Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM2010-02570 Luotonen Kim 22.12.2010 EDUSKUNTA SUURI VALIOKUNTA Viite Asia EU; Korkean edustajan päätösehdotus Euroopan ulkosuhdehallinnon turvallisuussäännöiksi U/E-tunnus: EUTORI-numero: Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n mukaisesti selvitys korkean edustajan päätösehdotuksesta Euroopan ulkosuhdehallinnon turvallisuussäännöiksi. Ulkoasiainneuvos Charles Murto Ulkoasianneuvos Kim Luotonen LIITTEET
2(2) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi tietosuoja, asiakirjat urvallisuus UM EUE, LVM, OM, PLM, SM, TEM, TPK, VM, VNEUS, VNK
Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM2010-02566 Luotonen Kim 22.12.2010 Asia Korkean edustajan päätösehdotus Euroopan ulkosuhdehallinnon turvallisuussäännöiksi Kokous Liitteet Viite EUTORI/Eurodoc nro: U-tunnus / E-tunnus: Käsittelyn tarkoitus ja käsittelyvaihe: Asiakirjat: Tarkoituksena on tiedottaa eduskunnalle korkean edustajan päätösehdotuksesta koskien Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) turvallisuussääntöjä. Korkean edustajan päätösehdotus 15845/10 LIMITE (en) Neuvoston turvallisuuskomitean lausuntoluonnokset 48/10 REV 1 LIMITE ja 51/10 LIMITE (en) EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely: Käsittelijä(t): Suomen kanta/ohje: Neuvoston päätös Euroopan ulkosuhdehallinnon organisaatiosta ja toiminnasta (2010/427/EU) 10 artikla UM/NSA-00/ulkoasiainneuvos Kim Luotonen, 1605 6467 UM/EUR-20/lähetystöneuvos Tuula Svinhufvud, 1605 6546 Suomi pitää ehdotettua päätöstä tarpeellisena ja kannattaa sen tekemistä.
2(7) Suomi pitää tärkeänä, että Euroopan ulkosuhdehallinnon turvallisuussäännöt ovat mahdollisimman yhdenmukaiset neuvoston ja komission vastaavien sääntöjen kanssa. Suomi pitää tärkeänä, että tarpeettomia tehtävien, toimintojen ja resurssien päällekkäisyyksiä vältetään. Suomi pitää tärkeänä, että jäsenvaltioilla on mahdollisimman suuri vaikutusmahdollisuus sääntöjen täytäntöönpanossa, sillä EUH saa käyttöönsä myös jäsenvaltioiden kansallista turvallisuusluokiteltua aineistoa. Asian tausta ja käsittelyvaihe: Euroopan unionin neuvosto hyväksyi 26.7.2010 päätöksen (2010/427/EU) Euroopan ulkosuhdehallinnon organisaatiosta ja toiminnasta. Päätöksen johdantokappaleen mukaan Euroopan ulkosuhdehallinnon ja sen henkilöstön toimintaa varten on laadittava turvallisuutta, turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista ja avoimuutta koskevat säännöt. EUH:n turvallisuussääntöjen tarkoituksena on osaltaan edistää luokitellun tiedon yhdenmukaista suojaamista Euroopan unionissa ja taata unionin eri toimijoiden välinen kitkaton luokitellun tiedon vaihto ja yhteydenpito jäsenmaihin ja kolmansiin maihin sekä järjestöihin. Edellä mainitun neuvoston päätöksen 10(1) artiklan mukaan korkea edustaja päättää neuvoston turvallisuuskomiteaa (CSC) kuultuaan ulkosuhdehallinnon turvallisuussäännöistä ja toteuttaa kaikki asianmukaiset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että EUH hallitsee tehokkaasti henkilöstöönsä, fyysiseen omaisuuteensa ja tietoihin kohdistuvat riskit ja että se täyttää tätä koskevan huolellisuusvelvoitteensa. Korkea edustaja on 3.11.2010 antanut neuvoston turvallisuuskomitean käsiteltäväksi Euroopan ulkosuhdehallinnon turvallisuussääntöjä koskevan päätösluonnoksen, josta neuvoston turvallisuuskomitean tulisi 10 (1) artiklan perusteella antaa lausuntonsa. Neuvoston turvallisuuskomitea laati lausuntoluonnoksen 48/10 REV 1, joka jätettiin jäsenten hyväksyttäväksi hiljaisella menettelyllä. Kypros, Kreikka ja Ranska rikkoivat hiljaisuusmenettelyn (lausuntoluonnos 51/10). Kypros ja Kreikka ovat ehdottaneet muutoksia päätösluonnoksen koskien mm. tietojen vaihtoa kolmansien maiden ja järjestöjen kanssa. Kreikka ja Kypros pitävät ongelmallisena turvallisuusluokitellun tiedon luovuttamista kolmannelle maalle