Liittokokous 20. 21.11.2009, päivitetty liittokokouksessa 19. 20.11.2010 SYL:N POLIITTINEN LINJAPAPERI JOHDANTO Tämä asiakirja käsittää SYL:n liittokokouksen päättämät poliittiset linjanvedot. Se koostuu periaatteista, teeseistä ja politiikkapapereista. Periaatteet ovat SYL:n poliittisia arvoja, teesit tiivistävät tärkeimmät sisällöt. Politiikkapapereita voidaan käsitellä yhdessä tai erikseen, ja niitä voidaan lisätä ja poistaa. Niiden abstraktiotaso vaihtelee liittokokouksen tahdon mukaan. Linjapaperi on hallitusta ja sihteeristöä sitova asiakirja. Niissäkin kysymyksissä, joista linjapaperissa ei ole suoraan mainittu, noudatetaan periaatteiden ja perusteesien mukaista linjaa. Linjapaperi ohjaa myös ylioppilaskuntien valtakunnallista edunvalvontatyötä. Asiakirja on voimassa toistaiseksi, ja sitä muutetaan tarvittaessa liittokokouksessa joko hallituksen tai jäsenjärjestöjen esityksestä (sääntöjen mukaan). Periaatteet: vapaus, sivistys, oikeudenmukaisuus, yhdenvertaisuus Perusteesit: joustava, monipuolinen ja avoimesti toimiva korkeakoulujärjestelmä opiskelijalle maksuton ja laadukas tutkintoon johtava koulutus toimiva opiskeluterveydenhuolto edullista ja laadukasta opiskelija asumista ja ruokailua tiivis, avoin ja esteetön akateeminen yhteisö hyvät edellytykset liikkuvuudelle ja kansainvälistymiselle muodollisesta tasa arvosta todelliseen yhdenvertaisuuteen täyspäiväisen opiskelun mahdollistava opintotukijärjestelmä hyvät edellytykset maahanmuuttajien sopeutumiselle yhteiskuntaan akateeminen yhteisö ilmastonmuutoksen torjunnan edelläkävijäksi oikeudenmukainen työelämä kuuluu opiskelijoillekin aidosti yhdenvertainen yhteiskunta opiskelijat mukana yhteiskunnallisessa päätöksenteossa
2/13 1. Magna Charta Universitatum Magna Charta Universitatum on eurooppalaisen yliopistoinstituution juhlavuoden kunniaksi (18.9.1988) annettu julistus. Julistuksen merkitys on kasvanut muutamien eurooppalaisten yliopistojen rehtorien periaatejulistuksesta koko Euroopan korkeakoulualueen henkiseksi peruskirjaksi sen inspiroiman Bolognan julistuksen (19.6.1999) myötä. Satojen yliopistojen ympäri maailmaa liityttyä Magna Chartan allekirjoittajiin se on saanut myös maailmanlaajuisesti yliopistojen vapauden peruskirjan merkityksen Magna Charta Universitatum kuvastaa SYL:n mielestä niitä periaatteita ja pyrkimyksiä, joille myös suomalaisen korkeakoulujärjestelmän tulee perustua. Kritiikki ja vapaa tiede kehittävät yhteiskuntaamme ja Magna Charta tuo esiin korkeakoulujen oleellisen aseman tällaisen tiedon tuottajana. SYL ottaa täten julistuksen kokonaisuudessaan poliittisen linjapaperinsa lähtökohdaksi. [I]hmiskunnan tulevaisuus riippuu suuressa määrin kulttuurin, tieteen ja tekniikan kehityksestä; ja että tämä kehitys rakentuu kulttuurin, tiedon ja tutkimuksen keskusten eli aitojen yliopistojen varaan. Yliopistojen tehtävä, tiedon levittäminen nuorille sukupolville, edellyttää nykypäivänä koko yhteiskunnan palvelemista; yhteiskunnan kulttuurinen, sosiaalinen ja taloudellinen tulevaisuus vaatii erityisesti merkittävää panostusta jatkuvaan koulutukseen. Yliopistojen tulee antaa tuleville sukupolville sellaista kasvatusta ja koulutusta, jonka avulla he, ja heidän kauttaan muut, oppivat kunnioittamaan luonnon ja ympäristön tasapainoa ja elämää. seuraav[ien] perusperiaatte[iden] tulee, nyt ja aina, tukea yliopistojen kutsumusta. Perusperiaatteet 1. Yliopisto on autonominen instituutio, joka toimii maantieteellisesti ja historiallisesti eri tavoin järjestäytyneiden yhteiskuntien ytimessä; se tuottaa ja välittää kulttuuria kriittisesti tutkimuksen ja opetuksen keinoin. Vastatakseen ympäröivän maailman tarpeisiin sen tutkimuksen ja opetuksen tulee olla moraalisesti ja älyllisesti riippumatonta ideologisesta, poliittisesta ja taloudellisesta vallasta. 2. Yliopistojen opetuksen ja tutkimuksen on kuuluttava kiinteästi yhteen, jotta niiden opetus voi vastata yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin ja vaatimuksiin sekä edistää tieteellisen tiedon kasvua.
