valtakunnallinen koordinaatiohanke II nro 15385

Transkriptio

1 1 Teemapohjaisen kylämatkailun kehittäminen valtakunnallinen koordinaatiohanke II nro Loppuraportti 2014

2 2 SISÄLLYS 1 PERUSTIEDOT HANKKEESTA 2 YHTEENVETO 3 RAPORTTI 3.1. Hankkeen tavoitteet a. Ylemmän tason tavoitteet b. Hankkeen tavoitteet 3.2. Hankkeen toteutus: c. Toimenpiteet d. Aikataulu e. Resurssit f. Toteutuksen organisaatio g. Kustannukset ja rahoitus h. Raportointi ja seuranta i. Toteutusoletukset ja riskit 3.3. Yhteistyökumppanit 3.4. Viestintä ja tiedottaminen 3.5. Hankkeen tulokset ja vaikutukset 4 ESITYKSET JATKOTOIMENPITEIKSI LIITE 1 Ohjausryhmän lausunto hankkeesta LIITE 2 Kehittämisen mittarit -työkalu

3 3 1 PERUSTIEDOT HANKKEESTA Nimi Teemapohjaisen kylämatkailun kehittäminen valtakunnallinen koordinaatiohanke II Hallinnoija Lomalaidun ry Ajankohta Projektipäälliköt Synne Nordström, Tiina Perämäki Rahoitus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Loppuraportin tekijä Tiina Perämäki

4 4 2 YHTEENVETO Kylämatkailulla tarkoitetaan kylän matkailuyritysten, sen matkailua tukevien sidosryhmien ja kyläläisten yhteistä ponnistusta matkailun kehittämiseksi: kylän omat vahvuudet kootaan yhteen. Kylämatkailun tavoitteena on matkailun muuttaminen maaseudun kylissä kohti tuottoisaa liiketoimintaa, kylien elävöittäminen ja hyvinvoinnin lisääminen. Kehittämisen tavoitteen taustalla on ajatus matkailun tarjoamista mahdollisuuksista lisäansioihin ja sivuelinkeinoon muillekin kuin kylien matkailualan yrittäjille. Kyläläiset, maisema, ympäristö, perinne, historia ja ilmapiiri ovat osa myytävää matkailutuotetta. Kehittämisessä yhdistyy elementtejä sekä matkailun että maaseudun kehittämisestä Kylämatkailun kehittäminen konkretisoituu matkailutuotteissa. Kylämatkailutuotteissa yhdistyy kylän ainutlaatuinen tarina, kylätoimijoiden palvelut sekä matkailuyrityksen tuotteet. Kylämatkailutuotteita kehitettiin hankkeen aikana runsaasti, tuotteissa korostuivat kylien teemat ja omalaatuisuus. Kylämatkailun kansainvälisessä tarjonnassa korostettiin teemojen lisäksi suomalaista elämäntapaa. Englanniksi kylämatkailu on Tourism in Rural Villages. Valtakunnallinen kylämatkailun koordinaatiohanke II jatkoi kylien matkailun kehittämistyön koordinointia ja tukemista. Hankkeen tehtävä oli tukea pilottikylien kokonaisvaltaista kehittymistä lisäten matkailullista osaamista huomioiden kestävän kehityksen ulottuvuudet. Kylämatkailun kehittäminen vastaa kestävän kehityksen periaatteita mm. suomalaisen elämäntavan tuotteistaminen korostaa paikallista kulttuuria ja elämäntapaa matkailupalveluissa. Kylämatkailun tavoitteena on hyödyttää mahdollisimman monia kyläläisiä työllistämällä ja korostamalla paikallista palvelu ja tuotetarjontaa, jolloin osa liikevaihdosta jää kylän yrittäjille ja kyläläisille. Matkailupalveluiden tuottaminen yhteistyössä kylän toimijoiden kesken tuo lisää toimeentuloa. Ekologinen kestävyys otetaan huomioon tuotteistamisessa ja yritysten toiminnassa.

