KESKI SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA (3. VMK) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA TURVETUOTANTOALUEET SUOLUONTOALUEET TUULIVOIMA ALUEET (MH:n päätös 15.12.2010) Maakuntahallitus 24.10.2007, 16.5.2008 Nähtävillä 15.11.2007 14.12.2007 Selvitysryhmä 29.1.2008, 7.3.2008 1. viranomaisneuvottelu 13.2.2008 (PÄIVITYS 7.3.2011) 1
OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMAN LAINSÄÄDÄNNÖLLINEN POHJA Vuorovaikutus kaavaa valmisteltaessa määritetään yhtenäisin perustein riippumatta siitä, onko kyse yleisluonteisesta (maakuntakaava) tai yksityiskohtaisesta (asemakaava) kaavamuodosta. Asianosaisten ja osallisten osallistumismuodot määritellään kussakin tapauksessa erikseen. Menettelytapoja valittaessa on otettava huomioon vaikutusalueen laajuus, maankäytön merkittävyys ja osallisten määrä. Kaikki mainitut seikat korostavat yleisen tiedottamisen merkitystä, kun kyseessä on maakuntakaava. Osallisiksi luetaan tässä maakuntakaavassa sekä kansalais ja viranomaistahoja että julkisia (kuntia ja seurakuntia sekä metsäkeskuksia) ja yksityisiä yhteisöjä (kuten yhtiöitä, osuuskuntia ja yhdistyksiä). Osallistumis ja arviointisuunnitelmassa (OAS) esitetään osallistumis ja vuorovaikutusmenettelyt sekä se, miten kaavan vaikutuksia arvioidaan. OAS:a koskeva säännös on maakunnan liittoa velvoittava, minkä noudattamatta jättäminen johtaa myös menettelytapavirheeseen. Vaikka OAS:sta ilmoittaminen voidaan käsitellä kaavoituskatsauksessa, liitto tiedottaa asiasta kuten jäljempänä tiedottamisen yhteydessä on mainittu. Henkilökohtaista tiedottamista kirjeellä tms. tavalla ei suoriteta. (Maankäyttö ja rakennuslaki 63 ) (MRL 63 ): Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireilletulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis ja arviointimenettelystä. Ilmoittaminen on järjestettävä kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla. Ilmoittaminen voi tapahtua myös kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä. Mielipiteen voi esittää kirjallisesti tai suullisesti. Vuorovaikutus säädellään seuraavasti (MRL 62 ); säännös on maakunnan liittoa velvoittava, minkä noudattamatta jättäminen johtaa menettelytapavirheeseen: Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMAN AJANTASAISUUS Mikäli prosessin aikana suunnittelutehtävä olennaisesti muuttuu, voidaan tarpeen mukaan muuttaa OAS:aa. Sitä päivitetään koko kaavaprosessin ajan tarpeiden mukaan. Viimeisimmät päivitykset on merkitty punaisella. 2
OSALLISET Maankäyttö ja rakennuslaki määrittelee osallisuuden laajasti (MRL 62 ). Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia ovat myös viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Alla on listattu esimerkinomaisesti 3. vaihemaakuntakaavan osallisia. Maanomistajat Ne, joiden asumiseen, työntekoon ja muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa Viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään Kaava alueen maa ja vesialueiden omistajat ja haltijat Kaava alueen ulkopuolisen maa ja vesialueen omistajat ja haltijat Kaavan vaikutusalueen asukkaat Yritys ja elinkeinoharjoittajat Alueella työssä tai koulua käyvät henkilöt Yritysten ja laitosten palvelujen käyttäjät Luontomatkailijat ja virkistyskäyttäjät Maakunnan alueen kunnat Naapurimaakunnat Ympäristöministeriö Työvoima ja elinkeinoministeriö / GTK Liikenne ja viestintäministeriö Maa ja metsätalousministeriö Metsähallitus, Museovirasto, Tiehallinto, Keski Suomen metsäkeskus, Geologian tutkimuskeskus (GTK) Itä Suomen yksikkö, Keski Suomen museo, Keski Suomen ELY keskus Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään Viranomaisluonteisia tehtäviä hoitavat yhteisöt: Huoltovarmuuskeskus Alueellisella tasolla toimivat yhteisöt: Keski Suomen Kauppakamari, Suomen luonnonsuojeluliiton Keski Suomen piiri, MTK Keski Suomi, Keski Suomen yrittäjät ry, Metsänomistajien liitto Järvi Suomi, Metsänhoitoyhdistykset Valtakunnalliset edunvalvontajärjestöt: MTK ja Turveteollisuusliitto Elinkeinoelämää edustavat keskeiset yhteisöt: Infra ry Suomen tuulivoimayhdistys Asukkaita edustavat yhteisöt sekä harrastusyhdistykset: Lintutieteelliset yhdistykset 3
SUUNNITTELUN KOHDE JA VAIKUTUSALUE Keski Suomen 3. vaihemaakuntakaavan suunnittelun kohdealue käsittää maakunnan kuuden seutukunnan alueet. Nämä ovat Joutsan, Jyväskylän, Jämsän, Keuruun, Saarijärven Viitasaaren ja Äänekosken seutukunnat. Kaavan välitön vaikutusalue on jonkin verran maakuntaa suurempi, koska turvetuotannon työllisyysvaikutukset, vesistövaikutukset ja välilliset vaikutukset ulottuvat maakunnan rajojen ulkopuolelle. Välittömät vaikutukset kohdistuvat ennen muuta vesistöihin. Myös tuulivoima alueiden rakentamis ja käyttövaikutukset tulevat ulottumaan maakunnan ulkopuolelle. Kaava alue sekä 2. jakovaiheen vesistöalueet 4
Turvetta tullaan tuottamaan Keski Suomessa oleviin kulutuskohteisiin (mm. Jyväskylä sekä Jämsänjokilaakson ja Äänekosken teollisuus) myös maakunnan ulkopuolella Etelä Pohjanmaan, Keskipohjanmaan ja mahdollisesti myös Pohjois Pohjanmaan, Pohjois Savon ja Etelä Savon alueilla. Turpeen poltolla on myös suorat vaikutukset ilman laatuun ja mm. kasvihuonekaasupäästöihin. Turpeen nostolla on ympäristövaikutuksia, mm. vesistöihin, luonnon monimuotoisuuteen ja elinympäristöihin ja maisemaan. Nostolla on myös meluja pölyvaikutuksia. Turpeen nostolla eri käyttötarkoituksiin on jo sellaisenaan vaikutusta ilmastonmuutokseen, sillä turvesoihin sitoutuu ja varastoituu runsaasti hiiltä. Kuljetettavien määrien ollessa suuria on turvekuljetuksilla huomattava vaikutus liikenneverkkoihin ja virtoihin. Osaltaan suojeltavat suot vaikuttavat seutukuntien taloudelliseen kehitykseen ja hyötykäyttömahdollisuuteen positiivisesti mm. virkistyksen ja luontomatkailun kautta. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Keski Suomen 3. vaihemaakuntakaavan laatimisen lähtötilanne Maakuntakaava sisältää maankäyttö ja rakennuslain (MRL) mukaan yleispiirteisen suunnitelman alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osa alueella. Maakuntakaavan tehtävä on määrittää alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoittaa aluevarauksia alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamisen kannalta tarpeellisessa laajuudessa ja tarkkuudella. Keski Suomen maakuntakaava hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 16.5.2007. Maakuntakaava on alistettu ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Maakuntavaltuusto päätti myös esittää ympäristöministeriölle, että voimassa olevat Keski Suomen seutukaavat kumotaan. Vahvistettavana oleva maakuntakaava on ns. kokonaismaakuntakaava. Se käsittää asutusrakenteen, liikenteen, teknisen huollon, luonnonvarat, erityistoiminnot, kulttuuriympäristön, luonnonsuojelun ja virkistyksen. Kaava pitää sisällään turvetuotannon aluevarauksia ja vyöhykkeitä sekä soita Natura 2000 verkostoon kuuluvina alueina että luonnonsuojelualueina. Ympäristöministeriö vahvisti Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskusta