Rakennus- ja ympäristölautakunta 79 16.11.2016 Rakennus- ja ympäristölautakunta 7 18.01.2017 Lausunto oikaisuvaatimukseen koskien rakennuslupaa lomarakennuksen rakentamiseen, Pitkänen Toivo ja Eeva, lupa 2016-617 8710/10.03.00/2016 RAKYMPLK 16.11.2016 79 Rakennushankkeen aikaisemman lupakäsittelyn taustaa Pyhäselän kunnan rakennustarkastaja on myöntänyt Toivo ja Eeva Pitkäselle 4.5.2006 rakennusluvan 80 k-m² suuruisen lomarakennuksen rakentamiseen Pyhäselän, nykyisin Joensuun kau pun gin, Mulon kylässä sijaitsevalle tilalle Kivikko RN:o 10:24. Rakennusluvan ehtona oli, että olemassa olevat vanhat rakennukset tulee purkaa. Koska vanhaa 15 k-m² suuruista saunarakennusta ei haluttu purkaa sen säilyt tä mi sek si haettiin poikkeamislupaa jonka Pyhäselän kunnan ym pä ris tö lau takun ta myönsi 12.12.2008. Rakennusvalvonnan katselmuksessa 22.9.2009 on todettu, että lomarakennus oli rakennettu 88,6 k-m² suuruiseksi. Rakennus ei siten ollut luvan mukainen jo ten Toivo ja Eeva Pitkänen hakivat 3.7.2009 poikkeamislupaa ra ken nus hank keel le, joka käsittää lomarakennuksen laajennuksen kerrosalaltaan 8,6 k-m². Poik keamis ha ke muk seen on merkitty myös julkisivujen ja rakennuksen kor keu den muuttuminen. Rakennuksen etäisyys rantaviivasta on alle 40 m. Joensuun kaupungin tekninen lautakunta myönsi 11.8.2009 259 poikkeaman ja kir ja si päätöksensä pöytäkirjan kohtaan " Haetut poikkeamiset" merkinnän, että poik kea mis ta haetaan osayleiskaavan kaavamääräyksestä, jonka mukaan ra kennus pai kan kerrosala saa olla 80 kerrosalaneliömetriä, ja rakennusjärjestyksen 15 määräyksestä, jonka mukaan yli 80 kerrosalaneliömetrin lomarakennuksen etäi syy den rantaviivasta tulee olla vähintään 40 metriä. Tässä välissä 21.1.2010 Toivo Pitkänen haki rakennuslupaa lomarakennuksen vähäi sel le laajennukselle. Tämä hakemus kuitenkin rauetettiin 4.10.2012. Pentti Sokkanen valitti Joensuun kaupungin tekninen lautakunnan poik kea mispää tök ses tä ja hallinto-oikeus 9.11.2010 antamallaan päätöksellä kumosi Joensuun kaupungin teknisen lautakunnan päätöksen ja hylkäsi näin ollen ha ke muksen. Joensuun kaupunginvaltuusto on 29.10.2012 hyväksynyt Reijolan alueen osayleis kaa van. Nyt kyseessä oleva kiinteistö sijaitsee alueella, jota koskee kaa vamer kin tä loma-asuntoalue RA- 1/13. Kaavamääräyksen mukaan alue on tar koitet tu omarantaisten loma-asuntojen rakentamiseen. Rakennuspaikalle saa raken taa yhden loma-asunnon, saunan ja talousrakennuksia. Rakennusten yh teenlas ket tu kerrosala saa olla 6 prosenttia rakennuspaikan pinta-alasta kui ten kin enintään 300 kerrosalaneliömetriä. Loma-asunnon tulee sijaita vähintään 25
met rin, yli 80 neliömetrin suuruisen rakennuksen vähintään 40 metrin ja enintään 30 kerrosneliömetrin suuruisen rantasaunan vähintään 15 metrin etäi syy delle keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Rakennusten tulee sopia ympä ris töön sä. Numero osoittaa rakennuspaikkojen enimmäismäärän alueella. Tämän jälkeen Toivo ja Eeva Pitkänen ovat 4.7.2013 päiväämällään ha ke muk sel la hakeneet poikkeamislupaa 88 kerrosneliömetrin suuruisen loma-asunnon ra kenta mi sel le. Hakemuksen liitteenä olevassa naapureille tiedottamiseen tar koi te tussa lomakkeessa on ilmoitettu, että poikkeusta haetaan rakennuksen etäi syy teen keskiveden mukaisesta rantaviivasta. Asemapiirroksessa kerrosalaksi on mer kitty 88 kerrosneliömetriä. Pohja / leikkaus- piirustuksessa