5 5 Kehittämisen painopisteet 1) Kylän toimintamallin rakentaminen; haetaan kylille hyviä yhteistyötapoja ja kumppaneita kylien kesken ja sisäisesti 2) Kylämatkailutuotteiden kehittäminen; laadukkaiden ja kysyntää vastaavien matkailutuotteiden kehittäminen eri teemoilla, valtakunnallisten kiertomatkatuotekonseptien rakentaminen kotimaisille ja kansainvälisille markkinoille 3) Kylämatkailutuotteiden saatavuuden ja tunnettuuden lisääminen; valmiita tuotteita ohjataan oikeille jakelukanaville, kartoitetaan yhteistyömahdollisuuksia kansainvälisten matkanjärjestäjien kanssa 4) Tiedonvälitys ja osaamisen lisääminen; matkailualan tietotaidon lisääminen, kansainvälisyyttä edistävää ohjausta ja tehokasta tiedottamista. Pilottikylät Ensimmäisen hankkeen aikana mukana oli 16 pilottikylää, joista 11 ilmoitti halukkuutensa olla mukana hankkeen toisessa vaiheessa. Ohjausryhmän kokouksessa todettiin, että uusia kyliä voidaan ottaa mukaan verkostoon ilman erillisiä hakuja. Hankkeen aikana tuli paljon tiedusteluja koskien pilottikyläksi hakeutumista, II vaiheen aikana mukaan tuli 5 uutta kylää. Kylien valintakriteerit: Kylissä on oltava aktiivista matkailuyrittäjyyttä, ja olemassa olevat matkailulliset majoitus- ja ravitsemuspalvelut Matkailullista vetovoimaa ja kehittämispotentiaalia Pitkäjänteistä kylän kehittämistä Rahoitus ja resurssit kunnossa; paikallinen matkailuhanke tms. kehittämishanke käynnissä tai tulossa Alueellisilla hankkeilla voidaan saada aikaan alkusysäys kehitystyöhön ja tarvittavat resurssit mutta pitkäjänteinen kehittäminen vaatii selkeän toimintamallin, joka hankkeiden aikana tulisi luoda toiminnan jatkuvuuden takaamiseksi.

6 6 Valtakunnallisten kylämatkailuhankkeiden tuloksista voidaan nostaa esille kylämatkailumallit Peräseinäjoelta, Möhköstä, Syvänniemeltä ja Vuonislahdelta. Kylämatkailua on kehitetty 16 pilottikylässä hankkeen toisen vaiheen aikana. Nykyisen verkoston pilottikylät tulleet mukaan kehittämistyöhön: 2008 Iivantiira, Niinisaari Möhkö, Peräseinäjoki, Ruhtinansalmi, Syvänniemi, Vuonislahti,Ypäjä 2010 Kalkkinen, Killinkoski, Lohjan Saaristo 2012 Degerby, Pirtteckoski, Metsäkansa 2013 Kukkian seutu, Sukeva

7 7 3. RAPORTTI 3.1. Hankkeen tavoitteet a. Ylemmän tason tavoitteet Hanke tuki Suomen matkailustrategian tavoitteita, joiden mukaisesti Suomi voi parhaiten erottautua kilpailijoista tuomalla esiin vahvasti ainutlaatuisen luonnon, puhtaan veden, kulttuuriperinnön ja suomalaisen tavan tehdä asioita. Hanke tuki Maaseutupoliittisen kokonaisohjelman tavoitteita. Ohjelmassa todetaan muun muassa, että matkailussa myös suurten matkailukeskusten ulkopuoliset maaseutualueet voivat päästä myönteisen kasvun imuun verkottumalla majoitus-, ravitsemus- ja ohjelmapalveluillaan keskenään sekä keskusten yrittäjien kanssa. Ohjelma nostaa esiin suomalaisuuden luotettavuutena, teeskentelemättömänä vieraanvaraisuutena, ystävällisenä palveluna ja tapana toimia. Nämä kaikki voidaan liittää kylien matkailutarinoihin ja matkailupalveluihin. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaan edistetään erityisesti maaseutumatkailutuotteiden saattamista kansainvälisille markkinoille. b. Hankkeen tavoitteet Tavoitteena oli luoda kylämatkailukonsepti matkailun kehittämisestä kiinnostuneille kylille valtakunnallisesti. Matkailun kehittäminen koko kylää hyödyttäväksi liiketoiminnaksi, edistää kylien elinvoimaisuutta ja lisää hyvinvointia. Tässä luvussa tarkastellaan koordinaatiohankkeen toimintaa suhteessa sille hankesuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin.

