TEEMAPOHJAISEN KYLÄMATKAILUN KEHITTÄMINEN VALTAKUNNALLINEN KOORDINAATIOHANKE II 2012 2014

1 TEEMAPOHJAISEN KYLÄMATKAILUN KEHITTÄMINEN VALTAKUNNALLINEN KOORDINAATIOHANKE II 2012 2014 Lomalaidun ry c/o MTK Simonkatu 6, PL 510 00100 HELSINKI TEEMAPOHJAISEN KYLÄMATKAILUN KEHITTÄMINEN VALTAKUNNALLINEN KOORDINAATIOHANKE II

2 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ 3 1. KOORDINAATIOHANKE II:N PERUSTELUT JA KOHDERYHMÄT 3 1.1 Koordinaatiohanke II:n tausta 3 1.2 Koordinaatiohanke I:n arviointia ja tuloksia 4 1.3 Koordinaatiohanke II:n tarve 6 1.4 Liittyminen ohjelmiin ja muihin hankkeisiin 7 1.5 Kohderyhmät ja edunsaajat 8 2. TAVOITTEET JA TULOKSET 8 2.1 Tavoitteet 8 2.2 Tulokset 9 2.3 Mittarit 11 3. TOIMENPITEET JA TOTEUTUSTAPA 12 3.1 Toteutustapa 12 3.2 Toimenpiteet kehittämisen painopistealueiden mukaisesti 15 4. AIKATAULU 19 5. HANKKEEN ORGANISOINTI 19 5.1 Hakijan tiedot 19 5.2 Projektipäällikkö ja muut vastuuhenkilöt 20 5.3 Ohjausryhmä 20 5.4 Yhteistyötahot 20 6. KUSTANNUSARVIO JA RAHOITUSSUUNNITELMA 20 7. RAPORTOINTI JA TIEDOTTAMINEN 21 8. HANKKEEN ARVIOINTIMENETTELY 21 9. RISKIANALYYSI 21 Liite 1: Kustannusarvio 22

3 TEEMAPOHJAISEN KYLÄMATKAILUN KEHITTÄMINEN VALTAKUNNALLINEN KOORDINAATIOHANKE II TIIVISTELMÄ Valtakunnallinen kylämatkailun koordinaatiohanke II jatkaa kylien matkailun kehittämistyön koordinointia ja tukemista. Lähtökohtana on jatkaa kylien kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista kehittämistä. Hankkeessa yhdistetään kylien kehittämisen ja matkailun kehittämisen osaaminen ja otetaan huomioon kestävän kehityksen kaikki ulottuvuudet. Kehittämisen painopisteet ovat: 1) Kylän toimintamallin rakentaminen; haetaan kylille hyviä yhteistyötapoja ja kumppaneita kylien sisällä ja kesken, 2) Kylämatkailutuotteiden kehittäminen; laadukkaiden ja kysyntää vastaavien matkailutuotteiden kehittäminen eri teemalla, valtakunnallisten kiertomatkatuotekonseptien rakentaminen kotimaisille ja kansainvälisille markkinoille, 3) Kylämatkailutuotteiden saatavuuden ja tunnettuuden lisääminen; valmiita tuotteita ohjataan oikeille jakelukanaville, kartoitetaan yhteistyömahdollisuuksia kansainvälisten matkanjärjestäjien kanssa, 4) Tiedonvälitys ja osaamisen lisääminen; matkailualan tietotaidon lisääminen, kansainvälisyyttä edistävää ohjausta ja tehokas tiedottaminen. Kylämatkailun kehittämisen tavoitteen taustalla on ajatus matkailun tarjoamista mahdollisuuksista lisäansioihin ja sivuelinkeinoon muillekin kuin matkailualan yrittäjille. Kyläläiset, maisema, ympäristö, perinne, historia ja ilmapiiri ovat osa myytävää matkailutuotetta. Kehittämisessä yhdistyy elementtejä sekä matkailun että maaseudun kehittämisestä. Kylämatkailuun liittyen tunnistetaan selkeä potentiaali, mutta kylämatkailukonseptin rakentaminen, sekä kylämatkailu-termin tunnettuuden lisääminen vaatii paljon työtä ja johdonmukaista etenemistä. Jatkohankkeessa keskitytään laatuun ja sellaisiin toimijoihin kylissä, joilla on todella mahdollisuuksia kehittää matkailua. Matkailutoimintaan panostavat kylät voivat liittyä mukaan valtakunnalliseen kehittämistyöhön koko jatkohankkeen toimintakauden aikana, mutta mukanaolo edellyttää sitoutumista ja toimenpiteiden noudattamista. 1. KOORDINAATIOHANKE II:N PERUSTELUT JA KOHDERYHMÄT 1.1. Koordinaatiohanke II:n tausta Hankkeen taustana on Lomalaidun ry:n hallinnoima, vuosina 2009 2011 toiminut Valtakunnallisen kylämatkailun koordinaatiohanke, jonka toimintaa hankkeella on tarkoitus saumattomasti jatkaa. Valtakunnallisella koordinaatiohankkeella on toteutettu Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän Matkailun teemaryhmän kylämatkailun kehittämisteemaa. Teemassa yhdistetään kylien kehittämisen ja maaseudun kehittämisen osaaminen jaotetaan huomioon kaikki kestävän kehityksen ulottuvuudet. Hankkeessa tavoiteltiin kylien matkailutoiminnan pitkäjänteisen toiminnan mallia, joka mahdollistaisi matkailun kehitystyön myös hankkeen päättymisen jälkeen. Kehittämisen lähtökohtana oli se, että kyliin tulevat matkailijat nähdään koko kyläyhteisön vieraina, ja matkailijat tuovat toimeentuloa ja hyvinvointia koko kylälle. Koordinaatiohankkeen päätehtävä on ollut johtaa ja koordinoida 16 pilottikyläksi valitun kylän verkoston toimintaa omien kyliensä matkailun kehittämisprosessissa ja kylien matkailutuoteteemojen kirkastamisessa, myyntikelpoisten tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä sekä tiedonvälityksessä, osaamisessa ja tuotteistamisessa. Pilottikylissä oli aktiivista matkailuyrittäjyyttä ja peruspalveluita ja matkailuliiketoimintaa tukevaa muuta toimintaa sekä selkeä, sitoutunut tahtotila kylän matkailun kehittämiseen. Pilottikylien