kerrosalaksi on mer kit ty 88,6 kerrosneliömetriä, seinänpaksuusvähennykseksi 2,6 neliömetriä ja ra kennus oi keu teen laskettavaksi kerrosalaksi 85,8 neliömetriä. Koska kaa va mää räykses tä, rakennuksen etäisyydestä rannasta poikettiin, joutui ra ken nus hank keeseen ryhtyvä hakemaan taas poikkeamispäätöstä. Kaupunkirakennelautakunta myönsi poikkeusluvan 17.12.2013 301 Reijolan alueen osayleiskaavan määräyksestä koskien alle 40 metrin etäisyydelle ran ta vii vasta rakennettavan lomarakennuksen suurinta sallittua kokoa. Pentti Sokkanen valitti kaupunkirakennelautakunnan päätöksestä hal lin to-oikeu teen ja hallinto-oikeus kumosi kaupunkirakennelautakunnan myöntämän poik keus lu pa pää tök sen 17.12.2013 301 tekemän päätöksen 29.5.2015 an ta mallaan päätöksellä. Tästä hallinto-oikeuden 29.5.2015 nro 15/0166/3 päätöksestä valittivat hakijat kor keim paan hallinto-oikeuteen. Korkein hallinto-oikeus antoi päätöksen 12.4.2016 ettei se tutki valitusta, joten hallinto-oikeuden 29.5.2015 nro 15/0166/3 an ta ma päätös jäi voimaan. Näiden käsittelyvaiheiden aikana alkuperäinen rakennuslupa oli mennyt van haksi eli keskeneräisellä rakennuksella ei ole voimassa olevaa rakennuslupaa. Nyt käsiteltävä rakennuslupahakemus on saapunut 19.8.2016 ja siinä haetaan raken nus lu paa 83 k-m² suuruiselle lomarakennukselle. Eli olemassa olevaa lo ma raken nus ta tullaan pienentämään noin 5 k-m². Naapuri on huomauttanut rakennuslupahakemuksesta mm. seuraavasti: Ra kennuk sen, joka on yli 80 k-m² tulee sijaita osayleiskaavan mukaan vähintään 40 m:n etäisyydellä keskiveden korkeuden mukaisesta rantaviivasta. Lokajätti um pi säiliön tulee olla vähintään 5 metrin etäisyydellä naapurin rajasta. Luvaton lo ma raken nus on kaksikerroksinen. Näihin huomautuksiin voidaan todeta, että lupahakemuksessa esitetty 3 m² ylitys on sallittua MRL:n 115 :n mukaan "Jos ulkoseinän paksuus on enemmän kuin 250 millimetriä, saa rakennuksen kerrosala ylittää muutoin rakennettavaksi sal litun kerrosalan tästä aiheutuvan pinta-alan verran." Lokasäiliö on umpinainen ja tarkoitettu jätevesien välivarastointiin, joten silloin sitä ei koske jä te ve si jär jes telmän etäisyysvaatimukset kiinteistön rajoista. Rakennus ei ole esitettyjen suun nitel mien mukaan kaksikerroksinen (ullakko-osaa ei lasketa kerrokseksi) ei kä
voimassa oleva osayleiskaava kiellä kahteen kerrokseen rakentamista. Haetun rakennusluvan mukainen rakennus on Reijolan alueen osayleiskaavan mu kai nen. Sovellettavat säännökset Joensuun kaupungin hallintosääntö, kaupunginvaltuuston hyväksymä 28.9.2015. Joensuun kaupungin rakennusjärjestys, kaupunginvaltuuston hyväksymä 25.1.2010. MRL 130, 131, 133, 134, 136, 141. Valmistelija ja lisätiedot: rakennustarkastaja Jukka Hyttinen Rakennustarkastajan päätösehdotus: Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää myöntää Toivo ja Eeva Pitkäselle liittee nä olevan rakennuslupapäätöksen 2016-617 mukaisen rakennusluvan lomarakennuksen rakentamiseen Joensuun kaupungin Pyhäselän, Mulon kylässä sijaitsevalle tilalle Kivikko RN:o 10:24. RAKYMPLK 18.01.2017 7 Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Pentti Sokkanen on tehnyt Itä-Suomen hallinto-oikeudelle valituksen Joensuun ra ken nus- ja ympäristölautakunnan 16.11.2016 79 tekemästä päätöksestä, jolla ra ken nus- ja ympäristölautakunta on päättänyt myöntää Toivo ja Eeva Pitkäselle ra ken nus lu van lupapäätöksen numero 2016-617 