tapauksessa, jossa EU:n ja ko. kolmannen maan välillä ei ole tietoturvallisuussopimusta. Puheenjohtaja vie tämän laajemman myös neuvoston turvallisuussääntöjä koskevan kysymyksen COREPERin käsittelyyn, jonka kautta myös EUH:n turvallisuussääntöjä koskeva kysymys saa ratkaisun. Ranska on tehnyt muutosehdotuksen, jonka tarkoituksena on varmistaa, että EUH:ssa käytetään neuvoston kanssa yhdenmukaista salausmenetelmää. Pääasiallinen sisältö: 1 artikla: Tarkoitus ja soveltamisala Päätöksellä luodaan turvallisuussäännöt Euroopan ulkosuhdehallinnolle. Päätös muodostaa yleisen sääntelykehyksen henkilökuntaan, omaisuuteen ja tietoaineistoon kohdistuvien riskien hallinnassa. Turvallisuussääntöjä sovelletaan kaikkiin ulkosuhdehallintoon kuuluviin ja kaikkiin unionin edustustojen henkilöstön jäseniin heidän hallinnollisesta asemastaan tai alkuperästään riippumatta. Korkea edustaja huolehtii sääntöjen täytäntöönpanosta tukeutuen neuvoston sihteeristöön ja komissioon sekä huolehtii sääntöjen yhdenmukaisesta soveltamisesta.
3(7) 2 artikla: Riskienhallinta Turvallisuustarpeensa arvioinnissa EUH noudattaa kokonaisvaltaista riskienarviointimenettelyä yhteistyössä neuvoston sihteeristön ja komission turvallisuusyksiköiden kanssa. Jokaisen henkilökunnan jäsenen tulee itsenäisesti huolehtia henkilökohtaisesta turvallisuudestaan ja terveydestään annetun koulutuksen ja ohjeiden sekä parhaan kykynsä mukaan. Neuvoston turvallisuuskomitea ehdottaa luonnoslausunnossaan edellisen kohdan muutettavaksi siten, että päätöksen asettamista velvoitteista riippumatta EUH:n henkilöstön tulee noudattaa omaa harkintaa kaikissa turvallisuuteensa liittyvissä kysymyksissä. 3 artikla: Tietoturvallisuus Korkea edustaja konsultoituaan neuvoston turvallisuuskomiteaa (CSC) päättää luokitellun tietoaineiston suojaamista koskevista säännöistä, joiden tulee olla vastaavat kuin neuvoston turvallisuussäännöt. Siihen asti kunnes korkea edustaja on hyväksynyt turvallisuussäännöt, EUH:n tulisi soveltuvin osin noudattaa neuvoston uusia vielä hyväksymättä olevia turvallisuussääntöjä. Kyproksen kannan mukaan niin kauan kunnes neuvoston uudet turvallisuussäännöt on hyväksytty, tulisi soveltuvin osin noudattaa neuvoston päätöksellä 2001/264/EY hyväksyttyjä neuvoston turvallisuussääntöjä. Jos jäsenvaltio toimittaa kansallisesti luokiteltua tietoaineistoa EUH:lle, suojaa EUH tätä tietoaineistoa samalla tavalla kuin vastaavalla merkinnällä luokiteltua EU:n tietoaineistoa. Luokittelemattoman tiedon osalta EUH ottaa huomioon asiakirjan arkaluonteisuuden ja mahdolliset julkitulon haitalliset vaikutukset EU:lle. 4 artikla: Fyysinen turvallisuus EUH:ssa otetaan käyttöön asianmukaiset fyysisen turvallisuuden järjestelyt mukaan lukien kulunvalvonta sekä luodaan järjestelmä luokitellun tiedon käsittelylle. Tarvittaessa otetaan käyttöön turvatoimenpiteitä henkilökunnan ja heidän perheenjäsentensä turvallisuuden varmistamiseksi. Tilojen, joissa säilytetään EU CONFIDENTIAL tai korkeammaksi luokiteltua tietoaineistoa, on oltava turvallisia ja turvallisuusviranomaisten hyväksymiä. 5 artikla: Turvallisuusselvitys Niille henkilöille, joilla tehtäviensä perusteella on tarve käsitellä EU CONFIDENTIAL tai sitä korkeammin turvaluokiteltua tietoaineistoa, on tehtävä turvallisuusselvitys ennen tällaisen aineiston käsittelyä. Henkilökohtaisia turvallisuusselvityksiä koskevien menettelyjen tulee taata sama turvallisuustaso kuin komission ja neuvoston sihteeristön vastaavat menettelyt. 6 artikla: Tieto- ja viestintäjärjestelmien turvallisuus EUH:n tulee huolehtia tiedonkäsittelyn ja tietojärjestelmien turvallisuudesta. Korkean edustajan tulee perustaa EUH:lle tarvittavat tietoturvan varmistamisen edellyttämät toiminnot. Ranska on esittänyt, että päällekkäisyyksien välttämiseksi EUH:ssa käytätettäisiin neuvoston tai neuvoston sihteeristön hyväksymiä salausmenetelmiä.