3/13 3. Tutkimuksen ja koulutuksen vapaus on yliopistoelämän perusperiaate, ja valtiovallan ja yliopistojen on kunkin oman toimivaltansa puitteissa taattava ja edistettävä tämän perusvaatimuksen kunnioittamista. Koska yliopisto torjuu suvaitsemattomuutta ja on aina avoin keskustelulle, se on ihanteellinen kohtaamispaikka opettajille, jotka pystyvät välittämään tietoa ja kehittämään sitä tutkimuksen ja innovaatioiden avulla, sekä opiskelijoille, jotka ovat oikeutettuja, kykeneviä ja halukkaita hyödyntämään sitä. 4. Yliopisto on Euroopan humanistisen perinnön vaalija; samalla se pyrkii jatkuvasti kohti universaalia tietoa. Tehtävänsä täyttämiseksi se ylittää maantieteelliset ja poliittiset rajat ja vahvistaa eri kulttuurien elintärkeää tarvetta keskinäiseen tuntemukseen ja kanssakäymiseen. Keinot Edellä mainittujen tavoitteiden saavuttaminen ja periaatteiden toteuttaminen vaatii tehokkaita, nykytilanteeseen sopivia keinoja. 1. Kaikille yliopistoyhteisön jäsenille on annettava asianmukaiset keinot tutkimuksen ja opetuksen vapauden säilyttämiseksi. 2. Opettajien valinnassa ja heidän asemansa sääntelyssä on pidettävä periaatteena tutkimuksen ja opetuksen yhteenkuuluvuutta. 3. Kunkin yliopiston on, omien olosuhteittensa mukaisesti, taattava opiskelijoidensa vapaus ja olosuhteet, joissa he pystyvät saavuttamaan kulttuuripyrkimyksensä ja opintotavoitteensa. 4. Erityisesti eurooppalaiset yliopistot pitävät keskinäistä tiedon ja lähdeaineiston vaihtoa sekä tiivistä tieteellistä yhteistyötä välttämättöminä välineinä oppimisen ja tieteellisen tiedon jatkuvassa edistämisessä. Sen vuoksi yliopistot, historiallisen perinteensä mukaisesti, rohkaisevat opettajien, tutkijoiden ja opiskelijoiden liikkuvuutta, ja pitävät yleistä pyrkimystä yliopistojen aseman, nimikkeiden ja kokeiden vastaavuuteen (säilyttäen samalla kansalliset tutkinnot) ja apurahojen myöntämistä olennaisina välineinä yliopistojen tehtävien täyttämiseksi. 2. Kouluttautumismahdollisuudet 2.1. Yhdenvertaisuus Korkeakoulut ja yhteiskunta ovat kaikesta syrjinnästä vapaita ja edistävät yhdenvertaisuutta kaikessa toiminnassaan. Korkea asteen opetus ja opiskelu on esteetöntä siten, että jokainen voi ominaisuuksistaan riippumatta opiskella yhdenvertaisesti muiden kanssa. Kouluttautumismahdollisuudet perustuvat ihmisten valmiuksiin ja motivaatioon etnisestä,
4/13 sosioekonomisesta ja henkilökohtaisesta taustasta, vakaumuksesta sekä sukupuolesta ja seksuaalisesta suuntauksesta riippumatta. Tutkintoon johtava koulutus on opiskelijalle maksutonta. Tilauskoulutus ei vie resursseja opetukselta ja tutkimukselta, vaan tuo niitä lisää. Avoin yliopisto ei ole maksullinen valintakoejärjestelmän kiertävä väylä tutkinto opintoihin. Korkeakoulut edistävät elinikäistä oppimista ja tasa arvoa tarjoamalla koulutusta ja mahdollisuuksia osaamisen päivittämiseen kaiken ikäisille oppijoille heille soveltuvassa koulutuksessa. Korkeakouluissa opiskelevat kuvastavat yhteiskunnan moninaisuutta. Korkeakoulujen opiskelijavalinnat perustuvat motivaatioon ja soveltuvuuteen, eikä valmennuskursseille ole tarvetta. Perusopetus ja toisen asteen koulutus antavat hyvät jatkoopintovalmiudet, ja opinto ohjaus tarjoaa kattavasti tietoa eri koulutusaloista ohjaten hakijoita heille soveltuvalle alalle. Sukupuolisensitiivinen näkökulma on olennainen osa opetusta ja opiskeluympäristöä kaikilla koulutusasteilla. 2.2. Toimeentulo Päätoimisen opiskelun aikainen toimeentulo on turvattu riittävällä opintotuella, joka on vastikkeellinen, opintorahapainotteinen ja kohdentuu tasaisesti opiskeluajalle. opiskelijan tausta, vähävaraisuus tai asuinpaikka eivät muodosta estettä opiskelulle. Opintotukijärjestelmä on selkeä, johdonmukainen ja ennakoitavissa. Opintotukijärjestelmä mahdollistaa kohtuullisen työssäkäynnin ja sitä kautta parantaa opiskelijoiden toimeentuloa ja valmistumisen jälkeistä työllistymistä. Opintotukijärjestelmä tukee osaltaan myös kansainvälistä liikkuvuutta. Opintotuen elementit seuraavat yleistä kustannustason nousua ja opintotuen kehittämisen painopiste on täysipäiväisen opiskelun