Valkealan liikenneturvallisuussuunnitelma

Valkealan liikenneturvallisuussuunnitelma 2003

Valkealan liikenneturvallisuussuunnitelma Kaakkois-Suomen tiepiiri Valkealan kunta Valkeala 2003

4 Valkealan liikenneturvallisuussuunnitelma Kartat: GT-rasterikartta Karttakeskus Oy, 2001 Peruskartta 1:10 000, rasteri Maanmittauslaitos, Lupa nro MMy/169/01 Valkealan opaskartta Valkealan kunta, tekninen toimi Tiehallinto Kaakkois-Suomen tiepiiri Kauppamiehenkatu 4 45100 Kouvola Puhelinvaihde 0204 22 11

Valkealan liikenneturvallisuussuunnitelma 5 TIIVISTELMÄ Valkealaan on laadittu liikenneturvallisuussuunnitelma, jossa ehdotetut toimenpiteet on tarkoitus toteuttaa seuraavan noin kymmenen vuoden aikana. Suunnitelman laatimiseen ovat osallistuneet Kaakkois-Suomen tiepiiri, Valkealan kunta, liikenne- ja viestintäministeriö, Liikenneturva ja poliisi. Liikenneturvallisuussuunnitelmassa on selvitetty Valkealan liikenneturvallisuusongelmia ja esitetty niihin parannustoimenpiteitä. Liikenneturvallisuussuunnitelman tavoitteena on parantaa liikenneturvallisuutta Valkealassa sekä tehostaa liikenneturvallisuustyötä. Valkealan lähivuosien liikenneturvallisuustyön painopistealueita ovat: Taajamien liikenneturvallisuuden parantaminen Kevyen liikenteen turvallisuuden parantaminen Liikenneympäristön mukaisen taajamien nopeusrajoitusporrastuksen käyttöönotto ja siihen liittyvä liikenneympäristön kehittäminen Valtatien 15 liikenneturvallisuuden parantaminen Pienten liikenneturvallisuustoimenpiteiden toteuttaminen Liikennekäyttäytymisen parantaminen kouluttamalla, valistamalla ja tiedottamalla Kunnan eri hallinnonalat kattavan liikenneturvallisuustyön kehittäminen ja tehostaminen. Vuosina 1996 2000 Valkealan kunnan alueella tapahtui 577 poliisin tietoon tullutta liikenneonnettomuutta. Näistä onnettomuuksista tapahtui 412 kpl yleisillä teillä ja 165 kpl kaava- ja yksityistieverkolla. Laskennalliset liikenneonnettomuuskustannukset ovat Valkealassa noin 10 milj. vuodessa laskettuna Suomessa käytettävien liikenneonnettomuuksien yksikköhintojen mukaan. Tutkimusten mukaan kunnalle aiheutuu noin 20 % näistä kustannuksista lähinnä sosiaali- ja terveystoimelle mm. sairaala- ja sosiaaliturvakustannuksina. Laskennallisesti näin arvioituna liikenneonnettomuudet aiheuttavat Valkealan kunnalle vuosittain n. 2 milj. :n kustannukset. Liikenneturvallisuutta voidaan parantaa kehittämällä liikenneympäristöä sekä tehostamalla koulutusta, valistusta, tiedotusta ja liikenteen valvontaa. Liikenneturvallisuuden parantamisen päätavoitteena on erityisesti vakavien eli kuolemaan tai loukkaantumiseen johtaneiden liikenneonnettomuuksien vähentäminen. Liikenneturvallisuussuunnitelma koskee koko Valkealan kunnan alueen yleisiä teitä, katuja ja yksityisteitä. Suunnitelmassa liikenneturvallisuuden nykytila ja ongelmakohteet on kartoitettu liikenneonnettomuustarkastelujen, asukasja asiantuntijakyselyjen ja maastotarkastelujen perusteella. Liikenneturvallisuuskyselyyn osallistui Valkealassa yli 900 henkilöä. Kysely suunnattiin mm. koulujen oppilaille ja opettajille, perhepäivähoitajille ja iäkkäiden edustajille, ammattiautoilijoille, kylätoimikunnille ja -yhdistyksille sekä kunnan tekniselle toimelle, poliisille ja tiepiirille. Lisäksi kaikilla kuntalaisilla oli mahdollisuus vastata kyselyyn kirjastossa tai sähköpostitse. Suunnitelma laatimisen yhteydessä pidettiin kaikille avoin seminaari, jossa käsiteltiin liikenneturvallisuusongelmia, tavoitteita ja liikenneturvallisuustyön tehostamista. Suunnitelmaa laatinut työryhmä tutustui maastossa paikan päällä yli 200 ongelmakohteeseen.

6 Valkealan liikenneturvallisuussuunnitelma Liikenneturvallisuussuunnitelma sisältää koko kunnan kattavan liikennejärjestelyjen parantamissuunnitelman. Suunnitelmassa esitetään liikenneturvallisuutta parantavat toimenpiteet sekä niiden kiireellisyysluokitus seuraavan noin kymmenen vuoden aikana. Toteuttamalla suunnitelmassa esitetyt toimenpiteet liikenneympäristöä voidaan parantaa sekä vähentää liikenneonnettomuuksien määrää ja lieventää niiden vakavuusastetta.esitettyjen liikenneympäristön kehittämistoimien kokonaiskustannus on yhteensä noin 15,5 milj., josta pääosa kohdistuu Tiehallinnolle kuuluviin hankkeisiin. Suuri osa toimenpiteistä on kuitenkin pieniä ja tällaiset pienet ja tehokkaat toimenpiteet pyritään toteuttamaan jo lähivuosina. Osa toimenpiteistä on jo toteutettu suunnitelman laadínnan ja käsittelyn aikana, mm. pääosa taajamien nopeusrajoitusporrastuksesta. Jos kaikki esitetyt liikenneympäristön kehittämistoimenpiteet toteutetaan, ne vähentävät Valkealassa laskennallisesti 1,85 henkilövahinko-onnettomuutta vuodessa ja saavutettavat liikenneonnettomuuskustannussäästöt ovat noin 0,72 milj. vuodessa. Lisäksi suunnitelmassa on esitetty liikenneturvallisuuskoulutuksen, -valistuksen ja -tiedotuksen kehittämistoimia, joiden toteutusvastuu on pääasiassa kunnan sosiaali- ja terveystoimella, sivistystoimella, teknisellä toimella, vapaaaikatoimella ja palo- ja pelastustoimella sekä poliisilla ja Liikenneturvalla. Liikenneturvallisuussuunnitelmaan liittyen luodaan Valkealan kunnan kotisivuille liikenneturvallisuutta koskevat sivut. Liikenneturvallisuussuunnitelman toteutumista koskeva seurantakokous järjestetään joka toinen vuosi ja siihen kutsutaan kunnan lisäksi poliisin, tiepiirin ja Liikenneturvan edustajat. Seurannalla pyritään varmistamaan, että ehdotetut toimenpiteet myös toteutetaan.

Valkealan liikenneturvallisuussuunnitelma 7 ALKUSANAT Valkealan kunta ja Kaakkois-Suomen tiepiiri ovat laatineet liikenneturvallisuussuunnitelman Valkealan kunnan alueelle. Liikenneturvallisuussuunnitelma sisältää liikennejärjestelyjen parantamissuunnitelman sekä liikenneturvallisuuden koulutus-, valistus- ja tiedotustyön kehittämistoimenpiteitä. Suunnitelmassa selvitettiin liikenneturvallisuuden kannalta vaaralliset kohteet kunnan alueella sekä laadittiin liikenneturvallisuuden parantamisen toimenpideohjelma. Suunnitelmassa on keskitytty seuraavan kymmenvuotiskauden aikana toteutettavien liikenneturvallisuustoimenpiteiden määrittämiseen. Toimenpideohjelman toteuttamisella voidaan parantaa liikenneympäristöä sekä vähentää liikenneonnettomuuksien määrää ja lieventää niiden vakavuusastetta. Liikenneturvallisuustyötä on kehitetty yhteistyössä Liikenneturvan, eri hallintokuntien ja muiden sidosryhmien kanssa seminaaritilaisuudessa. Suunnitelman laatimisen yhteydessä on valmisteltu liikenneturvallisuusaiheista aineistoa kunnan internet-sivuille. Suunnitelma on tarkoitettu ohjeellisesti noudatettavaksi. Kunta ja tiepiiri seuraavat suunnitelman toteutumista yhteisissä seurantakokouksissaan. Suunnitelmaa koskevat päätökset ja ratkaisut on tehnyt työryhmä, jonka toimintaan ovat osallistuneet: Kyösti Arola Jari Horppu Kari Parjanne Erkki Sillanpää Jari Papinoja Anita Nikkanen Tarmo Kulmala Ulf Westerstråhle Eija Tulokas Maire Karhu Ossi Lavonen Kari Kuronen Petteri Katajisto Leena Hokkanen Anna-Maija Hinkkanen Antero Rossi Valkealan kunta, tekninen toimi, puheenjohtaja Valkealan kunta, tietoimi Valkealan kunta, kaavoitus ja maankäyttö Valkealan kunta, koulutoimi Valkealan kunta, koulutoimi Valkealan kunta, sosiaalipalvelut Valkealan kunta, liikuntatoimi Valkealan kunta, pelastustoimi Kouvolan-Valkealan ktt ky, Valkealan terveysasema Kaakkois-Suomen tiepiiri Kaakkois-Suomen tiepiiri Kaakkois-Suomen tiepiiri Liikenne- ja viestintäministeriö Etelä-Suomen lääninhallitus Liikenneturvan Kouvolan aluetoimisto Kouvolan kihlakunnan poliisilaitos Liikenneturvallisuussuunnitelman ovat laatineet Valkealan kunnan, Kaakkois- Suomen tiepiirin sekä liikenne- ja viestintäministeriön toimeksiannosta Itä-Suomen Viatek Oy:ssä DI Timo Pöntinen ja RI Jussi Pitkälahti. Suunnitelman laatimiseen on myönnetty liikenne- ja viestintäministeriön liikenneturvallisuusalan kuntakannustinrahoitusta.

