Järjestötoimintojen luokittelu jäsentää monimuotoista järjestötoimintaa

Transkriptio

1 EHKÄISEVÄN TYÖN KÄRKIHANKE OULUSSA Järjestötoimintojen luokittelu jäsentää monimuotoista järjestötoimintaa Hankekoordinaattori Katja Häkkilä

2 ESKO- Ehkäisevän työn kärkihanke Oulussa ESKO on Oulussa toteutettava sosiaali- ja terveysjärjestöjen sekä Oulun kaupungin yhteinen ehkäisevän työn hankekokonaisuus, jonka tavoitteena on lisätä oululaisten hyvinvointia elämän eri vaiheissa. Ehkäisevällä työllä tähdätään yksilön tai yhteisön hyvinvointiin ja terveyden edistämiseen pyrkimällä estämään ennalta ongelmien syntymistä tai niiden pahenemista. ESKO -hankekokonaisuudessa tehdään ehkäisevää työtä näkyväksi ja levitetään hyviä toimintamalleja. RAY-rahoitteinen KASTE-hanke

3 Kehittämiskonseptit Tuotokset ja tulokset -Toimintamallit - Toiminnalliset yhteistyörakenteet -Suositukset -Julkaisu - Lisääntynyt yhteistyökulttuuri Kehittämisen tasot -Mikrotaso (asiakas) -Makrotaso (ammattilainen) -Mesotaso (poliittinen päätöksenteko) Saarenpää & Häkkilä 2012

4 Järjestöjen toiminnan tarkastelua palvelujärjestelmässä Asiakas Palkkatyö Korjaava työ Ammattilainen Teoriatieto Järjestöjen ostopalvelutuotanto, palvelutuotanto, järjestölähtöinen auttamistyö Järjestölähtöinen auttamistyö, kansalaisjärjestötoiminta, vapaa kansalaistoiminta Järjestöjen ostopalvelutuotanto Saarenpää & Häkkilä 2010 Erityisen avun ja tuen tarpeet Hyvinvoinnin turvaaminen; tarvittavat tuki- ja palvelumuodot Esim. kuntoutuskurssit, klubitalot, ammatillisesti ohjatut vertaisryhmät Sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Erityissairaanhoito ja sosiaalihuollon erityispalvelut Sosiaali- ja perusterveydenhuolto Esim. Oma/itsehoito, ensitieto, matalankynnyksen neuvonta- ja ohjauspalvelu/tietopalvelu, vertaisryhmät, vapaaehtoistoiminta, kohtaamispaikat, osallistumisen paikat, tapahtumat, koulutukset Kaupungin ehkäisevä toiminta Kansalainen Vapaaehtois Ehkäisevä toiminta työ Maallikko Kokemus tieto

5

6 Järjestöjen toiminnan luokittelu Luokittelun tavoitteena on ollut koota alueen sosiaali- ja terveysjärjestöjen tarjoama toiminta yhteisen luokittelurakenteen alle ja kuvata tarjottavan toiminnan sisällöt yhdenmukaisella tavalla. Luokittelun taustana tutkija Anne Perälahden (STKL) tekemä kartoitus luokittelun lähtökohdista Suomessa ( Luokittelutavat eri rekistereissä, tietokannoissa ja selvityksissä).» Kartoituksen tuloksena todettiin, että aiemmin ei ole tehty luokittelua järjestöjen tarjoamasta toiminnasta käsin. Luokittelun lähtökohtana on kuntalaislähtöinen lähestymistapa lähellä ihmisen arkea, kuvaten mahdollisimman selkeästi järjestöjen konkreettista tekemistä.» Vapaaehtoistoiminta ei omana luokkanaan -> nähdään läpileikkaavan kaiken järjestöjen toiminnan» Järjestöjen palvelutuotanto on mukana luokittelussa, mutta rajautuu sisältömääritysten ulkopuolelle Luokittelua on kehitetty kolmesta näkökulmasta:» Kuntalaisen itsehoidon tueksi» Järjestö-kuntayhteistyön kehittämistarpeista käsin» Järjestöjen välisen yhteistyön kehittämiseksi