mahdollistamisessa. Opintotuki on sovitettu yhteen muiden etuuksien kanssa ja huomioi joustavasti erilaiset elämäntilanteet toimeentulon vaarantumatta tai heikkenemättä. Perheellisten opiskelijoiden opintorahassa on huoltajakorotus, ja osa aikaisen opiskelun mahdollisuus tukee esimerkiksi sairaudesta toipuvaa opiskelijaa. Harjoitteluajan palkka on osa normaalia tulovalvontaa. Opiskelijoiden asumista tuetaan ympärivuotisella asumisen tukijärjestelmällä, joka sopii ongelmitta yhteen opiskelijoiden muiden sosiaalietuuksien kanssa, ja jonka taso ja tulorajat ovat riittäviä. Puolison tulot eivät vaikuta tuen tasoon. Toimeentulotuen perusosan myöntäminen siirretään kunnilta Kelalle. 3. Korkeakoulujärjestelmä ja tutkinnot Korkeakoulujärjestelmä muodostuu ammattikorkeakouluista ja yliopistoista, jotka eroavat toisistaan sekä lakisääteisten tehtäviensä että oman strategiansa ja profiilinsa kautta. Korkeakoulut voivat muodostaa erilaisia yhteenliittymiä, joiden tehtävänä on tuottaa niille yhteisiä palveluita. Yhteenliittymien hallinnossa toteutuu tasapuolinen opiskelijaedustus. Yliopisto ja ammattikorkeakoulututkintojen sisällölliset erot ovat selkeitä sekä korkeakouluun hakeutuville että työelämälle. Korkeakoulujen profiilit on kuvattu selkeästi valtakunnallisen viitekehyksen
5/13 avulla. Korkeakoulujen sijoittuminen määräytyy koulutuspolitiikan, ei aluepolitiikan ehdoilla. Korkeakoulujärjestelmää tarkastellaan kokonaisuutena. Korkeakoulujärjestelmä on hyvin resursoitu, alueellisesti kattava ja kansainvälisesti vaikuttava. Korkeakoulujärjestelmässä ei ole tarpeettomia raja aitoja estämässä opiskelijoiden, opettajien ja tutkimustiedon liikkuvuutta eri korkeakoulujen välillä. Joustava, opiskelijan tieteellisiä, taiteellisia tai ammatillisia tavoitteita palveleva liikkuvuus on mahdollista korkeakoulujen sisällä ja korkeakoulusta toiseen. Jokainen korkeakouluyksikkö pystyy tarjoamaan mielekkään laajuisen valikoiman opintoja ja tarjoamaan laadukkaan ja monipuolisen opiskelu ja työskentely ympäristön, jossa on kiinnitetty huomiota myös ihmisten henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin. EU:ssa ei ole käytössä korkeakoulut yksinkertaiseen paremmuusjärjestykseen asettavaa ranking järjestelmää. Korkeakouluja arvioidaan koulutusaloittain, ja arvioinnissa huomioidaan ainakin opetuksen laatu, opiskelijalähtöisyys, opiskelijoiden hyvinvointi, oppimistulokset ja työllistyminen. Korkeakouluilla on toimivat sisäiset laadunvarmistuksen työkalut, ja ne osallistuvat säännöllisesti toimintansa ulkoiseen arviointiin. Korkeakoulut julkistavat arviointiensa tulokset. Tämän arvioinnin tarkoituksena on ensisijaisesti yksittäisten korkeakoulujen ja kansallisten sekä euroopanlaajuisten korkeakouluverkostojen kehittäminen. Valtakunnallinen standardoitu palautejärjestelmä ja muut laadun mittarit ovat osa korkeakoulujen rahoitusmallia. Koulutusmäärät eri tutkintotasoilla määritellään valtakunnallisesti yhteistyössä korkeakoulujen ja valtion välillä yhteiskunnan tarpeet huomioiden. Koulutusta tarjotaan riittävän laajasti molemmilla kotimaisilla kielillä sekä vierailla kielillä. Kansainvälisyys on osa korkeakoulujen arkea ja omaa toimintaa. 3.1. Korkeakoulututkinnot Korkeakoulujen tutkinnot ovat eurooppalaisen korkeakoulutusalueen mukaisia, itsenäisiä kokonaisuuksia, jotka on linkitetty kansalliseen ja eurooppalaisiin osaamisen viitekehyksiin. Korkeakoulututkinnoilla ja niiden osilla on selkeät ja auki kirjoitetut osaamistavoitteet ja näihin linkitetyt arviointiperusteet. Osaamistavoitteet on määritelty yhteistyössä työelämän ja muiden relevanttien sidosryhmien edustajia kuullen. Tutkinnot ja niiden osat on mitoitettu oikein niiden kuormittavuuden ja tutkinnon laajuuden mukaan. Opiskelijan on mahdollista siirtyä tutkintojen välissä työelämään ja sieltä takaisin korkeakouluun, eikä opintoaikoja ole rajattu. Suoritettuaan korkeakoulututkinnon opiskelija on suorittanut kansainvälistymisjakson, joka on osa tutkintoa. Se voidaan toteuttaa esimerkiksi vaihto opiskeluna, ulkomaanharjoitteluna tai laadukkaalla kansainvälisellä opintojaksolla kotimaassa.