4 matkailun kehittämistarpeet oli Maaseutumatkailun teemaryhmän toimesta kartoitettu ennen koordinaatiohankkeen alkamista. Kartoituksen perusteella jokaiselle kylälle oli tehty syksyn 2008 aikana oma kehittämisen toimintasuunnitelma ja suunnitelman toteutumisen etenemismalli. Koordinaatiohankkeen alkaessa, vuonna 2009 hankkeessa toimi 48 hakijan joukosta valitut 12 pilottikylää, jotka sijaitsivat eri puolilla Suomea. Vuonna 2010 koordinaatiohankkeeseen valittiin haun perusteella neljä uutta kylää. Pilottikyliä ovat Vuonislahti (Pohjois-Karjala), Möhkö (Pohjois-Karjala), Veskansan kylät (Etelä-Savo), Sonka (Lappi), Ruhtinansalmi (Kainuu), Pohjoisen Kuhmon kylät (Kainuu), Leineperi (Satakunta), Himos-kylät (Keski-Suomi), Ypäjä (Häme), Peräseinäjoen kylä (Etelä-Pohjanmaa), Syvänniemi (Pohjois-Savo), Velkua (Varsinais-Suomi), Kalkkinen (Häme), Killinkoski (Pirkanmaa), Lohjan Saaristo (Uusimaa) ja Kukkola (Lappi). Kummallakin hakukierroksella oli hakijoiden joukossa kyliä, joissa on matkailullista potentiaalia ja joiden kehitystyön tukemista tarvitaan jatkossa. Koordinaatiohanketta johti Lomalaidun ry:n sidosryhmien edustajista koottu ohjausryhmä. Puheenjohtajana toimi Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän Maaseutumatkailun teemaryhmän puheenjohtaja Reijo Martikainen. Hankkeen päätoimisena projektipäällikkönä toimi 1.3.2009 30.9.2010 Susanna Kulmala ja 1.8.2010 alkaen Synne Nordström. Jokaisessa pilottikylässä oli sisäistä kylän matkailutoimijoista koottua kehittämisverkostoa johtava koordinaattori, joka toimi kylän ja koordinaatiohankkeen välisenä yhdyshenkilönä. Koordinaatiohanke on rahoitettu Manner-Suomen maaseutuohjelman 2007 2013 valtakunnallisiin hankkeisiin suunnatuista varoista. 1.2. Koordinaatiohanke I:n arviointia ja tuloksia Valtakunnallinen koordinaatiohankkeen 1.4.2009 31.12.2011 (jatkoaikahakemus 30.4.2012 saakka vireillä) lopullisia tuloksia ei ole käytettävissä. Hankkeen hallinnoijan ja ohjausryhmän sekä kesällä 2011 tehdyn väliarvioinnin perusteella voidaan kuitenkin tehdä joitakin johtopäätöksiä. Väliarvioinnin teki Ramboll Consulting Oy ja arvioinnissa analysointiin kylien kehittämistyön tarkoituksenmukaisuudesta, tehokkuudesta ja tuloksellisuudesta. Hanke on osoittautunut mielenkiintoiseksi ja tarpeelliseksi tavaksi kehittää kylämatkailua. Kylissä on selvästi kasvanut innostus matkailun kehittämiseen ja kehittämistyön odotetaan jatkuvan. Kylämatkailun kehittäminen on edellyttänyt sekä kylän sisäisen verkoston kokoamista että yhteisen toimintamallin luomista ja lisäksi tavoitteellisen, kylän resursseihin sopivan toimintasuunnitelman tekemistä. Kylien mahdollisuudet saada resursseja (henkisiä ja taloudellisia) pitkäjänteiseen kehittämistoimintaan on osoittautunut pulmalliseksi. Tarkoitus oli, että kylien kehittämisen tueksi syntyisi joka paikallisia tai alueellisia hankkeita. Näitä ei ole kaikilla alueilla syntynyt, vaan kehitystyö jäänyt pääosin kyläkoordinaattorin ja vapaaehtoistoimijoiden varaan. Muutamassa pilottikylässä käynnissä olleelle kehittämishankkeelle ei ole saatu jatkoaikaa. Hankkeen aikana on myös selvästi todettu, että osa pilottikylistä ei oikeastaan lainkaan sitoutunut kehittämistyöhön ja laadittuja toimintasuunnitelmia ei ole toteutettu. Pilottikylien kehitystyö on tämän vuoksi hyvinkin erilaisessa vaiheessa. Kylien matkailulliset mahdollisuudet vaihtelevat muun matkailuyritysten määrän ja laadun osalta. Kylämatkailun kehittämismallin luomiseksi on pilottikylille luotu yhteiset säännöt ja matkailukylän kriteeristö edelleen jalostettaviksi. Hanke on tuottanut kylien tueksi tuotekehityksen ja matkailijavolyymien seurannan välineitä, joiden käyttöön kylät ovat hyvin eri tavalla tarttuneet. Kolmen kylämatkailun kehittämisvuoden aikana on tunnistettu kylämatkailun suuret mahdollisuudet. Kiinnostus kylämatkailuun on lisääntynyt valtakunnallisesti. Alueellisia hankkeita ja projekteja aiheen tiimoilta

on syntynyt eri puolilla Suomea, ja yhteistyötä tehdään kansainvälisesti (mm Interreg hanke, CULTrips hanke ja Loving Local Values) Kansainvälisen matkanjärjestäjäworkshopissa kävi ilmi suuri kansainvälinen kiinnostus maaseutukylien matkailutarjontaan. Haasteeksi on osoittautunut kysyntään vastaaminen ja konkreettisten myytävien tuotteiden ja jakelukanavien puute sekä liian vähäinen yhteistoiminta alueen muiden toimijoiden kanssa. Matkailumarkkinointiin ei myöskään ole kylissä resursseja. Arvioinnissa nousi vahvasti esille tuotekehityksen tuen tarve, jota hankkeen jatkolta erityisesti odotetaan. Tuotteistusprosessin läpikäyminen ideoinnista toteutukseen on ensimmäistä kertaa kylämatkailun kehittämistyöhön osallistuville haasteellinen ja aikaa vievä prosessi. Kolmen vuoden hankkeen jälkeen voidaan todeta, että kehitystyö on vasta alussa ja isot ponnistukset ovat edessä. Kehittämistoiminta on lähtenyt liikkeelle ja sen merkitys on ymmärretty. Kylien sisäisiä verkostoja on saatu rakennettua, kylän kehitystä on herätty ajattelemaan ja toimintaympäristöön liittyviä kehittämiskohteita on tunnistettu. Kylämatkailun ja kylien tunnettuus on lisääntynyt; tapahtumia ja tuotteita on saatu aikaan. Kaikkia hankkeen aikana ideoituja/suunniteltuja matkailutuotteita ei ole tuotetestattu, eivätkä ne ole siitä syystä myyntikunnossa. Nykyisen hankkeen aikana on yhteistyössä OutdoorsFinland hankkeen tehty sähköiset jakelukanavat kartoitus. Kartoituksessa selvitettiin Suomen aktiviteettitarjonnan kalastuksen, pyöräilyn, vaelluksen, melonnan, hevosmatkailun sekä maaseudun kylien käyntikohteiden potentiaalisten asiakkaiden käyttämät sähköiset jakelukanavat eri kohdemarkkina-alueiden online-matkailupalveluissa, sosiaalisissa medioissa, ja kuluttajayhteisöissä. Kartoitus toteutettiin maakohtaisesti Hollannin, Saksan, Ranskan, Iso-Britannian ja Venäjän osalta. Tarinatyöpajoissa on rakennettu tarinoiden kautta kylille tarinallistettuja elämyspalveluita ja kehitetty kylämatkailutuotteita entisestään. Kiertomatka-aiheiden ja tarinoiden ympärille on rakennettu elämyspalveluita, niitä on käsitelty Velkuan työpajassa toukokuussa 2011 ja Syvänniemellä syyskuussa 2011. Työpajojen ohella on tuotetestattu kyseisten kylien kylämatkailutuotteiden toimivuutta ja toteutusta. Velkuan kylän kylämatkailutuote Velkua Game liittyy alueen merihistoriaan ja uponneeseen rautafregattiin. Syvänniemen kylämatkailutuotteessa perehdytään Syvänniemen ympäristöön ja monipuoliseen historiaan lauttamatkan aikana Kuttajärvellä. Muita esimerkkejä teemallisista kylämatkailutuotteista, joita on työstetty hankkeen aikana, ovat mm. Siirtolaisuuden juurilla Peräseinäjoella, Arkkitehti Josef Stenbäckin jalanjäljillä Killinkoskella, Kirkkoveneretki Kalmosärkkään Ruhtinansalmella, Kalkkisten Kymppi tapahtuma Kalkkisissa, sekä Pää- vai Pyrstö perinnekalastusohjelma Kukkolassa. Workshop-tapaaminen kansainvälisten matkanjärjestäjien kanssa osoitti, että kiinnostusta ja kysyntää on laajasti niin Euroopan, Venäjän kuin Aasian matkanjärjestäjien kesken. Huutoon vastaaminen edellyttää lisäkoulutusta ja kansainvälistymistä edistävää ohjausta. Tuotteistukseen liittyvää peruskoulutusta on tarjottu eri tapahtumissa ja tilaisuuksissa vuoden 2011 aikana. Tilaisuuksissa on perehdytty valmismatkalain ja arvonlisäveron vaikutuksiin kylien yhteistuotteisiin hinnoittelun ja kannattavuuslaskelmien ohella. Syksyllä 2010 käyttöönotetulla sähköisellä kylämatkailutuotekortilla kylät keräävät kylämatkailutuotteensa yhteen jälleenmyyntiä varten. Kortin käytön monipuolistaminen edellyttää vielä jatkokehittämistä ja hiomista. Gofinland.fi/maalle sivustossa kylät ovat totutelleet sähköisen jakelukanavan toimintaan ja tuotteiden esilleolon edellytyksiin. Tuotteiden ylläpitäminen sivustolla on osoittautunut usealle kylälle haasteelliseksi toimenpiteeksi. 5