koskeva 1. vaihemaakuntakaavan (1. VMK) 16.12.2009. Kaava sai lainvoiman 4.2.2011. Maaaineshuoltoa koskevan 2. vaihemaakuntakaavan (2. VMK) maakuntavaltuusto hyväksyi 15.11.2010. Maakuntakaavoitusta koskevat aineistot ovat Keski Suomen liiton Internet sivuilla osoitteessa www.keskisuomi.fi/maakuntakaava. Tavoitteet 3.vaihemaakuntakaavan tavoitteena on turvata Keski Suomen maakunnassa turvetuotannon tarpeet ja turvata suojelullisesti arvokkaat suoluonnon kohteet sekä osoittaa tuulivoimapuistoille soveliaita alueita. Kaavassa osoitetaan turvetuotantoon soveltuvat suot energiaturpeen raaka ainetarpeen tyydyttämiseksi. Tavoitteena on myös selvittää turvetuotantoon soveltuvien soiden luontoarvot ja täydentää merkitykseltään maakuntakaavatasoisia suoluonnon kohteita. 1.3.2009 voimaan tulleet tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tullaan huomioimaan. Kaavassa kiinnitetään erityistä huomiota maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin sekä luonnonarvojen vaalimiseen (MRL 28 ). Vaihemaakuntakaava tulee täydentämään merkittävältä osalta vahvistettavana olevaa maakuntakaavaa. 5
Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Keski Suomen maakuntasuunnitelma Keski Suomen maakuntasuunnitelma on hyväksytty maakuntavaltuustossa 8.6.2010. Suunnitelmassa esitetyn vision mukaan Keski Suomi on YHTEISTYÖN, YRITTÄJYYDEN JA OSAAMISEN KESKI SUOMI. Keski Suomen maakuntasuunnitelman strategisten kehittämistavoitteiden mukaan ilmastonmuutoksen hillitseminen otetaan huomioon energiantuotannossa ja kulutuksessa. Uusiutuviin energialähteisiin perustuva tuotanto, eheytyneempi alue ja yhdyskuntarakenne sekä junaliikenteen osuuden ja sujuvuuden lisääminen ovat keskeisimmät tavoitteet. Tavoitteena on, että energiantuotanto on ilmastonmuutosta hillitsevä. Maakunnan energiantuotantoa kehitetään ilmastovastuulliseksi ja kestäväksi. Tämä tulee korostamaan uusiutuvien luonnonvarojen merkitystä. Uusiutuviksi (mm. puu) ja uusiutumattomiksi (turve) luokitelluilla kotimaisilla bioenergiamuodoilla on paikallisesti suuri merkitys, mutta myös valtakunnan huoltovarmuudelle ne ovat elintärkeitä. Metsien puuaines on tulevaisuudessa maakunnan tärkein monipuolisen jalostuksen kohde ja bioenergian lähde. Bioenergiantuotannossa suuryksiköiden rinnalle halutaan myös pienlaitoksia. Aurinko ja tuulienergian tuotannon aloittamiselle antaa hyvät mahdollisuudet paikallinen osaamis ja yrityspohja. Turvetuotannon tulevaisuuden haasteita ovat turpeen saatavuuden ja ilmastokysymysten lisäksi vesistöjen ja suoluonnon tila. Vuoteen 2015 mennessä maakunnassa on tavoitteena lisätä vuotuista tuotantoa paikallisista (mm. puu, turve, peltobiomassa, jätteet) energialähteistä 4 TWh vuoteen 2002 verrattuna. Vuoteen 2020 mennessä 6
on tavoitteena, että maakunnassa ei käytetä ulkomailta tuotavia fossiilisia polttoaineita lukuun ottamatta osaa liikenteen käyttämästä energiasta. Tavoitteena on energian säästö, haitallisten päästöjen minimointi ja rationaalinen käyttö sekä panostaminen uusiutuvien energialähteiden hyväksi käyttöön, joita edellä mainittujen lisäksi ovat tuuli sekä suora ja epäsuora aurinkolämpö. Keski Suomen maakuntaohjelma Keski Suomen maakuntaohjelman tavoitteena on luoda edellytykset maakunnan entistä omaehtoisemmalle kehittämiselle. Luovat alat ja innovaatiotoiminta ulottuvat kaikille kehittämistyön alueille. Vetovoimaisen toimintaympäristön yhtenä strategiset tavoitteet 2014 on että sitoudutaan puhtaan ja tehokkaan toimintaympäristön rakentamiseksi ilmastotavoitteisiin mm. tukemalla vaihtoehtoisia energiaratkaisuja, kehittämällä raideliikennettä ja tiivistämällä alue ja yhdyskuntarakennetta. Keski Suomen energiatase 2008 Keski Suomessa suo ja turvemaa alueiden kokonaispinta ala on 350 000 ha. Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tekemät tutkimukset kattavat Keski Suomen yli 20 ha kokoisten soiden yhteispinta alasta (n. 137 280 ha) noin 40 % (53 000 ha). Näistä jo GTK:n tutkimista soista noin 25 000 ha on todettu turvetuotantoon 7
