. 3. Yhden tai useamman auttajan tarve perustoiminnoissa ja lievä kognition vaje oli noin 5 % kotihoidon asiakkaista, joka kymmenennellä tehostetussa palveluasumisessa ja noin 15 % vanhainkodeissa ja terveyskeskusten pitkäaikaisosastoilla. 4. Suurinta palveluntarvetta kuvaa yhden tai useamman henkilön avun tarve perustoiminnoissa ja keskivaikea tai vaikeampi kognition vaje. Näitä asiakkaita on kotihoidossa noin 5 % ja 47 % tehostetun palveluasumisen asiakkaista. Vanhainkodeissa asiakkaiden suuri palvelutarve on neljällä viidestä ja terveyskeskusten pitkäaikaisosastoilla 66 %. Kuvio 2. Asiakkaiden avun tarve perustoiminnoissa (ADL_H) ja kognition vaje (CPS) säännöllisten palveluiden piirissä olevilla asiakkailla, kevät 2013. Lähde: RAI-tietokanta, THL. Lisäksi palvelutarvetta lisää asiakkaiden käytöshäiriöt, joita ovat vaeltelu, aggressiivinen käytös ja puhe, sosiaalisesti sopimaton käytös ja hoidon vastustelu. Tehostetun palveluasumisen ja vanhainkotien asiakkailla oli jokin näistä käytösoireista joka toisella ja terveyskeskusten asiakkailla 44 %:lla. Käytösoireet rasittavat etenkin omaishoitajia ja lisäävät siten asiakkaan riskiä joutua ympärivuorokautiseen hoitoon. 18
Ympärivuorokautisen hoidon toimintayksikköjen tilanne ennen vanhuspalvelulain voimaanastumista keväällä 2013 Kysely tuotti kattavan pohjan ympärivuorokautisen hoidon toimintayksikköjen käytettävissä olevista tiloista, toimintamalleista ja erilaisista laatutekijöistä kuten ravitsemus, hoito- ja palvelusuunnitelmat sekä yksikköjen henkilöstörakenteesta, mitoituksista ja johtamisesta. Aineiston päivityksen jälkeen (4.2.2014) tulokset säilyivät pääosin ennallaan. Kolme neljästä ympärivuorokautisen hoidon yksiköstä oli tehostettua palveluasumista, josta puolet oli julkista ja puolet yksityistä toimintaa. Perinteistä laitoshoitoa kuten vanhainkotihoitoa oli viidennes ja terveyskeskusten pitkäaikaishoitoa oli kymmenesosa. Vanhainkotihoidosta 90 % oli julkista tuotantoa. Tehostettu palvelusasuminen oli yleisin ympärivuorokautista hoitoa antava palvelutyyppi. Noin puolet tehostusta palveluasumisesta annettiin yksityisellä sektorilla. Tehostetun palveluasumisen asiakkaista noin puolet tarvitsi yhden tai kahden auttajan apua ja heillä oli keskivaikea tai vaikeampi kognition vaje. Osassa tehostettua palveluasumista henkilöstömitoitus oli korkea. Kohtaako asiakkaiden palvelutarve ja korkeampi mitoitus edellyttää jatkoanalyysiä, jota voidaan tehdä mm. THL:n RAI-tietokannan perusteella. Toimintamallit kuten lääkkeiden apteekin annosjakelun käyttö oli erilaista julkisissa ja yksityisissä toimintayksiköissä. Julkisissa tehostetun palveluasumisen yksiköissä apteekin annosjakelua käytettiin useammin. Tyytyväisyys toimintatiloihin vaihteli yksityisten ja julkisten toimintayksikköjen välillä. Yksityiset toimintayksiköt olivat todennäköisesti uudempia ja henkilöstö oli niihin tyytyväisempää. Vajaa viidennes huoneista oli alle 15 neliötä ja kymmenes oli suuria yli 30 neliötä. Pariskuntien yhdessä asuminen oli mahdollista, mikäli toimintayksiköissä oli kahden hengen huoneita. Kahden hengen huoneita oli noin 16 %. Yhden hengen huoneiden osuus oli 83 %. Pariskuntien oli mahdollista asua yhdessä vaikka vain toinen olisi ollut palvelun tarpeessa, kolmannes yksityisestä tehostetusta palveluasumisesta pystyi järjestämään tämän ja alle joka viides julkisista tehostetun palvelusasumisen toimintayksiköistä. Mahdollisuus asua elämän loppuun saakka samassa toimintayksikössä