mukaisin ehdoin. Rakennuslupa kos kee Kivikko -nimistä tilaa 167-444-10-24 osoitteessa Kuvaniementie 167, 80330 Reijola. Hallinto-oikeus on pyytänyt valituksen johdosta 20.12.2016 saapu neel la kirjeellä Joensuun rakennus- ja ympäristölautakunnan lausuntoa. Lausun non antamiselle on annettu aikaa 20.1.2017 saakka. Maankäyttö- ja rakennuslain 192 :n mukaan valitusoikeus rakennus- ja toi menpi de lu paa koskevasta päätöksestä on mm. viereisen tai vastapäätä olevan alu een omistajalla tai haltijalla. Pentti Sokkanen omistaa rakennuspaikan viereisen Mörkö lä -nimisen tilan 167-444-10-37, joten hänellä on valitusoikeus asiassa. Sokkanen vaatii valituksessaan rakennus- ja ympäristölautakunnan päätöksen ku moa mis ta sillä perusteella, että rakennus ei täytä kaavamääräyksen vaa ti musta rakennuksen pinta-alasta ja etäisyydestä keskivedenkorkeuden mukaisesta ran ta vii vas ta siltä osin, kuin vähintään 80 m² suuruisen lomarakennuksen etäisyy den keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 40 met riä. Valittaja katsoo, että rakennuksen ullakkokerros tulee laskea ker ros alaan maankäyttö- ja rakennuslain 115 :n mukaisella tavalla, koska rakennuksen toisen kerroksen tilat ovat liitettävissä helposti rakennuksen pääasialliseen käyt tötar koi tuk seen korkeuden, valoisuuden ja muiden ominaisuuksien johdosta. Va litta ja ei pidä selvityksiä ullakon kylmätilaksi muuttamisesta, portaiden paikan siirtä mi ses tä ja ulkoa päin kulkemisesta uskottavina. Asian vaiheet ja alueen kaavoitustilanne on selostettu rakennus- ja ym pä ris tö lau-
ta kun nan päätöksessä 16.11.2016 79 tekemässä päätöksessä. Sen jälkeen, kun Pitkästen hakemus poikkeamisen myöntämiseksi on tullut lopul li ses ti hylätyksi, kysymys on ollut siitä, millaisia muutoksia sinänsä jo ra kennet tuun rakennukseen on tehtävä, että rakennushanke täyttää osayleiskaavan vaa ti muk set sallitun kerrosalan osalta. Rakennus- ja ympäristölautakunnan hyväksymän rakennusluvan liitteenä olevan pää pii rus tuk sen mukaan rakennuksen maantasaisen kerroksen pinta-ala laskee 88 m²:sta 82,5 m²:een. Kun huomioidaan maankäyttö- ja rakennuslain 115 :n 3 mo men tin mukainen seinän paksuuden perusteella tehtävä vähennys 3,8 m², käy te tyn rakennusoikeuden määräksi muodostuu 79,2 m², mikä täyttää osa yleiskaa van mukaisen vaatimuksen lähempänä kuin 40 metrin etäisyydellä kes ki veden mukaisesta rantaviivasta sijaitsevan loma-asunnon osalta. Maankäyttö- ja rakennuslain 115 :n mukaan rakennuksen kerrosalaan luetaan ker ros ten alat ulkoseinien ulkopinnan mukaan laskettuina ja se kellarikerroksen tai ullakon ala, johon sijoitetaan tai voidaan sijoittaa näiden tilojen sijainnista, yhteyk sis tä, koosta, valoisuudesta ja muista ominaisuuksista päätellen sijoittaa raken nuk sen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Mainitun pykälän mu kaan, jos ulkoseinän paksuus on enemmän kuin 250 millimetriä, saa ra kennuk sen kerrosala ylittää muutoin rakennettavaksi sallitun kerrosalan tästä ai heutu van pinta-alan verran. Ympäristöministeriön julkaisemassa oppaassa nro 72, Kerrosalan laskeminen, sivul la 18 on todettu, että tilojen käyttötarkoituksen tarkastelussa ratkaisevia ovat ti lan ominaisuudet. Pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisuuden arvioinnissa tar kas tel ta via ominaisuuksia ovat mm. tilan sijainti, koko, yhteydet ja valoisuus. Valituksenalaisen rakennusluvan osalta voidaan todeta, että