KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA (3. VMK) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA (3. VMK) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TURVETUOTANTOALUEET SUOLUONTOALUEET Maakuntahallitus , Nähtävillä Ohjausryhmä , viranomaisneuvottelu (päivitys ) 1

2 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN LAINSÄÄDÄNNÖLLINEN POHJA Vuorovaikutus kaavaa valmisteltaessa määritetään yhtenäisin perustein riippumatta siitä, onko kyse yleisluonteisesta (maakuntakaava) tai yksityiskohtaisesta (asemakaava) kaavamuodosta. Asianosaisten ja osallisten osallistumismuodot määritellään kussakin tapauksessa erikseen. Menettelytapoja valittaessa on otettava huomioon vaikutusalueen laajuus, maankäytön merkittävyys ja osallisten määrä. Kaikki mainitut seikat korostavat yleisen tiedottamisen merkitystä, kun kyseessä on maakuntakaava. Osallisiksi luetaan tässä maakuntakaavassa sekä kansalais- ja viranomaistahoja että julkisia (kuntia ja seurakuntia sekä metsäkeskuksia) ja yksityisiä yhteisöjä (kuten yhtiöitä, osuuskuntia ja yhdistyksiä). Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS) esitetään osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt sekä se, miten kaavan vaikutuksia arvioidaan. OAS:a koskeva säännös on maakunnan liittoa velvoittava, minkä noudattamatta jättäminen johtaa myös menettelytapavirheeseen. Vaikka OAS:sta ilmoittaminen voidaan käsitellä kaavoituskatsauksessa, liitto tiedottaa asiasta kuten jäljempänä tiedottamisen yhteydessä on mainittu. Henkilökohtaista tiedottamista kirjeellä tms. tavalla ei suoriteta. (Maankäyttö- ja rakennuslaki 63 ) (MRL 63 ): Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireilletulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä. Ilmoittaminen on järjestettävä kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla. Ilmoittaminen voi tapahtua myös kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä. Mielipiteen voi esittää kirjallisesti tai suullisesti. Vuorovaikutus säädellään seuraavasti (MRL 62 ); säännös on maakunnan liittoa velvoittava, minkä noudattamatta jättäminen johtaa menettelytapavirheeseen: Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN AJANTASAISUUS Mikäli prosessin aikana suunnittelutehtävä olennaisesti muuttuu, voidaan tarpeen mukaan muuttaa OAS:aa. Sitä päivitetään koko kaavaprosessin ajan tarpeiden mukaan. Viimeisimmät päivitykset on merkitty punaisella. 2

3 OSALLISET Maankäyttö- ja rakennuslaki määrittelee osallisuuden laajasti (MRL 62 ). Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia ovat myös viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Alla on listattu esimerkinomaisesti 3. vaihemaakuntakaavan osallisia. Maanomistajat Ne, joiden asumiseen, työntekoon ja muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa Viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään Kaava-alueen maa- ja vesialueiden omistajat ja haltijat Kaava-alueen ulkopuolisen maa- ja vesialueen omistajat ja haltijat Kaavan vaikutusalueen asukkaat Yritys ja elinkeinoharjoittajat Alueella työssä tai koulua käyvät henkilöt Yritysten ja laitosten palvelujen käyttäjät Luontomatkailijat ja virkistyskäyttäjät Maakunnan alueen kunnat Naapurimaakunnat Ympäristöministeriö Työvoima- ja elinkeinoministeriö / GTK Liikenne- ja viestintäministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Metsähallitus, Museovirasto, Tiehallinto, Keski-Suomen metsäkeskus, Geologian tutkimuskeskus (GTK) Itä-Suomen yksikkö, Keski-Suomen museo, Keski-Suomen TE-keskus, Keski-Suomen tiepiiri, Keski-Suomen ympäristökeskus ja Länsi-Suomen lääninhallitus Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään Viranomaisluonteisia tehtäviä hoitavat yhteisöt: Huoltovarmuuskeskus Alueellisella tasolla toimivat yhteisöt: Keski-Suomen Kauppakamari, Suomen luonnonsuojeluliiton Keski- Suomen piiri, MTK Keski-Suomi, Keski-Suomen yrittäjät ry, Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi Valtakunnalliset edunvalvontajärjestöt: MTK ja Turveteollisuusliitto Elinkeinoelämää edustavat keskeiset yhteisöt: Infra ry Asukkaita edustavat yhteisöt sekä harrastusyhdistykset: Suomen lintutieteellinen yhdistys 3