7 Luokittelun rakenne ja sisältöjen määrittely Luokittelun rakennetta ja sisältömäärittelyä on tehty verkoston yhteistyönä ESKOn eri rakenteissa Sisältöjen määrittelytyötä varten on koottu määrittelyjä mm. seuraavaista lähteistä» Suomen laki» Oulun kaupungin dokumentit» RAY:n dokumentit» SOSTEn barometrit» Sosiaalialan sanasto» A. Perälahden järjestötoiminnan kartoitus Luokittelussa on huomioitu THL:n Terveysalan palveluiden Palveluluokitusta (2008) sekä STM:n ja Stakesin Sosiaalipalvelujen luokitusta (2008)

8 Pääluokkien perustelut Pääluokkien muodostamisessa käytettiin perusteena sitä, mitä järjestöt tarjoavat kansalaiselle Tukea elämäntilanteeseen» Järjestöjen tarjoama toiminta, joka sisältää menetelmiä, joilla voidaan tukea yksilöitä eri elämäntilanteissa» Jaetaan yksilölliseen ja ryhmämuotoiseen tukeen, jotka kuvaavat toiminnan luonnetta Toimintaa ja tekemistä» Sisältää järjestöjen monimuotoisen ohjatun toiminnan, joka tarjoaa erilaisia osallistumisen mahdollisuuksia Oleskelu ja ajanvietto» Ei ohjattua toimintaa, vaan vapaamuotoista hengailua, joka tapahtuu matalankynnyksen kohtaamispaikoissa Tiedotus- ja koulutustoiminta» Järjestöjen oman asiantuntijuuden jakamiseen sekä oman kohderyhmän asioihin vaikuttamiseen liittyvä viestintä ja koulutustoiminta Palvelut» Järjestöjen tarjoamat toiminnat, joista palvelunsaaja suorittaa vastineeksi maksun. Järjestöt tuottavat näitä yleensä julkiselle sektorille

9 Järjestöjen toiminta Tukea elämäntilanteeseen Toimintaa ja tekemistä Tiedotus- ja koulutustoiminta Oleskelu ja ajanvietto Palvelut Yksilöllinen tuki Ryhmämuotoinen tuki Harrastus-, virkistys- ja kerhotoiminta Tiedottaminen Kansalais- ja järjestötalot Kuntoutus- ja työtoiminta Ohjaus ja neuvonta Ohjaus ja neuvonta Tapahtumat Kurssit ja koulutukset Asukastuvat Päiväkeskustoiminta Tukihenkilötoiminta Vertaisryhmät Vaikuttamistoiminta Työnohjaus ja konsultaatio ammattilaisille Kahvilat Perheiden tukipalvelut -Henkilökohtainen ohjaus ja neuvonta - Nettineuvonta - Puhelinneuvonta -Neuvonta videoteitse - Sovittelutoiminta - Läheisneuvonpito - Kriisiapu - Testaukset - Sopeutumisvalmennus Häkkilä & Saarenpää 2012 Leiri- ja lomatoiminta Kansainvälinen toiminta Opintomatkat - Luennot, esitelmät - Teemapäivät ja viikot - Tiedotuskampanjat - Messut, näyttelyt - Tietoiskut, infot Klubitalot Tukipysäkit Tyttöjen/poikien talo Koti- ja asumispalvelut Terveyspalvelut

10 Luokittelun hyödyntäminen Ihimiset.fi-sivusto Järjestöjen toiminnan sisältöjen kuvaus eri kohderyhmille (kuntalaisille, järjestötoimijoille, ammattilaisille yms.) Lomake, sisällön rakentaminen, järjestösanakirja Järjestöjen toimintaedellytysten edistäminen Järjestöavustusten kriteeristö Yhteisen käsitteistön luominen alueelle Järjestöjen toiminnan integroiminen palvelutarjottimelle Toimintakortit Järjestösanakirja

11 Kiitos!