6/13 Kansainvälistymisjakson suorittaminen on mahdollista yhdenvertaisesti kaikille opiskelijoille huomioiden heidän erilaiset koulutusohjelmansa ja elämäntilanteensa. Edistääkseen opiskelijoiden, hakijoiden, muiden korkeakoulujen, työelämän ja sidosryhmien mahdollisuuksia saada tietoa koulutuksen sisällöstä, korkeakoulut julkistavat tutkintojen ja niiden osien kuvaukset vapaasti kaikkien saataville, myös englanniksi. Opiskelijan on mahdollista siirtyä tutkinnon suoritettuaan korkeakoulusta toiseen kaikkialla Euroopassa saaden osaamisensa täysimääräisesti tunnustettua. Korkeakoulut ovat kehittäneet ja käyttävät monipuolisia aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen tapoja sekä edistävät aktiivisesti niiden leviämistä Euroopassa. 4. Opiskelukyky Korkeakoulut edistävät opiskelukykyä sen kaikilla osa alueilla: opetus ja ohjaus, opiskelutaidot, opiskeluympäristö sekä terveys ja voimavarat. Opiskelijan hyvinvoinnin merkittävimpiä peruskiviä on, että jokainen opiskelija tuntee itsensä yhteisön hyväksytyksi jäseneksi riippumatta sukupuolesta, seksuaalisesta suuntautumisesta, etnisestä taustasta, iästä, vammasta tai vakaumuksesta. 4.1. Opetus ja ohjaus, opiskelutaidot Korkeakoulujen opetus on arvostettua, korkeatasoista ja riittävästi resursoitua. Opetushenkilökunta on pedagogisesti pätevää ja kielitaitoista, ja sillä on mahdollisuus saada palautetta sekä edelleen kehittää taitojaan sekä ymmärrystään monikulttuurisesta ympäristöstä. Korkeakoulujen opetus on opiskelijalähtöistä. Opiskelijoille on tarjolla monipuoliset ja joustavat opintokokonaisuudet, joista voi rakentaa omista lähtökohdistaan tutkinnon. Opiskelu, perhe, työ ja muu elämä on mahdollista yhdistää. Opiskelijoille on tarjolla laadukasta tukea, ohjausta opintojen, uran ja elämänsä suunnitteluun kaikilla koulutusasteilla. Kaikissa korkeakouluissa työskentelee riittävästi opintopsykologeja, jotka ovat tärkeässä asemassa opiskelijan tukemisessa ja ohjauksessa. Korkeakoulut tukevat opiskelutaitojen kehittymistä. Opiskelijoilla on mahdollisuus saada monipuolista palautetta opiskelusta. Korkeakoulujen opinto ja tukipalvelut vastaavat kotimaisten ja kansainvälisten opiskelijoiden tarpeisiin. Opiskelijat osaavat ottaa vastuun oppimisestaan.
7/13 4.2. Opiskeluympäristö Korkeakouluopiskelu on mahdollista kaikenlaisille oppijoille. Opiskelu ja elinympäristöt ovat esteettömiä ja mahdollistavat laadukkaan lähiopetuksen rinnalla myös joustavan, yhä enemmän ajasta ja paikasta riippumattoman opiskelun. Korkeakouluilla on hyväksytyt kirjalliset toimintaohjeet ja suositukset erilaisten opiskelijoiden tarvitsemista erityisjärjestelyistä sekä itse opintoja että pääsykoetilannetta varten. Korkeakouluilla on esteettömyysasiantuntija tai muu vastuuhenkilö, joka vastaa yhdenvertaisten opiskelumahdollisuuksien toteutumisesta korkeakouluyhteisössä. Korkeakouluissa tehtävä yhdenvertaisuustyö on suunnitelmallista ja säännöllistä. Korkeakouluyhteisö on tiivis, helposti lähestyttävä sosiaalinen verkosto, joka tukee akateemista yhteisöllisyyttä ja johon kaikki voivat kokea kuuluvansa. Korkeakoulut huolehtivat yhteisön jäsenten opiskelu ja työkyvystä ja pyrkivät jatkuvasti vaalimaan yhteisön hyvinvointia ja tarjoamaan henkistä tukea. Vakaviakaan ongelmatilanteita ei ratkaista sulkemalla oireilevia henkilöitä yhteisön ulkopuolelle, vaan pyritään ongelmien ja mahdollisten kriisitilanteiden ennaltaehkäisemiseen. Opiskelijoiden ongelmien tunnistaminen ja niihin puuttuminen on osa yliopiston henkilökunnan toimenkuvaa ja osaamista. Opiskelijakulttuuri ja yhteisöllisyys on avointa, osallistavaa ja esteetöntä, sekä näkyvää, arvostettua ja vaikuttavaa. Opiskelijatoiminta ottaa huomioon yksilöiden erilaisuuden, ja kynnys osallistua siihen on matala. 