Järjestöt ja kaupunki yhdessä hyvinvointia edistämässä KATJA SUNI 5.11.2014

Samankaltaiset tiedostot
Järjestöt ja kunta hyvinvointia edistämässä

Järjestöt ja kunta hyvinvointia edistämässä

Järjestöt ja kunta hyvinvointia edistämässä

Yhteistä voimaa sektorirajat rikkomalla

Järjestötreenit Kunta-järjestöyhteistyö Oulussa Erityisasiantuntija Marjo Riitta Tervonen, SOSTE

Ehkäisevän työn uusia toimintatapoja Oulun kaupungin ja järjestöjen strateginen kehittämishanke

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Oulun palvelumalli 2020:

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä

Kuntalaisten tarpeiden arviointi

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat -

Julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyö terveyden edistämisessä edellytyksiä ja esteitä

Järjestötoimintojen luokittelu jäsentää monimuotoista järjestötoimintaa

HYVINVOINTIJOHTAMINEN OSANA KUNTAJOHTAMISTA LIIKENNESUUNNITTELUN JA KAAVOITUKSEN NÄKÖKULMASTA - ONKO KUNTALAINEN KESKIÖSSÄ?

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi -

Sähköinen hyvinvointikertomus strategisen hyvinvointijohtamisen välineenä

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio

Sähköinen hyvinvointikertomus. Erityisasiantuntija Anne Sormunen

Komeustiedon kerääminen sähköiseen. hyvinvointikertomukseen. Hyvinvoinnin yhteistyöryhmä

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit

Pohjois-Suomen KASTE päätösseminaari

Joutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja

Maakunta- ja sote-uudistus vaikuttaa erityisesti sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaympäristöön

Järjestöt mukana muutoksessa -ohjelma Maakunnallisten Järjestö 2.0 -hankkeiden lähtötilanteen kartoitus ja yleisten tavoitteiden seurantakysely

Terveempi Pohjois Suomi 2 (TerPS2) hanke

Foorumitoiminta Pirkkalassa. Pormestari Helena Rissanen

Järjestöt 2.0 -hanke. Järjestöt maakuntauudistuksessa toiminnanjohtaja Elina Pajula

Kokemustiedon kerääminen järjestöiltä hyvinvointikertomukseen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU Tomi Timonen

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla

Lapin ihmisen asialla TIETOA VAIKUTTAMISTA YHTEISTYÖTÄ

Haastava kuntajohtaminen - Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä? Anne Sormunen/ erityisasiantuntija

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Järjestöt ja maakuntauudistus, toiminnanjohtaja Mervi Kestilä

Ajankohtaista järjestöjen roolista maakunta- ja soteuudistuksessa

Lapin ihmisen asialla TIETOA VAIKUTTAMISTA YHTEISTYÖTÄ

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Sisäinen turvallisuus

Kokemuksia tiedolla johtamisesta Oulun kaupungissa

Lapin ihmisen asialla TIETOA VAIKUTTAMISTA YHTEISTYÖTÄ

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Etelä-Savossa. Eeva Häkkinen

Tanja Tiainen Aluepäällikkö

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Soten kehittämistoiminta ja hankkeet

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä

Lapin ihmisen asialla TIETOA VAIKUTTAMISTA YHTEISTYÖTÄ

Rovaniemen lapset ja perheet

Pohjois-Pohjanmaan osallisuusvalmistelu. Helena Liimatainen Pohjois-Pohjanmaan järjestörakenne - hanke

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat , Pekka Kuosmanen

kehitä johtamista Iso-Syöte Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

Hilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr.

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille

Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja

Työskentelyrynko ja teemaehdotuksia Hytealuekierroksen. Keskustelun pohjaksi

LIITE. JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET

Tehdään yhdessä entistä tiiviimpi, tasavertaisempi ja monitoimijaisempi. Yhteinen Päijät-Häme

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto

Kansalaisen hyvinvointi (tieto)

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Työpaja

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus

Tampereen strategian lähtökohdat hyvinvointipalvelujen näkökulmasta

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/ (5) Kaupunginhallitus Asia/ Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

LAPSISTA JA NUORISTA ELINVOIMAA KUNTIIN HYVINVOINTIARJEN EDISTÄMINEN KUNNAN PERUSPALVELUISSA

Sähköisen hyvinvointikertomus

Yhteinen Tampere Uudistusten vuosi näköalojen kaupunki

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi

Keuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa - kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä

Esitys. Kanta-Hämeen Järjestöasiainneuvottelukunnaksi

Hyvinvoinnin rakentuminen järjestöjen näkökulmasta Kajaani Johtaja Anne Knaapi

Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen.