8 Valkealan liikenneturvallisuussuunnitelma

Valkealan liikenneturvallisuussuunnitelma 9 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ ALKUSANAT 1. JOHDANTO 11 2. LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA 12 2.1. Maankäyttö 12 2.2. Liikenneympäristö 13 2.3. Liikenneonnettomuudet 13 2.4. Kyselyt 15 2.5. Olosuhdetarkastelu 17 2.6. Yhteenveto ongelmakohteista 17 3. AIKAISEMPI LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA 18 4. LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TAVOITTEET 19 4.1. Liikenneonnettomuuksien vähentämistavoitteet 19 4.2. Liikenneturvallisuustyön painopistealueet 21 5. LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMISKEINOT 22 5.1. Lähtökohdat 22 5.2. Maankäytön suunnittelu 22 5.3. Liikenneverkon kehittäminen 22 5.4. Taajamien aluenopeusrajoitukset 23 5.5. Hirvionnettomuuksien vähentäminen 25 5.6. Kunnossapitotoimenpiteet 26 5.7. Liikennevalvonta ja valvonnasta tiedottaminen 26 5.8. Koulutus, valistus ja tiedottaminen 27 5.9. Muut toimenpiteet 27 6. LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN KEHITTÄMINEN 29 6.1. Kunnan liikenneturvallisuustyön organisointi 29 6.2. Liikenneturvallisuuskoulutus, -valistus ja tiedotus 30 6.3. Liikenneturvallisuustietoa kunnan internetsivuille 37 7. TOIMENPIDEOHJELMA 38 8. JATKOTOIMENPITEET 40 8.1. Liikenneturvallisuustyön organisointi 40 8.2. Valkealan liikenneturvallisuustyön painopisteet 41 LIITTEET

10 Valkealan liikenneturvallisuussuunnitelma LIITTEET LIITTEET LIITE 1 Kartta kyselyssä esille tulleista ongelmakohteista LIITE 2 Liikenneonnettomuudet vakavuusasteittain 1996 2000 LIITE 3 Kartta Valkealan henkilövahinko-onnettomuuksista 1996 2000 LIITE 4 Liikenneonnettomuuksien kuukausijakauma 1996 2000 LIITE 5 Liikenneonnettomuudet onnettomuustyypeittäin 1996 2000 LIITE 6 Toimenpideohjelma LIITE 7 Toimenpidekartta, koko kunta LIITE 8 Toimenpidekartta, Kirkonkylä, Jokela ja Niinistö LIITE 9 Toimenpidekartta, Tuohikotti ja Kääpälä LIITE 10 Toimenpidekartta, Selänpää LIITE 11 Kirkonkylän-Niinistön-Jokelan 30- ja 40 km/h-aluerajoitukset LIITE 12 Utin 30- ja 40 km/h-aluerajoitukset LIITE 13 Tuohikotin 30- ja 40 km/h-aluerajoitukset LIITE 14 Kääpälän 30- ja 40 km/h-aluerajoitukset LIITE 15 Vuohijärven 30- ja 40 km/h-aluerajoitukset LIITE 16 Liikenneturvallisuuskoulutus, -valistus ja -tiedotus

Valkealan liikenneturvallisuussuunnitelma 11 JOHDANTO 1. JOHDANTO Liikenneturvallisuussuunnitelma luo systemaattisen perustan liikenneturvallisuuden parantamistoimenpiteiden toteutukselle. Liikenneturvallisuutta voidaan parantaa kehittämällä liikenneympäristöä sekä tehostamalla koulutusta, valistusta, tiedotusta ja liikenteen valvontaa. Liikenneturvallisuuden parantamisen päätavoitteena on ennen kaikkea henkilövahinko-onnettomuuksien vähentäminen ja onnettomuusriskin pienentäminen. Liikenneympäristön parantaminen kuuluu tiepiirin ja kunnan teknisen toimialan vastuualueeseen. Ihmisen liikennekäyttäytymiseen ja asenteisiin voivat kunnassa parhaiten vaikuttaa sivistys-, sosiaali-, terveys- ja vapaa-ajan toimet kasvatus- ja tiedotustoiminnallaan sekä ehkäisemällä tapaturmia. Liikennevälineiden turvallisuuteen katsastustoimi ja poliisi vaikuttavat katsastustoiminnalla ja muilla kuntotarkastuksilla sekä tarkkailemalla tien päällä ajoneuvojen kuntoa. Poliisin liikennevalvonta vaikuttaa liikennekäyttäytymiseen. Poliisi osallistuu myös koulutus-, valistus- ja tiedotustyöhön mm. kouluissa, päiväkodeissa ja varuskunnissa. Hyvin organisoidulla työllä voidaan vaikuttaa moneen eri tekijään parhaan hyödyn saamiseksi. Tässä suunnitelmassa on liikenneturvallisuuden nykytilan selvityksessä kartoitettu liikenneturvallisuuden tila sekä määritetty liikenneturvallisuusongelmia liikenneonnettomuustarkastelujen, kyselyjen ja maastotarkastelujen perusteella. Nykytilan selvitys antaa lähtökohdat liikenneturvallisuustyön tavoitteille ja päämäärille sekä toimenpidetarkastelulle. Raportissa on esitetty liikenneturvallisuuden ongelmakohteet ja parantamistavoitteet sekä toimenpideohjelma jatkosuunnittelun pohjaksi. Raportissa on lisäksi esitetty periaatteet liikenneturvallisuuden seurannan järjestämisestä. Laadittu liikenneturvallisuussuunnitelma koskee Valkealan kunnan aluetta ja siinä on keskitytty seuraavan kymmenvuotiskauden aikana toteutettavien liikenneturvallisuustoimenpiteiden määrittämiseen. Suunnitelman keskeisenä tavoitteena on osoittaa liikenneturvallisuutta parantavat toimenpiteet ja niiden kiireellisyysluokitus sekä kehittää kunnan liikenneturvallisuustyötä. Suunnitelman laatimisen yhteydessä on koottu Valkealan kunnan internet-sivuja varten liikenneturvallisuusaineistoa ja -linkkejä (www.valkeala.fi).

12 Valkealan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA 2. LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA 2.1 Maankäyttö Sijainti ja alue Valkealan kunta sijaitsee Kymenlaaksossa, Etelä-Suomen läänin keskiosassa. Kunta rajoittuu Anjalankoskeen, Elimäkeen, Jaalaan, Kouvolaan, Kuusankoskeen, Luumäkeen, Mäntyharjuun ja Savitaipaleeseen. Kunnan pinta-ala on noin 1 005 km 2, josta maapinta-ala on 856 km 2 ja vesialue 149 km 2. Väestö ja työpaikat Vuoden 2000 alussa Valkealan väkiluku oli 11 341 asukasta. Maapinta-alaan suhteutettu asukastiheys vuoden 2000 alussa oli 11,3 asukasta/km 2. Asutus keskittyy muutamaan taajamaan ja kylään: Kirkonkylä-Niinistö-Jokela alueeseen, Aitomäkeen, Uttiin, Anttilaan, Kääpälään, Selänpäähän, Tuohikottiin ja Vuohijärvelle. Valkealassa on myös paljon kesäasutusta. Vuonna 2000 Valkealassa oli 3 044 kesämökkiä. Kesäasutus on keskittynyt Vuohijärvi-Repovesi-Tihvetjärvi-alueelle ja Rapojärvi-Haukkajärvi-alueelle sekä Lappalanjärven alueelle. Vuoden 1999 lopussa Valkealan kunnassa oli työpaikkoja 3 427, joista oli yhteiskunnallisissa palveluissa 1 559 (45,5 %), maa- ja metsätaloudessa 527 (15,4 %), teollisuudessa 391 (11,4 %), kauppa-, majoitus- ja ravitsemustoiminnassa 344 (10 %), rakentamisessa 184 (5,4 %), kuljetuksessa, varastoinnissa ja tietoliikenteessä 163 (4,8 %), rahoitus- ja vakuutustoiminnassa 121 (3,5 %), sähkö-, kaasu- ja vesihuollossa 15 (0,4 %), mineraalien kaivussa 9 (0,3 %) sekä työtehtävissä, joiden toimiala tuntematon 114 (3,3 %) työpaikkaa. Koulut Kunnassa on 16 koulua joista 13 on erillistä kyläkoulua. Kirkonkylän koulukeskuksessa sijaitsevat perusasteen 1.-6. luokkien koulu, ylä-asteen koulu (perusasteen 7.-9. luokat) ja lukio. Perusasteen 1.-6. luokkien kouluja ovat lisäksi Aitomäen, Anttilan, Jokelan, Kiehuvan, Kääpälän, Lappakosken, Niinistön, Oravalan, Selänpään, Tirvan, Tuohikotin, Utin ja Vuohijärven koulut. Lukuvuoden 2000 2001 alussa kouluissa oli yhteensä 1 671 oppilasta. Heistä 1 061 oli perusasteen 1. 6. luokkien oppilasta, 410 perusasteen 7. 9. luokkien oppilasta ja 200 lukiolaista. Kunta on tehnyt päätöksen, että vuonna 2003 koulutoiminta lopetetaan Anttilan, Lappakosken ja Vuohijärven kouluissa. Kaavoitustilanne Valkealan kunnan asemakaava-alueita ovat Kirkonkylä-Niinistö-Jokela-alue, Kääpälä, Harju (Laurinmäki), Lautaro, Saarenmaa, Utti (asemanseutu) Tuohikotti ja Vuohijärvi. Asuntorakentaminen keskittyy Kirkonkylän ja Lautaron alueille, mutta asuntotuotantoa on myös muilla alueilla haja-asutusalueet mukaan lukien.

Valkealan liikenneturvallisuussuunnitelma 13 LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA 2.2 Liikenneympäristö Tie- ja kaavatienverkko Valkealan tieverkon rungon muodostavat valtatiet 6 ja 15 sekä kantatie 46. Kunnan alueen päätieverkkoon kuuluvat lisäksi maantie 368 ja maantie 369. Vuoden 2000 alussa Valkealan kunnan alueella oli 326,6 km yleisiä teitä, joista valtateitä 61,4 km, kantateitä 11,2 km, maanteitä 133,6 km ja paikallisteitä 120,4 km. Kevyen liikenteen väyliä kunnan alueen yleisillä teillä on 22,9 km. Kunnan kaavatieverkon pituus on noin 70 km ja kunnan kunnossapitämiä yksityisteitä 190,3 km. Valaistuja teitä on 61,7 km, joista kunnan ylläpitämiä teitä 22,7 km ja yleisiä teitä 39 km. Vuoden 2001 alussa nopeusrajoitustilanne oli Valkealassa seuraava: Taajama-alueilla oli taajaman yleisnopeusrajoitus 50 km/h. Kustaa III tiellä sekä Kauniskankaantiellä oli 40 km/h nopeusrajoitus, samoin Kalevantiellä (mt 368) välillä Vanhatie Toikkalantie. Valtateillä 6 ja 15 sekä kantatiellä 46 oli 60 100 km/h nopeusrajoituksia. Maanteillä ja paikallisteillä oli 40 80 km/h nopeusrajoituksia. Liikennemäärät Tierekisterin 1.1.2000 sisältämien liikennelaskentatietojen mukaan valtatien 6 keskivuorokausiliikenne Valkealan kunnan kohdalla on paikasta riippuen 5 400 8 600 ajon./vrk. Valtatiellä 15 keskivuorokausiliikenne on 2 100 9 400 ajon./vrk, kantatiellä 46 1 400 2 000 ajon./vrk., maantiellä 368 eli Kalevantiellä 380 4 500 ajon./ vrk ja maantiellä 369 130 700 ajon./vrk. 2.3 Liikenneonnettomuudet Liikenneonnettomuusmäärä ja sen kehitys Onnettomuusselvityksen lähtötietoina on käytetty poliisin tietoon tulleita liikenneonnettomuuksia. Poliisin tietoon tulevat kaikki kuolemaan johtaneet liikenneonnettomuudet, noin puolet henkilövahinkoihin johtaneista liikenneonnettomuuksista sekä noin 25 30 % kaikista liikenneonnettomuuksista. Vuosina 1996 2000 Valkealan kunnan alueella tapahtui yleisillä teillä 412 poliisin tietoon tullutta liikenneonnettomuutta. Kaava- ja yksityistieverkolla onnettomuuksia oli tarkasteluajanjaksolla tapahtunut 165 kpl. Yhteensä laskien Valkealan kaavateiltä, yksityisteiltä ja yleisiltä teiltä tuli poliisin tietoon 577 onnettomuutta v. 1996 2000.