4.3. Terveys ja voimavarat 4.3.1. Opiskelijaruokailu Opiskelijaruokailu on mahdollista kaikille opiskelijoille. Opiskelijaruoka on laadukasta, terveellistä, edullista ja monipuolista sekä kestävällä tavalla tuotettua, ja huomioi erityisruokavaliot. Opiskelijaruokailua tuetaan ateriatukijärjestelmällä. Yliopistot tiedostavat oman vastuunsa opiskelijoiden ja henkilökunnan ruokailun järjestämisestä sekä kantavat vastuun omalta osaltaan kustantamalla myös jatkossa opiskelijaravintoloiden investointi ja laitekustannuksia. Aterian enimmäishinnan nosto on sidottu samanaikaiseen ateriatuen nostoon. 4.3.2. Asuminen Opiskelijalla on oikeus kohtuuhintaiseen kotiin, joka sijaitsee lähellä opiskelupaikkaa ja palveluita. Valtion myöntää riittävästi tuotantotukea opiskelija asuntojen rakentamiseen ja tukea peruskorjaamiseen, jotta opiskelija asuminen on edullista ja laadukasta. Asumisen tuki on ympärivuotinen riippumatta opiskelumäärästä. Opiskelija asuntoja rakennettaessa kiinnitetään huomiota laatuun, ympäristöystävällisyyteen, viihtyvyyteen sekä yhteisöllisyyden tukemiseen. Opiskelija asunnoista on hyvät julkisen ja kevyen
8/13 liikenteen yhteydet opiskelupaikkakunnan keskustaan ja kampukselle. Korkeakoulut kantavat vastuunsa kansainvälisen opiskelijoiden asumisesta. Kunnat tukevat opiskelija asuntotuotantoa muun muassa myöntämällä rakennuttajayhteisöille opiskelija asumiseen soveltuvia tontteja sekä tukemalla opiskelija asuntotuotantoa kaavoituksen avulla. Kuntien tuotto odotus opiskelija asuntoyhteisöihin sijoitetusta pääomasta ja tonteista on maltillinen. Sekä vuokra että omistusasuminen ovat yhtä houkuttelevia vaihtoehtoja ja ihmiset voivat valita asumismuodon omien mieltymystensä mukaan. 4.3.3. Terveydenhuolto YTHS tarjoaa korkeakoulujen perustutkinto opiskelijoille ja kansainvälisille vaihto opiskelijoille terveyden ja sairaanhoitoon, suun terveyteen ja mielenterveystyöhön liittyviä palveluita. YTHS ja kunnat jakavat vastuunsa niin, että opiskelijoilla on ympärivuotiset ja vuorokautiset, toimivat terveyspalvelut riippumatta asuinpaikasta. YTHS tarjoaa palveluita ja tiedottaa niistä molemmilla kotimaisilla kielillä ja englanniksi. Opiskelijat osallistuvat YTHS:n rahoitukseen. YTHS:n rahoitus on ennakoitavissa ja perustuu pitkäjänteisiin sopimuksiin. YTHS:n toimipiirin mahdollinen laajentaminen ammattikorkeakouluopiskelijoihin ei heikennä yliopisto opiskelijoiden terveydenhoitopalveluita, eikä nosta yliopisto opiskelijoiden kustannuksia. Laajentaminen edellyttää säätiön rahoittajien hyväksynnän ja tarvittavan lisärahoituksen. Kaikille säätiön piirissä oleville opiskelijoille pakollisen terveydenhoitomaksun lisäksi laajentamisen reunaehtoina ovat säätiön rahoittajien hyväksyntä, tarvittava lisärahoitus sekä edellytykset tarjota yhtäläiset terveyspalvelut kaikille ammattikorkea ja yliopisto opiskelijoille opiskelupaikkakunnasta riippumatta. Korkeakouluissa apurahan turvin jatko opiskeleville henkilöille järjestetään heidän terveystarpeitaan vastaava työterveydenhuolto, joka on riittävästi resursoitu. 4.3.4. Liikunta Liikunta on tärkeä osa alue opiskelijan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Toimivat, monipuoliset ja kohtuuhintaiset liikuntapalvelut korkeakoulun kampusympäristössä edistävät opiskelijan päivittäistä jaksamista ja hyvinvointia sekä turvaavat opiskelijan opiskelu ja toimintakyvyn. Liikuntapalveluita tarjotaan kaikille opiskelijoille. Palveluista tiedotetaan opiskelijoille korkeakoulun virallisilla kielillä ja englanniksi. Korkeakouluilla on vastuu liikuntapalveluiden järjestämisestä. Liikuntapalvelut on järjestetty kattavasti ja ne tavoittavat kaikki opiskelijat. Korkeakouluopiskelijoiden liikuntamahdollisuuksien edunvalvonnasta vastaa valtakunnallisesti Opiskelijoiden Liikuntaliitto (OLL), jonka jäsen SYL on. OLL:n tärkeimmät tehtävät ovat edunvalvonnallisena palvelujärjestönä toimiminen ja opiskelijoiden liikuntakynnyksen alentaminen.