PIRKANMAALLE LAADITAAN KULTTUURIHYVINVOINTISUUNNITELMA!

Kunnan, maakunnan ja järjestöjen yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä - case Siun sote

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja

Lapin sote johdon seminaari

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

Jyväskylän kaupunki ja 3. sektori - näkökulmia kunta-järjestöyhteistyöhön

Pirkanmaan alueellinen kulttuurihyvinvointisuunnitelma. Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Alueellisen hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman valmistelu ja tilannekatsaus Pirkanmaalta

Sähköinen hyvinvointikertomus rikosten ehkäisyn työvälineenä. Ville Nieminen, Suomen Kuntaliitto

LAPE-MUUTOSTA JOHTAMASSA

Yhteistyöllä hyvinvointia Maarit Niva

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Järjestöt sote- ja maakuntauudistuksessa

Järjestöjen kokemustiedon kerääminen osana hyvinvointikertomustyötä

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

Mikä on pikkuklusteri? Kuvaus Oulun kaupungin varhaiskasvatuksen ehkäisevän toiminnan rahoitusta saavien järjestöjen pikkuklusterin toiminnasta

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?

Transkriptio:

Järjestöt ja kaupunki yhdessä hyvinvointia edistämässä KATJA SUNI 5.11.2014

ESKO- Ehkäisevän työn kärkihanke Oulussa 2009-2013 ESKO oli sosiaali- ja terveysjärjestöjen sekä Oulun kaupungin yhteinen ehkäisevän työn hankekokonaisuus vuosille 2009-2013. Tavoitteena oli lisätä oululaisten hyvinvointia elämän eri vaiheissa. Hankkeessa ehkäisevä työ nähtiin seuraavasti: ehkäisevällä työllä tähdätään yksilön tai yhteisön hyvinvointiin ja terveyden edistämiseen pyrkimällä estämään ennalta ongelmien syntymistä tai niiden pahenemista. RAY-rahoitteinen KASTE-hanke

Esimerkkejä järjestöjen ja kaupungin yhteisistä toimintamuodoista Oulussa Yhteinen toimintarakenne Elämänkaariverkostot Yhteiset toimintamallit Sähköinen hyvinvointikertomus Järjestöavustukset Hankehakemusyhteistyö Yhteistyön kulmakivet Onnistumiset Haasteet Avainasiat

Elämänkaariverkostot yhteistyörakenteen kulmakivenä Lapset, nuoret lapsiperheet Mannerheimin Lastensuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry Auta Lasta ry Työikäiset Pohjois-Pohjanmaan Sydänpiiri ry EHYT ry Ikäihmiset Oulun Seudun Setlementti ry Oulun Seudun Muistiyhdistys ry Koordinaatio SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Oulun kaupunki

Järjestö-kuntayhteistyössä tarvitaan erilaisia yhteistyöverkostoja ja foorumeita 1. Laajan osallistumisen yhteistyöfoorumit 2. Edustuksellinen yhteistyöelin 3. Yhteistyöryhmä 4. Tuotannollinen yhteistyöryhmä 5. Johtava ryhmä Viirkorpi 2013

Järjestöt mukana hyvinvointikertomustyöskentelyssä Oulussa kokemustieto on huomioitu laajalti

Kokemuksellisen hyvinvointitiedon kerääminen / järjestöpäivät 26.4. 2013 Oulu Tarkastelunäkökulmia olivat Lapset, lapsiperheet ja nuoret sekä työikäiset ja ikäihmiset. Kokemuksellista hyvinvointia tarkasteltiin hyvinvoinnin teemojen (9 kpl) sekä väestöryhmien matriisissa. Keskustelun pohjana oli 4-kenttä, jossa tarkasteltiin niitä asioita jotka jo ovat hyvin ja tukevat hyvinvointia. Samoin oli sarake niille asioille, joita jo on mutta niitä tulisi kehittää. Lisäksi oli sarakkeet puuttuvista asioista/ toiminnoista sekä sarake asioille joista voidaan luopua kokonaan. Keskustelun tuloksista laadittu yhteenveto toimitettu päätöksentekijöille Turvallisuus Tasa-arvo, oikeudenmukaisuus Elämänlaatu Asuminen & ympäristö Henkinen hyvinvointi Terveys & toimintakyky Osallisuus ja vaikuttaminen Varhaiskasvatus, koulut, opiskelu Työ ja toimeentulo Lapset, lapsiperheet Nuoret Työikäiset Ikäihmiset Matti Vähäkuopus 2013