arvioitiin hyvin yleiseksi toimintamalliksi. Hoito- ja palvelusuunnitelmien päivittäminen toteutui hyvin kaikissa toimintayksiköissä, mutta itsemääräämisoikeuden toteutuminen hoito- ja palvelusuunnitelmissa toteutui lähes kaikilla asiakkailla kolmanneksessa julkisista ja kahdella kolmasosalla yksityisistä toimintayksiköistä. Vuonna 2010 samaan ylsi 61 prosenttia yksiköistä. Edistystä oli toimintayksiköissä tapahtunut myös ravitsemuksen toteutuksessa, vaikka kehittämisen tarvetta vielä onkin. Ruokailun yötauon pituus oli yli 11 tuntia useammin julkisen puolen toimintayksiköissä (45 %) kuin yksityisellä puolella (16 %). Vuonna 2010 vastaavat osuudet olivat 76 prosenttia julkisissa ja 42 prosenttia yksityisissä toimintayksiköissä, joten myönteistä kehitystä on tapahtunut. Asiakkaiden punnitukset olivat jo yleisenä käytäntönä lähes kaikkien asiakkaiden osalta kaikissa toimintayksiköissä. Vuoteeseen hoidettavien asiakkaiden osuus oli suurin terveyskeskusten pitkäaikaishoidossa, jossa joka neljännessä toimintayksikössä lähes kaikki olivat vuoteeseen hoidettavia, ja kahdessa viidestä toimintayksiköstä useat asiakkaat. Toimintayksikköjen joukossa oli yksi kymmenestä sellaisia 19
vanhainkoteja, joissa lähes kaikki asiakkaat olivat vuoteeseen hoidettavia. Yksiköt, joissa oli vuoteeseen hoidettavia asiakkaita, olivat julkisia. Suunniteltu ja toteutunut henkilöstömitoitus poikkesivat toisistaan. Mitoituksia keskiarvoina tarkastellen havaittiin, että tehostetussa palveluasumisessa oli matalimmat mitoitukset ja korkeimmat olivat terveyskeskusten vuodeosastoilla. Suunnitellut mitoitukset olivat myös korkeammat kuin laskennallinen toteutunut mitoitus. Kaikissa mitoitusten laskentatavoissa osastonhoitajat, hoiva-avustajat ja hoito- ja laitosapulaiset otettiin mukaan vain hoitotyöhön osallistumisen osuudella. Henkilöstömitoitukset on kuitenkin kaikki laskettu samalla tavoin ja siten ne ovat keskenään vertailukelpoisia. Koska suunniteltujen ja toteutuneiden henkilöstömitoitusten välinen ero ja toimintayksiköiden välinen hajonta on suuri, suunniteltuja mitoituksia ei pitäisi käyttää henkilöstömitoitusten seuraamiseen vaan toteutuneita henkilöstömitoituksia. Toteutuneet mitoitukset edellyttävät henkilöstön työajan seurantaa ja seurannan menetelmien kehittämistä. Koska asiakkaiden palvelutarpeiden väliset erot olivat suuria ja erilaisen avun tarve vaihteli, henkilöstömitoitukset tulisi kytkeä myös systemaattisesti ja järjestelmällisesti asiakkaiden palvelutarpeeseen. Asiakkaiden palvelutarpeenmukaiset palvelut eivät välttämättä ole sidottuja tiettyyn palvelurakenteeseen ja siksi henkilöstön joustavaa käyttöä asiakkaiden palvelutarpeen mukaan tulisi edistää. Jatkoseuranta vuonna 2014 tulee osoittamaan mihin suuntaan ympärivuorokautisen hoidon toimintayksiköiden toiminta muuttuu, kuten myös mitä tulee tapahtumaan henkilöstörakenteessa ja asiakasmäärissä, ja onko kehitys vanhuspalvelulain mukaista. Lähteet: Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista eli vanhuspalvelulaki http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980 STM ja Kuntaliitto 2013. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:11. www.thl.fi/finrai www.thl.fi/vanhuspalvelulainseuranta Valvira 2010. Vanhusten ympärivuorokautisen sosiaalihuollon palvelut; Toimintayksiköihin tehdyn kyselyn tulokset ja valvonnan jatkotoimenpiteet. Selvityksiä 3:2010. http://www.valvira.fi/files/tiedostot/v/a/vanhusten_sosiaalihuollon_palvelut.pdf 20