9/13 5. Liikkuvuus ja kansainvälistyminen Opiskelijoiden, opettajien, tutkijoiden ja muun henkilökunnan liikkuvuutta ja kansainvälistymistä tuetaan yliopistoissa kaikin tavoin. Jokaisella on tasa arvoiset mahdollisuudet liikkuvuuteen ja kansainvälistymiseen. EU alueen opiskelijoista vähintään 20 % suorittaa osan opinnoistaan ulkomailla. Kansainväliset tutkinto ja vaihto opiskelijat ovat osa yliopistoyhteisöä Riittävän monipuolinen kielten opetus kaikilla koulutusasteilla takaa, että kaikki opiskelijat hallitsevat oman äidinkielensä lisäksi ainakin kaksi muuta kieltä. Yliopistojen monikielinen viestintä tavoittaa kattavasti kaikki yliopistoyhteisön jäsenet. 5.1. Kansainväliset opiskelijat Vieraskieliset koulutusohjelmat ovat kiinteä osa koulutusta, eivät rahoitusinstrumentteja. Niissä on riittävästi aloituspaikkoja myös kotimaisiin tarpeisiin. Kansainvälisten tutkinto opiskelijoiden tutkintovaatimuksiin sisältyy kotimaisten kielten ja kulttuurin opetusta riittävässä määrin esimerkiksi työllistymisen kannalta. Tutkinnon suorittaneet kansainväliset opiskelijat ovat työmarkkinoilla suomalaisten kanssa yhdenvertaisessa asemassa. Korkeakoulujen ja ulkomaalaisten maassa oleskelua käsittelevien viranomaisten yhteistyö toimii opiskelijoiden kannalta hyvin. EU ja ETA maiden ulkopuolelta saapuvilla opiskelijoilla on mahdollisuus saada Suomesta riittävän kattava ja kohtuuhintainen sairasvakuutus. Opiskelijaliike huomioi edunvalvonnassaan ja palvelutarjonnassaan jäsenistönsä kansainväliset opiskelijat. He osallistuvat aktiivisesti korkeakouludemokratiaan ja heillä on siten mahdollisuus valvoa etujaan. Korkeakoulut eivät ota käyttöön lukukausimaksuja EU ja ETA alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. Jos jokin korkeakoulu lähtee kokeilemaan maksullisten maisteriohjelmien käyttöä, kokeilua arvioidaan ennalta sovitun kriteeristön mukaisesti. Kokeilua ei vakinaisteta, jos lukukausimaksujen käyttöönotto vähentää opiskelijamääriä merkittävästi, stipendijärjestelmä ei mahdollista tasa arvoista koulutukseen pääsyä tai lukukausimaksujärjestelmä vaatii liikaa resursseja suhteessa tuottamaansa tulokseen. Stipendijärjestelmä takaa lahjakkaille opiskelijoille mahdollisuuden täysipainoiseen opiskeluun taustasta ja varallisuudesta riippumatta. 5.2. Maahanmuutto Maahanmuutto on tervetullutta ja tarpeellista. Kansainvälisen luonteensa vuoksi korkeakoulut ovat ensiarvoisen tärkeässä roolissa suomalaisen yhteiskunnan suvaitsevaisuuden, avoimuuden ja kulttuurienvälisen kanssakäymisen lisäämisessä. Maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret integroituvat hyvin suomalaiseen yhteiskuntaan. Heille on tarjolla riittävästi ohjausta ja tukea kaikilla koulutusasteilla, ja he hakeutuvat ja pääsevät korkeakoulutukseen tasavertaisesti muun väestön kanssa. Myös maahanmuuttajataustaisten naisten pääsystä koulutukseen ja työelämään huolehditaan erityisesti. Kotouttaminen ja kotimaisten kielten opetus on riittävästi resursoitu.
10/13 6. Opiskelijan kannalta toimiva yhteiskunta 6.1. Valtio, verotus ja päätöksenteko EU on yhtenäinen, demokraattinen ja vapaa kansalaisyhteiskunta, jossa noudatetaan oikeusvaltion periaatteita. Talous, ympäristö ja kehityskysymyksiä ratkotaan vaikuttavuuden varmistamiseksi globaalilla, demokraattisella foorumilla. Lainvalmistelu on huolellista sekä pitkäjänteistä ja perustuu laadukkaaseen tutkimukseen hätiköityjen ratkaisujen sijasta. Verotus on sosiaalisesti oikeudenmukaista ja riittävää korkeakoulutuksen sekä opintososiaalisten etuuksien rahoituksen kannalta. Verojärjestelmä ohjaa vähän luonnonvaroja käyttävään kulutukseen. Yhteiskuntarauhan ja oikeudenmukaisuuden toteutumiseksi kaikilla kansalaisilla on riittävä ja yksinkertainen perustoimeentulo. 6.2. Tasa arvo ja työelämä Sukupuoli, sosioekonominen tausta, vähemmistöön tai etniseen ryhmään kuuluminen tai muu henkilöön liittyvä syy ei vaikuta koulumenestykseen, koulutusalavalintoihin, syrjäytymiseen tai palkkaukseen. Sukupuolet ovat tasapuolisesti edustettuna yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Opiskelijoita kohdellaan oikeudenmukaisesti osana työyhteisöä ja opiskeluaikaista työssäkäyntiä arvostetaan. Esteettömyys toteutuu työelämässä. Työelämän joustot takaavat, että toimintarajoitteiset sijoittuvat työelämän tehtäviin kykynsä ja kiinnostuksensa mukaan. Perhevapaat jakautuvat Suomessa tasaisesti vanhempien välillä. Äitiys, isyys ja vanhempainvapaajärjestelmä on yhdistetty uudeksi vanhempainvapaaksi, joka koostuu kolmesta kuuden kuukauden jaksosta: yksi kummallekin vanhemmalle ja yksi on jaettavissa vanhempien sopimalla tavalla. Vanhemmuuden kustannukset jakautuvat tasaisesti työnantajien kesken. Suomessa on subjektiivinen päivähoito oikeus sekä laadukas, joustava päivähoitojärjestelmä. Samaa sukupuolta olevilla pareilla on perheen ulkoinen adoptio oikeus. Väestörakenteen muutoksesta johtuvat kustannukset on ratkaistu eri sukupolvia oikeudenmukaisesti kohtelevalla tavalla. Tavoitetta työurien pidentämisestä ei ole toteutettu asettamalla nuorille kohtuuttomia vaatimuksia. 