Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi.

Transkriptio

1 1

2 Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. OECD on tehnyt Suomen maaseutupolitiikasta kaksi ns, maatutkintaa. Viimeisin on vuodelta Sen johtopäätöksenä esitettiin diaan kopioitu vetoomus maaseutumatkailun merkityksestä. Myös EU:n maaseudun kehittämisen dokumenteissa matkailun merkitys maaseudulle tunnustetaan ja tunnistetaan. Suuri osa Suomen matkailullisista vahvuuksista esiintyy voimakkaimmin ja selkeimmin harvaan asutulla maaseudulla. 2

3 3

4 4

5 Visio ulkoilma-aktiviteettien kehittämiskokonaisuudesta esiteltiin Metsähallituksen Villi Pohjolan seminaarissa Kajaanissa Vaeltaen Suomessa -hanke ALMA-alueella oli tällöin jo käynnissä. Pyöräillen Suomessa hanketta vasta suunniteltiin. ALMA-alueella toimi ja myöhemmin koko manner-suomeen laajeni Aavan meren tällä puolen kotimaan markkinointihanke. 5

6 Outdoors- visio jalostui kehittämisohjelma-aihioksi ohjelmakaudelle valmistauduttaessa. Koko kauden ajan toteutettu koordinointihanke ja sen kanssa yhteistyötä tehneet kymmenet alueelliset ja paikalliset hankkeet kehittivät tuotteistusta, mutta toteuttivat osittain myös markkinointiohjelmalla asetettuja tavoitteita. 6

7 15 Lapin ELY-keskus 14 Kainuun ELY-keskus 13 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 12 Pohjanmaan ELY-keskus 11 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 10 Keski-Suomen ELY-keskus 09 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 08 Pohjois-Savon ELY-keskus 07 Etelä-Savon ELY-keskus 06 Kaakkois-Suomen ELY-keskus 05 Pirkanmaan ELY-keskus 04 Hämeen ELY-keskus 03 Satakunnan ELY-keskus 02 Varsinais-Suomen ELY-keskus 01 Uudenmaan ELY-keskus

8 Matkailun kehittämishankkeet ELY kpl tuki 01 Uudenmaan ELY-keskus Varsinais-Suomen ELY-keskus Satakunnan ELY-keskus Hämeen ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus Kaakkois-Suomen ELY-keskus Etelä-Savon ELY-keskus Pohjois-Savon ELY-keskus Pohjois-Karjalan ELY-keskus Keski-Suomen ELY-keskus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjanmaan ELY-keskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kainuun ELY-keskus Lapin ELY-keskus Valtakunnalliset Kaikki yhteensä

9 9

10 10

11 Koulutushankkeiden valmistelu on vielä kesken. Yksi ajatus on ollut, että koulutushankkeissa voitaisiin toteuttaa myös yrityskohtaisia toimenpiteitä de minimis tuella, kuten tälläkin kaudella. Tällöin syntyisi hyvin pitkälti nykyistä yritysryhmähanketta muistuttava työväline. Se olisi käyttökelpoinen esimerkiksi laatujärjestelmien laadinnassa, jossa voitaisiin yhdistää yhteinen koulutusosio ja yrityskohtainen laatujärjestelmien laadinnan ohjaaminen. 11

12 Elinkeinojen kehittämishankkeita voidaan toteuttaa yhteistyö-toimenpiteen sisällä. Yhteistyötoimenpiteessä on omana alatoimenpiteenään matkailupalveluiden kehittäminen ja markkinointi (tp 16.3). Elinkeinojen kehittämishankkeiden tukemisessa sovellettavan valtiontukijärjestelmän valmistelu on vielä kesken. Vielä ei siis tiedetä, miten paljon suoraan yrityksiä hyödyttäviä toimenpiteitä kehittämis-hankkeisiin voidaan sisällyttää. Yhteistyötoimenpiteen toteutukseen toivotaan saatavan mukaan myös nykyisen kaltainen yritysryhmän kehittämistuki. Tällöin jakamalla tuki osallistujayritysten de minimis-tueksi voitaisiin tehdä konkreettista tuotteiden, markkinoinnin ja myynnin kehittämistyötä. Yritysryhmähankkeet sopisivat erinomaisesti yhteisten tuotteiden ja tuoteketjujen kehittämiseen. Tällaisista yritysryhmistä voisi jalostua myös esimerkiksi vientirenkaita. Tästä on hyviä esimerkkejä päättyvältä ohjelmakaudelta. 12

13 13

14 14

15 Reitistöjen, rantautumispaikkojen, taukopaikkojen ja muun yritysten ja kansalaisten yhteisessä käytössä olevan pieninfrastruktuurin tukeminen ns. yleishyödyllisinä investointeina jatkuu uudella ohjelmakaudella. Matkailurakenteiden tukemisessa on huomioitava todellinen matkailullinen tarve. Toisaalta monesti on kysymys myös kunnan vakituisten asukkaiden käyttöön tulevasta virkistysmahdollisuuksista. Tällöin on tärkeää huolehtia siitä, että esimerkiksi reitti rakennetaan niin, että sen matkailullinen käyttö otetaan suunnittelussa ja toteutuksessa huomioon. Kaikessa yhteisen suunnittelussa on alusta lähtien suunniteltava ja päätettävä, kuka vastaan reitin tai muun rakenteen kunnossa pidosta hankkeen päättymisen jälkeen. Kertakäyttöreittejä ei enää ole vara rakentaa. 15

16 Investointituet matkailun osalta jatkuvat päättyvän kauden kaltaisina. Investointituen tukitasot on porrastettu kansallisten tukialueitten mukaan niin, että tukea voidaan myöntää mikroyrityksille %. Matkailun kannalta merkittävää on, että tukitasoa on tarkoitus korottaa saarilla, joille ei ole kiinteää tieyhteyttä aina 35 prosenttiin saakka, vaikka saaristo muuten kuuluisi alempaan tukivyöhykkeeseen. Investointien toteutettavuuden selvittämiseen tullaan myöntämään tukea ns. toteutettavuustutkimuksiin. Tällainen selvitys voidaan tehdä ennen kuin varsinaiseen investointiin haetaan tukea. Tuen hakeminen toteutettavuustutkimukseen ei edellytä varsinaisen investoinnin toteuttamista. Toteutettavuustutkimuksessa voidaan käyttää asiantuntijapalveluita ensiksi sen selvittämiseen, kannattaako investointiin ylipäätään ryhtyä. Sen jälkeen voidaan selvittää, millä tavalla investointi olisi taloudellisinta ja järkevintä toteuttaa. Tällöin voidaan esimerkiksi vertailla olemassa olevan rakennuk-sen hankkimista tai uuden rakentamista. Tämän jälkeen voidaan selvitellä rakennuksen toiminnallisia ratkaisuja yms. Tavoitteena on, että toteutettavuusselvitys johtaisi tehokkaampiin ja taloudellisempiin investointeihin. Hyvä suunnittelu kannattaa aina. Toteutettavuustutkimukseen voidaan myöntää tukea 50 prosenttia kustannuksista de minimis tukena. 16

17 Perustamistuella rohkaistaan uusia yrittäjiä, joilla ei vielä ole kokemusta yritystoiminnasta, uusien, innovatiivisten yritysten perustamiseen. Tukea voidaan käyttää neuvontapalveluiden hankkimiseen, tuotekehitykseen ja muihin yrityksen ensimmäisten vuosien lähinnä kehittämiskustannuksiin. Investointeihin perustamistukea ei voida käyttää, mutta alkava yritys voi hakea niihin investointitukea 17