14 Valkealan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA Kuva 1. Poliisin tietoon tulleiden liikenneonnettomuuksien määrä onnettomuuksien vakavuusasteiden mukaan Valkealan kunnan alueella vuosina 1990 2000. Vuosina 1996 2000 Valkealan kunnan liikenneonnettomuuksista 12 (2,1%) johti kuolemaan ja 101 (17,5 %) muihin henkilövahinkoihin. Onnettomuuksissa kuoli 13 henkilöä ja vammautui 156 henkilöä. Onnettomuusmäärät ovat pysyneet viiden viimeisen vuoden tarkasteluajanjaksona 1996 2000 suunnilleen samalla tasolla, kuva 1. Onnettomuusmäärät voivat vaihdella tilastoissa mm. onnettomuuksien satunnaisvaihtelun vaikutuksesta, vaikka liikenneturvallisuustilanteessa ei olisi tapahtunutkaan olennaisia muutoksia. Valkealan henkilövahinko-onnettomuuksissa korostuvat valtateiden 6 ja 15 onnettomuudet. Valtateiden nopeustaso on korkea, joten niillä tapahtuvien onnettomuuksien seuraukset ovat yleensä vakavia. Lisäksi Kirkonkylä Niinistö Jokela-alueella sekä maantiellä 368 on tapahtunut paljon henkilövahinkoonnettomuuksia. Onnettomuustyypit Valkealan kunnan alueella viisivuotisjakson 1996 2000 aikana vallitsevin liikenneonnettomuustyyppi on poliisin tilaston mukaan ollut yksittäisonnettomuus, 224 onnettomuutta (38,8 %). Seuraavaksi yleisimpiä ovat olleet hirvionnettomuudet, 76 onnettomuutta (13,2 %). Kolmanneksi yleisin onnettomuustyyppi on risteämisonnettomuus 61 onnettomuutta (10,6 %), kuva 2.

Valkealan liikenneturvallisuussuunnitelma 15 LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA Kuva 2. Liikenneonnettomuustyyppijakauma Valkealassa vuosina 1996-2000 Onnettomuuskustannukset Liikenneonnettomuuksien valtakunnalliset yksikkökustannukset yleisillä teillä alkuvuoden 2000 hintatasossa olivat: kuolemaan johtanut onnettomuus 2,43 milj., vammautumiseen johtanut onnettomuus 0,32 milj., omaisuusvahinko-onnettomuus 0,017 milj. sekä henkilövahinko-onnettomuus keskimäärin 0,39 milj.. Esitetyissä yksikkökustannuksissa on otettu huomioon Tiehallinnon onnettomuustilastojen peittävyys Tilastokeskuksen tietoihin verrattuna edustavuuskertoimien avulla. Valkealan liikenneonnettomuuskustannukset ovat vuosittain noin 10 milj. laskettuna edellä mainittujen yksikkökustannusten mukaan. Tutkimusten mukaan kunnalle aiheutuu noin 20 % näistä kustannuksista lähinnä sosiaali- ja terveystoimelle mm. sairaala- ja sosiaaliturvakustannuksina. Laskennallisesti näin arvioituna liikenneonnettomuudet aiheuttavat Valkealan kunnalle vuosittain n. 2 milj. :n kustannukset. 2.4 Kyselyt Kyselyjen tarkoitus Kyselyillä hankitaan tietoa tienkäyttäjien vaaralliseksi kokemista liikenneverkon ja -ympäristön kohteista sekä tietoa tienkäyttäjien odotuksista liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Lisäksi kyselyillä saadaan esille uusia ongelmakohteita, jotka eivät tule poliisin tietoon tai muuten tilastoiduiksi. Kyselyillä pyritään aktivoimaan eri tienkäyttäjäryhmiä liikenneturvallisuustyöhön. Eri tienkäyttäjäryhmiltä saa palautetta erityyppisistä ongelmakohteista: koululaiset painottavat ongelmia jalankulkijan ja pyöräilijän asemasta liikenteessä ja ammattiautoilijat autoliikenteen näkökannalta. Kyselyjen laajuus ja suuntaaminen Kyselytutkimus tehtiin helmi-maaliskuussa 2001. Kysely tehtiin kaikilla perusasteen 1.-6. luokkien kouluilla sekä yläasteen koululla ja lukiossa. Suuren oppilasmäärän vuoksi yläasteen koululta valittiin yhdeksännet luokat ja lukios-

16 Valkealan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA ta ensimmäiset luokat. Myös kirkonkylän koululta valittiin 3. 4. luokat edustamaan Kirkonkylän koulun oppilaiden mielipidettä ja Jokelan koululta valittiin 3 4. luokat edustamaan Jokelan koulun koululaisten mielipidettä. Ammattiautoilijoita edustamaan valittiin kunnan alueella toimivat linja-autoyhtiöt sekä taksit. Iäkkäille ja perhepäivähoitajille suunnattiin kysely kunnan sosiaalitoimiston kautta. Kuntalaisilla oli mahdollisuus vastata kyselyyn kunnan kirjastossa tai sähköpostitse. Myös kylätoimikunnille lähetettiin kyselyt, joissa tiedusteltiin Valkealan liikenneturvallisuuden ongelmakohteita ja parannusehdotuksia. Lisäksi kyselyyn vastasivat poliisi, tiepiirin edustajat sekä kunnan teknisen toimen edustajat. Koulut, opettajat ja oppilaat Koululaishaastattelu lähetettiin kaikille kouluille eli 13:lle perusasteen 1. 6 -luokan koululle, yläasteen koululle sekä lukioon. Myös kyselyyn osallistuneiden luokkien opettajilla oli mahdollisuus osallistua kyselyyn. Vastauksina saatiin 41 vastausyhteenvetoa, joissa kussakin oli mukana yhden tai useamman luokan tai pienen koulun vastaukset koottuna. Vastauksissa oli mukana perusasteen luokkia 1. 9. ja lukion 1. luokat sekä kunkin vastanneen luokan opettajat. Kouluikäiset lapset ovat riskiryhmä liikenteessä. Koululaisten vastauksissa näkyvät varsinkin koulumatkoilla esiintyvät liikenteelliset ongelmapaikat. Kyselyssä esiin tulleita ongelmia ovat näkemäesteet, valaistuksen puute, kevyen liikenteen väylien puute sekä talvikunnossapito. Myös vanhempien tai jo ajokortti-ikäisten perheenjäsenten mielipiteet heijastuvat koululaisten vastauksissa. Sosiaalitoimi Sosiaalitoimen vastaajaryhminä olivat perhepäivähoitajat ja vanhusväestö. Vanhusväestön vastaukset keskittyivät kirkonkylän alueelle. Ongelmina koettiin päivittäisen elinympäristön ja asiointimatkojen varrelle sijoittuneet ajoneuvoliikenteen ja kevyen liikenteen risteämiset. Perhepäivähoitajat toivat esiin ongelmia joita he kohtaavat päivittäin liikkuessaan lasten kanssa liikenteessä. Perhepäivähoitajien esille tuomat ongelmat olivat samankaltaisia vanhusväestön kanssa. Tekninen toimi Kysely suunnattiin teknisen toimen sisällä kadunrakennus- ja kunnossapitotehtäviä hoitaville henkilöille sekä kunnossapitokaluston kuljettajille. Toimenpiteinä ehdotettiin taajamien aluenopeusrajoituksia, parannusta valtatien 15 liittymiin Kirkonkylä Niinistö Jokela-alueella, kevyen liikenteen järjestelyihin sekä koulujen ympäristöön. Kylätoimikunnat ja -yhdistykset Kyselyyn vastasivat Tuohikotin, Multamäen, Anttilan, Saarento-Jokelan, Selänpään, Tirvan seudun, Kääpälän, Valkealan kirkonkylän, Rasin ja Vuohijärven kylätoimikunnat ja -yhdistykset. Kylätoimikuntien ja -yhdistysten ongelmakohteet ja parantamistoimenpiteet olivat yleensä kylien läheisyydessä havaittuja kohteita. Tyypillisimpiä toiveita olivat: näkemäraivaukset, valaistus, kevyen liikenteen järjestelyt ja soratien päällystäminen.

Valkealan liikenneturvallisuussuunnitelma 17 LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA Ammattiautoilijat Ammattiautoilijoista kyselyyn vastasivat Valkealan taksit. Taksiautoilijat esittivät tievalaistusta valtatielle 15 välille Kauniskankaantien/Sairaalantien liittymä - mt 368 Kalevantien liittymä. Myös Toikkalantien liittymä valtatiellä 15 todettiin ongelmalliseksi ja toivottiin väistötilaa tai kääntymiskaistaa vasemmalle. Poliisi Poliisin vastauksissa esiintyi liikenneturvallisuuden kannalta ongelmallisia paikkoja lähinnä valtatiellä 15. Ongelmapaikkoja olivat valtatiellä 15 Kauniskankaantien/Sairaalantien liittymä, Jyrääntien liittymä, mt 368:n eli Kalevantien liittymä. Lisäksi valtatiellä 15 välillä Sairaalantie mt 368:n eli Kalevantien liittymä ongelmalliseksi koettiin tievalaistuksen puute. Valtatiellä 15 välillä Heparo Mäntyharjun kunnan raja koettiin ongelmaksi hitaamman liikenteen ohittamisen vaikeus. Kantatiellä 46 väli Voikkaa Oravala on poliisille tullut useita yhteydenottoja kevyen liikenteen käyttäjiltä tieosuuden vaarallisuudesta. Tiepiiri Tiepiirin edustajien kommentit sisälsivät tienpitäjän näkökulmasta kohteita, jotka ovat tulleet esiin joko liikenneonnettomuuksien kautta tai heidän omassa työssään havaitsemien vaarapaikkojen muodossa. Kohteita olivat mm. mt 369 Varuskunnantien liittymä, valtatie 15 Toikkalantien liittymä ja valtatie 15 Jyrääntien liittymä. Hirvivaara-alueiden päivittäminen valtateillä 6 ja 15 koettiin tarpeelliseksi. 2.5 Olosuhdetarkastelu Liikenneolosuhteiden arviointi maastossa Maastotarkastelulla täydennetään kerättyä aineistoa ja luodaan pohjaa toimenpiteiden suunnittelulle sekä etsitään liikenneturvallisuudeltaan vaarallisia kohteita, jotka eivät ole tulleet esiin onnettomuustilastoissa. Toukokuussa 2001 työryhmän jäsenet tekivät kaksi yhteistä maastokäyntiä, joissa tarkasteltiin kyselyissä tai liikenneonnettomuustarkastelussa esiin tulleita ongelmakohteita. Kylätoimikunnille ja asukasyhdistyksille oli ennakkoon tiedotettu maastotarkasteluista, useiden kylien edustajat osallistuivatkin oman alueensa osalta tarkasteluun. Lisäksi tehtiin täydentäviä maastotarkasteluja. Maastokäynneillä tarkasteltiin noin 220 kohdetta. 2.6 Yhteenveto ongelmakohteista Liitteissä 1 3 on esitetty kartoilla Valkealan liikenneturvallisuussuunnitelman kyselyissä esiin tulleiden ongelmakohteiden ja liikenneonnettomuuksien sijoittuminen.