4 SUUNNITTELUN KOHDE- JA VAIKUTUSALUE Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaavan suunnittelun kohdealue käsittää maakunnan kuuden seutukunnan alueet. Nämä ovat Joutsan, Jyväskylän, Jämsän, Keuruun, Saarijärven-Viitasaaren ja Äänekosken seutukunnat. Kaavan välitön vaikutusalue on jonkin verran maakuntaa suurempi, koska turvetuotannon työllisyysvaikutukset, vesistövaikutukset ja välilliset vaikutukset ulottuvat maakunnan rajojen ulkopuolelle. Välittömät vaikutukset kohdistuvat ennen muuta vesistöihin. Kaava-alue sekä arvio vaikutusalueesta Turvetta tullaan tuottamaan Keski-Suomessa oleviin kulutuskohteisiin (mm. Jyväskylä sekä Jämsänjokilaakson ja Äänekosken teollisuus) myös maakunnan ulkopuolella Etelä-Pohjanmaan, Keskipohjanmaan ja mah- 4

5 dollisesti myös Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon alueilla. Turpeen poltolla on myös suorat vaikutukset ilman laatuun ja mm. kasvihuonekaasupäästöihin. Turpeen nostolla on ympäristövaikutuksia, mm. vesistöihin, luonnon monimuotoisuuteen ja elinympäristöihin ja maisemaan. Nostolla on myös meluja pölyvaikutuksia. Turpeen nostolla eri käyttötarkoituksiin on jo sellaisenaan vaikutusta ilmastonmuutokseen, sillä turvesoihin sitoutuu ja varastoituu runsaasti hiiltä. Kuljetettavien määrien ollessa suuria on turvekuljetuksilla huomattava vaikutus liikenneverkkoihin ja -virtoihin. Osaltaan suojeltavat suot vaikuttavat seutukuntien taloudelliseen kehitykseen ja hyötykäyttömahdollisuuteen positiivisesti mm. virkistyksen ja luontomatkailun kautta. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaavan laatimisen lähtötilanne Maakuntakaava sisältää maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaan yleispiirteisen suunnitelman alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osa-alueella. Maakuntakaavan tehtävä on määrittää alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoittaa aluevarauksia alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamisen kannalta tarpeellisessa laajuudessa ja tarkkuudella. Keski-Suomen maakuntakaava hyväksyttiin maakuntavaltuustossa Maakuntakaava on alistettu ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Maakuntavaltuusto päätti myös esittää ympäristöministeriölle, että voimassa olevat Keski-Suomen seutukaavat kumotaan. Vahvistettavana oleva maakuntakaava on ns. kokonaismaakuntakaava. Se käsittää asutusrakenteen, liikenteen, teknisen huollon, luonnonvarat, erityistoiminnot, kulttuuriympäristön, luonnonsuojelun ja virkistyksen. Kaava pitää sisällään turvetuotannon aluevarauksia ja vyöhykkeitä sekä soita Natura 2000-verkostoon kuuluvina alueina että luonnonsuojelualueina. Valmisteilla ovat myös Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskusta koskeva 1. vaihemaakuntakaava (1. VMK) sekä maa-aineshuoltoa koskeva 2. vaihemaakuntakaava (2. VMK). Vahvistettavana oleva kaava ja keskeinen taustamateriaali sekä vaihemaakuntakaavojen aineistot ovat nähtävillä Keski-Suomen liiton Internet-sivuilla osoitteessa Tavoitteet 3.vaihemaakuntakaavan tavoitteena on turvata Keski-Suomen maakunnassa turvetuotannon tarpeet sekä turvata suojelullisesti arvokkaat suoluonnon kohteet. Kaavassa osoitetaan turvetuotantoon soveltuvat suot energiaturpeen raaka-ainetarpeen tyydyttämiseksi. Tavoitteena on myös selvittää turvetuotantoon soveltuvien soiden luontoarvot ja täydentää merkitykseltään maakuntakaavatasoisia suoluonnon kohteita. Turpeenottoalueiksi varataan ensisijaisesti jo ojitettuja soita valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti. Tavoitteita ollaan päivittämässä ja tällä saattaa olla vaikutusta myös kaavan tavoitteisiin. Kaavassa kiinnitetään erityistä huomiota maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin sekä luonnonarvojen vaalimiseen (MRL 28 ). Vaihemaakuntakaava tulee täydentämään merkittävältä osalta vahvistettavana olevaa maakuntakaavaa. 5