8 8 Tavoitteena on sitouttaa kylien toimijat verkostomaiseen kehittämistyöhön, aktivoida yrittäjiä ja kolmannen sektorin toimijoita sekä luoda matkailuun panostaville kylille jatkuvan kehittämisen malli. Pitkäjänteisen toiminnan tuloksena kylissä on muodostunut verkostoja ja toimintamalleja. Esimerkiksi Peräseinäjoella toimii kylämatkailujaosto, Möhkössä matkailuyhdistys ja Vuonislahdelle osuuskunta Vuonis. Syvänniemelle syntyi hankkeiden vaikutuksesta Seikkailu Osuuskunta Syvänniemi. Suurimmassa osassa kyliä toiminta on verkostomaista ja kylämatkailusta vastaava taho on määritelty, uudempien kylien osalta työ on vielä kesken. Kylän sisäisen verkoston kokoaminen on ollut kylien tehtävä, verkostoja on osaksi ollut olemassa ja niitä on kehitetty hankkeen aikana. Kylämatkailun kehittämisen alueelliset ja valtakunnalliset toimenpiteet ovat aktivoineet kylien toimijoita mukaan yhteisiin palavereihin ja kylämatkailuiltoihin pitkin hankekautta. Kylien verkosto koostuu kylämatkailumääritelmän mukaisesti kylien yrittäjistä, yhdistyksistä ja kyläläisistä, jokaisessa kylässä hieman eri suhteessa huomioiden kylän ominaispiirteet. Tavoitteena on verkottaa kyliä keskinäiseen toimintaan, oppimiseen, tiedottamiseen ja toisten tukemiseen. Erityisesti hankkeen viimeisen vuoden aikana aktiivisten kylien koordinaattoreiden välille on syntynyt tiivis verkosto ja toimijat ovat osallistuneet innokkaasti hankkeen tilaisuuksiin. Valitettavasti kaikki kylät eivät ole pystyneet osallistumaan yhteisiin tilaisuuksiin taloudellisten resurssien puutteen tai pitkien välimatkojen takia. Hankkeen aikana on toteutettu kylien välisiä opintomatkoja ja verkoston ulkopuolisia ryhmiä on käynyt tutustumassa pilottikylien matkailun kehittämiseen. Kylien hyviä käytänteitä on jalkautettu koordinaattoreiden ja projektipäällikön toimesta eri tilaisuuksissa. Tavoitteena on tukea kylän toimenpiteitä kylän erityispiirteisiin pohjautuvan matkailuteeman löytämiseksi, sen tuotteistamista ja kansainvälisille markkinoille saamista sekä lisätä matkailuyrittäjyyden edellytyksiä kylissä. Pilottikylien teemat ovat vahvistuneet hankkeen aikana ja uudempien kylien teemoja on kirkastettu kylävisiiteillä.

9 9 Kylille joilla on ollut valmiuksia kansainvälisille markkinoille, on tarjottu tuotteistamisapua sekä mahdollisuuksia osallistua myynti ja networking tilaisuuksiin. Valmiita kylämatkailutuotteita on esitelty kansainvälisille matkanjärjestäjille, palaute on hyödynnetty tuotteiden jatkokehityksessä. Hanke on tarjonnut tukea matkailupalveluiden kehittämiseksi, joka edistää matkailuyrittäjyyden edellytyksiä kylissä sekä verkostomaista yhteistyötä Tavoitteena on kehittää yhteistyössä kylien kanssa laadukkaita kylämatkailutuotteita eri teemalla eri kohderyhmille sekä pyrkiä lisäämään matkailualan ammattimaista osaamista ja toteuttaa testattuja laadukkaita tuotteita, joissa osatuottajina voi olla myös kylätoimijoita. Uusia kylämatkailutuotteita on kehitetty sesongeittain eri kohderyhmille, kylien teemojen mukaisesti. Uudempien kylien kanssa on ideoitu ja luotu tuoteaihioita edelleen kehitettäväksi. Kylämatkailutuotteissa osatuottajina voi olla kyläläisiä esimerkiksi kyläopastuksissa tai yhdistyksiä esimerkiksi kesäteatteriyhdistykset. Valmiit kylämatkailutuotteet on linkitetty tervetuloakylaan.fi sivustolle, sivuston tarkoitus oli saada valmiit kylämatkailutuotteet nettiin. Kylien toimijoille on järjestetty matkailun osaamisen lisäämiseksi seminaareja ja kyläkoordinaattoreiden tapaamisia, kylien kehityskartoituskierroksilla pystyttiin keskittymään kylän ja toimijoiden matkailullisiin haasteisiin entistä yksilöllisemmin. Tavoitteena on kehittää muutamia kyliä yhdistäviä, kiertomatkatuotteiden verkostoja eri kohderyhmille. Tuotetestattu ja valmis kiertomatkatuote on Peräseinäjoen ja Killinkosken välinen yhteistuote. Suomen maaseutua ja kaupunkeja yhdistävä 10 päivän kiertomatkareitti on luotu kansainvälisille matkailijoille, jotka liikkuvat Suomessa asuntoautoilla. Erilaisia reittiehdotuksia eri teemojen ympärille on ideoitu, kyliä yhdistäviä teemoja ovat mm. sotahistoria ja suomalainen elämäntapa.

10 10 Tavoitteena on jalkauttaa MEKin vientikriteerit kylien matkailuyrittäjille. MEKin vientikriteerejä on käsitelty hankkeen tilaisuuksissa sekä käyty läpi kylittäin kehitystilannekartoituksilla. Tavoitteena on koordinoida valtakunnallisesti kylämatkailutuotteiden saatavuutta ja näkyvyyttä sekä kasvattaa kylämatkailun ja maaseutumatkailun tunnettavuutta. Hanketta ja pilottikylien kehitystuloksia on esitelty eri tilaisuuksissa ja seminaareissa hankkeen aikana. Tervetuloakylaan.fi -sivuston ja Tervetuloa Kylään esitteen ilmestymisistä lähetettiin laajasti tiedotteet medialle. Kylämatkailun abc oppaasta ja kehitystuloksista tiedotetaan vielä hankkeen jälkeen. Ajankohtaiset kylämatkailutuotteet ovat löydettävissä tervetuloakylaan.fi sivustolla, sivustoa tullaan päivittämään jatkossa. Hanke osallistui messuille ja myyntitilaisuuksiin edistääkseen suomalaisen kylämatkailun näkyvyyttä kotimaisilla ja kansainvälisillä markkinoilla. Määrälliset mittarit Mittari 1: Oman kylämatkailukonseptin kehittäneiden kylien määrä. Tavoite vuonna 2014: yhteensä 10 kylää joista 3 kylää ovat kylämatkailun kehittämisen I-tasolla 4 kylää ovat kylämatkailun kehittämisen II-tasolla 3 kylää ovat kylämatkailun kehittämisen III-tasolla