soveltuvaksi turpeen laadun ja määrän perusteella. Turvetuotannossa tai luvitettu on noin 7 600 ha. Keski Suomessa suojeltu tai suojeluun varattu suopinta ala on yhteensä noin 12 800 ha. Maakunnassa ei ole tuulivoimapuistoja. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtioneuvoston päätös tarkistetuista valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tulivat voimaan 1.3.2009. Niillä linjataan maamme alueiden käyttöä pitkälle tulevaisuuteen. Tavoitteiden tarkoituksena on vastata niihin ongelmiin, joita asettavat alueidenkäytölle mm. ilmastonmuutos, muuttoliike, yhdyskuntarakenteen hajautuminen, elinympäristön laatuvaatimukset, luonnon ja rakennusperinnön säilyminen ja yhteysverkkojen toimivuus. Tavoitteita ollaan tarkistamassa ja tarkistus tullee voimaan vuonna 2008. Maankäyttö ja rakennuslain mukaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista tulee edistää maakunnan suunnittelussa ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Huomattava osa tavoitteista on kohdennettu koskemaan maakunnan suunnittelua ja nimenomaan maakuntakaavoitusta. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttaminen ja huomioiminen Vaihemaakuntakaavan kannalta keskeiset tavoitteet liittyvät luonnonperintöön ja luonnonvaroihin. Yleistavoitteiden mukaan alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilyttämistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Edelleen luonnonvaroihin liittyen alueidenkäytöllä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville. Alueidenkäytössä ja sen suunnittelussa otetaan huomioon luonnonvarojen sijainti ja hyödyntämismahdollisuudet. Erityistavoitteiden mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjatta siten, ettei näitä 8
aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. Edelleen maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon turvetuotantoon soveltuvat suot ja sovitettava yhteen tuotanto ja suojelutarpeet. Turpeentuotantoalueiksi varataan jo ojitettuja tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita soita ja käytöstä poistettuja suopeltoja. Turpeenoton vaikutuksia on tarkasteltava valuma alueittain ja otettava huomioon erityisesti suoluonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja muiden ympäristönäkökohtien sekä taloudellisuuden asettamat vaatimukset. Tuulivoimaan liittyvissä yleistavoitteissa todetaan, että alueidenkäytössä edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Erityistavoitteiden mukaan maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Lisätietoja valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista saa ympäristöhallinnon Internet sivuilta www.ymparisto.fi VAIHTOEHDOT Vaihemaakuntakaavan sisällön vaihtoehtoina tulevat olemaan tutkimusten ja selvitysten perusteella tehtävät toteuttamisvaihtoehdot. Kyseeseen tulevat erilaiset rajausvaihtoehdot, esitystapa sekä määräys ja merkintätekniikka. ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET MRL 9 : Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Suo ja turvetutkimusten käynnistyspäätös tehtiin 5.6.2007 (MH 136 ) (ns. Turva projekti). Kaavaa varten kartoitetaan turvetuotantoon soveltuvat suot ja selvitetään turvetuotantoon soveltuvien soiden luontoarvot. Hankkeessa keskitytään seuraaviin asioihin: Osavaihe I: Olemassa olevan tiedon hyödyntäminen Listaus aiemmin tutkituista turvetuotantoon soveltuvista soista Luontokartoitukset (em. soiden luontokartoitukset) Ojitustilannekartoitus (täydentävät kartoitukset noin 150 suon osalta) Vesistövaikutuskartoitus Osavaihe II: Harvapistekartoitus Harvapistekartoitus (kohteena potentiaaliset, mutta vielä tutkimattomat turvemaa alueet) Luontokartoitukset (kohteena harvapistekartoituksella saadut suot) Ojitustilannekartoitus (harvapistekartoituksella saadut suot) 9
Vesistövaikutuskartoitus Selvityksessä hyödynnetään mm. ympäristöministeriön valmisteilla olevaa Turvetuotanto maakuntakaavoituksessa opasta, Geologian tutkimuskeskuksen turvetietokantaa, Keski Suomen ELY keskuksen luontotietokantaa ja maakuntakaavoitusta varten tehtyjä suo ja vesistövaikutusselvityksiä. Turva projektin kautta haetaan vastausta valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden soveltamiseen. Tuulivoima alueita varten tehtiin yhdessä muiden Sisä Suomen liittojen kanssa hanke, jonka nimi on Sisä Suomen potentiaaliset tuulivoima alueet Maakuntakaavoitusta palveleva selvitys tuulivoimatuotannon maakuntakaavallisista edellytyksistä Kainuun, Pohjois Savon, Pohjois Karjalan, Etelä Savon, Etelä Karjalan ja Keski Suomen maakuntien alueella. Hankkeen hallinnoijana toimii Etelä Karjalan liitto. Hankkeen muut osallistujatahot ovat Kainuun maakunta kuntayhtymä, Pohjois Savon liitto, Pohjois Karjalan maakuntaliitto, Etelä Savon maakuntaliitto sekä Keski Suomen liitto. Hankkeeseen on saatu ympäristöministeriön rahoitusta, ja se käynnistyi keväällä 2010. Selvitys valmistuu kesällä 2011. Tuulivoiman vaikutustarkastelut keskittyvät energiatuotannon ilmastonäkökulmaan, asutukseen, rakennettuun ympäristöön, voimassa oleviin kaavoihin, elinkeinotoimintaan, lentoturvallisuuteen, eläimistöön ja kasvillisuuteen sekä suojelualueisiin. Tarkastelussa ovat mukana myös vaikutukset matkailuun ja virkistykseen, kulttuuriympäristöön sekä viestiliikenteeseen. Konsultilla teetetään erillisselvitykset teknistaloudellisista edellytyksistä ja maisemavaikutuksista sekä koko hankkeen yhteenveto. Alustavasti voidaan hahmotella, että maakunnista tulisi maakuntakaavoissa esitettäväksi vähintään 3 4 aluetta, jolloin kokonaisuutena 6 maakunnan alueelta voidaan puhua suuruusluokkana vähintään 20 tuulivoimatuotantoon soveltuvasta maakuntakaavassa osoitettavissa olevasta alueesta. Teknistaloudellinen selvitys valituilta alueilta Yleinen rakennettavuus, pohjavesivaikutukset, kytkentä sähköverkkoon ml. sähköverkon potentiaali, taloudellinen kannattavuuslaskenta, alueen riittävyys vähintään maakunnallisesti merkittävästä tuotannosta (tuulipuistoajatus) Maisemavaikutukset valituilta alueilta sekä vaikutukset asutukseen Tuulivoimatuotannon maisemamallinnus (3D mallinnus) valituilta alueilta, lähimaiseman analyysi Konsultin esitys maakuntakaavoihin tehtävistä varauksista ja yhteenveto kokonaisvaikutuksista Vaikutusten arviointi käynnistyy, kun kaavan vireilletulosta on ilmoitettu. Arviointi on jatkuvaa ja sen suorittaa maakunnan yhteistyöryhmän asettama ympäristö ja tasa arvovaikutusten arviointiryhmä. Arvioinnin lähtökohtana ovat kaavaa varten tehdyt tutkimukset ja selvitykset. Vaikutusten arvioinnissa huomioidaan eri sidosryhmien ja kansalaisten näkemykset ja mielipiteet. Tarvittaessa voidaan käynnistää hanke yva. Vaikutusten arviointi keskittyy seuraaviin maankäyttö ja rakennusasetuksen 1 :ssä mainittuihin merkittäviin välittömiin ja välillisiin vaikutuksiin. Tarkemmin vaikutusten arviointia on kuvattu ympäristöministeriön maankäyttö ja rakennuslaki sarjan oppaassa Osallistuminen ja vaikutusten arviointi maakuntakaavoituksessa (www.ymparisto.fi) 10