6 Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Keski-Suomen maakuntasuunnitelma on hyväksytty maakuntavaltuustossa Suunnitelmassa esitetyn vision mukaan Keski-Suomi on tulevaisuudessa tiedolla, taidolla ja yrittäjyydellä tulevaisuuttaan rakentava elämänlaadun maakunta. Maakuntasuunnitelman mukaan bioenergian ja muiden uusiutuvien energiamuotojen käytön lisääminen edellyttää raaka-ainevarojen turvaamista. Puuenergian käyttöä pyritään lisäämään, mutta se vaatii turvetta tukipolttoaineena. Turvetuotantoa harjoitetaan siinä laajuudessa, että turve riittää lämpölaitoksille ja teollisuudelle. Turvetuotannon vaikutuksia on tarkasteltava valuma-alueittain ottaen huomioon vesiensuojelun asettamat vaatimukset sekä luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen. Myös maakuntasuunnitelmaan on kirjattu valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kannanotto, että turvetuotantoalueiksi varataan ensisijaisesti jo ojitettuja soita. Maakunnan suunnittelujärjestelmä Keski-Suomen maakuntaohjelmassa (hyväksytty ) todetaan, että turpeella on suuri merkitys Keski-Suomen energiahuollossa. Energiahuollon omavaraisuutta ja uusiutuvien energialähteiden (mm. turve hitaasti uusiutuvana biopolttoaineena) osuutta maakunnan energiantuotannossa lisätään. Energiankäytössä tavoitteena on tehokkuus ja energian säästö sekä energian saannin häiriöttömyys. Turvetuotannosta noin 10 % käytetään ympäristöturpeena mm. karjatalouden vesistövaikutusten ehkäisyyn. 6

7 Keski-Suomen energiatase 2004 Puu 4278 GWh Vesivoima 170 GWh Tuontisähkö 5005 GWh Teollisuus GWh Turve 2211 GWh Hiili 44 GWh Jäteliemi 2266 GWh Rakennusten lämmitys 4556 GWh Öljy REF Muut YHT GWh Muu kulutus 1200 GWh 203 GWh Liikenne 731 GWh 2626 GWh GWh GWh Bioenergiaklusterin tavoitteeksi on maakuntahallitus asettanut, että Keski-Suomi on bioenergia-alan johtava osaamiskeskittymä Suomessa ja bioenergian tehokas hyödyntäjä. Turpeen vuotuiseksi lisäkäyttötavoitteeksi on klusteriohjelmassa asetettu 1100 GWh (gigawattitunti) vuoteen 2015 mennessä, mikä vastaa 27,5 % kaikkien bioenergioiden lisäkäyttötavoitteesta. Keski-Suomessa suo- ja turvemaa-alueiden kokonaispinta-ala on ha. Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tekemät tutkimukset kattavat Keski-Suomen yli 20 ha kokoisten soiden yhteispinta-alasta (n ha) noin 40 % ( ha). Näistä jo GTK:n tutkimista soista noin ha on todettu turvetuotantoon soveltuvaksi turpeen laadun ja määrän perusteella. Keski-Suomessa suojeltu tai suojeluun varattu suopintaala on yhteensä noin ha. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tulivat voimaan Niillä linjataan maamme alueiden käyttöä pitkälle tulevaisuuteen. Tavoitteiden tarkoituksena on vastata niihin ongelmiin, joita asettavat alueidenkäytölle mm. muuttoliike, yhdyskuntarakenteen hajautuminen, elinympäristön laatuvaatimukset, luonnon- ja rakennusperinnön säilyminen ja yhteysverkkojen toimivuus. Tavoitteita ollaan tarkistamassa ja tarkistus tullee voimaan vuonna