18 Valkealan liikenneturvallisuussuunnitelma AIKAISEMPI LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA 3. AIKAISEMPI LIIKENNETURVALLISUUS- SUUNNITELMA Edellinen suunnitelma Valkealan edellinen liikenneturvallisuussuunnitelma on valmistunut vuonna 1990. Suunnitelma perustui vuosina 1984 1988 poliisin tietoon tulleisiin liikenneonnettomuuksiin. Suunnitelmassa esitettiin 38 rakenteellisesti toteutettavaa liikenneturvallisuuden parantamistoimenpidettä. Kevyen liikenteen toimenpiteitä suunnitelmassa esitettiin 16. Muita kustannuksiltaan pieniä toimenpiteitä on esitetty 32. Suunnitelman toteutuma Edellisessä suunnitelmassa esitetyistä ajoneuvoliikenteen toimenpiteistä on toteutettu 18 kpl (50 %). Kevyen liikenteen toimenpiteistä on toteutettu 6 kpl (38 %). Pienistä toimenpiteistä on toteutettu 19 kpl (59 %) Toteuttamatta on lähinnä valtatien 15 kohteita sekä alemman tieverkon pieniä parannuskohteita. Edellisessä suunnitelmassa esitetyistä kohteista on toteutettu mm. seuraavat ajoneuvoliikenteen toimenpiteet: vt 15/mt 370 Heparon liittymä, mt 367/mt 3593 Jokisillan liittymä, vt 6 Utin kohdalla, vt 15 / mt 3691 Vekarantien väistötila ja pt 14616 Häkämäen paikallistien parantaminen välillä Aitomäen tasoristeys - Aitomäen koulu. Kevyen liikenteen järjestelyistä on toteutettu mm. Kauniskankaantien kevyen liikenteen aseman turvaaminen korotetuilla suojateillä, Toikkalantien alikulku, Töyrytien kevyen liikenteen väylä, vt 6 Utin kevyen liikenteen järjestelyt ja mt 3751 Utintien kevyen liikenteen väylä. Vaikutukset Edellisessä suunnitelmassa esitettiin onnettomuustietojen perusteella 18 pahinta onnettomuuksien kasautumiskohtaa. Näistä kohteista kahdeksan on poistunut ja kymmenen on edelleen mukana tämän suunnitelman ongelmakohdeluettelossa. Koulutus-, valistus- ja tiedotussuunnitelma Edellisessä liikenneturvallisuussuunnitelmassa sivuttiin KVT-työtä lyhyesti. Lähinnä esitettiin tarkennuksia koulujen opetussuunnitelmiin, joihin esitettiin otettavaksi turvallisen koulumatkan ja turvallisen kevyen liikenteen liikkumisen opettelu. Opetusaiheita olivat puolipuomien käyttö tasoristeyksissä sekä turvallinen alikulun käyttö. Lisäksi korostettiin kunnan ja tiepiirin tiedotusvastuuta uusista tai muuttuvista liikennejärjestelyistä. Valkealan erillinen KVT-suunnitelma valmistui vuonna 1988. Suunnitelma oli monipuolinen ja kattava. Valkealassa kuten muissakin kunnissa KVT-suunnitelman toteutus ja seuranta ovat jääneet varsin puutteelliseksi.

Valkealan liikenneturvallisuussuunnitelma 19 LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TAVOITTEET 4. LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TAVOITTEET 4.1 Liikenneonnettomuuksien vähentämistavoitteet Valtakunnalliset ja läänin tavoitteet Valtioneuvosto teki vuonna 1993 periaatepäätöksen tieliikenteen turvallisuuden parantamisesta Suomessa. Tavoitteeksi asetettiin, että liikennekuolemien määrä on puolitettava vuoden 1989 tasosta 1990-luvun loppuun mennessä. Samalla loukkaantumis- ja onnettomuusriskiä on alennettava. Valtioneuvosto täsmensi kesällä 1997 tavoitteita ja asetti tavoitteeksi vuodelle 2005 turvallisuuden jatkuvan parantamisen siten, että vakavimmat henkilövahingot vähenevät yhtä nopeasti kuin 1990-luvulla ja että Suomessa lähennytään Ruotsin ja Norjan turvallisuustasoa. Liikennekuolemien vuotuinen määrä olisi tavoitteen mukaan Suomessa vuonna 2005 alle 250. Kuolemaan johtaneiden liikenneonnettomuuksien määrä väheni Suomessa huomattavasti 1990-luvulla, mutta vuonna 1993 asetettuun haasteelliseen liikennekuolemien puolittamistavoitteeseen ei kuitenkaan aivan päästy. Vuonna 2000 valmistui valtakunnallinen liikenneturvallisuussuunnitelma vuosille 2001 2005. Valtioneuvosto teki suunnitelmaan pohjautuen vuonna 2001 uuden periaatepäätöksen tieliikenteen turvallisuuden parantamisesta. Periaatepäätöksessä määritellään Suomen liikenneturvallisuusvisio. Visiossa asetetaan paitsi vaativat määrälliset tavoitteet liikennekuolemien vähentämiseksi myös määritellään uudenlainen ajattelutapa, johon liikenneturvallisuustyö jatkossa perustuu. Tämän uuden eettisen tavoitteen suomalaisen 0-vision mukaan tieliikennejärjestelmä on suunniteltava siten, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä. Ajattelutapa pohjautuu siihen, että jokaisessa perheessä, työpaikassa jne. on tällainen 0-visio, josta voidaan johtaa, ettei eettisesti voida kansallisellakaan tasolla asettaa muuta hyväksyttävää lopullista pitkän tähtäimen tavoitetta vakavien liikenneonnettomuuksien vähentämiselle. Liikennekuolemien määrällisen tavoitteen osalta tehtiin tarkistus, että vuonna 2010 tulisi tieliikenteessä kuolleiden määrä jäädä alle 250. Vuoden 1997 periaatepäätöksen mukaan ko. tavoite olisi pitänyt saavuttaa jo vuonna 2005, mutta onnettomuuskehitys ei ole ollut niin hyvä että tavoitteen saavuttamiseen vuonna 2005 olisi realistisia mahdollisuuksia. Vuonna 1992 laaditussa Kymen läänin liikenneturvallisuussuunnitelmassa oli asetettu kunnille tavoitteet liikenneonnettomuuksien vähentämiseksi. Tavoitteena on, että kuolemaan johtaneet onnettomuudet vähenevät vuoden 1989 tasosta 50 % vuoteen 2000 mennessä ja loukkaantumiset 35 %. Etelä-Suomen läänin vuonna 2001 valmistuneessa liikenneturvallisuussuunnitelmassa on kuvattu laajasti läänin liikenneturvallisuustilannetta. Valtakunnan tavoitteisiin viitaten on läänin suunnitelmassa laskettu, että läänin liikennekuolemien määrä ei saisi olla vuonna 2010 enempää kuin 100 eikä vuonna 2025 enempää kuin 40. Läänin suunnitelmissa ei kunnille ole asetettu tar-

20 Valkealan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TAVOITTEET kempia ohjeita kuntakohtaisten tavoitteiden asettamiselle, mutta luonnollisesti kunnan liikenneturvallisuustavoitteiden tulisi olla linjassa valtakunnan ja läänin tavoitteiden kanssa. Valkealan onnettomuuksien vähentämistavoitteet Valkealan liikenneturvallisuussuunnitelmassa tavoitteeksi asetetaan: Liikennekuolemien vähentäminen vuosien 1996 2000 keskimääräisestä tasosta (2,6 kuollutta/v) alle puoleen (enintään 1 kuollut) vuonna 2010. Loukkaantumiseen johtaneiden onnettomuuksien vähentäminen 30 % (enintään 14 loukkaantumiseen johtanutta onnettomuutta vuonna 2010). Pitkän tähtäimen tavoitteena on, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä. Kuvassa 3. on esitetty nämä tavoitteet muutettuna henkilövahinko-onnettomuuksien vähentämistavoitteeksi (enintään 15 henkilövahinko-onnettomuutta vuonna 2010). Henkilövahinko-onnettomuuksien vähentämisellä pyritään ensisijaisesti poistamaan inhimillistä kärsimystä, joka aina seuraa vakavista onnettomuuksista. Onnettomuuksien vähentämisellä on myös huomattava taloudellinen merkitys. Valkealan kunnan alueella liikenneonnettomuuksien laskennalliset onnettomuuskustannukset olivat vuosina 1996 2000 keskimäärin peräti 10 milj. /v. Tästä noin 20 % eli noin 2 milj. /v on suoraan kunnalle, lähinnä terveys- ja sosiaalitoimelle, aiheutuvia kustannuksia, jotka ovat siis pienennettävissä liikenneturvallisuutta parantamalla. Kuva 3. Henkilövahinkoon johtaneiden liikenneonnettomuuksien vähentämistavoite Valkealassa. Onnettomuusmäärän tulisi säilyä tavoitekäyrän alapuolella.

Valkealan liikenneturvallisuussuunnitelma 21 LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TAVOITTEET 4.2 Liikenneturvallisuustyön painopistealueet Etelä-Suomen läänin vuonna 2001 laaditussa läänin liikenneturvallisuussuunnitelmassa on läänin painopistealueiksi vuosille 2001-2005 valittu: Taajamat Päätiet ja ammattiliikenne Arvot ja asenteet Liikenneturvallisuustyön toimintamuotojen kehittäminen Valkealan lähivuosien liikenneturvallisuustyön painopistealueita ovat: Taajamien liikenneturvallisuuden parantaminen Kevyen liikenteen turvallisuuden parantaminen Liikenneympäristön mukaisen taajamien nopeusrajoitusporrastuksen käyttöönotto ja siihen liittyvä liikenneympäristön kehittäminen Valtatien 15 liikenneturvallisuuden parantaminen Pienten liikenneturvallisuustoimenpiteiden toteuttaminen Liikennekäyttäytymisen parantaminen kouluttamalla, valistamalla ja tiedottamalla Kunnan eri hallinnonalat kattavan liikenneturvallisuustyön kehittäminen ja tehostaminen.