11 11 Kylien kehittämisen tasot Hankesuunnitelman mukaiset kehittämisen kylittäin 2014 tasomääritelmät 2012 Kylien kehittämisen tasot 2014 on määritelty kehittämisen mittarit työkalulla, joka muodostui kehittämisen tasojen mukaisesti. Peräseinäjoki ja Syvänniemi pääsevät pienillä kehitystoimenpiteillä tasolle kolme. Tiivistelmä kylien teemoista ja kehittämisen tasoista löytyy tästä. Mittari 2: Toimivien kylämatkailutuoteverkostojen määrä Tavoite vuonna 2014: 3 alueellista, kylien välistä teemallista kiertomatkaverkostoa. Kiertomatkatuote Yritteliäästä pohjalaiskylästä satojen järvien kaupunkiin Peräseinäjoki Killinkoski (Myy Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy)

12 12 Kylien välinen reittiehdotus Saimaan Saaristosta Syvänniemen sydämeen Niinisaari Möhkö Vuonislahti- Syvänniemi (Matkamaalle.fi) Yhteistuote Ruljanssin Masterchef Ilolan Mökömajalla Kukkian seutu Metsäkansa (Myy Ilolan Maatilamatkailu) Mittari 3: Toimivien valtakunnallisten kylämatkailutuoteverkostojen määrä Tavoite vuonna 2014: 1 teemallinen, kylien kiertomatkaverkosto kansainvälisille markkinoille Lännestä itään ja Savon kautta Etelä-Pohjanmaalle Metsäkansa-Iitti-Niinisaari-Möhkö-Vuonislahti-Syvänniemi-Peräseinäjoki. Reitti kokoaa Suomen kylämatkailun helmet ja kaupunkien mielenkiintoisimmat kohteet yhden reitin varrelle. Reitti on suunniteltu kansainvälisille asiakkaille, jotka lentävät Tampere- Pirkkalan lentokentälle ja kiertävät kylät asuntoautolla. Mittari 4: Alueilla toimivien kylämatkailuhankkeiden määrä Tavoite hankkeen toiminta-aikana : 10 hanketta Vuosien aikana kylillä on toiminut varsinaisia kylämatkailun kehittämishankkeita sekä matkailun ja kylän kehittämishankkeita seuraavasti: Peräseinäjoki, Maailmanraitin raamallinen elävöittämis hanke Killinkoski, Käy Kylässä hanke Sukeva, EVVK Sukeva Kukkian Seutu, Kukkialle hanke Kalkkinen, Kalkkisten kylämatkailuhanke , Kalkkinen oli mukana Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin hankkeessa

13 13 Möhkö, Siinä rajalla yritysryhmähanke Ruhtinansalmi, Kylätalon markkinointi hanke 2013 Lohjan Saaristo, COMCOT-hanke , Saaristo Elossa hanke HANKEEN TOTEUTUS Valtakunnallisen hankkeen rooli oli innostaa ja tukea kyliä sekä tarjota tarvittavat kehittämisen työkalut. Alueellisten hankkeiden tai kyläkoordinaattorien tehtävänä oli toteuttaa kehittämistoimenpiteitä kylissä. Hanke tarjosi kylien toimijoille mahdollisuuden kylämatkailuverkoston hyödyntämiseen sekä vertaisoppimiseen. Hanke nosti kylämatkailun profiilia ja jakoi tietoa hyvistä käytänteistä. Hankkeen toiminta keskittyi pääasiassa seuraaviin päätoimenpidekokonaisuuksiin: 1) Kylän toimintamallin rakentaminen - Kylämatkailuverkoston kokoaminen esim. kylämatkailuillat - Verkostotuotteiden kehittäminen edisti kylän toimintamallin syntyä - Kylämatkailuverkoston vertaisoppiminen toteutui opintomatkojen ja yhteisten tapaamisten muodossa - Alueellisten matkailuverkostojen ja organisaatioiden kanssa kylillä toteutettiin tuotetestauksia sekä yhteisiä palavereita yhteistyön edistämiseksi 2) Kylämatkailutuotteiden kehittäminen - Teemallisten tuotteiden kehittäminen kotimaisille ja kansainvälisille markkinoille - Tuotetestaukset ja Mystery Shopping tutkimukset - Kylämatkailun tuote ja laatumääritelmien määrittäminen - Kiertomatkareittien kehittäminen