8 Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista tulee edistää maakunnan suunnittelussa ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Huomattava osa tavoitteista on kohdennettu koskemaan maakunnan suunnittelua ja nimenomaan maakuntakaavoitusta. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttaminen ja huomioiminen Vaihemaakuntakaavan kannalta keskeiset tavoitteet liittyvät luonnonvaroihin. Yleistavoitteiden mukaan alueidenkäytöllä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville. Alueidenkäytössä ja sen suunnittelussa otetaan huomioon luonnonvarojen sijainti ja hyödyntämismahdollisuudet. Erityistavoitteiden mukaan maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon turvetuotantoon soveltuvat suot ja sovitettava yhteen tuotanto- ja suojelutarpeet. Turpeentuotantoalueiksi varataan aiemmin mainitun mukaisesti ensisijaisesti jo ojitettuja soita. Lisätietoja valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista saa ympäristöhallinnon Internet-sivuilta VAIHTOEHDOT Vaihemaakuntakaavan sisällön vaihtoehtoina tulevat olemaan tutkimusten ja selvitysten perusteella tehtävät toteuttamisvaihtoehdot. Kyseeseen tulevat erilaiset rajausvaihtoehdot, esitystapa sekä määräys- ja merkintätekniikka. 8

9 ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET MRL 9 : Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Maakuntahallitus on tehnyt (136 ) päätöksen suo- ja turvetutkimusten käynnistämiseksi maakuntakaavoitusta varten. Kaavaa varten kartoitetaan turvetuotantoon soveltuvat suot ja selvitetään turvetuotantoon soveltuvien soiden luontoarvot. Hankkeessa keskitytään seuraaviin asioihin: Osavaihe I: Olemassa olevan tiedon hyödyntäminen Listaus aiemmin tutkituista turvetuotantoon soveltuvista soista Luontokartoitukset (em. soiden luontokartoitukset) Ojitustilannekartoitus (täydentävät kartoitukset noin 150 suon osalta) Osavaihe II: Harvapistekartoitus Harvapistekartoitus (kohteena potentiaaliset, mutta vielä tutkimattomat turvemaa-alueet) Luontokartoitukset (kohteena harvapistekartoituksella saadut suot) Ojitustilannekartoitus (harvapistekartoituksella saadut suot) Selvityksessä hyödynnetään mm. ympäristöministeriön valmisteilla olevaa Turvetuotanto maakuntakaavoituksessa opasta (arvio valmistumisajankohdasta ), Geologian tutkimuskeskuksen turvetietokantaa, Keski-Suomen ympäristökeskuksen luontotietokantaa ja maakuntakaavoitusta varten tehtyjä suoja vesistövaikutusselvityksiä. Vaihemaakuntakaavan vaikutusten arviointi käynnistyy, kun kaavan vireilletulosta on ilmoitettu. Arviointi on jatkuvaa ja sen suorittaa maakunnan yhteistyöryhmän asettama ympäristö- ja tasa-arvovaikutusten arviointiryhmä. Arvioinnin lähtökohtana ovat kaavaa varten tehdyt tutkimukset ja selvitykset. Vaikutusten arvioinnissa huomioidaan eri sidosryhmien ja kansalaisten näkemykset ja mielipiteet. Tarvittaessa voidaan käynnistää hanke-yva. Vaikutusten arviointi keskittyy seuraaviin maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 :ssä mainittuihin merkittäviin välittömiin ja välillisiin vaikutuksiin (kaavan sisältö kursivoinnilla merkittävän vaikutuskohteen jäljessä): ihmisen elinoloihin ja elinympäristöön (turvetuotantoalueet, luontoarvot) maa- ja kallioperään, veteen (turvetuotantoalueet), ilmaan ja ilmastoon (turvetuotantoalueet) kasvi- ja eläinlajeihin (turvetuotantoalueet, luontoarvot), luonnon monimuotoisuuteen (luontoarvot) ja luonnonvaroihin (turvetuotantoalueet) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen (turvetuotantoalueet) sekä liikenteeseen kaupunkikuvaan, maisemaan (turvetuotantoalueet), kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön 9