22 Valkealan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMISKEINOT 5. LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMISKEINOT 5.1 Lähtökohdat Liikenneturvallisuutta voidaan parantaa maankäytön suunnittelun avulla, kehittämällä liikenneverkkoa, kehittämällä liikennejärjestelyjä tie- ja liikenneteknisin toimenpitein sekä tehostamalla koulutusta, valistusta, tiedotusta ja liikenteen valvontaa. Liikennejärjestelyjä voidaan parantaa verkollisilla tai yksittäisiin ongelmakohtiin kohdistettavilla toimenpiteillä. Toimenpiteet voivat kohdistua laajaan alueeseen, useisiin samanlaisia toimenpiteitä vaativiin kohteisiin samanaikaisesti, yksittäiseen tiejaksoon, tienkohtaan tai liittymään. Liikenneverkon toimenpiteillä selkeytetään liikennejärjestelyjä sekä ohjataan eri toimintojen välisiä liikennevirtoja. Yksittäisillä toimenpiteillä parannetaan kohteen liikenteelliset olosuhteet turvallisiksi, miellyttäviksi ja johdonmukaisiksi. Liikenneväylät ja liittymät mitoitetaan ympäristöön sopiviksi ja sitä kuvaaviksi, jolloin estetään yksittäisten muusta vastaavasta liikennejärjestelmästä poikkeavien kohteiden aiheuttamien virhetoimintojen syntyminen. Yksittäiset kohteet tulisi parannettaessa liittää aina laajempaan liikennejärjestelyyn, jotta tienkäyttäjä alitajuisesti hahmottaa liikenneympäristönsä ja valitsee oikean käyttäytymistavan liikenteessä vallitsevan liikennetilanteen mukaisesti. 5.2 Maankäytön suunnittelu Maankäytön suunnittelussa aluevarauksilla ja toimintojen sijoittamisella luodaan tarpeet liikenneverkolle ja vaikutetaan siten liikenneturvallisuuteen pitkälle tulevaisuuteen. Maakuntakaavassa määritellään seudun päätieverkko, yleiskaavassa kunnan kaavatieverkko sekä kevyen liikenteen pääväylät ja asemakaavassa tilavaraukset liikennejärjestelyjen yksityiskohdille. Eriasteinen kaavoitus ja liikennesuunnittelu tulee aina tehdä samanaikaisesti. Kaavoituksessa tulee taajamien liikenneväylien osalta ottaa huomioon pyrkimys alhaisiin ajonopeuksiin. Taajamissa kaavoituksella tulee siis luoda liikenneympäristö, joka tukee taajamien alhaista nopeustasoa. Valtateiden ja maanteiden kaavoituksessa ja tilavarauksissa huomioidaan päätiestön pitkämatkaisen liikenteen tarpeet. Moottoriajoneuvoliikenteen ja kevyen liikenteen risteäminen päivittäisillä matkoilla tulee ottaa maankäytön suunnittelussa huomioon. Paljon liikennettä synnyttävien toimintojen, kuten koulujen ja päiväkotien sekä työpaikka-alueiden ja palveluiden huolellisella sijoittamisella saadaan aikaan edellytykset turvallisille liikennejärjestelyille. Pienten lasten, iäkkäiden ja vammaisten ehdoilla suunniteltu ympäristö tarjoaa turvalliset liikkumismahdollisuudet kaikille väestöryhmille. 5.3 Liikenneverkon kehittäminen Liikenneverkon kehittämisellä pyritään sekä palvelemaan pitkämatkaisen liikenteen sujuvaa ja turvallista liikkumista että paikallisen liikenteen turvallisuutta. Tavoitteisiin pääseminen päätieverkon osalta Valkealassa vaatii erityisesti val-

Valkealan liikenneturvallisuussuunnitelma 23 LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMISKEINOT tatien 15 kehittämistä, ensivaiheessa rakentamalla kanavoituja ja porrastettuja liittymiä, väistötiloja, valaistusta sekä kevyen liikenteen järjestelyjä. Paikallisen liikenteen turvallisuutta parannetaan täydentämällä kevyen liikenteen verkkoa, selkeyttämällä taajaman pääväylien liittymäjärjestelyjä ja toteuttamalla taajamissa liikenneympäristön mukainen nopeusrajoitusporrastus sekä sitä tukevia toimenpiteitä. 5.4 Taajamien aluenopeusrajoitukset Ajonopeuksien vaikutus liikenneturvallisuuteen taajamissa Taajamissa on usein yllättäviä, nopeaa reagointia vaativia liikennetilanteita. 30 40 km/h nopeudessa autoilijan mahdollisuus välttää onnettomuus yllättävässä tilanteessa on selvästi parempi kuin 50 60 km/h nopeudessa, koska nopeuden noustessa näkökenttä kapenee sekä reaktioaikana kuljettu matka ja jarrutusmatka pitenevät. Kevyen liikenteen onnettomuuksia tapahtuu lähinnä taajamissa. Korkeat ajonopeudet lisäävät onnettomuusriskiä ja pahentavat erityisesti kevyen liikenteen onnettomuuksien seurauksia. Yli 30 km/h törmäysnopeudessa jalankulkijan kuolemanriski kasvaa jyrkästi törmäysnopeuden kasvaessa, kuten kevyen liikenteen onnettomuustutkimuksiin perustuvasta kuvan 4. kaaviosta nähdään. Jalankulkijan kuoleman todennäköisyys on törmäysnopeudella 30 km/h alle 10 %, mutta 50 km/h:n törmäysnopeudella jo 30 % ja 70 km/h:n törmäysnopeudella yli 90 %. Taajamissa kevyen liikenteen ylityskohdissa autoilijoiden käyttämät ajonopeudet ovat tyypillisesti 30 70 km/h, joten kuljettajan ajonopeuden valinta on tien ylittäjälle todellakin elämän ja kuoleman kysymys. Kuva 4. Jalankulkijan kuoleman todennäköisyys törmäysnopeuden mukaan. Kuoleman todennäköisyys kasvaa jyrkästi kun törmäysnopeus nousee tasolta 30 40 km/h tasolle 60 70 km/h.

24 Valkealan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMISKEINOT Taajamissa 30 40 km/h nopeusrajoitus yhdistettynä rakenteellisiin toimenpiteisiin vähentää onnettomuuksia ja lieventää erityisesti kevyen liikenteen onnettomuuksien seurauksia. Samalla viihtyisyys paranee ja meluhaitat vähenevät. Keskusta- ja asuntoalueiden rauhoittaminen mm. nopeuksia alentamalla on yleinen suuntaus niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä vuodelta 2001 suositellaan erityisesti taajamien keskusta- ja asuntoalueilla otettavaksi käyttöön alle 50 km/h nopeusrajoituksia liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Suomessa tällaisiksi alhaisemmiksi rajoituksiksi sopivat käytännössä parhaiten 30 ja 40 km/h-aluerajoitukset. Taajamien nopeusrajoituksista ja niiden toteutustavoista on julkaistu vuonna 2000 uudet ohjeet, joiden laadinnassa ovat olleet mukana mm. Liikenneministeriö, Kuntaliitto ja Tiehallinto. Nopeusrajoitusporrastuksen periaatteet Nopeusrajoitusporrastuksella tuetaan tie- ja katuverkon jäsennöintiä. Nopeusrajoituksen tulee olla oikeassa suhteessa maankäytön luonteeseen ja erityisesti kevyen liikenteen onnettomuusriskeihin. Liikenneympäristön tulee tukea nopeusrajoitusta, jolloin autoilija valitsee oikean nopeustason. 50 km/h yleisrajoituksen laajamittaisesta käytöstä taajamissa luovutaan ja se korvataan maankäytön ja liikenneympäristön mukaisella nopeusrajoitusporrastuksella. Liikenneympäristö pyritään muotoilemaan sellaiseksi, että autoilija jo sen perusteella valitsee oikean nopeustason. Rakenteelliset toimenpiteet tulisi toteuttaa mahdollisuuksien mukaan samanaikaisesti nopeusrajoituksen käyttöönoton kanssa. Uusien alueiden liikenneväylät tulee jo alun perin suunnitella siten, ettei asuntokaduilla käytettäisi yli 30 40 km/h nopeuksia. Liikenneministeriön liikennemerkkipäätöksen mukaan on kaikkiin risteyksiin asennettava vuoden 2001 loppuun mennessä risteyksen ennakkovaroitusmerkki tai väistämisvelvollisuutta esittävä ns. kärkikolmio, jos nopeusrajoitus on 50 km/h tai sen yli. Esimerkiksi asuntokatujen keskinäisissä risteyksissä 30 ja 40 km/h aluerajoitusalueella ei risteyksen ennakkovaroitusmerkkiä tai kärkikolmiota tarvitse asentaa, joten tällaisilla alueilla liikennemerkkien kokonaismäärä jää yleensä pienemmäksi kuin vastaavalla 50 km/h rajoitusalueella. Nopeusrajoitusporrastuksen vaikutukset Uusi nopeusrajoitusporrastus ja siihen liittyvä liikenneympäristön kehittäminen selkeyttävät liikenneverkon jäsentelyä. Ajoneuvoliikenne hakeutuu ensisijaisesti niille tarkoitetuille väylille. Kevyen liikenteen turvallisuus paranee sen kannalta olennaisimmilla paikoilla eli kirkonkylässä koulujen ja palvelujen läheisyydessä, asuntoalueilla sekä kylien keskustoissa. Ympäristön taso ja viihtyvyys paranevat ja liikennemelu vähenee. Onnettomuuksien lukumäärä ja onnettomuuskustannukset vähenevät alhaisempien nopeuksien ansiosta. Suurimmat onnettomuuskustannussäästöt tulevat kevyen liikenteen vakavien onnettomuuksien vähenemisestä.