TYÖIKÄISET Kuntalaisten hyvinvointi / järjestöpäivät 26.4.2013 Ovat olemassa/ säilytettävät / vahvistavat hyvinvointia Varhaiskasvatus, koulut ja opiskelu: Ovat olemassa, mutta tulee kehittä Nämä asiat puuttuvat ja niitä tarvittaisiin Näistä asioista voitaisiin luopua Liikunta ja kulttuuri: Terveys ja toimintakyky: + Työikäisten muistisairaiden päivätoiminta on hyvä toimintamuoto. + Kehittäjä asiakkaiden mukana olo palveluiden kehittämisessä (mielenterveyspuoli) + Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastukset. + Muistineuvoja toiminta - Aikojen saamista sotepalveluihin tulee kehittää. - Asiointiavun kehittäminen - Palveluiden ja toimintojen kehittämisessä tulisi huomioida alueiden erityispiirteen. - Laitoshoidon purkaminen tuo kehittämistavoitteita avopalveluiden kehittämiseen. - Avohuollon henkilöstön tietämystä järjestötoimijoista tulee lisätä ja yhteistyötä edelleen kehittää. - Henkilökohtaisen avun järjestämistapojen edelleen kehittäminen - Äskettäin työttömiksi jääneiden terveystarkastuksien - Sosiaalipalveluihin myös matalankynnyksen palvelua vrt. terveyspalvelut hyvinvointipisteessä. - Alueelliset palvelukoordinaattorit - Ennaltaehkäisevä näkökulma myös hoitoketjuihin. - Avokuntoutus puutteellista - Sektoroitunut ajattelumalli - Organisaatiolähtöisyys - Jatkuvat organisaatiomuutokset - Tilaaja- tuottaja malli Matti Vähäkuopus 2013

Hyvinvoinnin painopisteet 2015 Lapset ja nuoret Palvelut toteutetaan ns. yhden luukun periaatteella yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Lapsiperheiden kotiin annettavaa arjen tukea lisätään Hyvinvointineuvolan- ja hyvinvointikoulun toiminta konkretisoidaan Työikäiset Sosiaalityön asiakkaille nimetään asiakasvastaavat Mielenterveys- ja päihdepalveluiden saatavuutta parannetaan ja hoitoon pääsyn kriteereitä madalletaan. Palvelut toteutetaan enenevästi hyvinvointikeskuksissa Kuntien ja sairaanhoitopiirin yhteistä toimenpideohjelmaa jatketaan erikoissairaanhoidon kustannusten hillitsemiseksi Ikäihmiset Ikäihmisten määrän ja palvelutarpeen kasvuun vastataan kotihoidolla ja tehostetutulla palveluasumisella. Pitkäaikaislaitoshoitopaikkoja vähennetään Kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen järjestämisessä hyödynnetään monituottajuutta Sähköiset palvelut Sähköisen ajanvarauksen osuutta laajennetaan (esim. laboratorio, kouluth, suun th) Oulun kaupungin talousarvioesitys 2015