14 14 3) Kylämatkailutuotteiden saatavuuden ja tunnettuuden lisääminen - Myyntitilaisuudet Meet Finland ja MEKin Networking tilaisuus - Matkamessut, Kotimaan matkamessut ja ELMA messut - Mediamatka Degerbyhyn ja Lohjan Saaristoon - Tervetuloakylaan.fi sivusto 4) Tiedonvälitys ja osaamisen lisääminen - Hankkeen uutiskirjeet - Kylämatkailuseminaarit Peräseinäjoki, Metsäkansa, Sukeva - Kyläkoordinaattoreiden tapaamiset - Koulutukset - Kylien kehitystilannekartoitukset - Kylämatkailun ABC -opas Kylien toimintamallin kehittäminen Hyvät yhteistyötavat kehittyvät ajan mittaan, pikkuhiljaa konkreettisen kehittämistyön edetessä. Jokainen kylä, joka jatkaa kylämatkailutuotteiden kehitystyötä tulee ajan mittaan löytämään oman toimintamallinsa: oikeat yhteistyötavat, toimijat ja verkostot kestävään ja pitkäjänteiseen matkailun kehittämiseen. Hankkeen pilottikylät ovat hyödyntäneet kylämatkailuverkostoa ja toteuttaneet opintomatkoja kylien välillä tutustuen toisten kylien matkailupalveluihin sekä kylämatkailumalleihin. Kylät ovat rakentaneet omia kylämatkailumalleja kylien toimijoiden kesken sekä oman alueensa muiden matkailutoimijoiden kanssa.

15 15 Kuva 2 Möhkössä matkailua on kehitetty pitkään ja yhteistyöverkosto on tiivis.

16 16 Kylämatkailutuotteiden kehittäminen Kylämatkailutuote tai palvelu koostuu tuotemääritelmän mukaisista osista. Kuva 3 Kylämatkailutuote koostuu ylläolevan kuvan mukaisesti matkailuyritysten, matkailua tukevien yhdistysten tms. palveluista sekä kylän ainutlaatuisesta tarinasta tai teemasta. Uusia kylämatkailutuotteita on kehitetty aktiivisesti niiden kylien kanssa, jotka ovat kehittäneet kylän toimintamallia niin pitkällä, että verkostomaiset tuotteet ovat toteutettavissa. Matkailullinen teema on selkiytynyt myös suurimmalle osalle uusista kylistä. Tuotteistaminen, tuotetestaaminen ja tuotteen viimeistely vaativat oman aikansa. Kansainvälisille matkanjärjestäjille on esitelty neljän kylän teemallisia tuotteita.

17 17 Ruhtinansalmella teemana oli wildlife ja sotahistoria, Möhkön tuotteissa yhdistyi ruukki-, sota-, ja savottahistoria, Niinisaaren tuotteessa teemana oli järviluonto ja kalastus ja Syvänniemellä rullatehtaan historia yhdistyy savolaiseen elämäntapaan. Kotimaisille markkinoille uusia valmiita tuotteita saatiin Killinkoskelta, Lohjan Saaristosta, Metsäkansa- Kukkian seudulta, Möhköstä, Niinisaaresta, Peräseinäjoelta, Ruhtinansalmelta, Syvänniemeltä ja Vuonislahdelta. Sukevalla ja Kukkialla tuotteistettiin kyläkierroksia, jotka on tuotetestattu. Tuotetestaukset Seminaarin ja kylävisiittien yhteydessä toteutettiin tuotetestauksia, tuotteiden sisällön ja laadun parantamiseksi. Osa tuotetestauksista toteutettiin kylän toimijoiden kanssa ja osaksi testaajina olivat ulkopuoliset toimijat. Tuotetestauksia toteutettiin yhteistyössä alueellisten myynti ja markkinointiorganisaatioiden sekä kylien kanssa. Testauksista kerättiin palaute, joka käytiin läpi kylien toimijoiden kanssa. Mystery Shopping tutkimus Haamuasiakkaat tutkivat ja arvioivat kylämatkailutuotteiden ostoprosessia, tuotteiden toteutusta, matkailupalveluiden laatua, tuotteiden kiinnostavuutta ja tuotteistamisen onnistumista. Kylämatkailutuotteiden löydettävyyttä tutkittiin kevyellä verkkojalanjäljen kartoittamisella. Tutkimuksen tulokset olivat positiiviset ja matkailupalvelut ylittivät asiakkaiden odotukset, opastukset ja kylien teemalliset palvelut saivat eniten positiivista palautetta. Kylämatkailussa on kuitenkin kehitettävää mm. asiakaspalautteen ja laadun kehittämisessä, palveluiden ja tuotteiden löydettävyydessä sekä verkkojalanjäljessä. Tutkimustuloksia hyödynnettiin kylien matkailupalveluiden kehittämiseen sekä kylämatkailun tuote ja laatumääritelmien viimeistelyssä.