Valkealan liikenneturvallisuussuunnitelma 25 LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN PARANTAMISKEINOT Vaikutus ajoneuvoliikenteen matka-aikoihin on vähäinen, koska 30 40 km/h rajoituksen alueella ajettava matka on lyhyt, Valkealassa useimmiten enintään 1-2 km matkaa kohti. Ajallinen vaikutus on laskennallisesti keskimäärin noin 30 sekuntia yhtä matkaa kohti. Käytännössä vaikutus on yleensä vieläkin pienempi, koska liittymien vuoksi taajamissa ei joka tilanteessa voi nykyisinkään ajaa 50 km/h nopeudella. Nopeusrajoitusten muuttamisen suoranaiset kustannukset ovat pienet, koska liikennemerkkien asentaminen ja tarvittaessa ajoratamaalaukset ovat halpoja toteuttaa. Nopeusporrastukseen olennaisesti liittyvä liikenneympäristön kehittäminen on kuitenkin kokonaisuutena merkittävä investointi. Se voidaan nähdä myös tärkeänä osana kuntakeskuksen ja asuntoalueiden ympäristön laadun nostamista, ja se voidaan toteuttaa esimerkiksi osana alueen muuta saneerausta. Erityisesti on varmistettava turvallinen kulku koulujen, päiväkotien sekä iäkkäille tarkoitettujen palvelujen läheisyydessä. Uusien alueiden kaavoituksessa tulee ajonopeuksien hillitseminen ottaa huomioon lähtökohtana katujen linjauksessa ja poikkileikkauksessa, jolloin erillisten rakenteellisten hidastimien rakentamiselta voidaan usein välttyä tai ainakin niiden määrä jää pieneksi. Asuntoalueen katujen polveileva linjaus ja yli 100 metrin suorien osuuksien välttäminen on helppo, halpa ja tehokas tapa välttää ongelmien syntymistä. 5.5 Hirvionnettomuuksien vähentäminen Hirvikannan tiheyden vaikutus onnettomuusmääriin Hirvikannan suuruudella on yhteys hirvionnettomuuksien määrään. Jos hirvikannan tiheys ylittää selvästi 3 hirveä/1000 ha, niin hirvionnettomuudet lisääntyvät huomattavasti. Viime vuosina hirvionnettomuuksia on ollut erityisen paljon tiheiden hirvikantojen vuoksi. Metsästyksen avulla hirvikantaa on pyritty rajoittamaan yleisesti koko Suomessa ja erityisesti sellaisten tiealueiden läheisyydessä, missä on runsaasti hirvionnettomuuksia. Riistanhoitopiirin hirvikannan tiheyden tavoitteena on 2,5 3,5 hirveä/1000 ha. Jotta hirvionnettomuuksien määrät pysyisivät kohtuullisina, tiepiirin tavoitteena on, että hirvikannan tiheys olisi alle 3 hirveä/1000 ha. Hirvien talvikannan tiheys Valkealassa oli talvella 2000/2001 noin 3,5 hirveä/1000 ha. Syksyn 2001 hirvenmetsästyksen tavoitteena oli Valkealassa päästä hirvien talvikannan tiheyteen 3 hirveä/1000 ha. Vuosittain myönnettävien lupien avulla metsästys pystytään kohdistamaan siten, että kannan tuottokyky säilyy, mutta hirvien vahingot maataloudelle ja liikenteelle pysyvät kohtuullisina. Valkealalle on tunnusomaista sijainti hirvien vasomisalueiden ja talvehtimisalueiden välimaastossa. Tämä aiheuttaa hirvien edestakaista liikkumista valtateiden 6 (itäosa) ja 15 ylitse (pohjoisosa). Tämä näkyy hirvionnettomuuksissa. Hirvionnettomuudet ovat selvästi painottuneet valtateille 6 ja 15.

26 Valkealan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN PARANTAMISKEINOT Hirvionnettomuuksien muut vähentämiskeinot Hirvionnettomuuksia voidaan vähentää rakentamalla hirviaitoja. Hirviaidoilla hirvien ylitykset ohjataan turvallisiin ja näkemiltään parhaisiin mahdollisiin ylityspaikkoihin. Myös riistasiltojen tai tunneleiden rakentaminen on mahdollista mutta kallista. Hirvien havaitsemista voidaan helpottaa vesakon raivauksilla. Raivaukset tulee uusia 2 3 vuoden välein. Hirvien usein käyttämille ylityskohdille asennetaan hirvivaroitusmerkkejä. Tiepiiri ja Riistanhoitopiiri tarkistavat säännöllisin väliajoin hirvimerkkien sijoituksen yhteistyössä metsästysseurojen ja poliisin kanssa. Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan pääteiden hirvivaroitusmerkkisuunnitelma on valmistunut 2001. Hirvien talviaikaista hakeutumista suolansyöntiin suolattavien pääteiden tiealueelle voidaan vähentää asentamalla hirville nuolukiviä noin 5 kiven ryhminä vähintään 1 2 km etäisyydelle tiestä. Nuolukiviä on viime vuosina sijoitettu Valkealassa valtatien 15 pohjoisosan lähistölle. Nuolukivien käyttöä tulee jatkaa tällä osuudella. Lisäksi voidaan nuolukiviä tarvittaessa sijoittaa Valkealassa valtatien 6 itäosan lähistölle. Metsästysseurat asentavat kivet maastoon. 5.6 Kunnossapitotoimenpiteet Kunnossapitotoimenpiteillä tulee huolehtia, että kasvillisuus ja lumivallit eivät muodosta näkemäesteitä liittymien näkemäalueille. Teiden aurauksessa ja liukkaudentorjunnassa tulee pyrkiä mahdollisimman hyvään ajoitukseen ennen liikenteen ruuhka-aikoja. Talvikunnossapidon taso vaikuttaa merkittävästi talvikelien liikenneonnettomuuksiin, joten kunnossapidon riittävän korkea taso pitää varmistaa. Liikennemerkkien näkyvyys ja tiemerkintöjen kunto tulee tarkistaa säännöllisesti ja tehdä tarvittavat toimenpiteet niiden hyvän havaittavuuden ylläpitämiseksi. Yksityisteiden liittymien havaittavuutta ja turvallisuutta voidaan parantaa liittymien näkemäraivauksilla. Yksityisteiden tienhoitokuntia tulisi muistuttaa liittymänäkemien raivauksen tarpeellisuudesta. 5.7 Liikennevalvonta ja valvonnasta tiedottaminen Liikennevalvonnalla voidaan vaikuttaa tienkäyttäjien käyttäytymiseen ja tätä kautta liikenneturvallisuuteen. Poliisin tulee valvoa tehokkaasti onnettomuustilastojen perusteella vaarallisia kohteita ja tarvittaessa myös tiedottaa siitä. Liikenneympäristössä tapahtuvien muutosten yhteydessä poliisi mahdollisuuksien mukaan opastaa ja valvoo, että tienkäyttäjät liikkuvat uusien järjestelyjen mukaisesti. Uusissa tilanteissa poliisi voi antaa liikkumisohjeita mm. koululaisille ja myös valvoa ohjeiden noudattamista. Liikennevalvonta tulee ohjata niihin osa-alueisiin, jotka ovat liikenneturvalli-

Valkealan liikenneturvallisuussuunnitelma 27 LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN PARANTAMISKEINOT suuden kannalta keskeisiä. Valkealassa tällaisia alueita ovat liikennejuopumus, nopeusvalvonta, henkilökohtaisten turvavälineiden käyttö sekä nuorten kuljettajien ajotapatarkkailu. Kuljettajien kokema kiinnijäämisriski vaikuttaa rajoitusten noudattamiseen ja turvallisuuteen. Tämän johdosta rajoitusten noudattamisen varmistamiseksi poliisin valvontamäärä tulisi pystyä säilyttämään riittävän suurena. Valvonnasta tiedottaminen lisää tietoisuutta kiinnijäämisriskistä ja vaikuttaa siten positiivisesti liikennekäyttäytymiseen. 5.8 Koulutus, valistus ja tiedottaminen Liikenteen riskejä pyritään vähentämään myös vaikuttamalla ihmisten käyttäytymiseen. Koulutuksen, valistuksen ja tiedotuksen rooli liikenneturvallisuustyössä on yhä tärkeämpi. Niillä tuetaan ja täydennetään liikenneympäristön parannustöillä tehtävää työtä. Perinteisesti liikenneturvallisuusasioita ovat käsitelleet tekninen toimi ja koulut, mutta yhtä hyvin ne sopivat osaksi esimerkiksi sosiaali-, terveys- sekä liikunta- ja nuorisotoimen toimintaa. Eri hallintokuntien edustajista koostuvan liikenneturvallisuusryhmän suunnittelemilla toimenpiteillä ja säännöllisellä työllä voidaan tavoittaa eri tienkäyttäjäryhmät lapsista vanhuksiin. Myös hallintokuntien välinen yhteistyö ja tiedonvaihto antavat mahdollisuuden monipuolisen liikenneturvallisuustyön tekemiseen. 5.9 Muut toimenpiteet Koulujen ja päiväkotien saattoliikenteeseen tulee kiinnittää huomiota, ja jokaisen koulun kohdalla tulisi laatia saattoliikenteen liikennejärjestelysuunnitelma. Koululaiset kokevat liikenteen usein vaaralliseksi koulujen läheisyydessä. Suojatiesaarekkeita tai korotettuja suojateitä rakentamalla voidaan parantaa kevyen liikenteen turvallisuutta vilkkaimmissa tienylityskohdissa taajamissa. Keskisaarekkeen tulisi olla leveä ja ajolinjassa tulisi olla selvä sivusiirtymä, jotta ajonopeuksia saataisiin ylityskohdassa alennettua. Nykyisten suojateiden havaittavuutta voidaan parantaa siirtämällä liikennemerkkejä lähemmäksi ajorataa, varustamalla leveä saareke suojatiemerkeillä sekä liikennemerkkien varret tehostamismerkinnöillä. Kevyen liikenteen väylille on tullut uusia käyttäjäryhmiä: rullaluistelijat, rullasuksihiihtäjät ja rullalautailijat. Yhteispelin sääntöjä tulisi ottaa esille sopivissa yhteyksissä. Kevyen liikenne väylien leveysmitoituksessa, päällysteen pinnan laadussa sekä kunnossapidon tasossa tulisi ottaa mahdollisuuksien mukaan huomioon uudet käyttäjäryhmät. Rullaluistelureitistö pyritään pitämään keskimääräistä paremmassa kunnossa ja esim. peruskorjausten yhteydessä päällystemateriaaleina käytetään hienojakoisempaa raekokoa. Tienpitäjät eivät ota kuitenkaan normaalista poikkeavaa vastuuta esim. reitillä tapahtuvista onnettomuuksista. Kouvolan seudulla on laadittu kartta rullaluistelijoille. Siihen tulisi lisätä ohjeita turvallisesta liikkumisesta, turvavälineistä sekä yhteispelin säännöistä.