10 Tarkemmin vaikutusten arviointia on kuvattu ympäristöministeriön maankäyttö- ja rakennuslaki sarjan oppaassa Osallistuminen ja vaikutusten arviointi maakuntakaavoituksessa ( KAAVAPROSESSIN VAIHEET Kaavaprosessi jakautuu kuuteen vaiheeseen: Aloitus- ja tavoitevaihe (toukokuu-maaliskuu 2008) Aloitusvaiheessa laaditaan kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä järjestetään kaavan lähtökohtia ja tavoitteita koskeva viranomaisneuvottelu. Kaavan vireilletulosta ilmoitetaan. Aloitusvaiheessa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (OAS) tiedotetaan ja varataan mahdollisuus palautteen antamiseen. Tehdään alustavia luontokartoituksia. Maakuntahallitus päättää vaihekaavan laadinnasta ja hyväksyy osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja siihen sisältyvän kaavan tavoitteen. Valmisteluvaihe (maaliskuu 2008 joulukuu 2010) Valmisteluvaiheessa tehdään tarvittavat selvitykset ja arvioidaan niiden pohjalta vaikutuksia yhdessä osallisten kanssa. Selvitykset sekä muu kaavaan liittyvä valmistelumateriaali asetetaan vaiheen lopussa nähtäville. Maakuntahallitus päättää valmistelumateriaalin nähtävillepanon. Ehdotusvaihe (tammikuu-toukokuu 2011) Ehdotusvaiheessa laaditaan kaavaehdotus valmisteluvaiheesta saadun palautteen ja mahdollisten lisäselvitysten perusteella. Vaikutusten arviointia tarkennetaan ja laaditaan kaavaselostus. Vaihe päättyy kaavaehdotuksen nähtäville asettamiseen. Jos kaavaehdotusta muutetaan olennaisesti nähtävilläolon jälkeen, on se asetettava uudelleen nähtäville. Maakuntahallitus päättää ehdotusvaiheen nähtävillepanon. Hyväksymisvaihe (toukokuu-joulukuu 2011) Hyväksymisvaiheessa käsitellään ehdotuksesta annetut muistutukset ja lausunnot, pidetään viranomaisneuvottelu ja tehdään kaavaehdotukseen tarpeelliset korjaukset. Maakuntahallitus päättää muistutusten ja lausuntojen sekä viranomaisneuvottelun huomioonottamisesta. Maakuntahallitus ja maakuntavaltuusto hyväksyvät vaihekaavan ja se saatetaan ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Maakuntakaavan hyväksymistä koskeva päätös saatetaan yleisesti tiedoksi niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Jäsenkuntien ja niiden jäsenten katsotaan saaneen pöytäkirjassa mainituista päätöksistä tiedon sinä päivänä, jona pöytäkirja on asetettu nähtäväksi. MRL 188 :n 5 momentin kaavaa koskevan päätöksen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon silloin, kun päätös on kuntalain 63 :n mukaisesti asetettu julkisesti nähtäville. Maakuntakaavan hyväksymistä koskevaan päätökseen voi hakea muutosta valittamalla suoraan ympäristöministeriöön. Valitusaika on 30 päivää päätöksen tiedoksisaannista. Vahvistamisvaihe (kevät 2012-) Vahvistamisvaiheessa ympäristöministeriö arvio kaavan lainmukaisuuden ja vahvistaa kaavan kokonaan tai jättää sen osittain tai kokonaan vahvistamatta. Vahvistamisvaiheessa maakuntakaavaan voidaan vielä tehdä ministeriössä oikaisunluonteisia korjauksia ja liiton suostumuksella vähäisiä muutoksia. Täytäntöönpano- ja seurantavaihe (kevät 2012-) Liitto seuraa kaavan tavoitteen toteutumista ja kaavan muutostarpeita. 10

11 VAIHE Aloitus- ja tavoitevaihe Selvitykset, tutkimukset OAS 1.viranomaisneuvottelu Valmisteluvaihe Selvitykset Kuuleminen Ehdotusvaihe Kuuleminen Hyväksymisvaihe 2.viranomaisneuvottelu Maakuntahallitus Maakuntavaltuusto Vahvistaminen Alistaminen vahvistettavaksi YM:n vahvistuspäätös Täytäntöönpano ja seuranta Täytäntöönpanopäätös Mahdolliset jatkovalitukset Seuranta Kaavaprosessin vaiheet OSALLISTUMISMENETTELYT JA TIEDOTTAMISEN TAVAT Osallistuminen ja vuorovaikutusmenetelmät liittyvät tiedon jakamiseen, tiedon hankkimiseen ja yhteistoimintaan. Vuorovaikutusmenetelmät kaavaprosessin eri vaiheissa Tiedon jakaminen Tiedon hankkiminen Yhteistoiminta Kuulutus Kirjallinen mielipide Lausunto Muistutus Nähtävillepano Tiedotustilaisuus Ohjausryhmä Viranomaisneuvottelu Aloitus- ja tavoitevaihe Valmisteluvaihe Ehdotusvaihe Hyväksymisvaihe Vahvistamisvaihe 11