18 18 Kylämatkailutuotteet kansainvälisille markkinoille Kylämatkailutuotteiden jakelukanavia kartoitettiin kansainvälisten matkanjärjestäjien keskuudessa Meet Finlandissa tammikuussa 2014, MEKin networking tilaisuudessa toukokuussa 2014 ja MEKin pretourilla syyskuussa Tilaisuuksissa esiteltiin kylien matkailupalveluita ja valmiita tuotteita. Matkanjärjestäjät olivat kiinnostuneita maaseutumatkailusta ja kylien tarjoamista palveluista. Kylien välisiä valmiita kiertomatkatuotteita toivottiin sekä yhteistyötä Incomnig toimiston kanssa. Kiertomatkatuotteissa haasteena on vielä tasalaatuisten palveluiden lisäksi yhtenäinen hinnoittelu, joka vaatii vielä yhteisien pelisääntöjen hiomista. Kylämatkailun abc oppaassa esitellään lyhyesti kylämatkailun kehittämisen työkalut: Kylän kehittämissuunnitelma määritetään tavoitteet ja toimenpiteet Kylämatkailumalli määritetään kylämatkailusta vastaava taho Kehittämisen mittarit itsearvioinnin työkalu Tuotemääritelmät mistä kylämatkailutuote koostuu Tuotekortti työkalu yrittäjille ja jälleenmyyjille Laatusuositukset laadun kehittämisen suosituksia Hinnoittelu kestävän hinnoittelun periaatteet Opas ja materiaalit ovat ladattavissa

19 19 Kylämatkailun kehittämisen mittarit Kylämatkailun kehittämisen tasot luotiin toimimaan kehittämisen mittareina ja kehityksen nykytilannetta suuntaa antavina työkaluina. Kylien kehittymistä katsotaan konkreettisten osa-alueiden kautta, joita ovat verkostoituminen/yhteistyö, tuotekehitys, laatu, liiketoiminnallisuus sekä markkinointi ja myynti. Kylien toimijat voivat kartoittaa mittareiden avulla kehityksen nykytilanteen sekä hyödyntää osaelementtejä kehityksen toimenpiteitä suunniteltaessa. Kaikkia osaelementtejä suositellaan kehitettävän samanaikaisesti. Kehittämisen mittarit toimivat myös kylän itsearvioinnin välineenä. LIITE 2 Kehittämisen mittari työkalu. Kylämatkailun laatusuositukset Laadunkehittämisen lisäämisellä tuotetaan asiakaslähtöisempiä palveluita sekä tuotteita matkailijoille. Tuote tai palvelu on laadukas silloin kuin se ylittää asiakkaan odotukset. Olemme tuottaneet kylämatkailun laadun takaamista ja kehittämistä varten laatusuositukset: Kylän matkailuverkosto on tehnyt kehittämissuunnitelman, jota päivitetään säännöllisesti Kylän matkailun kehitystä seurataan kehittämisen mittareiden avulla Kylämatkailumalli on luotu, ja sitä ylläpidetään jatkuvan kehittämisen periaatteella Jokaisesta kylämatkailutuotteesta on täytetty tuotekortti Kylämatkailutuotteet täyttävät tuotemääritelmät Kylän toimijoilla on käytössä palaute -ja seurantajärjestelmä Laatua ja palvelua kehitetään asiakaspalautteen perusteella Kylän matkailupalveluissa noudatetaan alakohtaisia turvallisuussuosituksia ja ohjeita Kylän matkailutoimijoilla on käytössä sopimusehdot esim. Maaseutumatkoja koskevat sopimusehdot

20 20 Kylien verkostotuotteiden haasteena on tasaisen laadun takaaminen kaikkien toimijoiden osalta. Kylämatkailun laatusuositusten noudattaminen on tärkeää ja laadun kehittäminen palautteiden perusteella on myös yksi MEKin vientikriteereistä. Kyläkoordinaattoreiden tapaamiset Keväälle 2013 suunniteltu kyläkoordinaattoreiden tapaaminen jouduttiin perumaan vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Aiheena tilaisuudessa olisi ollut laadun kehittäminen ja laatujärjestelmät. Keväällä 2014 kyläkoordinaattoreiden tapaaminen järjestettiin Metsäkansassa Kotimaan matkamessujen yhteydessä, aiheena olivat kiertomatkatuotteet. Kiertomatkatuotteiden lisäksi koordinaattoreiden kanssa ideoitiin kylien tapahtumien ympärille matkailupaketteja. Tilaisuuden tuloksena toteutettiin Tervetuloa kylään postikortti 2014, johon kerättiin kylien päätapahtumat, lisätietoja ja tapahtumapaketit lisättiin tervetuloakylaan.fi sivustolle. Mediamatkat Kylämatkailuhanke järjesti kesäkuussa 2012 Maaseudun Tulevaisuuden toimittajavierailun Lohjan Saaristoon. Keväällä 2013 Lomarengas, Lomalaidun, kylämatkailuhanke ja MTK järjestivät yhteisen mediamatkan Länsi Uudellemaalle. Mediamatkalle osallistui 17 toimittajaa. Kylämatkailukohteita olivat Degerbyn Igor museo ja Lohjan Saariston nuorisoseurantalon ympäristö sekä Ylitalon omenatarha ja Alitalon omenaviinitila. Keväälle 2014 suunnitteilla oli mediamatka Saimaalle, jossa kylämatkailukohteena olisi ollut Niinisaari, mutta matka peruttiin vähäisen osallistujamäärän takia.