KAAVAPROSESSIN VAIHEET Kaavaprosessi jakautuu kuuteen vaiheeseen: Aloitus ja tavoitevaihe (toukokuu maaliskuu 2008) Aloitusvaiheessa laaditaan kaavan osallistumis ja arviointisuunnitelma sekä järjestetään kaavan lähtökohtia ja tavoitteita koskeva viranomaisneuvottelu. Kaavan vireilletulosta ilmoitetaan. Aloitusvaiheessa osallistumis ja arviointisuunnitelmasta (OAS) tiedotetaan ja varataan mahdollisuus palautteen antamiseen. Tehdään alustavia luontokartoituksia. Maakuntahallitus päättää vaihekaavan laadinnasta ja hyväksyy osallistumis ja arviointisuunnitelman ja siihen sisältyvän kaavan tavoitteen. Valmisteluvaihe (maaliskuu 2008 tammikuu 2011) Valmisteluvaiheessa tehdään tarvittavat selvitykset ja arvioidaan niiden pohjalta vaikutuksia yhdessä osallisten kanssa. Selvitykset sekä muu kaavaan liittyvä valmistelumateriaali asetetaan vaiheen lopussa nähtäville. Maakuntahallitus päättää valmistelumateriaalin nähtävillepanon. Ehdotusvaihe (tammikuu syyskuu 2011) Ehdotusvaiheessa laaditaan kaavaehdotus valmisteluvaiheesta saadun palautteen ja mahdollisten lisäselvitysten perusteella. Vaikutusten arviointia tarkennetaan ja laaditaan kaavaselostus. Vaihe päättyy kaavaehdotuksen nähtäville asettamiseen. Jos kaavaehdotusta muutetaan olennaisesti nähtävilläolon jälkeen, on se asetettava uudelleen nähtäville. Maakuntahallitus päättää ehdotusvaiheen nähtävillepanon. Hyväksymisvaihe (syyskuu joulukuu 2011) Hyväksymisvaiheessa käsitellään ehdotuksesta annetut muistutukset ja lausunnot, pidetään viranomaisneuvottelu ja tehdään kaavaehdotukseen tarpeelliset korjaukset. Maakuntahallitus päättää muistutusten ja lausuntojen sekä viranomaisneuvottelun huomioonottamisesta. Maakuntahallitus ja maakuntavaltuusto hyväksyvät vaihekaavan ja se saatetaan ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Maakuntakaavan hyväksymistä koskeva päätös saatetaan yleisesti tiedoksi niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Jäsenkuntien ja niiden jäsenten katsotaan saaneen pöytäkirjassa mainituista päätöksistä tiedon sinä päivänä, jona pöytäkirja on asetettu nähtäväksi. MRL 188 :n 5 momentin kaavaa koskevan päätöksen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon silloin, kun päätös on kuntalain 63 :n mukaisesti asetettu julkisesti nähtäville. Maakuntakaavan hyväksymistä koskevaan päätökseen voi hakea muutosta valittamalla suoraan ympäristöministeriöön. Valitusaika on 30 päivää päätöksen tiedoksisaannista. Vahvistamisvaihe (kevät 2012 ) Vahvistamisvaiheessa ympäristöministeriö arvio kaavan lainmukaisuuden ja vahvistaa kaavan kokonaan tai jättää sen osittain tai kokonaan vahvistamatta. Vahvistamisvaiheessa maakuntakaavaan voidaan vielä tehdä ministeriössä oikaisunluonteisia korjauksia ja liiton suostumuksella vähäisiä muutoksia. Täytäntöönpano ja seurantavaihe (kevät 2012 ) Liitto seuraa kaavan tavoitteen toteutumista ja kaavan muutostarpeita. 11