6 Väliarvioinnin raportissa nousee esille kylämatkailu-sanan merkitys. Kylämatkailu on kehittämistermi, joka kuvaa maaseudulla ja kylissä tapahtuvan kehittämistyön arvopohjaa ja ympäristöä. Tavanomaisesta yritysverkostosta kylämatkailu eroaa kuitenkin siinä, että koko yhteisö otetaan mukaan, sopivassa määrin myös yhdistykset, seurat, harrastustoimijat ja yksityiset kylän asukkaat. Lähtökohtana on että asiakas on koko kylän, ei vain matkailuyrityksen, asiakas. Kylämatkailun tuloksena syntyneet kylämatkailutuotteet tuovat näin ollen lisäarvoa kylän matkailijoille. 1.3. Koordinaatiohanke II:n tarve Hankkeen työ on ollut uraauurtavaa ja sen aikana on todettu, että kylämatkailun kehittämistyö osana maaseudun muuta kehittämistoimintaa on pitkäjänteisyyttä vaativa. Kylien kehittämisinto on päässyt alkuun, ja sitä on voitava jatkaa. Kolme vuotta on osoittautunut liian lyhyeksi ajaksi. Kylien järjestäytyminen verkostoksi ja aktiivisten ihmisen löytäminen, kylän matkailuteema kirkastaminen, kylän matkailutuotteiden kehittäminen, laatukriteerien laatiminen, tuotetestaus ja oikeiden jakelukanavien löytäminen vaativat useamman vuoden ajan. Useassa pilottikylässä jatkohanke nähdään erittäin tärkeänä kylän kehittämistyön jatkumiselle. Pääosin kylien kehittämistyö tehdään paikallisesti kylissä, mutta valtakunnallista koordinaatiota tarvitaan kehittämisen moottorina, suunnan näyttäjänä ja kylien verkostona, jossa hyviä käytäntöjä vaihdetaan, yhteistä osaamista lisätään ja voidaan luoda ja sitoutua yhteisiin kiertomatka- ja muihin tuotteisiin. Maaseutumatkailulle on olemassa selvää kiinnostusta ja kysyntää sekä kotimaassa että erityisesti ulkomailla, Suomen tärkeimmillä markkina-alueilla. Tämä käy ilmi Matkailun edistämiskeskuksen tekemistä selvityksistä ja tutkimuksista muun muassa Ranskan, Saksan ja Venäjän markkinoilla. Kiinnostus on käynyt ilmi myös koordinaatiohankkeen yhteydenpidossa ulkomaisiin matkanjärjestäjiin. Kiinnostukseen ja potentiaaliseen kysyntään vastaaminen ja sen muuttaminen kaupaksi edellyttää pitkäjänteistä kylien matkailun kehitystyötä, erityisesti eri asiakasryhmille suunniteltujen ja myös kyliä yhdistävien tuotteiden ja kiertomatkatuotteiden kehittämistä ja yhteistyökumppaneiden löytämistä. Kylämatkailun kehittämistyön jatkamisella voidaan vahvistaa ja konkretisoida omalta osaltaan monia Suomen maakuvaa, matkailua ja maaseudun kehittämistä varten laadittuja ohjelmia ja näiden tavoitteita. Matkailun kansainväliset trendit nostavat esiin sellaisia kysyntätekijöitä (luonto, terveys, turvallisuus, rauhallisuus, hiljaisuus, väljyys, kulttuuri, hyvinvointi), jotka ovat myös kylämatkailun vahvuuksia ja joiden kokemiseen kylässä matkailu antaa aidon mahdollisuuden. Kylämatkailu voi olla myös moottori, joka edesauttaa paikallisen kulttuurin esiin nostoa ja vahvistumista. Maaseutumatkailussa Suomen kyliin on paljon mahdollisuuksia. Suuria kompastuskiviä ovat kuitenkin tiedon saannin ongelmat ja myytävien tuotteiden puute, myynnin ja markkinoinnin organisoiminen ja toteutus. Asiakkaat eivät löydä tietoja eivätkä tuotteita. Matkailun tilastointi (mm. asiakastyytyväisyyden seuranta, myynnin volyymi) on puutteellista, laatutaso vaihtelee ja tuotteita hinnoitellaan alakanttiin. Tähän tarvitaan edelleen matkailualan osaamisen lisäämistä, uusia yhteistyöverkostoja, kansainvälisyyttä edistävää ohjausta ja konkreettisten laatukriteereiden implementointia.