21 21 Tervetuloakylaan.fi ja Tervetuloa Kylään esite Tervetuloakylaan.fi sivusto luotiin kylämatkailutuotteiden näkyvyyden ja löydettävyyden lisäämiseksi. Sivustolle on helppo päivittää ja lisätä tapahtumia sekä kylämatkailutuotteita. Tuoteideat jäävät helposti ideoiksi ja pöytälaatikkoon, sivuston tavoite oli aktivoida toimijoita tuotteistamaan ideat valmiiksi tuotteiksi. Myös erilaisissa tapahtumissa / messuilla / seminaareissa kylien ja projektipäällikön oli mahdollista esitellä kaikkia kylämatkailutuotteita sivustolta. Kylät hyödyntävät aktiivisesti tervetuloakylaan.fi sivustoa jatkossakin, alkuvuodesta 2015 sivuston tuotteet ja tapahtumat on linkitetty mm. Metsäkansan, Syvänniemen ja Vuonislahden kylämatkailun uutiskirjeisiin. Matkailu ja ympäristövalmennus Entra Ky suunnitteli ja toteutti kesän ja syksyn 2014 aikana Tervetuloa Kylään esitteen hankkeen pilottikylistä. Esite sai hyvän vastaanoton ja näkyvyyttä eri medioissa, kylät olivat esitteeseen tyytyväisiä. Entra suunnittelee yhteisen esitteen toteuttamista myös vuonna 2015 Tervetuloa Kylään -esite. Valtakunnalliset kylämatkailuseminaarit Seminaarit järjestettiin hankkeessa mukana olevissa kylissä, päätösseminaaria lukuun ottamatta. Seminaarien järjestelyissä ovat olleet mukana kyläkoordinaattorit ja kylän verkosto Tarinat Euroiksi Peräseinäjoki 70 hlö Laadukkaat kylämatkailutuotteet Metsäkansa 60 hlö Kylämatkailuseminaari Sukeva 45 hlö Päätösseminaari Helsinki 40 hlö

22 22 Koulutukset Verkostotuotteiden tuotteistaminen ja hinnoittelut, Pirtteckoski Tuotteistaminen, Kukkian seutu Kylien kiertomatkatuotteet, Metsäkansa Tarinat, Kukkian seutu Hinnoittelu, Kukkian seutu Kylien kehitystilannekartoitukset Kylien kehitystilannekartoitukset toteutettiin kylissä syksyllä 2014 Matkailu ja ympäristövalmennus Entra Ky:n toimesta. Tilaisuuksissa käytiin läpi kylien kehittämissuunnitelmat ja toteutuneet toimenpiteet, käsiteltiin matkailullisen kehittymisen haasteita sekä arvioitiin kylien kehittämisen taso. Kylien tilaisuuksissa oli mukana toimijoita väliltä 1-13 hlö. Kartoituksissa keskityttiin etenkin kylämatkailutuotteisiin, kohderyhmiin, hinnoitteluun, jakelukanaviin ja markkinointiin sekä MEKin vientikriteereihin. Jokaisesta kylästä koostettiin kehitystilanneraportti ja raportit ovat luettavissa kokonaisuudessaan täältä d. Aikataulu Hankkeen toteutusaika oli e. Resurssit Hanketta toteuttivat projektipäälliköt ja lisäksi ostettiin asiantuntijapalveluita tarpeen mukaisesti. Myös kirjanpitopalvelut ostettiin.