28 Valkealan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN PARANTAMISKEINOT Viitoitus on osa liikenteen ohjausta. Yksiselitteisellä ja selkeällä viitoituksella voidaan parantaa liikenneturvallisuutta. Ohjeiden mukaisilla viitoilla, yläpuolisilla opasteilla ja suunnistustauluilla vältetään autoilijan epätietoisuudesta johtuvat yllättävät ajolinjat ja turhat konfliktitilanteet. Opastuksella voidaan myös ohjata liikennettä halutuille väylille. Tievalaistuksella voidaan parantaa liikenneturvallisuutta sekä lisätä tienkäyttäjän turvallisuuden tunnetta, mukavuutta ja näkyvyyttä. Vilkkaiden suojateiden kohdalla valaistusta voidaan tehostaa käyttämällä muusta tieosasta poikkeavan värisiä lamppuja. Näkemien parantamiseen on tarvetta sekä taajamissa että taajamien ulkopuolella. Näkemien parantamistoimenpiteet taajamassa kohdistuvat lähinnä asuntoalueille, missä tontin omistajan toimenpiteet ovat keskeisiä. Pensasaitojen leikkaus ja vastaavat toimenpiteet ovat jokavuotisia ja siten kunnossapidon ja puistotoimen tulee kesäaikana poistaa kasvillisuudesta johtuvia näkemäesteitä säännöllisesti. Jos liittymien tai suojateiden läheisyyteen tehdään istutuksia, pensaiden tulee olla enintään 0,6 0,8 m:n korkuiseksi kasvavaa lajia. Toimenpidelistoissa esitetyt näkemäraivaukset ja näkemäleikkaukset olisi toteutettava mahdollisimman pian. Näkemäraivaustarve on tarkistettava vuosittain. Ajoratamaalaukset ovat tärkeitä varsinkin niille tielläliikkujille, jotka eivät tunne paikkakunnan liikennejärjestelyjä kovin hyvin. Selkeät kaistamerkinnät parantavat liittymien hahmottamista ja ajoneuvojen ajolinjoja liittymissä. Liikennemerkin sijoittaminen oikealle paikalle ja sen hyvästä näkyvyydestä huolehtiminen parantaa liikenneturvallisuutta. Erityisesti tulisi kiinnittää huomiota liikennemerkkien näkymiseen kasvillisuuden kasvukauden aikana. Muuttuneista liikennejärjestelyistä tulisi alkuvaiheessa varoittaa liikennemerkein.

Valkealan liikenneturvallisuussuunnitelma 29 LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN KEHITTÄMINEN 6 LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN KEHITTÄMINEN 6.1 Kunnan liikenneturvallisuustyön organisointi Liikenneturvallisuustyön laajuus Liikenneturvallisuustyön kenttä on laaja, kuten kuvasta 5. nähdään. Liikennejärjestelyiden parantamisen rinnalla liikennekoulutus, -valistus ja -tiedotus ovat olennainen osa liikenneturvallisuustyötä. Kuva 5. Liikenneturvallisuustyön kenttä Liikenneturvallisuuden edistäminen tulisi olla osa kaikkien hallintokuntien normaalia toimintaa. Kysymys on lähinnä liikenneturvallisuusnäkökulman liittämisestä eri kuntalaisryhmiä koskevaan hallintokunnan työhön. Erityisesti sosiaali- ja terveystoimi joutuu hoitamaan liikenneonnettomuuksien inhimillisesti ja taloudellisesti raskaita seurauksia. Kaikkien hallintokuntien tehokas ennaltaehkäisevä liikenneturvallisuustyö on onnettomuuksista aiheutuviin kustannuksiin verrattuna erittäin edullista ja siten sekä kuntalaisten turvallisuuden ja viihtyvyyden että kunnan talouden kannalta kannattavaa. Valkealan liikenneturvallisuusryhmä Kunnassa otetaan käyttöön jatkuva ja kaikki hallintokunnat kattava liikenneturvallisuustyön suunnittelu- ja seurantajärjestelmä. Tähän asti liikenneturvallisuuteen liittyvä suunnittelu- ja seuranta on painottunut tekniseen toimeen. Kysymys on siis ensisijaisesti yhteistyön ja tiedonkulun parantamisesta. Liikenneturvallisuustyötä kehitetään kunnan liikenneturvallisuusryhmässä. Ryhmä muodostuu eri hallintokunnista nimetyistä vastuuhenkilöistä. Liikenneturvallisuusryhmän kokouksiin kutsutaan poliisi sekä tarvittaessa Kaakkois-

30 Valkealan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN KEHITTÄMINEN Suomen tiepiirin ja Liikenneturvan edustajat sekä muita asiantuntijoita. Kunnan liikenneturvallisuusryhmän yhdyshenkilö toimii yhteistoiminnan järjestäjänä ja ryhmän vetäjänä. Ryhmän yhdyshenkilö kutsuu liikenneturvallisuusryhmän koolle ja vastaa toiminnan raportoinnista ja tiedottamisesta. Liikenneturvallisuusryhmä määrittelee painopistealueet liikenneturvallisuustyölle sekä koordinoi ja seuraa liikenneturvallisuustyön etenemistä. Ryhmä kokoontuu vuosittain. Kokouksessa tarkastellaan edellisen vuoden onnettomuustilannetta ja sovitaan seuraavan vuoden painopisteet, toimenpiteet ja yhteistyö sekä tarkennetaan kuluvan vuoden suunnitelmia. Joka toinen vuosi on liikenneturvallisuussuunnitelman seurantakokous tiepiirin, poliisin ja Liikenneturvan kanssa. Tämä seurantakokous pidetään samassa yhteydessä kyseisen vuoden liikenneturvallisuusryhmän kokouksen kanssa. Tämä voi käytännössä tapahtua esimerkiksi siten, että koko ryhmä on koolla onnettomuuskatsauksen sekä tavoitteista ja yhteistyöstä sopimisen ajan, jonka jälkeen tekninen toimi käy tiepiirin ja poliisin kanssa tarkemmin läpi liikenneympäristöön liittyvät tiepiirin ja kunnan yhteiset asiat. Hallintokunnat ovat liikenneturvallisuussuunnitelman laatimisen yhteydessä tehneet uudet liikenneturvallisuustyön toimintasuunnitelmat lähivuosille. Vuosittain tulee päivittää suunnitelmat yhteisten painopistealueiden mukaisesti. Toiminnan suunnittelussa pyritään siihen, ettei liikenneturvallisuustyö vaatisi erillisiä henkilöresursseja, vaan se olisi osa hallintokunnan muuta toimintaa. Tavoitteiden saavuttamisessa korostuu yhteistyö muiden hallintokuntien ja sidosryhmien kanssa. Kunnan liikenneturvallisuustyöhön tulisi varata määräraha, jota voitaisiin käyttää myös liikenneturvallisuuskoulutukseen, -valistukseen ja -tiedotukseen. Seudullinen yhteistyö Liikenneturvallisuustyössä voidaan hyvin harjoittaa myös seudullista yhteistyötä varsinkin koulutuksessa, valistuksessa ja tiedottamisessa. Seudullista yhteistyötä voidaan tehdä sekä liikenneturvallisuusryhmän yhteistyönä eri kuntien välillä että toimialakohtaisena yhteistyönä mm. tapahtumien, kampanjoiden ja koulutuksen järjestämisessä. Seudullisiin yhteistyömuotoihin voi saada asiantuntija-apua myös mm. Liikenneturvasta, lääninhallituksesta, tiepiiristä ja poliisilta. 6.2 Liikenneturvallisuuskoulutus, -valistus- ja -tiedotus Hallintokuntien liikenneturvallisuustyö Keväällä 2001 järjestettiin seminaari, jossa käsiteltiin Valkealan liikenneturvallisuustyön kehittämistä. Liitteenä 16 on hallintokuntien ja sidosryhmien liikenneturvallisuuskoulutuksen, -valistuksen ja -tiedotuksen toimenpiderunko lähivuosiksi taulukkomuodossa. Kunnan liikenneturvallisuusryhmässä suunnitellaan ja sovitaan vuosittain tarkemmin liikenneturvallisuustyön painopisteet ja niihin liittyvä yhteistyö ja käytännön toimenpiteet. Hallintokuntien liikenneturvallisuustyössä kannattaa hyödyntää julkaisua Opas kuntien liikenneturvallisuustyöhön. Sen ovat laatineet Liikenneministeriö, Tielaitos, Kuntaliitto ja Liikenneturva. Jokaiseen kuntaan on toimitettu muutamia

Valkealan liikenneturvallisuussuunnitelma 31 LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN KEHITTÄMINEN kappaleita kyseistä opasta. Opas on lisäksi luettavissa ja tulostettavissa Internetistä Liikenneturvan sivuilta (www.liikenneturva.fi). Muutenkin hallintokuntien kannattaa monipuolisesti hyödyntää Liikenneturvan aineistoa käytännön työssään. Tekninen toimi Toimenpiteissä pyritään varsinkin kevyen liikenteen onnettomuuksien vähentämiseen ja liikenneympäristön mukaisen nopeusporrastuksen käyttöönottoon ja siitä tiedottamiseen. Tekninen toimi kerää muilta hallintokunnilta ongelmatietoja toimenpiteitä varten. Toimipisteitä sijoitettaessa (esimerkiksi koulut ja päiväkodit) tehdään yhteistyötä hallintokuntien kanssa. Teknisen toimen tavoitteena on myös tehostaa tiedottamista liikenteen ongelmakohdista, oikeista käyttäytymismalleista, uusista liikennejärjestelyistä ja työmaista. Asuntoalueilla toimitaan yhteistyössä asukkaiden kanssa. Tekninen toimi vastaa liikenneturvallisuuden huomioon ottamisesta kaavoituksen yhteydessä sekä painottaa liikenneturvallisuutta tavoitteissaan ja määrärahojen jaossa. Tekninen toimi huolehtii siitä, että liikenneturvallisuussuunnitelma tarkistetaan yhteistyössä tiepiirin kanssa vähintään 10 vuoden välein. Tiepiirin, poliisin ja Liikenneturvan kanssa järjestetään seurantakokous joka toinen vuosi. Sosiaali- ja terveystoimi Sosiaali- ja terveystoimessa voidaan vaikuttaa liikenneturvallisuuskasvatukseen ihmisen koko elinkaaren ajan. Sosiaalitoimessa keskitytään alle kouluikäisten, vammaisten sekä iäkkäiden liikenneturvallisuuteen. Terveystoimessa liikennekasvatus on osana neuvolan, kouluterveydenhuollon sekä sairaanhoidon toimintaa. Äitiys- ja lastenneuvoloiden sekä päivähoidon tavoitteena on perheiden turvallinen liikennekäyttäytyminen. Yksilökohtaista neuvontaa annetaan lasta odottavalle perheelle jo äitiysneuvolassa. Lasten neuvolatoiminnan ja päivähoidon kautta pyritään liikennetietojen ja -taitojen sekä oikeiden asenteiden opettamiseen ja lasten vanhempiin vaikuttamiseen. Vanhempainilloissa tuodaan esille aikuisten hyvänä mallina olemisen ja vaaran paikkojen tunnistamisen tärkeyttä asennekasvatusta ja mallioppimista korostaen. Kouluterveydenhuollossa otetaan liikenneturvallisuusasiat esille henkilökohtaisten terveystarkastusten yhteydessä tavoitteena oman vastuullisuuden lisääminen liikenteessä. Vanhus- ja vammaishuollossa yhtenä tärkeimmistä tavoitteista on omatoimisuuden säilyttäminen ja edistäminen. Liikennetietoutta lisätään henkilökohtaisen neuvonnan, ohjauksen, ryhmätiedotuksen sekä valistusaineiston avulla. Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstön ammatillinen vastuu sekä yksilön oman liikenneturvatietouden ylläpitäminen edellyttää jatkuvaa koulutus- ja valistustyötä.