4(7) 7 artikla: Turvallisuustietoisuus ja -koulutus Korkean edustajan tulee huolehtia tarvittavan turvallisuuskoulutuksen järjestämisestä. Ennen henkilön oikeuttamista luokitellun tietoaineiston käsittelyyn ja säännöllisin väliajoin tämän jälkeen on henkilö saatettava tietoisiksi vastuustaan ja velvollisuuksistaan suojata EU:n luokiteltua tietoaineistoa. 8 artikla: Turvallisuusloukkaukset ja luokitellun tiedon vaarantaminen Henkilöön, joka vaarantaa tai kadottaa luokiteltua tietoa, voidaan kohdistaa kurinpidollisia tai oikeudellisia toimia soveltuvien lakien, sääntöjen ja määräysten mukaisesti. 9 artikla: EUH:n turvallisuusorganisaatio Korkea edustaja on EUH:n turvallisuusviranomainen. Hänen tulee mm. varmistaa, että turvallisuustoimet koordinoidaan tarvittaessa jäsenvaltioiden, neuvoston sihteeristön ja komission vastaavien viranomaisten kanssa ja että perustetaan rekisteröintijärjestelmät, jotka varmistavat luokitellun tietoaineisto asianmukaisen käsittelyn ja kirjaamisen. Korkea edustaja voi tarvittaessa hyväksyä hallinnollisia järjestelyjä erityisesti liittyen luokitellun tiedon vaihtoon kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218(3) artiklan estämättä. Turvallisuuskomitea lausuntoluonnoksessaan esittämän muutosehdotuksen mukaan poistaisi viittauksen em. artiklaan. Kyproksen kannan mukaan hallinnollisten järjestelyjen tulisi olla mahdollisia vain silloin, kun EU:n ja kolmannen maan taikka järjestön välillä on tehty tietoturvallisuussopimus. Kreikka hyväksyisi hallinnolliset järjestelyt vain artiklan 218 (3) mukaisesti toteutettuina, mikä edellyttäisi neuvoston päätöstä sopimusneuvottelujen aloittamisesta ja neuvottelijan nimeämisestä. EUH:lla tulee olla kaikista turvallisuusasioista vastaava turvallisuusyksikkö. Tämä turvallisuusyksikköä avustavat jäsenmaiden vastaavat viranomaiset. Unionin edustustojen päälliköt ovat vastuussa turvallisuustoimien täytäntöönpanosta edustustoissa. Tehtävässä heitä avustaa EUH:n turvallisuusyksikkö. Tällä päätöksellä perustetaan EUH:n turvallisuuskomitea, jonka jäseninä ovat EUH:n edustajien lisäksi jäsenmaiden, neuvoston sihteeristön ja komission vastaavien elimien edustajat. Komitea voi antaa suosituksia turvallisuusasioissa päätöksen soveltamisalalla 10 artikla: YUPP operaatioiden ja EU erityisedustajien turvallisuus EU:n YUPP operaatioiden johtajat ja EU:n erityisedustajat ja vastaavat operaatioiden turvallisuudesta EUH:n turvallisuusyksikön avustamana. 11 artikla: Terveys ja turvallisuus EUH:lle hyväksytään terveys- ja turvallisuussäännöt, jotka ovat samansuuntaiset niiden terveys- ja turvallisuussäännösten kanssa, joita sovelletaan neuvoston sihteeristön ja komission piirissä. Kunnes nämä säännöt on hyväksytty, soveltaa EUH soveltuvin osin neuvoston sihteeristön ja komission säännöksiä. 12 artikla: Turvallisuustarkastukset Korkean edustajan tulee huolehtia, että turvallisuussääntöjen noudattamisen varmistamiseksi tehdään turvallisuustarkastuksia. 13 artikla: Toiminnan jatkuvuuden suunnittelu