23 23 f. Toteutuksen organisaatio Hanketta hallinnoi Lomalaidun ry, joka on valtakunnallinen maaseutumatkailua kehittävä yhdistys. Ydintehtävinä on valtakunnallisen maaseudun matkailun markkinoinnin ja tuotekehityksen koordinointi osaamisen lisäämisen ja tiedonvälityksen avulla. Lomalaidun ry:n jäseniä ovat Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, ProAgria Keskusten liitto ry, Suomen 4H-liitto ry, Autoliitto ry, Agronomiliitto ry, Lomayhtymä ry ja Suomen Maaseutumatkailuyrittäjät ry. Yhdistyksellä on hallitus, jonka puheenjohtajana on toiminut asti Minna-Mari Kaila, MTK ja alkaen Vesa Malila, MTK ja varapuheenjohtajana Esko Lappalainen Agrologien Liitto ry. Lomalaidun ry:n osa-aikaisena toiminnanjohtajana on toiminut Kimmo Aalto. Hankkeen ohjausryhmä Aalto Kimmo, toiminnanjohtaja, Lomalaidun ry Halonen Kari, yrittäjä, ToolBox-travel marketing & consulting Jussila Ulla, toimitusjohtaja, Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy Kivinen Virpi, yrittäjä, Suomen Maaseutumatkailuyrittäjät ry Kukkonen Timo, ryhmäpäällikkö, Hämeen ELY- keskus Lehmussaari Janne, maaseutuyrittäjä, Lomalaidun ry:n hallituksen jäsen Martikainen Reijo, puheenjohtaja, Matkailun teemaryhmä Martti Eija, asiantuntija Partanen Eeva, toimitusjohtaja, Maaseutuhotelli Eevantalo Partanen Hannele, kehityspäällikkö, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry/ ProAgria Perämäki Tiina, projektipäällikkö, Lomalaidun ry Sjögren Pirjo, puheenjohtaja, Lohjan Saaristo -seura ry Viertola Paula, johdon erityisavustaja, MTK

24 24 Ohjausryhmän puheenjohtaja toimi Kari Halonen, varapuheenjohtajan Pirjo Sjögren ja sihteerinä Tiina Perämäki. g. Kustannukset ja rahoitus Hankkeen kokonaisbudjetti ja toteuma hankkeen loppuun mennessä. Palkat ,55 Ostopalvelut ,85 Vuokrat ,88 Kotimaan matkakulut ,02 Ulkomaan matkakulut 1 183,00 Muut kustannukset ,46 Kokonaiskustannukset yhteensä ,41 Hankkeen kokonaisbudjetti oli , josta jäi käyttämättä 8 646,19. h. Raportointi ja seuranta Hankkeesta raportoitiin rahoittajalle rahoittajan tukipäätöksen mukaisesti. Hankkeen ohjausryhmä on kokoontunut seuraavasti: , , , , , , Lomalaidun ry:n kokouksissa hankkeen toimintaa ja etenemistä on esitelty säännöllisesti. Hankkeen etenemisestä tiedotettiin mm. Lomalaidun ry:n nettisivuilla ja Facebookissa. Hankkeen toimenpiteistä ja saavutuksista tiedotettiin myös vuosittaisissa seminaareissa, kyläkoordinaattoreiden tapaamisissa ja kylävisiiteillä.

25 25 i. Toteutusoletukset ja riskit Varsinaisia kylämatkailun kehittämishankkeita kylissä toimi vuosina varsin vähän. Tämä johtui osaksi siitä, että hankkeen alkaessa hankekausi oli jo loppusuoralla ja monet kylistä olivat juuri päättäneet tai päättämässä hankkeitaan, eikä uusiin hankkeisiin saatu enää rahoitusta tai ollut resursseja. Hankkeen arvioinnissa tuli esille, että kyläkoordinaattorit kokivat haasteelliseksi kehittämistoimenpiteiden toteuttamisen systemaattisesti resurssien puuttumisen vuoksi. Kyläkoordinaattoreille tarkoitettuihin tapahtumiin osallistuminen oli osalle koordinaattoreita mahdotonta ajan ja rahoituksen puuttuessa. Hyviä käytänteitä koordinaattoreiden sitouttamisesta on saatu mm. kulttuurimatkailun katto-ohjelmassa, jossa aluekoordinaattorit ovat työskennelleet hankkeelle muutaman päivän kuukaudessa. Pilottikylämalli mahdollisti hankkeen kehitystoimenpiteiden keskittymisen vain mukana oleviin kyliin mutta rajoitti hankkeen vaikuttavuutta valtakunnallisesti. Yhteiselle kehittämiselle loivat haasteita: 1) Verkostot koostuivat eri toimijoista ja kolmannen sektorin toimijoiden sekä yrittäjien määrä ja niiden aktiivisuus kylämatkailun kehittämiseen vaihtelivat kylittäin. Kylien yleinen tahtotila yhteiselle kehittämiselle vaihteli. Verkostomaisen matkailun kehittämisen kannalta kaikkien kylien toimijoiden on nähtävä yhteistyön hyödyt samalla tavalla. Kylämatkailun kehittäminen kylässä hyödyttää koko kylää eikä vain mukana olevia yrittäjiä ja toimijoita. Matkailun kasvu kylässä auttaa ylläpitämään kylän elinvoimaisuutta sekä kylän peruspalveluita kuten esim. kyläkaupan. Matkailun kehittäminen on pitkäjänteistä työtä ja hankkeilla on monesti saatu tarvittava alkusysäys yhteiselle kehittämiselle. Hankkeiden päätavoitteena tulisi olla jatkuvan toimintamallin kehittäminen, jotta toiminta jatkuisi myös hankkeiden jälkeen.