7 1.4. Liittyminen ohjelmiin ja muihin hankkeisiin Hanke ja hankkeessa toimivat kylät jatkavat ja toteuttavat yhdessä Matkailun teemaryhmän vuonna 2008 käynnistämää teemapohjaisen kylämatkailun koordinaatio- ja kehittämisohjelmaa. Valtakunnallinen koordinaatiohanke vastaa pääosin kylien muodostaman valtakunnallisesti toimivan verkoston koordinoinnista sekä kylien innostamisesta ja avustamisesta kylän oman ja lähialueen matkailukehityksen hankkeistamiseen ja rahoituksen hakemiseen. Hankkeessa mukana olevat kylät vastaavat hankkeiden toteutuksesta ja hakevat niille rahoituksen. Hanke tukee Suomen matkailustrategian tavoitteita, joiden mukaisesti Suomi voi parhaiten erottautua kilpailijoita tuomalla esiin vahvasti ainutlaatuinen luonto, puhdas vesi, oma kulttuuriperintö ja suomalainen tapa tehdä asioita. Hanke tukee Maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2009 2013 tavoitteita. Ohjelmassa todetaan muun muassa, että matkailussa myös suurten matkailukeskusten ulkopuoliset maaseutualueet voivat päästä myönteisen kasvun imuun verkottumalla majoitus-, ravitsemus- ja ohjelmapalveluillaan keskenään sekä keskusten yrittäjien kanssa. Ohjelma nostaa esiin suomalaisuuden luotettavuutena, teeskentelemättömänä vieraanvaraisuuteen, ystävällisenä palveluna ja tapana toimia. Nämä kaikki voidaan liittää kylien matkailutarinoihin. Hanke tukee myös Suomen maabrändivaltuuskunnan raportissa (2010) esille nousevia asioita kuten suomalainen luonto, puhdas ilma, vesi ja luonnonmukaisuus. Nämä asiat ovat aidoimmillaan ja parhaimmillaan koettavissa suomalaisissa kylissä. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2007 2013 mukaan edistetään erityisesti maaseutumatkailutuotteiden saattamista kansainvälisille markkinoille. Valtakunnallisella hankkeella saadaan yritysten tarjoamat palvelut näkymään kotimaan ja etenkin ulkomaan matkailutarjonnassa. Kylätoiminnan kehittämistyössä on käynnissä satoja kylien kehittämishankkeita mukaan lukien Voimistuvat kylät kampanja 2010 2012 ja maassa toimii useita Leader-varoin rahoitettuja kylien kehittämishankkeissa. Valtakunnallinen matkailuhanke tukee ja vahvistaa näidenkin tavoitteiden toteumista. Hanke tekee yhteistyötä OutdoorsFinland sekä CultureFinland hankkeiden, Matkailun Teemaryhmän, ProAgria keskusten, MEK:n ja alueellisten matkailuorganisaatioiden kanssa. Kylämatkailun kehittämisellä tuetaan kestävän kehityksen kaikkien periaatteiden toteutumista. Sosiaalinen kestävyys syntyy paikallisuudesta ja paikallisen kulttuurin ja elämäntavan kanssa sopusoinnussa harjoitettavasta yritystoiminnasta. Taloudellinen kestävyys paranee, kun matkailutuotteista jää mahdollisimman suuri osa hyödyntämään ja työllistämään koko kylän ja lähialueen yrityksiä ja asukkaita. Ekologinen kestävyys otetaan huomioon kaikessa tuotteistamisessa ja yritysten toiminnassa. Kulttuurinen kestävyys syntyy paikallisen omaleimaisen kulttuurin ja kylän kulttuuriympäristön ymmärtämisestä ja kunnioittamisesta. 1.5. Kohderyhmät ja edunsaajat Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat hankkeessa mukana olevat kylät. Nykyisestä hankkeesta jatkavat ne kylät, joilla on halukkuutta ja resursseja jatkaa kehittämistyötä. Uusia kyliä kartoitetaan esim. Suomen

Kylätoiminta ry:n, Leader-toimintaryhmien, matkailun alueorganisaatioiden ja ProAgrian yritysneuvojien kautta. Edunsaajat ovat kylien asukkaat, kylissä toimivat yritykset ja yhdistykset sekä laadukkaita kylämatkailupalveluja ostavat matkailijat. 8 2. TAVOITTEET JA TULOKSET 2.1. Tavoitteet Kylämatkailu on yksi väylä ylläpitää ja kehittää kylän palvelutarjontaa. Tavoitteena on luoda kylämatkailukonsepti matkailun kehittämisestä kiinnostuneille kylille valtakunnallisesti. Tavoitteena on: Matkailun kehittäminen koko kylää hyödyttäväksi liiketoiminnaksi, kylien elävöittäminen ja hyvinvoinnin lisääminen Kylämatkailukonseptin avulla tuemme hankkeessa mukana olevia kyliä matkailun liiketoimintalähtöiseen ja tavoitteelliseen toimintaan. Pyrimme tukemaan kyliä rahoituksen hakemisessa niin että kylän resurssit riittävät kehittämistyöhön ja toteutukseen myös alkuinnostuksen jälkeen. Kylämatkailukonsepti koostuu eri moduuleista ja kehitysvaiheista, joiden avulla kylämatkailua kehitetään pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti. Kylän omat resurssit ja tahtotila luovat perustan kehittämissuunnalle ja tavoitteille. Kylät valitsevat oman kylämatkailun kehittämisen tasonsa, jonka toisena ääripäänä on tavoitella kansainvälisille markkinoille ja laatuun ja toisena on tavoitella pienimuotoista matkailutoimintaa, lähinnä matkailijoiden saamista mukaan kylän askareisiin. Hankkeen konkreettiset tavoitteet Sitouttaa kylien toimijat verkostomaiseen matkailun kehittämistyöhön sekä aktivoida kylien yrittäjiä ja kolmannen sektorin toimijoita Verkottaa kyliä keskinäiseen toimintaan, oppimiseen, tiedottamiseen ja toisten tukemiseen Luoda matkailuun panostaville kylille jatkuvan kehittämisen malli Tukea kylän toimenpiteitä kylän erityispiirteisiin pohjautuvan matkailuteeman löytämiseksi, sen tuotteistamista ja kansainvälisille markkinoille saamista Lisätä matkailuyrittäjyyden edellytyksiä kylissä Kehittää yhteistyössä kylien kanssa laadukkaita kylämatkailutuotteita eri teemalla eri kohderyhmille Pyrkiä lisäämään aitoa matkailualan ammattimaista osaamista ja toteuttaa testattuja laadukkaita tuotteita, joissa osatuottajina voi olla myös kylätoimijoita Kehittää muutamia kyliä yhdistäviä, kiertomatkatuotteiden verkostoa tarkkaan harkitulle kohderyhmälle Jalkauttaa Mekin vientikriteerit kylien matkailuyrittäjille tavoitteena on kehittää matkailupalveluita jotka vastaavat kansainvälisten matkanjärjestäjien ja matkailijoiden odotuksia Koordinoida valtakunnallisesti kylämatkailutuotteiden saatavuutta ja näkyvyyttä Kasvattaa kylämatkailun ja maaseutumatkailun tunnettuutta kansainvälisillä markkinoilla

Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin. 9 2.2. Tulokset Vuonna 2014 Suomessa on hankkeen kehittämistyön ja koordinoinnin tuloksena 10 aktiivista kylää, joiden yrittäjät ja asukkaat yhdessä tarjoavat matkailijoille elämyksiä. Kylissä on omaksuttu luonteva tapa toimia yhteistyössä. Kylissä on vireää elämää ympäri vuoden ja sen ympäristö muodostaa aktiivisen ja esteettisen toimintaympäristön sekä matkailu- että muille toiminnoille. Kylä tarjoaa omiin erityispiirteisiinsä perustuvia, laadukkaita, helposti myytäviä ja ostettavia tuotteita ja palveluita. Kansainvälisten matkailijoiden määrä on kasvussa ja muiden kylien kanssa tarjotaan asiakkaille mielenkiintoisia kiertomatkoja. Hankkeessa tuetaan kyliä löytämään oman kylämatkailun kehittämisen malli. Peräseinäjoen koordinaatiohankkeen I:n aikana hioitunut nykyinen kylämatkailumalli esimerkkinä ja edelläkävijänä monelle kylälle: voi toimia hyvänä Peräseinäjoen kylämatkailumalli Valtakunnallinen kylämatkailuverkosto Valtakunnalliset myyntikanavat KYLÄPALVELUT JA ELÄVYYS Elävä kylä -Palvelut -Nähtävyydet -Tapahtumat -Ihmiset -Historia ja kulttuuri Kylän matkailua tukevat toimijat Tuotteiden myyjä: Alueorganisaatio Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy Kylämatkailutuotteet Kylämatkailuverkosto = Seinäjoen Matkailuyrittäjät ry Yritysten omat tuotteet Matkailuyritys Vastuullinen toimija Kylämatkailun Koordinaatiohanke susanna.kulmala@lomalaidun.fi Vastuullinen kylämatkailutoimija on Seinäjoen Matkailuyrittäjät ry Yhteisten tuotteiden rakentamisesta vastaa Seinäjoen Matkailuyrittäjät yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy:n kanssa Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy:ssä on kylämatkailusta vastaava henkilö Päävastuu tuotteiden rakentamisesta on alueen yrityksillä Kylän yhdistykset tarjoavat puitteita, tapahtumia ja vierailukohteita Etelä-Pohjanmaan Matkailun paketoitavaksi alueen yrityksille Uusia tuotteita ideoidaan jatkuvasti Markkinointiviestintään panostetaan yhteisistä varoista ja sitä toteutetaan yhteistyössä Etelä- Pohjanmaan Matkailu Oy:n kanssa Mikäli asiakkaalta tuleva tarjouspyyntö koskee kahta tai useampaa toimijaa, se toimitetaan Etelä- Pohjanmaan Matkailun Oy:n hoidettavaksi