Järjestöavustukset tukevat yhteistyötä ESKO-hankkeessa tehtiin yhteistyössä kaupungin edustajien kanssa esitys uudesta järjestöavustusmallista, jossa hyödynnettiin olemassa olevia jakoperusteita sekä esitettiin uusia jakoperusteita vastaamaan Oulun kaupungin strategisia hyvinvoinnin painopisteitä, turvamaan järjestöjen toimintaedellytyksiä sekä tukemaan innovatiivista ja pitkäjänteistä järjestötoimintaa. Avustusmallissa oli kolme koria: hyvinvoinnin painopisteiden mukaiset avustukset, perustoiminta-avustukset sekä kerta-avustukset Uudessa esityksessä painotettiin järjestöjen välistä yhteistyötä ja se olisi mahdollistanut avustuksen hakemisen useammasta avustuskorista. Uuden avustuskäytännön tavoitteena oli tukea perustoimintaa sekä vähentää kehittämistoiminnan pirstaleisuutta kohdentamalla avustusta laajempiin kokonaisuuksiin, joita toteutettaisiin järjestöjen välisenä yhteistyönä. Esitys uudesta järjestöavustuskäytännöstä odottaa vielä Oulun kaupungin päätöksentekoa. Tällä hetkellä kaupungissa selvitellään mahdollisuutta yhdistää hyvinvointipalvelujen sekä sivistys- ja kulttuuripalvelujen järjestöavustukset yhdeksi kokonaisuudeksi.

Järjestöjen ja kaupungin hankehakemusyhteistyö Hankeaihion esittely elämänkaariverkostoissa Päällekkäisyyksien välttäminen Uusien hankekumppaneiden löytäminen Huom! Verkostot eivät anna lausuntoja hankkeille Hankehakemukset kaupungin lausuntokierrokselle Huomioidaan hankkeiden tavoitteiden yhteensopivuus hyvinvointistrategian ja hyvinvoinnin painopisteiden näkökulmasta ESKO-puumerkki edellytetään Valmiit hankehakemukset RAY:lle

Vuosisuunnitelma yhteiselle työskentelylle Hankehakemukset kaupungin käsittelyyn Hankeaihioiden valmistelu elämänkaariverkostoissa Kaupungin järjestöavustushaku Huhtikesäkuu Tiedon kerääminen hyvinvointikertomukseen Kaupungin lausunnot hankehakemuksille Hankehakemukset RAY:lle Hyvinvoinnin painopisteet tulevalle vuodelle Painopisteiden esittely järjestöille Lokajoulukuu Uusien hankeaihioiden suunnittelu yhteistyössä elämänkaariverkostojen kanssa Tammimaaliskuu Heinäsyyskuu

Sähköinen hyvinvointikertomus KASTE-yhteistyö Maakunnallinen järjestöjen neuvottelukunta Muut rakenteet ja teemat Oulun kaupungin yhteyshenkilö SOSTEn erityisasiantuntija Koko verkoston yhteinen foorumi. Kokoontuu 1 x kevät ja 1 x syksy. Kaikkia verkostoja koskevat yhteiset teemat. Aamupäivä yhteistä työskentelyä ja iltapäivällä jakaannutaan elämänkaariverkostoihin. Lapset, nuoret, lapsiperheet elämänkaariverkosto Työikäiset elämänkaariverkosto Ikäihmiset elämänkaariverkosto Häkkilä, Saarenpää 2013

Yhteistyön onnistumisia ja haasteita Toimintamallin onnistumiset Toimintamallin haasteet Järjestöjen välinen ja järjestöjen ja kaupungin välinen yhteistyö sekä toisten toiminnan tunteminen lisääntyi Elämänkaariverkostot toimivat edelleen Kuinka avoimuus ja luottamus elämänkaariverkostoissa säilytetään? Mitkä ovat toimintatavat mikäli tulee päällekkäisiä hankehakemuksia? Päällekkäisyydet yhteistyössä vähenivät Järjestöt ja kaupunki tekevät suunnitelmallisesti yhteistyötä kuntalaisten hyvinvoinnin tukemiseksi Luotiin kumppanuusperusteisia rahoitusvaihtoehtoja Mitkä ovat keskeiset kriteerit hankehakemusten käsittelyssä? Ovatko nämä selkeästi kaikkien tiedossa? Miten varmennetaan yhteistyön toteutuminen? Miten huomioidaan eri kokoiset järjestöt yhteistyössä?

Järjestö-kuntayhteistyön avainasioita Yhteiset tavoitteet luovat vahvan pohjan kumppanuudelle Yhteistyölle on varattava aikaa Moniäänisyys on rikkautta Ole rohkea! Avoin viestintä on tavoitteellisen yhteistyön perusta Yhteistyö vaatii resursointia Joustavat yhteistyörakenteet helpottavat yhteistyötä

Lue lisää ESKO-hankkeen tuloksista

Kiitos ja hyvää syksyä!