EUH:n turvallisuusyksikkö avustaa toimeenpanevaa pääsihteeriä turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä osana EUH:n toiminnan jatkuvuuden suunnittelua. 5(7) 14 artikla: Voimaantulo Päätös tulee voimaan allekirjoituspäivänä. Kansallinen käsittely: Eduskuntakäsittely: Käsittely Euroopan parlamentissa: Kansallinen lainsäädäntö: Suomessa on säädetty laki kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista (588/2004, muutt. 885/2010) erityissuojattavan tietoaineiston suojaamiseksi. Tällaisen tietoaineiston suoja perustuu kansainvälisiin sopimuksiin tai muuhun Suomea koskevaan velvoitteeseen, jota Suomen on noudatettava ja joka koskee erityissuojattavan aineiston suojaamiseksi tarvittavia toimenpiteitä. Suojaaminen edellyttää poikkeamista asiakirjajulkisuuteen ja -turvallisuuteen perustuvista kansallisista järjestelyistä, jotka perustuvat pääosin viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettuun lakiin (621/1999), jäljempänä julkisuuslaki ja sen nojalla annettuihin säännöksiin. Kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista annetun lain 2 :n 1 kohdan perusteluissa muuna Suomea koskevana velvoitteena on mainittu mm. voimassa olevat neuvoston turvallisuussäännöt (neuvoston päätös 2001/264/EY). Laki kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteita ei sisällä julkisuuslain mukaista vahinkoedellytyslauseketta, mikä merkitsee, ettei erityissuojattavan tietoaineiston salassapito ole riippuvainen niistä seurauksista, joita tiedon antamisesta olisi suojattavalle edulle. Erityissuojattavaa tietoaineistoa saa käyttää ja luovuttaa vain siihen tarkoitukseen, jota varten se on annettu, jollei se, joka on määritellyt aineiston turvallisuusluokan, ole antanut muuhun suostumustaan (6 2 mom.). Turvallisuusselvityksistä annetun lain (177/2002) 9 :ssä on säännökset kansainväliseen velvoitteeseen perustuvasta turvallisuusselvityksestä. Turvallisuusselvityslain kokonaistarkistusta varten on asetettu oikeusministeriön työryhmä. Työryhmälle annettuun tehtävään kuuluu turvallisuusselvityslain kehittäminen siten, että se vastaa Suomea sitovia velvoitteita ja kansainvälisesti yleisesti sovellettavia käytäntöjä. Valtioneuvoston asetuksessa tietoturvallisuudesta valtionhallinnossa (681/2010) säädetään valtionhallinnon viranomaisten asiakirjojen käsittelyä koskevista yleisistä tietoturvallisuusvaatimuksista sekä asiakirjojen luokittelun perusteista ja luokittelua vastaavista asiakirjojen käsittelyssä noudatettavista tietoturvallisuusvaatimuksista. Asetus pohjautuu pitkälti kansainvälisesti yleisesti sovellettuihin käytäntöihin. Taloudelliset vaikutukset:
6(7) Muut mahdolliset asiaan vaikuttavat tekijät: Neuvoston turvallisuussääntöjen valmistelu työryhmätasolla on saatu päätökseen marraskuussa 2009. Hyväksymisen esteeksi on muodostunut Kreikan ja Kyproksen vastustus, johon on yritetty löytää kompromissiratkaisua. Maat pitävät ongelmallisena turvallisuusluokitellun tiedon luovuttamista kolmannelle maalle tapauksessa, jossa EU:n ja ko. kolmannen maan välillä ei ole tietoturvallisuussopimusta.
7(7) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi asiakirjaturvallisuus, tietosuoja, turvallisuusjärjestelyt UM EUE, LVM, OM, PLM, SM, TPK, VM, VNEUS, VNK