ullakko sijaitsee jyrkän harjakaton alla. Keskikohdalla korkeus on kattotuolien alapinnoista las ket tuna noin 2,30 metriä. Reunoilla korkeus jää alle 1,60 metrin. Ullakko on eris tä mätön. Käynti ullakolle tapahtuu päätyseinällä olevia seinätikkaita pitkin. Pää ty seinis sä on ikkunat, joten ullakkotila on valoisa. Rakennuslupaharkinnassa ullakkotilaa ei ole luettu osaksikaan kerrosalaan. Joensuun rakennusvalvonnan normaalisti käyttämän tulkinnan mukaan ul ko kaut ta käynnin omaavaa kylmää käyttöullakkoa ei lasketa kerrosalaan. Pien ta los sa asuinhuoneen vähimmäishuonekorkeuden tulee olla 2400 mm jota suun ni tel tu ullakko ei täytä. Rakennusluvan mukaisesti toteutettuna ullakkotilan käyt tä minen rakennuksen pääkäyttötarkoituksen mukaisesti ei ole mahdollista ja mahdol li nen käyttö aputiloinakin, kuten varastona, on hankalaa. Ullakkotilan ot ta minen pääkäyttötarkoituksenmukaiseen eli asumiskäyttöön edellyttäisi paitsi poikkeamis- ja rakennuslupaa myös mittavia rakennustöitä. Kun asemakaava si nän sä mahdollistaa kaksikerroksisen rakennuksen rakentamisen eikä rajoita ra ken nuksen korkeutta, muita muutostoimenpiteitä ullakkokerroksen osalta ei ole kat sottu tarpeelliseksi. Tällainen muu toimenpide voisi olla lähinnä ik ku na-auk ko jen peittäminen ullakkokerroksesta, jolla vaikutettaisiin ullakkokerroksen va loi suuteen. Tämä kuitenkin voisi johtaa rakennuksen muoto huomioiden epä tyy dyt tävään lopputulokseen rakennettuun ympäristöön ja maisemaan so peu tu mi sen
sekä rakennuksen kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimusten täyttämisen osal ta eikä vaatimus olisi välttämättä enää hallintolain 6 :n mukainen suh teel lisuus pe ri aa te huomioiden perusteltu. Rakennustyön viranomaisvalvonnassa varmistetaan se, että rakentaminen tapah tuu rakennusluvan mukaisesti. Rakennusvalvonta voi puuttua myös myöhem min mahdolliseen luvattomaan käyttötarkoituksen muutokseen. Edellä mainituilla perusteilla rakennuslupa on perusteltu ja lainmukainen joten Sok ka sen valitus on hylättävä. Asiakirjat ovat kokonaisuudessaan nähtävänä lautakunnan kokouksessa. Luettelo hallinto-oikeudelle toimitettavista asiakirjoista: Joensuun rakennus- ja ympäristölautakunnan päätös 16.11.2016 79 liit teineen Joensuun kaupungin Reijolan osayleiskaava selostuksineen Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 12.4.2016 Joensuun kaupunkirakennelautakunnan päätös 11.8.2015 178 Kuopion hallinto-oikeuden päätös 29.5.2015 Joensuun kaupunkirakennelautakunnan päätös 11.2.2014 34 Joensuun kaupunkirakennelautakunnan päätös 17.12.2013 301 liitteineen Rakennuslupahakemus 2006-47 liitteineen Joensuun kaupungin hallintosäännöt 28.9.2015 107 ja 20.6.2016 50 Joensuun kaupungin rakennusjärjestys 25.1.2010 Joensuun rakennus- ja ympäristölautakunnan päätös 20.2.2013 8 ja 21.12.2016 90 Valmistelija ja lisätiedot: rakennustarkastaja Jukka Hyttinen Rakennustarkastajan päätösehdotus: Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää antaa Itä-Suomen hallinto-oikeudelle edel lä kirjoitetun lausunnon Joensuun rakennus- ja ym pä ris tö lau ta kun nan 16.11.2016 79 tekemästä päätöksestä, jolla on hyväksytty Toivo ja Ee va Pit käsen rakennuslupa 2016-617 sekä lähettää hallinto-oikeudelle edellä luetellut asiakir jat. Rakennus- ja ympäristölautakunta pyytää, et tä hallinto-oikeus hylkää Sokkasen te ke män valituksen. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.