VAIHE 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 1. Aloitus ja tavoitevaihe Selvitykset, tutkimukset OAS 1.viranomaisneuvottelu Valmisteluvaihe Selvitykset Kuuleminen Ehdotusvaihe Kuuleminen Hyväksymisvaihe 2.viranomaisneuvottelu Maakuntahallitus Maakuntavaltuusto Vahvistaminen Alistaminen vahvistettavaksi YM:n vahvistuspäätös Täytäntöönpano ja seuranta Täytäntöönpanopäätös Mahdolliset jatkovalitukset Seuranta Kaavaprosessin vaiheet OSALLISTUMISMENETTELYT JA TIEDOTTAMISEN TAVAT Osallistuminen ja vuorovaikutusmenetelmät liittyvät tiedon jakamiseen, tiedon hankkimiseen ja yhteistoimintaan. Vuorovaikutusmenetelmät kaavaprosessin eri vaiheissa Tiedon jakaminen Tiedon hankkiminen Yhteistoiminta Kuulutus Kirjallinen mielipide Lausunto Muistutus Nähtävillepano Tiedotustilaisuus Ohjausryhmä Viranomaisneuvottelu Aloitus ja tavoitevaihe Valmisteluvaihe Ehdotusvaihe Hyväksymisvaihe Vahvistamisvaihe 12
Tiedottamisen lakisääteisiä menettelyjä ovat kaavan vireilletulosta ilmoittaminen, osallistumis ja arviointisuunnitelman (OAS), kaavaluonnoksen ja kaavaehdotuksen nähtävillä oloon liittyvät kuulemiset, jolloin osalliset voivat lausua mielipiteensä. Nähtävillä oloista ilmoitetaan niin kuin Keski Suomen liiton ilmoitusten julkaisemisesta on päätetty ja niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnissa julkaistaan (Maankäyttö ja rakennusasetus 12 )(MRA 12 ). Lehti ilmoitukset julkaistaan alueella ilmestyvissä maakunnallisissa lehdissä Keskisuomalainen ja Keski Suomen Viikko. Lakisääteisistä menettelyistä tiedotetaan myös Keski Suomen liiton www sivuilla (www.keskisuomi.fi). Kukin kunta täydentää tiedottamista tekemiensä tiedottamispäätösten mukaisesti. Maakunnassa toimiville tiedotusvälineille, kuten paikallisradioon ja tv:oon sekä seudullisiin, alueellisiin ja paikallisiin lehtiin laaditaan tiedotteita vaihemaakuntakaavan valmistelun etenemisestä. Valmistelun vaiheista saa tietoa koko kaavaprosessin ajan suoraan Keski Suomen liiton alueiden käytön yksiköstä (ks. yhteystiedot) tai Keski Suomen liiton Internet sivuilta, jota käytetään vaihemaakuntakaavan pääasiallisena tiedotuskanavana. Kaavan valmistamisen kaikista merkityksellisistä vaiheista ja päivämääristä tiedotetaan maakuntaliiton Internet sivuilla ja sähköpostitse kaavan tekoon osallistuneiden yhteistyöryhmien jäsenille. Suunnitteluun liittyvät keskeiset asiakirjat löytyvät myös liiton kotisivuilta. Edellä esitettyjen osallistumis ja vuorovaikutusmenettelyjen lisäksi osallisilla on mahdollisuus vaikuttaa ja antaa palautetta koko kaavaprosessin ajan. Kirjallista palautetta on mahdollista antaa suoraan kaavan laatijoille postitse, faksilla tai sähköpostilla. Suullista palautetta on mahdollista antaa tiedotus ja keskustelutilaisuuksissa, puhelimitse tai henkilökohtaisesti. Osallisten antama palaute käsitellään kirjallisena toimiston valmisteluryhmässä, ympäristö ja tasaarvovaikutusten ryhmässä sekä maakuntahallituksessa. Palaute menee tiedoksi maakuntavaltuustolle. Palaute ja siihen reagointi laitetaan vaihemaakuntakaavan Internet sivustolle. Kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä lähetetään viipymättä tieto niille kunnan jäsenille ja muistutusten tekijöille, jotka kaavan nähtävillä ollessa ovat sitä kirjallisesti pyytäneet ja samalla ilmoittaneet osoitteensa (MRL 67 ). Kaavan valmistamisen kaikista merkityksellisistä vaiheista ja päivämääristä tiedotetaan maakuntaliiton Internetsivuilla ja sähköpostitse kaavan tekoon osallistuneiden yhteistyöryhmien jäsenille. KAAVAN VALMISTELU Vaihemaakuntakaavan käytännön valmistelusta vastaa Keski Suomen liiton toimiston valmisteluryhmä (MRL 26 ). Kaavan valmistelua johtaa suunnittelujohtaja Olli Ristaniemi. Maakuntakaavan esittelee ja sisällöstä vastaa maakuntahallitukselle maakuntajohtaja Anita Mikkonen. Keski Suomen liiton toimiston valmisteluryhmä: Juuso Huhtala Pekka Kokki Jarmo Koskinen Hanna Kunttu Tuula Niemistö Katriina Peltonen Jarkko Pietilä Olli Ristaniemi Reima Välivaara 13