10 Hankkeen konkreettiset tulokset Toiminnan tuloksena syntyy parhaisiin käytäntöihin perustuva jatkuvan kylämatkailun kehittämisen malli, jonka avulla kehittämistyö on tehokasta ja jatkuvaa Hankkeen tuloksena syntyneet mallit (mm. koulutus- ja kehittämismallit) ovat kaikkien yhteistyötahojen käytettävissä Hankkeen aikana otetaan käyttöön palaute- ja seurantajärjestelmä, jonka avulla tuotteita kehitetään ja palvelun tasoa nostetaan Toiminnan tuloksena syntyy uusia matkailijoille suunnattuja kylämatkailutuotteita, eri teemoilla Toiminnan tuloksena syntyy muutamia kylien kiertomatkatuotteita eri kohderyhmille Toiminnan tuloksena pyritään kehittämään kansainvälisille markkinoille tarkoitettu Finnish Countryside Roundtrip Tour kiertomatkatuotekonsepti johon osallisena ovat ainoastaan laatu- ja vientikriteerit täyttävät kylien matkailutarjonta eri puolilla Suomea 2.3. Mittarit Määrälliset mittarit Mittari 1: Oman kylämatkailukonseptin kehittäneiden kylien määrä Tavoite vuonna 2014: yhteensä 10 kylää joista 3 kylää ovat kylämatkailun kehittämisen I-tasolla 4 kylää ovat kylämatkailun kehittämisen II-tasolla 3 kylää ovat kylämatkailun kehittämisen III-tasolla Mittari 2: Toimivien kylämatkailutuoteverkostojen määrä Tavoite vuonna 2014: 3 alueellisia, kylien välisiä teemallisia kiertomatkaverkostoja (Esim. kiertomatkatuote Peräseinäjoen ja Killinkosken välillä) Mittari 3: Toimivien valtakunnallisten kylämatkailutuoteverkostojen määrä Tavoite vuonna 2014: 1 teemallista, kylien kiertomatkaverkostoja kansainvälisille markkinoille Mittari 4: Alueilla toimivien kylämatkailuhankkeiden määrä Tavoite hankkeen toiminta-aikana 2012-2014: 10 hanketta

11 Mittari 3: Esimerkki valtakunnallisesta kylien kiertomatkatuotteesta Fly & Drive paketti kansainvälisille markkinoille Kalkkinen Möhkö Syvänniemi 3. TOIMENPITEET JA TOTEUTUSTAPA 3.1. Toteutustapa Kylämatkailun kehittämisen vuosien 2009 2011 koordinaatiohankkeessa suurin haaste on ollut kylien sitoutumattomuus, lähinnä taloudellisten ja henkilöresurssien puutteen johdosta. II-hankkeessa tavoitteena on löytää kehittämistyöhön sellaisia kyliä, joilla on resurssit kunnossa. Uudet kylät ja jo käynnissä olevat paikalliset kylämatkailuhankkeet voivat liittyä mukaan valtakunnalliseen koordinaatiohankkeeseen kesken hankkeen toiminta-ajan. Kylä voi olla mukana esimerkiksi maakunnallisessa kylämatkailuhankkeessa tai omana yksittäisenä kylämatkailuhankkeena. Kylien valintakriteerit: Kylissä on oltava Aktiivista matkailuyrittäjyyttä, ja olemassa olevat matkailulliset majoitus- ja ravitsemuspalvelut Matkailullista vetovoimaa ja kehittämispotentiaalia Pitkäjänteistä kylän kehittämistä Rahoitus ja resurssit kunnossa; paikallinen matkailuhanke tms. kehittämishanke käynnissä tai tulossa Mukaan otettavien kylien resursseihin, vetovoimaisuuteen ja matkailuyrittäjien määrään ja laatuun kiinnitetään erityistä huomiota. Uusia kyliä otetaan mukaan vuosittain. Kylät ovat eri kehitysvaiheessa, joten kehitystyö etenee rullaavasti askel kerrallaan. Koordinaatiohankkeen resursseilla haetaan kylämatkailun ympärille kehitettäviä hankekonsepteja. Kylässä tulee olla tahtotila tehdä asioita yhdessä, pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti. Kylä sitoutuu noudattamaan koordinaatiohankkeen toimintaperiaatteita ja sääntöjä. Kylissä toimii matkailua edistävä työryhmä, joka valitsee ns. kyläpromoottorin toimimaan yhteyshenkilönä koordinaatiohankkeeseen.

Tavoitteena on ennen hankkeen käynnistymistä valita mukaan kyliä ELY-keskusalueittain ja Leadertoimintaryhmittäin koko Suomesta joille on jo myönnetty tukea ja rahoitusta. Kehittämistyö kylissä toteutetaan alueellisin ja paikallisin hankkein, joissa kehittämistyöhön haetaan tehokkuutta jatkuvan keskinäisen yhteistyön ja kansallisen koordinaation avulla. Hankkeen valtakunnallisesta toteuttamisesta vastaa hankkeen hakija Lomalaidun ry. ja käytännön toimenpiteiden koordinoinnin toteuttamisesta Lomalaidun ry:n projektipäällikkö. Toimenpiteiden alueellisesta toteutumisesta vastaavat kyläpromoottorit sekä alue- ja kylätason matkailuhankkeet. Projektipäällikkö seuraa, arvioi ja tukee alueellista ja kylätason hankkeita. Verkoston kehittämistyö tehdään rullaavasti ryhmittelemällä kyliä niiden matkailullisen kehitysvaiheen ja tuen tarpeen mukaan. Kylien välinen vertaisoppiminen toteutuu näin paremmin ja toimintaa voidaan kohdistaa hallitummin. 12 Kyläpromoottori/ työryhmä vastaavat kylän paikallisesta kehittämistoiminnasta ja raportoi valtakunnalliselle hankkeelle säännöllisesti. Kyläpromoottoritapaamisia järjestetään 1-2 kertaa vuodessa. Koko kylämatkailuverkostolle järjestetään seminaaria vähintään kerran vuodessa yhteistyössä eri valtakunnallisten toimijoiden kanssa, kuten Lomalaidun ry, Matkailun teemaryhmä ja OutdoorsFinland-hanke. Kylämatkailun kehittämisen portaat etenevät vaiheittain koordinaatiohankkeen ohjauksessa:

I-vaihe Matkailun kehittäminen on kylässä alkuvaiheessa ja kylämatkailumallia ollaan vasta kartoittamassa ja etsimässä 13 Kylän sisäisen verkoston kokoaminen o Benchmarking jo kylämatkailuhankkeessa toimivien kylien kanssa o 3.sektorin toiminnan soveltaminen kylissä matkailutoimintaan o Osuuskuntamallin tms. matkailumallin kartoittaminen Kylän yhteisen matkailuliikeidean määrittäminen Kylän kehittämissuunnitelma tekeminen, resurssien kartoitus, tavoitteet Kylän matkailullisen teeman löytäminen, kylän vahvuudet Kyläväen osallistuminen tuotekehityksen ideointiin Liiketoiminnallinen osaaminen, perusteet Tuotteistustyöpajat II-vaihe Kylä on löytänyt oikean toimintamallinsa ja lähtee edistämään matkailua pääpainopistealueena Tuotteistus jatkuu, uusien tuotteiden tuotetestaus Kylämatkailutuotteiden jakelukanavien löytäminen, myynnin ja markkinoinnin kehittäminen o Yhteistyön kartoitus matkailualueorganisaatioiden kanssa Laatukriteerien käyttöönotto, koulutukset o Perusteet; Malo, Palvelua Sydämellä Palaute- ja seurantajärjestelmän käyttöönotto Kansainvälisen matkailun ohjausta o Potentiaali ja resurssit kansainvälisille markkinoille kartoitetaan o Teemat, eri kansallisuudet/ markkinat huomioiden Kylien kiertomatkatuotteiden kehittäminen o Teema, kohderyhmät, aikataulu III-vaihe Kotimaiset asiakkaat ovat löytäneet kylän matkailutuotteet; matkailun edistäminen on hyvin lähtenyt käyntiin. Kansainväliset markkinat edellyttävät tuotteiden hiomista, Mekin kriteereiden täyttämistä, sekä sähköisten jakelukanavien tutkimustiedon implementointia. Mekin vienninedistämiskriteerit o Varmistetaan että kansainvälisille markkinoille tähdätyt tuotteet ovat tasoltaan kilpailukykyisiä Matkanjärjestäjävierailut yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa Kylä osallistuu tuotteillaan Finnish Countryside Roundtrip Tour kiertomatkakonseptiin Sertifioidut laatujärjestelmät, ja käyttöönotto Sähköiset jakelukanavat, implementoidaan syksyllä 2011 tehty jakelukanavakartoitus Ohjelman ja hankkeen suunnittelun johtavana ajatuksena on ollut kylien kuunteleminen ja saatu palaute matkailun kehittämisessä sekä oppivan verkostomallin luominen, joiden avulla päästään pitkäjänteiseen kehittämiseen. Koordinaatiohanke pyrkii varmistamaan, että kylien matkailua kehitetään systemaattisesti ja pitkäjänteisesti paremman, monipuolisen ja jatkuvasti kehittyvän tiedon varassa. Valtakunnallinen projekti

pyrkii vastaamaan eri alueiden kylien tuen tarpeeseen matkailun kehittämisessä, ja tuoteteeman kirkastamisessa. 14 3.2. Toimenpiteet kehittämisen painopistealueiden mukaisesti Hankkeessa on neljä päätoimenpidekokonaisuutta, joiden toteuttamiseksi tarvitaan useita alatoimenpiteitä. Ne ovat: 1) kylän toimintamallin rakentaminen, 2) kylämatkailutuotteiden kehittäminen, 3) kylämatkailutuotteiden saatavuuden ja näkyvyyden edistäminen, sekä 4) tiedonvälitys ja osaamisen lisääminen. Toimenpiteet toteutetaan rullaavasti ottaen huomioon kylien omaa kehitystilannetta ja jatkuvat siihen asti kunnes tarvetta on, tai ne toistuvat koko hankkeen toiminta-ajan. Tarvittaessa ovat käytössä koko hankkeen toiminta-ajan. 1 Kylän toimintamallin kehittäminen Kylämatkailun I-hankkeessa suurimpia haasteita oli oikean toimintamallin löytäminen kylässä. - Miten kylän sisäisen verkoston tulisi järjestäytyä niin, että kehittämistyöhön osallistuisi mahdollisimman laaja osa kylän väestä? - Miten suunnitelmat saadaan toteutettua hyvässä järjestyksessä ja suunnitelmallisesti, ilman että pääosa työstä jää muutaman kyläaktiivin harteille? Valtakunnallisella kylämatkailuhankkeella ei ole tarjota yhtä selkeää kylämatkailun toimintamallia. Kylät ovat lähtökohdiltaan erilaisia, ne kehittävät erilaisia asioita ja niiden kehittämistyöhön käytettävissä olevat resurssit vaihtelevat. Esimerkiksi Peräseinäjoella ja Vuonislahdella on pitkät perinteet kylämatkailun kehittämisessä ja molemmat kylät ovat löytäneet heille toimivimman mallin. Vuonislahdessa on jo vuosia toiminut matkailuosuuskunta, ja Peräseinäjoella matkailuyrittäjien yhdistys, jossa toimii kerran vuodessa valittava kylämatkailusta vastaava henkilö. Peräseinäjoen malli on toiminut usean vuoden ja osoittautunut toimivaksi kokonaisuudeksi. Tärkeänä yhteistyökumppanina toimii alueellinen matkailuorganisaatio Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy. Nykyiset pilottikylät ovat saaneet näistä tärkeitä aineksia omaan kehittämistyöhönsä. Valtakunnallinen koordinaatiohanke II jatkaa kylien toimintamallin kehittämistä. Tärkeimmät toimenpiteet: Valtakunnallinen koordinaatiohanke II tukee ja auttaa kyliä toimintamallin kehittämisessä. Alueelliset hankkeet vastaavat toimenpiteiden toteutuksesta: Kylän sisäisen toiminnan organisoiminen, mallin kehittäminen ja tukeminen o Mikä taho toimii vastuullisena toimijana kylässä, vastuu- ja työjako, kenellä on vetovastuu; kyläpromoottori/ työryhmä Kylän matkailupotentiaalin selvittäminen, tärkeimmät kohderyhmät Kylän matkailuteeman selkeyttäminen Kylän tavoitteiden määrittäminen, lyhyen ja pitkän tähtäimen suunnitelmat Kylän toimintasuunnitelman toteutumisen tukeminen ja seuranta

15 2 Kylämatkailutuotteiden kehittäminen Kylämatkailun kehittäminen konkretisoituu kylämatkailutuotteissa. Jatkohankkeen tavoitteena on kylien tuotteistamisprosessin tukeminen. Tuotekehitys tapahtuu pääasiallisesti kylien toimessa alueellisten hankkeiden ohjauksessa. Valtakunnallinen koordinaatiohanke II on alueiden tukena valtakunnallisten kiertomatkatuotteiden kokoamisessa ja markkinakanavien selvittämisessä. Tuotekehityksessä tavoitteena on jatkaa eri kohderyhmille teemallisia kylämatkailutuotteita, johon niputetaan kylän vahvuudet yhteen toimivaksi kylämatkailutuotteeksi, ja tuotteen toteutukseen osallistuvat kylän eri tahot ja toimijat. Kylämatkailussa matkailijat tutustuvat kylän historiaan, kulttuuriin, perinteisiin, taiteeseen, käsitöihin jolloin mahdollisimman moni kyläläinen hyötyy matkailijoiden tuomista tuloista. Tuotekehityksen tavoitteena on kehittää kylän tarjonnasta ja mahdollisuuksista helposti myytäviä ja houkuttelevia matkailutuotteita. Tuotteistus edellyttää johdonmukaisuutta, ja koordinaatiohankkeen tehtävä on varmistaa että kylien tuotteet noudattavat kylämatkailutuotteen kriteerit niin toteutukseltaan kuin laadultaan. Tämä varmistetaan toimimalla kiinteässä yhteistyössä alueellisten kylämatkailuhankkeiden parissa. Kylämatkailutuotteissa yhdistyy kylän ainutlaatuinen tarina, kylätoimijoiden palvelut sekä matkailuyrityksen tuotteet Ominaispiirteet Arvot ja asenteet Muut matkailupalvelut ja kohteet Hyvinvointipalvelut Kauppa ja apteekkipalvelut yms Mm: Käyntikohteet, näyttelyt, yritykset, ohjelmapalvelut Muut palvelut Maisema Teemaan liittyvät kohteet Teemallinen Kylämatkailutuote Kylän historia Kylän kulttuuri Museot Tarinat Näytelmät Ihmiset! Ennen Nyt! Perinneruoka ja muut ruokamahd. Maatilamajoitus, Kylämajoitus, Mökkimajoitus,muut majoitusmuodot Majoitus ruokailu Tapahtumat Teemaan liittyvät ja sitä täydentävät Kuljetus Saavutettavuus Kylän sisällä liikkuminen Jatkohankkeen tavoitteena on luoda kolme erillistä kylämatkailutuotekonseptia: 1) Kylän teemalliset omat kylämatkailutuotteet o Slow Life teema; maaseudun rauhaa hakeville o Luonto- ja aktiviteettimatkailijoille Esim. vaellus, melonta, metsästysretket, kalastus o Kylätapahtumat (kesäteatteri, joulumarkkinat jne.) 2) Kylien teemalliset kiertomatkatuotteet kotimaisille markkinoille o Luonto ja aktiviteettimatkailijoille (esim. Pyöräillen Pohjanmaalla)

16 o Ryhmille, kuten kotimaan bussimatkanjärjestäjille tarkoitettuja kylien kiertomatkoja (kesäteatterit, viinitilat, kotiseutumuseot jne.) 3) Kansainvälisille markkinoille tarkoitettu Finnish Countryside Roundtrip Tour kiertomatkat o Kohderyhmänä ensisijaisesti kansainväliset matkanjärjestäjät sekä incoming-toimistot Kylämatkailun käyntikortti maailmalle Mekin vientikriteerit täyttävä Korkeimmat laatukriteerit täyttävä Fly&Drive matkat Tuotekehityksessä hyödynnetään mm OutdoorsFinland-hankkeen tuotesuosituksia, sekä CultureFinlandhankkeen yhteistyötahoja. Tuotekehitys tapahtuu pääasiallisesti kylien toimijoiden ja matkailuyritysten kesken. Tärkeimmät toimenpiteet: Valtakunnallinen koordinaatiohanke II toteuttaa seuraavia toimenpiteitä: Tuotekriteerien laatiminen (laatu, esteettömyys, esteettisyys, turvallisuus) Kylien matkailutuotteiden yhdistäminen teemallisiksi kiertomatkatuotteiksi Asiakaspalaute- ja seurantajärjestelmän jalkauttaminen Pienimuotoiset Mystery Shopper tutkimukset tilanteen ja tarpeen mukaan, jonka avulla kylien matkailupalvelut hiotaan. Saamme tietoa siitä miten asiakaspalveluprosessit toimivat käytännössä. Tutkimusten avulla saadaan rakentavaa palautetta kylämatkailutuotteiden toimivuudesta. Alueellisten hankkeiden toimesta toteutetaan seuraavia toimenpiteitä: Kylän tuotekehittämisen tilanteen selvitys ja kartoitus, kylän pääasialliset kohderyhmät Tuotekehitystyöpajat Tuotteistuksen perusteet moduuleittain: hinnoittelu, lainsäädäntö (valmismatkalaki), turvallisuus (uusi kuluttajaturvallisuuslaki 1.1.2012) Kylien tarinat ja palveluiden tuotteistaminen työpajat Äänipolun hyödyntämisen kartoitus kiertomatkatuotteiden toteutuksessa Kylämatkailutuotteiden hiominen kansainvälisille markkinoille sopiviksi; (Mekin vientikriteerit) Tuotetestaus 3 Kylämatkailutuotteiden saatavuuden ja näkyvyyden edistäminen Tavoitteena on kylämatkailutuotteiden tunnettuuden, näkyvyyden ja saatavuuden lisääminen kotimaisille ja kansainvälisille markkinoille. Tärkeimmät toimenpiteet: Valtakunnallinen koordinaatiohanke II toteuttaa seuraavia toimenpiteitä: Valmiiden kylämatkailutuotteiden ohjaaminen oikeille jakelukanaville kohderyhmittäin kotimaisille ja kansainvälisille markkinoille Valmiiden kylämatkailutuotteiden ohjaaminen eri kaupunkien ja maakuntien matkailun alueorganisaatioiden pariin

17 Sähköisen Tervetuloa kylään kalenterin luominen, koordinointi ja tiedottaminen eri matkailuorganisaatiolle ja jälleenmyyjille Kylämatkailutoimijoiden ja kansainvälisten matkanjärjestäjien yhteistyön alkuun saattaminen ja kehittäminen Lehdistövierailujen koordinointi, valtakunnallinen hanke ei osallistu kustannuksiin Matkanjärjestäjävierailu yhteistyössä eri toimijoiden kanssa 4 Tiedonvälitys ja osaamisen lisääminen Tiedonvälitys rakennetaan siten, että se toimii koordinaatiohankkeelta kyliin ja kylistä koordinaatiohankkeeseen. Hyvällä tiedottamisella varmistetaan ohjelman yhdenmukainen eteneminen, mikä on toimintamallin syntymisen kannalta oleellista. Osaamisen lisääminen varsinaisen koulutuksen keinoin on pääasiassa alueellisten hankkeiden tehtävä. Valtakunnallinen koordinaatiohanke tukee em. Koulutuksen sisällön suunnittelussa tarvelähtöisesti ja tiedottamisessa. Projektipäällikkö järjestää valtakunnalliset yhteistapaamiset ja etsii ja välittää kylissä tarvittavaa tietoa. Tärkeimmät toimenpiteet: Valtakunnallinen koordinaatiohanke II toteuttaa seuraavia toimenpiteitä: Tiedon välittäminen matkailualasta, tutkimuksista ja asiakkaista Kylien yhteiset seminaarit, kerran vuodessa, yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Kyläpromoottorien tapaamiset, 1-2 kertaa vuodessa Valtakunnallisen koordinaation uutiskirjeet n. 3 kertaa vuodessa Kansainvälistymistä edistävää ohjausta tilanteen ja tarpeen mukaan Kylien verkostoitumisen tukeminen Hyvien käytänteiden levittäminen: hyödynnetään tietoa siitä, miten muualla toimitaan Hankkeesta tiedottaminen Kylämatkailun kehittämisen pienimuotoisen ABC-oppaan kokoaminen, printtiversiona Mikäli kylällä ei ole omaa kylämatkailuhanketta käynnissä, voi koordinaatiohanke tukea ja toteuttaa hankesuunnitelmassa mainittuja alueellisten hankkeiden toimenpiteitä yhdessä kylien kanssa. Kylien kehitystilannekartoitus tehdään valtakunnallisen hankkeen toimesta syksyllä 2014. Ulkopuolinen konsultti arvioi hankkeen pilottikylien toimenpiteet ja kehityksen hankkeen aikana sekä konsultoi kyliä matkailullisen osaamisen lisäämiksesi tarvittavilla osa-alueilla. Kylämatkailun kehittämisen pääpainopistealueet:

18 4. AIKATAULU Jatkohankkeen kesto on n. 3 vuotta, 31.12.2014 asti, ja alkaa heti nykyisen hankkeen päätyttyä, 1.5.2012. 5. HANKKEEN ORGANISOINTI 5.1. Hakijan tiedot Lomalaidun ry on valtakunnallisesti toimiva maaseutumatkailua ja yrittäjyyttä kehittävä organisaatio. Jäseniä ovat Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Pro Agria Keskusten liitto ry, Suomen 4H-liitto ry, Autoliitto ry, Agronomiliitto ry, Lomayhtymä ry ja Suomen Maaseutumatkailuyrittäjät ry. Yhdistyksellä on hallitus, jonka puheenjohtajana toimii 1.1.2012 alkaen Minna-Mari Kaila, MTK, ja varapuheenjohtajana Rauno Koitermaa, Lomayhtymä ry. Yhdistyksen toiminnanjohtajana toimii Kimmo Aalto. Yhdistyksen toteuttamat hankkeet ovat onnistuneet sekä taloudellisesti että tuloksellisesti hyvin. Yhdistys on saanut monia pyyntöjä maaseutumatkailun toimijakentältä jatkaa työtä maaseutumatkailun edistämisessä. Yhdistyksen taloudellinen tilanne on hyvä. 5.2. Projektipäällikkö ja muut vastuuhenkilöt

Hankehakija palkkaa projektipäällikön vastaamaan hankkeen käytännön toiminnasta ja toteutuksesta. Hallinnointi-, kirjanpito ja sihteeripalvelut ostetaan. 19 5.3. Ohjausryhmä Hakija ehdottaa hankkeen ohjausryhmäksi: Aalto Kimmo, toiminnanjohtaja, Lomalaidun ry Halonen Kari, yrittäjä, ToolBox-travel marketing & consulting Jussila Ulla, toimitusjohtaja, Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy Kivinen Virpi, yrittäjä, Suomen Maaseutumatkailuyrittäjät ry. Kukkonen Timo, ryhmäpäällikkö, Hämeen ELY- keskus Lehmussaari Janne, maaseutuyrittäjä, Lomalaidun ry:n hallituksen jäsen Martikainen Reijo, puheenjohtaja, Matkailun teemaryhmä Martti Eija, matkailupäällikkö, Vihreä Kolmio/Yrityskolmio Partanen Eeva, toimitusjohtaja, Maaseutuhotelli Eevantalo Partanen Hannele, kehityspäällikkö, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry/ ProAgria Perämäki Tiina, projektipäällikkö, Lomalaidun ry Sjögren Pirjo, puheenjohtaja, Lohjan Saaristo -seura ry Viertola Paula, johdon erityisavustaja, MTK 5.4. Yhteistyötahot Hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Lomalaidun ry:n jäsenjärjestöjen (Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, ProAgria Maaseutukeskusten liitto ry, Suomen 4H-liitto ry, Autoliitto ry, Agronomiliitto ry, Lomayhtymä ry, Suomen maaseutumatkailuyrittäjät ry.), Matkailun teemaryhmän, Matkailun edistämiskeskuksen, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry:n ja Suomen Kylätoiminta ry:n (SYTY) ja matkailun markkinoita ja myyntiä tekeviä organisaatioiden kanssa. Kehittämistyö kylissä toteutetaan alueellisin ja paikallisin hankkein, joissa kehittämistyöhön haetaan tehokkuutta jatkuvan keskinäisen yhteistyön ja kansallisen koordinaation avulla. Jatkohanke toimii myös tiiviissä yhteistyössä valtakunnallisten OutdoorsFinland, ja CultureFinland koordinaatiohankkeiden kanssa. 6. KUSTANNUSARVIO JA RAHOITUSSUUNNITELMA Hankkeen kokonaiskustannusarvio kolmelle vuodelle on 350.000 euroa. Hankkeeseen haetaan sataprosenttista rahoitusta Manner-Suomen Maaseudun Kehittämisohjelmasta. 7. RAPORTOINTI JA TIEDOTTAMINEN Hankkeen etenemisestä tiedotetaan mm. Lomalaidun ry:n nettisivuilla ja Matkailun teemaryhmän nettisivujen ja muun tiedottamisen osana. Hankkeen toimenpiteistä ja saavutuksista tiedotetaan myös vuosittaisissa seminaareissa. Hankkeen aikana luodaan myös tiedotusmateriaalia, joita mm. kylät voivat käyttää hyväkseen. Tulokset julkaistaan loppuseminaarissa ja sen yhteydessä pidettävässä tiedotustilaisuudessa. Hanke pitää

säännöllisesti yhteyttä mediaan ja tarjoaa medialle uutis- ja haastatteluaihioita. Rahoittaja ja yhteistyötahot ovat tiiviin sähköpostitiedottamisen piirissä. Hankkeesta raportoidaan rahoittajalle rahoittajan tukipäätöksen mukaisesti. Hankkeen päättyessä tehdään loppuraportti, jossa esitetään myös hankkeen tulokset ja jatkokehittämistarpeet. 20 8. HANKKEEN ARVIOINTIMENETTELY Hankkeessa suoritetaan suppea väliarviointi 2.toimintavuotena sekä loppuarviointi hankkeen viimeisen puolivuotiskauden aikana. Arviointi toteutetaan sähköisenä kyselynä hankkeen yhteistyökumppaneille, aluekoordinaattoreille ja kylien matkailuyrittäjille ja muille aktiivisesti toiminnassa mukana oleville. Arviointi ostetaan ulkopuoliselta, puolueettomalta taholta hyödyntäen jo olemassa olevia arviointityökaluja. Mikäli kulusäästöjä saadaan syntymään, suoritetaan arviointi soveltuviin osin yhdessä muiden valtakunnallisten hankkeiden kanssa. Mikäli ELY-keskus järjestää valtakunnallisten hankkeiden yhtenäisen arvioinnin, osallistuu hanke siihen. Tulosten perusteella hanketta ohjataan vastaamaan entistä paremmin toimijoiden tarpeita. 9. RISKIANALYYSI Hankkeen suurin riski on valtakunnallisen rahoitukseen liittyvä. Mikäli rahoitusta ei saada, jää usean pilottikylän kanssa käynnistetty kehittämistyö kesken. Mikäli rahoitus myönnetään pienempänä kuin on haettu, joudutaan toimenpiteitä karsimaan ja se todennäköisesti vaikuttaa saavutettaviin tuloksiin. Jatkohanke edellyttää konkreettisia ja suunnitelmallisia toimenpiteitä jotka edellyttävät riittävästi resurssia, aikaa ja pitkäjänteisyyttä. Kylissä riskeinä ovat ennen kaikkea henkilö- ja raharesurssien puuttuminen. Aluehankkeiden syntyminen on ensisijaisen tärkeätä valtakunnalliselle kylämatkailun kehittämiselle. Kylien riskejä ovat myös esim. jonkin mukana olevan merkittävän yrityksen lopettaminen, kylän asukkaiden tai kolmannen sektorin sitoutumattomuus. Kylän johtohahmon poismuutto, väsyminen yhteisten asioiden hoitoon tms. voi myös vaikuttaa kylän kehittämisintoon.