32 Valkealan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN KEHITTÄMINEN Sivistystoimi Yleistä Liikenteessä asenteilla on suuri merkitys. Liikenteen käytöstapojen kohentaminen on tarpeellista 1990-luvun aikana lisääntyneen tahallisen kiusanteon sekä huonontuneeksi arvioidun ilmapiirin vuoksi. Vaikka kyselyn tulokset ovat autoilijoiden parista, eivätkä siten ole suoraan koululaitosta koskettavia, niin perustaa myönteiselle liikennekulttuurille luodaan kotona ja koulussa. Jatkuvalla oikean suuntaisella tiedolla on suurempi merkitys kuin erillisten teemapäivien järjestämisellä. Kasvatustyötä tekevän yksikön koko henkilökunnan sitoutuminen asiaan on tärkeää. Koululaiset ovat liikenteessä osallisina jalankulkijoina, pyöräilijöinä ja mopoilijoina sekä opiskelijaiässä jo autoilijoinakin. Perusopetuksen tuntikehyksessä on yhä vähemmän voimavaroja suunnata läpäisyaine liikennekasvatukseen. Ehkä siksi koulun painopiste liikennekasvatuksessa on perusopetuksen 1. 6. luokkien puolella, jolloin myös yhteistyö kodin ja vanhempaintoimikuntien ym. kanssa on suositeltavaa. Liikennekilpailuista liikennekasvatusmuotona on luovuttu. Erilaiset teemapäivät ja käytännön kokemukset ovat teoreettisen opetuksen ohella edelleen suositeltavia. Tietoverkoista hakusanalla liikennekasvatus löytyy satoja www-osoitteita koulujen oman opetussuunnitelman tueksi. Oppimateriaalikeskuksesta voi lainata liikennekasvatukseen soveltuvaa aineistoa. Liikenneturvan aluetoimisto tarjoaa ilmaisia tai halpoja oppaita liikennekasvatuksen opetuksen tueksi. Myös Liikenneturvan sivuilta www.liikenneturva.fi löytyy hyvin kouluille soveltuvaa aineistoa. Poliisi ja muut liikennekasvatukseen myönteisesti suhtautuvat tahot tulevat mahdollisuuksien mukaan pyydettäessä kouluun teemapäivien avuksi. Vanhempaintoimikunnat sekä hyväntekeväisyyttä harjoittavat järjestöt ovat avustaneet kouluja esimerkiksi pyöräilykypärien hankkimisessa koulumatkapyöräilyn aloittavalle ikäluokalle. Valkealan kunnan liikenneturvallisuussuunnitelmasta saa tietoja mm. vaaran paikoista koulujen omien liikenneopetussuunnitelmien pohjaksi. Koulukuljetuspalveluita kunnalle myyvät liikennöitsijät tulee velvoittaa hankkimaan liikenneturvallisuuskoulutusta esim. Liikenneturvan kursseilta. Perusopetuksen 1. 9. luokat Perusopetuksen tavoitteeksi voidaan asettaa turvallisen ja joustavan liikennöimisen oppiminen koulumatkoilla ja vapaa-aikana. Hyviä käytöstapoja odotetaan koululaiselta julkisissa kulkuneuvoissa, koulukyydissä, omalla pyörällä ajettaessa ja jalankulkijana. Liikennekasvatus voidaan kytkeä kaikkiin oppiaineisiin. Perusopetuksen 1. 2. luokilla opetus keskittyy lasten koulumatkan turvallisuuteen. Valkealassa suuri osa alkuopetusikäisistä kulkee koulumatkansa kävellen tai koulukuljetuksessa. Polkupyörää tulisi käyttää vasta kolmannelta luokalta eteenpäin. Perusasioita opetuksessa ovat siten turvallinen liikkumisympäristön valitseminen jalankulkijana, myös pimeällä ja liukkaalla kelillä, sekä koulukyydissä matkustamisen säännöt. Koulumatkan tultua tutuksi opetus painottuu liikenneasenteisiin. Perusasioiden toiston ja kertauksen merkitys alkuopetuksessa on suuri. Tätä kannattaa muistuttaa myös koulumatkalla alkuoppilasta saattavalle aikuiselle tai isommalle oppilaalle.

Valkealan liikenneturvallisuussuunnitelma 33 LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN KEHITTÄMINEN Koulunsa aloittavien turvalliseen liikkumiseen voidaan vaikuttaa myös tiedottamalla koulutulokkaiden vanhemmille koulumatkan opettamisen olevan ensisijaisesti vanhempien vastuulla, sekä toivotaan, ettei polkupyörää käytettäisi koulumatkoilla ennen kolmatta luokkaa. Koulujen alkaessa muistutetaan autoilijoita koululaisliikenteen alkamisesta sekä palautetaan koululaisille mieleen turvallisen koulumatkan kulkemisen säännöt. Myös uusille koulutaksin kuljettajille on mahdollista jakaa opas koulukuljetuksesta. Perusopetuksen 3. 4. luokilla turvallisen jalankulkijan taitoja kerrataan, korostetaan toisten matkustajien huomioimista koululaiskuljetuksissa ja julkisissa kulkuneuvoissa. Opetellaan turvallinen tapa liikkua sääntöjen mukaisella polkupyörällä, painotetaan pyöräilykypärän käyttöä sekä opetetaan liikennemerkit, jotka ovat pyöräilijöiden kannalta tärkeitä. Vahvistetaan myönteistä asennoitumista liikenteeseen polkupyöräilijän näkökulmasta. Tutustutaan veneilyliivien käyttöön sekä vesillä liikkumiseen. Perusopetuksen 5. 6. luokilla tavoitellaan sujuvan ja turvallisen liikenteen edellytysten ymmärtämistä. Aikaisemmin opetettujen perusasioiden pariin hakeudutaan ongelmakeskeisesti. Ehkä tämä auttaa liikkumisen sääntöjen sisäistämisessä. Opetetaan liikenteessä toimimisen periaatteita. Opetetaan autoilijoiden liikkumista ja auton erilaista liikkumista kevyeen liikenteeseen nähden. Tuodaan esiin jalankulun, pyöräilyn ja matkustamisen riskejä, osoitetaan turvalaitteiden merkitys turvallisessa liikkumisessa. Opetetaan liikennesääntöjen merkitys osana turvallista liikenneympäristöä ja liikennejärjestelyjen kokonaisuutta. Perusopetuksen 7. 9. luokilla liikenneopetuksen luontevia muotoja ovat teemapäivät ja verkossa olevan materiaalin hyödyntäminen. Ko. luokilla liikenneopetus on luontevaa liittää kaikkien oppiaineitten yhteyteen. Tavoitteena on perusopetuksen 1. 6. luokilla aloitetun myönteisen asenteiden säilyttäminen ja vahvistaminen. Liikenneopetuksen järjestämisessä eri yhteistyötahot ovat merkittävässä asemassa. Perusopetuksen 7. 9. luokkien oppilaiden asenteet liikennettä kohtaan ovat jo muodostuneet. Opetuksessa tulee vahvistaa myönteistä asennetta liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen. Suuri osa 7. 9. luokkien oppilaista kulkee koulumatkansa koulukuljetuksilla. Opetuksessa tulee opastaa turvallisuuteen ja muut huomioivaan liikkumiseen yleisissä kulkuneuvoissa. Mopon kuljettamiseen vaaditaan mopokortti, jonka suorittaminen on oppilaan omalla vastuulla. Soveltuvin osin teknisen työn valinnaiskursseilla käsitellään mopon tekniikkaa ja huoltoa sekä turvallista liikkumista mopolla. Opetuksessa tavoitellaan myönteistä asennetta liikenteessä. Eri oppiaineiden tunneilla annetaan Valkealan tilanteista lähtevää liikenneopetusta ja vahvistetaan 1. 6. luokilla annettua opetusta.terveystiedon opetussisältöön kuuluvat yhtenä osana liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen liittyvät asiat ja ne otetaan opetussuunnitelmissa huomioon. Annettava liikenneopetus on käytännönläheistä ja tähtää asenteisiin vaikuttamiseen. Opetuksella ja esimerkillä annetaan turvallista liikkumista tukevia malleja. Oppilaan turvalliseen koulumatkaan tähtäävä opetus lähtee koululaisten kannalta eniten vaaratilanteita aiheuttavista kohteista ja tilanteista. Kerrataan

34 Valkealan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN KEHITTÄMINEN 1. 6. luokilla saatua tietoutta kevyen liikenteen reittien käytöstä koulumatkalla kirkonkylässä koulun välittömässä läheisyydessä. Koululaiskuljetusten turvalliseen sujumiseen pyritään opettamalla koululaiskuljetuksissa kulkeville oikeaa käyttäytymistä ajoneuvoissa, pysäkiltä autoon nousemisesta ja autosta poistumisesta sekä kouluautojen odottamisesta koululla. Myös koululaisautojen kuljettajilla on tässä asiassa osa vastuusta. Lukio Lukion opetuksessa liikenneopetukselle ei ole varattu varsinaisesti omaa aikaa. Kuitenkin myös lukion opiskelijoille on annettava liikenneopetusta alan asiantuntijoiden informaation, tietoiskujen, teemapäivien tai muun sellaisen muodossa. Lukiossa liikenneopetus tulee liittää luontevaksi osaksi yleissivistystä muiden oppiaineiden opetuksen yhteyteen. Myös ryhmänohjaajien tuntien ja tuokioiden yhteydessä voidaan käsitellä liikennekasvatuksellisia asioita. Lukion opiskelijat voivat 18 vuotta täytettyään lähinnä toisella vuosiluokalla hankkia itselleen henkilö- tai kuorma-autokortin ja ovat siten kiinnostuneita liikenneasioista. Liikennesäännöt opetetaan autokoulussa ja pääpainon lukion liikennekasvatuksessa tulee ollakin myönteisen asenteen vahvistaminen tiellä liikkumiseen ja muilla tiellä liikkujiin. Tavoitteena on myönteinen asenne liikenteeseen. Muun opetuksen yhteydessä annetaan paikallisläheistä tietoa ja pohdittavaa Valkealan liikenteestä. Ryhmänohjaajien tuokioilla keskustellaan liikenteestä esim. annetun aineiston pohjalta. Kaikessa opetuksessa annetaan turvallisen liikkumisen kanssa yhdensuuntaista opetusta. Opettajat omalla esimerkillään toimivat yhdensuuntaisesti liikenneturvallisuussuunnitelman kanssa. Liikenneraittiutta korostetaan opetuksessa. Koulukeskuksen liikenneoloja pyritään parantamaan. Kirkonkylän koulu, yläaste ja lukio laativat yhdessä ohjeet kouluympäristön liikenteestä. Nämä liitetään osaksi lukion järjestyssääntöjä. Opettajat seuraavat liikenneopetuksen ja -kasvatuksen antamista. Kuva 6. Aikuisen malli on tärkeä