Vaihemaakuntakaavan turvetuotantoa ja suoluontoa varten perustettiin selvitysryhmä, jonka nimenä on turvemaa ja suoluontotutkimusten selvitysryhmä. Se ei ole kunnallinen toimielin vaan asiantuntijaryhmä, jota käytetään valmistelussa. Selvitysryhmä ei osallistu vaihemaakuntakaavaa koskevaan päätöksentekoon. Turvemaa ja suoluontotutkimusten selvitysryhmän jäsenet ovat: Heli Korhonen (varaedustaja Teijo Peltonen) Jukka Kivitalo (varaedustaja Maija Liisa Jokinen) Kimmo Virtanen Ansa Selänne Päivi Halinen Antti Maukonen Tuomas Haapalehto Pauli Rintala (varaedustaja Aulikki Kallio) Irma Toikkanen (varaedustaja Mikko Survo) Risto Sulkava (varaedustaja Markku Julkunen) Jaakko Silpola (varaedustaja Pirkko Selin) Satu Helynen (varaedustaja Arvo Leinonen) Harri Pitkäranta Pekka Salminen Seppo Kahilainen (varaedustaja Tuija Mäkinen) Helena Pihlajasaari (varaedustaja Ulla Lauttamus) Kauko Lehtonen (varaedustaja Pekka Lankia) Kari Yksjärvi (varaedustaja Marja Leena Makkonen) Ahti Weijo (varaedustaja Tapo Lehtoranta) Lauri Ijäs Arto Heinjoki (varaedustaja Jorma Pienimaa) Karstulan kunta Multian kunta Geologian tutkimuskeskus Keski Suomen ELY keskus Keski Suomen ELY keskus Metsähallitus Metsähallitus Metsänomistajien liitto Järvi Suomi MTK Keski Suomi SLL Keski Suomen piiri Turveteollisuusliitto VTT Ympäristöministeriö Ympäristöministeriö Maakuntahallitus Maakuntahallitus (pj.) Maakuntahallitus Maakuntahallitus Jyväskylän Energia Vapo UPM Selvitysryhmän puheenjohtajana toimii Helena Pihlajasaari, varapuheenjohtajana Martti Ahokas ja sihteerinä Hanna Kunttu ja Katriina Peltonen. Tuulivoimaselvitystä ohjaa kuuden maakunnan työryhmä. Liitosta siinä on mukana Olli Ristaniemi. 14
YHTEYSTIEDOT Kaavan laatijan yhteystiedot: Keski Suomen liitto Sepänkatu 4 40100 JYVÄSKYLÄ puh. 020 7560 220 faksi 217 733 http://www.keskisuomi.fi sähköposti: etunimi.sukunimi@keskisuomi.fi suunnittelujohtaja Olli Ristaniemi p. 040 595 0052 olli.ristaniemi@keskisuomi.fi - maakuntakaavoituksen johto liikenneinsinööri Pekka Kokki p. 040 595 0006 pekka.kokki@keskisuomi.fi - liikenne maakuntainsinööri Jarmo Koskinen p. 040 595 0007 jarmo.koskinen@keskisuomi.fi - alue ja yhdyskuntarakenne - turvetuotanto tutkija Katriina Peltonen p. 040 759 0933 katriina.peltonen@keskisuomi.fi - sihteerin tehtävät - tilasto ja tausta aineiston kokoaminen - luontokartoitukset maakuntasuunnittelija Jarkko Pietilä p.0400 503 795 jarkko.pietila@keskisuomi.fi - kulttuuriympäristöt - alueellisen kehityksen seuranta, analyysi ja ennakointi ympäristöpäällikkö Reima Välivaara p.040 595 0918 reima.valivaara@keskisuomi.fi - suojelualueet - luonnonsuojelu - ympäristövaikutusten arviointi maakuntasuunnittelija Hanna Kunttu p. 040 591 5901 hanna.kunttu@keskisuomi.fi - osallistumis ja arviointisuunnitelma - sihteerin tehtävät - tilasto ja tausta aineiston kokoaminen ATK valmistelija Juuso Huhtala p. 040 595 0174 juuso.huhtala@keskisuomi.fi - julkaisut - paikkatietoaineistot - tilasto ja tausta aineiston kokoaminen ATK piirtäjä Tuula Niemistö p. 040 595 0561 tuula.niemisto@keskisuomi.fi - kaavakartta - paikkatietoaineistot - tilasto ja tausta aineiston kokoaminen 15