6.3. Koulutus ja työmarkkinat Koulutus ja työmarkkinajärjestelmiä tarkastellaan vuorovaikutteisena kokonaisuutena. Koulutusjärjestelmät vastaavat yhteiskunnan tarpeisiin, mutta myös muokkaavat yhteiskuntaa varsinkin työmarkkinoiden osalta. Toimiva ja laajapohjainen koulutusjärjestelmä nostaa
11/13 yhteiskunnan osaamisen tasoa ja luo uutta tietoa, mikä vastaavasti uudistaa työmarkkinoiden ja elinkeinoelämän rakennetta. Kaikki koulutus ja työmarkkinajärjestelmien osapuolet tekevät yhteistyötä opiskelijoiden työllistymiseksi koulutusalaa ja tasoa vastaaviin tehtäviin. Korkeakoulujen opintojen ohjauspalvelut, uraohjaus ja rekrytointipalvelut sekä yleiset työvoimapalvelut ovat keskeisessä asemassa työllistymismahdollisuuksien koordinoinnissa. Korkeakoulut seuraavat työmarkkinoiden muutoksia ja kehittävät opiskelijoiden työelämävalmiuksien koulutusta niiden mukaisesti. Korkeakoulut panostavat kansainvälisten opiskelijoiden työelämäohjaukseen. Opiskelijoilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet saada ohjausta ja harjoittelumahdollisuuksia osaamisensa ja asiantuntijuutensa kehittämiseen. Opiskelijoita kannustetaan aktiivisesti työharjoitteluun. Työharjoittelusta on saatava asiaankuuluvaa palkkaa. Työuran nähdään alkavan ensimmäisestä työsuhteesta. Opinnot ja työkokemukset kulkevat limittäin vaikuttaen yhdessä yksilön tuleviin valintoihin ja mahdollisuuksiin. Opiskelijoiden merkitys työmarkkinoiden rakenteessa ja joustavuudessa tunnistetaan ja sitä arvostetaan. Erityisesti opintoja tukevan työnteon relevanssi työllistymisen kannalta tunnustetaan. Työkulttuurin merkitys työurien laatuun ja pituuteen tunnistetaan. Työkulttuuri edistää työssä jaksamista, hyvinvointia, työyhteisötaitoja ja luovuutta sekä kannustaa hyvään johtajuuteen. Työt järjestetään sekä työntekijän että työnantajan tarpeet ja edellytykset huomioon ottaen. Työnantajat ja työntekijät tuntevat omat vastuunsa ja velvollisuutensa sekä huolehtivat omalta osaltaan työlainsäädännön ja työsuojelun toteutumisesta. Epäsäännöllisen työn tekemisen ja teettämisen yleistyminen huomioidaan laajalti yhteiskunnassa sekä sosiaali ja työlainsäädännössä.. Työehtosopimukset huomioivat epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien tarpeet. Yksilöitä kannustetaan elinikäiseen oppimiseen koko työuran ajan. Työuran siirtymävaiheissa sekä loppupäässä on mahdollista sopia työn porrastamisesta ja keventämisestä kaikille osapuolille järkevällä tavalla. Työelämästä syrjäytyneille, perhevapaalta tai pitkältä sairauslomalta palaaville sekä työkyvyttömyyseläkkeellä oleville tarjotaan mahdollisuuksia palata työelämään joustavasti. Korkeakoulutettujen yrittäjyyden mahdollisuuksia parannetaan. Valmiuksia yrityksen perustamiseen edistetään koulutustarjonnalla sekä rahoitus ja riskienhallintajärjestelmiä kehittäen, jolloin kynnys perustaa yritys madaltuu. Yrittäjien sosiaaliturva on rinnastettavissa palkansaajien sosiaaliturvaan. Eläke ja sosiaaliturvajärjestelmä huomioi myös apurahansaajat. Organisaatiot eivät perusteettomasti ulkoista yrittäjäriskiä työntekijöilleen painostamalla heitä perustamaan omaa yritystä. Ulkomaalaisten ja maahanmuuttajataustaisten henkilöiden työllistymisen esteitä madalletaan järjestelmällisesti. Ulkomaalaisten osaaminen tunnistetaan ja sitä arvostetaan työmarkkinoilla. Lisäksi vieraita maita, kieliä ja kulttuureja tuntevat nähdään voimavarana globalisoituvassa maailmassa ja monikulttuurisessa Suomessa. Kotimaisten kielten koulutusta järjestetään kattavasti kaikille sitä tarvitseville. Varmistetaan, että samasta työstä maksetaan sama palkka esimerkiksi tilaajavastuulakia tiukentamalla ja puuttumalla tiukemmin harmaaseen talouteen. 6.3.1 Työurat ja eläkejärjestelmä Työurien pidentämisen vastuu on koko kansalla. Nuoret osallistuvat tasavertaisina neuvottelukumppaneina kaikkeen työuria koskevaan päätöksentekoon. Työurien pidentämisessä panostetaan työssä jaksamiseen, työkyvyttömyyden ehkäisyyn sekä työttömien ja