12 Tiedottamisen lakisääteisiä menettelyjä ovat kaavan vireilletulosta ilmoittaminen, osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS), kaavaluonnoksen ja kaavaehdotuksen nähtävillä oloon liittyvät kuulemiset, jolloin osalliset voivat lausua mielipiteensä. Nähtävillä oloista ilmoitetaan niin kuin Keski-Suomen liiton ilmoitusten julkaisemisesta on päätetty ja niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnissa julkaistaan (Maankäyttö- ja rakennusasetus 12 )(MRA 12 ). Lehti-ilmoitukset julkaistaan alueella ilmestyvissä maakunnallisissa lehdissä Keskisuomalainen ja Keski-Suomen Viikko. Lakisääteisistä menettelyistä tiedotetaan myös Keski-Suomen liiton www-sivuilla ( Kukin kunta täydentää tiedottamista tekemiensä tiedottamispäätösten mukaisesti. Maakunnassa toimiville tiedotusvälineille, kuten paikallisradioon ja -tv:oon sekä seudullisiin, alueellisiin ja paikallisiin lehtiin laaditaan tiedotteita vaihemaakuntakaavan valmistelun etenemisestä. Valmistelun vaiheista saa tietoa koko kaavaprosessin ajan suoraan Keski-Suomen liiton alueiden käytön yksiköstä (ks. yhteystiedot) tai Keski-Suomen liiton Internet-sivuilta, jota käytetään vaihemaakuntakaavan pääasiallisena tiedotuskanavana. Kaavan valmistamisen kaikista merkityksellisistä vaiheista ja päivämääristä tiedotetaan maakuntaliiton Internet-sivuilla ja sähköpostitse kaavan tekoon osallistuneiden yhteistyöryhmien jäsenille. Suunnitteluun liittyvät keskeiset asiakirjat löytyvät myös liiton kotisivuilta. Edellä esitettyjen osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyjen lisäksi osallisilla on mahdollisuus vaikuttaa ja antaa palautetta koko kaavaprosessin ajan. Kirjallista palautetta on mahdollista antaa suoraan kaavan laatijoille postitse, faksilla tai sähköpostilla. Suullista palautetta on mahdollista antaa tiedotus- ja keskustelutilaisuuksissa, puhelimitse tai henkilökohtaisesti. Osallisten antama palaute käsitellään kirjallisena kaavan johtoryhmässä, ympäristö- ja tasa-arvovaikutusten ryhmässä sekä maakuntahallituksessa. Palaute menee tiedoksi maakuntavaltuustolle. Palaute ja siihen reagointi laitetaan vaihemaakuntakaavan Internet-sivustolle. Kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä lähetetään viipymättä tieto niille kunnan jäsenille ja muistutusten tekijöille, jotka kaavan nähtävillä ollessa ovat sitä kirjallisesti pyytäneet ja samalla ilmoittaneet osoitteensa (MRL 67 ). Kaavan valmistamisen kaikista merkityksellisistä vaiheista ja päivämääristä tiedotetaan maakuntaliiton Internet-sivuilla ja sähköpostitse kaavan tekoon osallistuneiden yhteistyöryhmien jäsenille. KAAVAN VALMISTELU Vaihemaakuntakaavan käytännön valmistelusta vastaa Keski-Suomen liiton toimiston valmisteluryhmä (MRL 26 ). Kaavan valmistelua johtaa kehittämisjohtaja Martti Ahokas ja valmistelusta vastaa suunnittelupäällikkö Olli Ristaniemi. Maakuntakaavan esittelee ja sisällöstä vastaa maakuntahallitukselle maakuntajohtaja Anita Mikkonen. Keski-Suomen liiton toimiston valmisteluryhmä: Martti Ahokas Juuso Huhtala Pekka Kokki Jarmo Koskinen Hanna Kunttu Tuula Niemistö Jarkko Pietilä Olli Ristaniemi Reima Välivaara 12

13 Vaihemaakuntakaavaa varten perustettiin selvitysryhmä, jonka nimenä on turvemaa- ja suoluontotutkimusten selvitysryhmä. Se ei ole kunnallinen toimielin vaan asiantuntijaryhmä, jota käytetään valmistelussa. Selvitysryhmä ei osallistu vaihemaakuntakaavaa koskevaan päätöksentekoon. Turvemaa- ja suoluontotutkimusten selvitysryhmän jäsenet ovat: Kunnanhallituksen pj. Heli Korhonen Karstulan kunta (varalla kunnanhallituksen 1.vpj Teijo Peltonen) Jukka Kivitalo Multian kunta (varalla kunnanhallituksen pj. Maija-Liisa Jokinen) Erikoistutkija Kimmo Virtanen Geologian tutkimuskeskus Ympäristöinsinööri Ansa Selänne Keski-Suomen ympäristökeskus (varalla luonnonsuojelupäällikkö Päivi Halinen) Suojelubiologi Anneli Suikki Metsähallitus (varalla maankäyttö- ja ympäristöpäällikkö Antti Maukonen) Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi (varalla maaseutuyrittäjä, maakuntavaltuuston jäsen Aulikki Kallio) Johtokunnan jäsen Irma Toikkanen MTK Keski-Suomi (varalla turvetuottaja Mikko Survo) Suomen Luonnonsuojeluliiton pj. Risto Sulkava SLL Keski-Suomen piiri (varalla biologi, piirihallituksen jäsen Markku Julkunen) Toimitusjohtaja Jaakko Silpola Turveteollisuusliitto (varalla ympäristöjohtaja Pirkko Selin) Teknologiapäällikkö Satu Helynen VTT (varalla johtava tutkija Arvo Leinonen) Ympäristöneuvos Harri Pitkäranta Ympäristöministeriö (varalla ylitarkastaja Jorma Keva) Luonnonsuojeluvalvoja Pekka Salminen Ympäristöministeriö Maakuntahallituksen jäsen Paavo Niiles Maakuntahallitus (varalla maakuntahallituksen jäsen Vuokko Heinonen) Maakuntahallituksen pj. Helena Pihlajasaari Maakuntahallitus (pj.) (varalla maakuntahallituksen jäsen Ulla Lauttamus) Maakuntahallituksen 1.vpj Kauko Lehtonen Maakuntahallitus (varalla maakuntahallituksen jäsen Salme Ruuth-Perälä) Maakuntahallituksen 2.vpj Kari Yksjärvi) Maakuntahallitus (varalla maakuntahallituksen jäsen Seppo Suominen) Metsänhoitaja Tapo Lehtoranta Jyväskylän Energia (varalla toimitusjohtaja Juha Lappalainen) Biologi Lauri Ijäs Vapo Energiapäällikkö Arto Heinjoki UPM (varalla käyttöinsinööri Jorma Pienimaa) Selvitysryhmän puheenjohtajana toimii Helena Pihlajasaari, varapuheenjohtajana Martti Ahokas ja sihteerinä Hanna Kunttu. 13

14 YHTEYSTIEDOT Kaavan laatijan yhteystiedot: Keski-Suomen liitto Sepänkatu JYVÄSKYLÄ puh faksi sähköposti: etunimi.sukunimi@keskisuomi.fi kehittämisjohtaja Martti Ahokas p , martti.ahokas@keskisuomi.fi - maakuntakaavaprosessin johto - maakuntakaavan oikeusvaikutukset suunnittelupäällikkö Olli Ristaniemi p , olli.ristaniemi@keskisuomi.fi - maakuntakaavaprosessin vetovastuu - kaavaselostus ja kaavakartta - tutkimukset ja selvitykset liikenneinsinööri Pekka Kokki p , pekka.kokki@keskisuomi.fi - liikenne maakuntainsinööri Jarmo Koskinen p , jarmo.koskinen@keskisuomi.fi - alue- ja yhdyskuntarakenne - turvetuotanto maakuntasuunnittelija Jarkko Pietilä p , jarkko.pietila@keskisuomi.fi - kulttuuriympäristöt - alueellisen kehityksen seuranta, analyysi ja ennakointi ympäristöpäällikkö Reima Välivaara p , reima.valivaara@keskisuomi.fi - suojelualueet - luonnonsuojelu - ympäristövaikutusten arviointi projektisihteeri Hanna Kunttu p hanna.kunttu@keskisuomi.fi - osallistumis- ja arviointisuunnitelma - sihteerin tehtävät - tilasto- ja tausta-aineiston kokoaminen ATK-valmistelija Juuso Huhtala p juuso.huhtala@keskisuomi.fi - julkaisut - paikkatietoaineistot - tilasto- ja tausta-aineiston kokoaminen ATK-piirtäjä Tuula Niemistö p , tuula.niemisto@keskisuomi.fi - kaavakartta - paikkatietoaineistot - tilasto- ja tausta-aineiston kokoaminen 14