VERTAISOPPIMINEN OPISKELIJAMODUULISSA VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ Anne-Mari Seppälä Sh AMK, YAMK-opiskelija anne-mari.seppala@tyks.fi
Miksi opiskelijamoduuli - Luokkakoot kasvaa harjoittelupaikkojen tarve lisääntyy - Terveydenhuollon monimuotoisuus lisääntyy - Kustannustehokkuus - Itsenäisyys, omatoimisuus, tiimityöskentely, jatkuva oppiminen Vertaisoppimisella voidaan vastata haasteisiin
Vertaisoppimista käytetään - Ennen potilaskontaktia / tilanteita - Kädentaidoissa mm. kanyylinlaitto, dreenin poisto - Arkisissa asioissa mm. osaston tavaroiden paikat, kirjaaminen, ergonomia - Oman tyylin löytämisessä - Yhteisöllisyydessä
Oma vastuu oppimisesta - Aktiivinen tavoitteisiin pyrkiminen oikeassa paikassa oikeaan aikaan - Ryhmän panostus / painostus - Epämukavuusalueet Ei kukaan tuu kädestä pitäen antamaan ohjeita, et lue nää ni sä tiedät. Sit haetaan ite. Niin kuin kuuluukin!
Palautteen antaminen/saaminen - Päivittäistä, loppua kohden lisääntyvää - Annetaan tietoisesti ja tiedostamatta - Pääasiassa positiivista palautetta - Arjen asioista; kun joku on tehnyt jotain ensimmäistä kertaa, onnistunut toimenpiteessä - Vahvistaa ryhmähenkeä
Kilpailutilanteet - Ei esiintynyt - Asioista päätetään ryhmän kesken Ehkä joku toimenpide, mihin kaikki haluis mennä kattoon eikä oo ees ollu sellasta et joku ois aina et mä meen sinne
Vertaisoppimisen hyvät puolet - Ryhmän tuki - Harjoittelu koetaan viihtyisämmäksi - Koetaan vähemmän stressiä - Rohkeus ja rentous lisääntyy - Asioista keskustellaan enemmän, uskalletaan kysyä - Hoitotyötä saa tehdä omana itsenään
Vertaisoppimisen hyvät puolet - Monipuolisuus mm. työtavat - Itseluottamus kasvaa Ei sitä välttämättä kehtais ees kysyä, kun siinä on se ohjaaja. Mut sit täs voidaan miettiä ihan typerimpiäkin ja oikeesti pölhöjä kysymyksiä. Mun mielestä näitten muiden opiskelijoiden kanssa pystyy olemaan semmonen kuin on. Eikä se tarkoita, et kohtelis potilaita mitenkään huonommin vaan se on semmonen vapautuneempi ja rennompi ilmapiiri, mikä varmasti välittyy sit potilaillekin!
Vertaisoppisen huonot puolet - Alussa vaikeaa hahmottaa kokonaisuutta - Vastuu opettamisesta tuntuu haastavalta - Täytyy tiedostaa oman osaamisen taso, kun ohjaa muita - Vähemmän toistoja, pidemmät välit - Erilaiset tyylit oppia/opettaa - Muistaa huomioida muut mm. toimenpiteissä
Ohjaaminen/ohjattavana oleminen - Rakentavia ja tasa-arvoisia tilanteita - Tiedon jakaminen itsestäänselvyys - Kertaaminen vahvistaa osaamista - Perusteluiden esittäminen - Uskaltaa kysyä uudelleen - ymmärrettävää Ohjaajilta saattaa joskus tulla sellasta latinasössötystä ja toiselta opiskelijalta tulee se tieto sellasena, et sä ymmärrät sen varmasti!
Opiskelijamoduulissa huomioitavaa - Tietoa moduulin tavoitteista ja tarkoituksesta mm. osaston hlökunnalle ja kouluun - Samat lähiohjaajat koko harjoittelun ajan, ohjaaja alussa tiiviisti läsnä - Taustalla työkokemusta tai muita harjoitteluita - Alussa mahdollisuus ryhmäytymiseen ennen osastolle menoa
Opiskelijamoduulissa huomioitavaa - Opiskelijoita 4-5 (2-3 +2) - Alussa pääsääntöisesti aamuvuoroa - Eteneminen vaiheittain - Tukkimiehenkirjanpitoa erilaisista toimenpiteistä jne. Ei oo kyl näin laajasti päässyt miettiin asioita, tai ylipäätään Ehkä meidän ryhmähenki on ollut avain onnistuneeseen harjoitteluun!
Christiansen, A. & Bell, A. 2010. Peer learning partnerships: exploring the experience of pre-registration nursing students. Journal of Clinical Nursing 19, 803-810. Manninen, K. 2014. Experiencin authencity the core of student learning in clinical practice.department of learning, informatics, management and ethics. Karolinska Institutet, Stockholm. Roberts, D. 2009. Friendship fosters learning: The importance of peers. Nursing Standard 23, 12, 35-41. Secomb, J. 2008. A systematic review of peer teaching and learning in clinical education. Journal of Clinical Nursing 17, 703-716. Stone, R., Cooper, S. & Cant, R. 2013. The value of peer learning in undergraduate nursing education: a systematic review. Tiainen, A-I. 2017. Sairaanhoitajaopiskelijoiden harjoittelun ohjaajien ohjausorientaatio ja sen muutokset 1999-2010. Itä-Suomen Yliopisto. Dissertations in education, humanities and theology, No 96.
KIITOS MIELENKIINNOSTA!