12/13 työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työelämään palaamisen tukemiseen. Työurien pidentäminen ei heikennä nuorten ja opiskelijoiden hyvinvointia. Todellisen eläköitymisiän nostamista edistetään tehokkaasti ja monipuolisesti, kuitenkin huomioiden fyysisen tai muuten kuormittavan työn asettamat rajoitukset. Joustava siirtyminen eläkkeelle on mahdollista niin, että on kannustavaa jatkaa aktiivista työuraa kevyemmillä ehdoilla ja työtehtävillä huomattavasti pidempään. Elinaikakerroin on suomalaisen eläkejärjestelmän ylläpitämisen kannalta välttämätön elementti, joka kannustaa myöhempään eläkkeelle jäämiseen. Sukupolvien välisten tulonsiirtojen tasaamiseen kiinnitetään huomiota, ja näin ollen esimerkiksi eläkkeet eivät seuraa täysimääräisesti ansiotason kehitystä. Eläkejärjestelmä turvaa kaikille riittävän toimeentulon. 6.4. Liikenne ja kaupunki Joukkoliikenne on ympäristöystävällistä ja toimii kaikissa korkeakoulukaupungeissa. Kaikessa joukkoliikenteessä on käytössä vähintään 50 % opiskelija alennukset ja yksi valtakunnallinen maksukortti. Joukkoliikenne huomioidaan kaavoituksessa ja se toimii saumattomasti yli kuntarajojen. Maanlaajuinen raideverkko on tiheä ja junalla matkustaminen on edullista. Lentomatkustusta verotetaan voimakkaasti. Joukkoliikennettä tuetaan vahvasti ja se on yksityisautoilua houkuttelevampaa. Polkupyöräilyä ja muuta kevyttä liikennettä suositaan kaupunkisuunnittelussa ja liikenneväylillä. Opiskelijat ovat tasavertainen osa kaupunkiyhteisöä. Heidät otetaan huomioon kaupungin päätöksenteossa, ja he voivat vaikuttaa ympäristöönsä mielekkäästi. Asuinalueiden sosioekonominen eriytyminen estetään rakentamalla sekä vuokra että omistusasuntoja samoille alueille. 7. Globaali vastuu Opiskelijat ovat tietoisia Euroopan ja maailman yhteiskunnallisista kysymyksistä. Opiskelijat ja korkeakoulut toimivat rohkeasti uudistajina ja keskustelun avaajina. 7.1. Opiskelijademokratia SYL kehittää aktiivista kansalaisuutta sekä vastuullista ja tiedostavaa opiskelijademokratiaa. Jotta liitto voi toimia esimerkkinä, se on tehnyt panostuksia erityisesti tasa arvoon, läpinäkyvyyteen ja yhteishengen luomiseen omassa toiminnassaan. Opiskelijat ovat edustettuina korkeakoulujen kaikilla päätöksentekotasoilla koko Euroopassa. Vahva eurooppalainen opiskelijaliike on näkyvä ja vaikuttava osa eurooppalaista demokratiaa. Opiskelijaliike tekee laajasti yhteistyötä niin Suomessa, Euroopassa kuin globaalisti edistääkseen arvojaan ja pyrkimyksiään. Tavoitteiden saavuttamiseksi tehdään yhteistyötä muiden edunvalvontaryhmien sekä kansalaisjärjestöjen ja liikkeiden kanssa.
13/13 European Students Union on edustuksellinen ja demokraattinen opiskelijajärjestö. SYL toimii aktiivisesti sen jäsenenä sekä tukee sen toimintaa rahallisesti ja työpanoksellaan. Opiskelijademokratian kehittämistä tuetaan ja vahvistetaan ensisijaisesti ESU:n kautta, erityisesti EU:n lähialueilla Bolognan prosessin maissa. 7.2. Kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö Valtiot ovat siirtyneet kestävän kehityksen ajatteluun kaikessa toiminnassaan, ja niiden tekemä politiikka on johdonmukaista kehitystavoitteiden kannalta. Kaikkien EU maiden kehitysyhteistyömäärärahat ovat YK:n suosittelemalla tasolla ja niitä käytetään ODA kriteerien mukaisesti. Kehitysyhteistyövaroja ei käytetä lukukausimaksuihin niitä kompensoivien stipendijärjestelyjen kautta. SYL on kehitys ja koulutuspolitiikan rajapinnan asiantuntija osana keskustelua korkeakoulujen kansainvälistymisestä. SYL:n kehitysyhteistyö on vastuuta kaikkein köyhimmistä ja pyrkii tukemaan kehitysmaiden kansalaisten voimaantumista koulutushankkeiden kautta. 7.3. Ympäristö Ympäristötietoisuus on osa korkeakoulujen kasvatustehtävää. Korkeakouluilla on omat ympäristöohjelmat ja kampukset ovat päästöneutraaleja. Korkeakoulut ja opiskelijat ovat ilmastonmuutoksen torjunnan suunnannäyttäjiä ja vaalivat toiminnassaan kestävän kehityksen periaatteita. Energian säästäminen huomioidaan kaikessa. Sähkön ja veden kulutus laskutetaan kulutuksen mukaan loppukäyttäjältä. Kasvihuonepäästöjen määrä laskee YK:n kansainvälisen ilmastopaneelin suositusten mukaisesti riippumatta siitä, miten globaali taloudellinen tilanne kehittyy. Uusiutuvien luonnonvarojen käyttö on rajoitettu niiden uusiutumiskyvyn mukaiseksi. Uusiutumattomia luonnonvaroja säästetään ja niitä käytetään ekotehokkaasti. Suomi on vastannut ilmastonmuutoksen aiheuttamaan haasteeseen säätämällä ilmastolain sitovista 5 prosentin vuotuisista päästövähennyksistä, mikä mahdollistaa, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä.