MONITAITEINEN KIRJALLISUUSVIIKKO Tapahtumakoordinaattorina Volter Kilpi Kustavissa -tapahtumassa Humanistinen Ammattikorkeakoulu Jyväskylän/Kauniaisten kampus Kulttuurituotannon koulutusohjelma AIK (240 op) Harjoitteluraportti: Eriytyvät opinnot: Tapahtumatuotannon johtaminen (20 op) Pia Puustelli 15.12.2011
1 1 HARJOITTELUORGANISAATIO JA -TAPAHTUMA 1.1 Kustavin kirjallisuusyhdistys ry Kustavin kirjallisuusyhdistys on voittoa tavoittelematon yleishyödyllinen yhteisö, jonka päätoimintamuoto on Volter Kilpi Kustavissa -kirjallisuusviikon järjestäminen. Yhdistys on perustettu tätä tarkoitusta varten vuonna 2000. Tapahtuma järjestetään kesällä 2012 jo neljännentoista kerran. Tapahtumatuotantoa johtaa yhdistyksen toiminnanjohtaja yhdessä taiteellisen koordinaattorin ja yhdistyksen hallituksen kanssa. Käytännön työssä hänellä on apunaan koordinaattori. Myös hallituksen jäsenet antavat panoksensa tapahtuman onnistumiseen ohjelman ideoinnin ja talkootyön muodossa tapahtuman aikana. 1.2 Volter Kilpi Kustavissa -kirjallisuusviikko Kirjailija Volter Kilvelle omistettu kirjallisuusviikko järjestettiin Kustavissa ensimmäistä kertaa vuonna 1999. Kustavin kirjallisuusyhdistys ry määrittelee visiokseen: Kustavi on valtakunnallisesti tunnettu kirjallisuuskunta. Kirjallisuus, erityisesti Volter Kilpi tuotantoineen, on osa kustavilaisuutta ja samalla kunnan taloudellinen menestystekijä, jonka kehittämiseen kustavilaiset yhteisöt ja yritykset samoin kuin monet kunnan ulkopuolella toimivat yhteistyökumppanit ovat sitoutuneet. (Kustavin kirjallisuusyhdistys 2011b.) Tapahtuman osalta yhdistyksen tarkoitus määritellään seuraavasti: Yhdistys järjestää vuosittain kirjallisuustapahtuman, joka kokoaa kesäiseen Kustaviin kirjallisuuden ystäviä ja ammattilaisia. Tapahtuma on tunnettu korkeatasoisesta ohjelmastaan, kotoisasta tunnelmastaan ja kyvystä olla vuodesta toiseen jopa aikaansa edellä esitellessään uusia taiteen ja tieteen tekijöitä. (Kustavin kirjallisuusyhdistys 2011a.)
2 1.3 Työharjoitteluni tapahtumakoordinaattorina Aloitin harjoitteluni Kustavin kirjallisuusyhdistyksen palveluksessa käytännössä toukokuun alussa 1. Harjoitteluni tavoitteet olimme määritelleet seuraavasti: Harjoitteluni aikana tutustun tapahtumaan sekä sen tuotantoprosesseihin ja sidosryhmiin toimimalla tapahtumakoordinaattorina kesän 2011 tapahtuman järjestelyissä ja kesän 2012 ohjelman suunnittelussa. Harjoittelun aikana alan työstää käytännön työkaluja tuotannon eri osa-alueille. Työn edetessä kirjaan ylös prosessin kulkua eli sitä, millaisia tehtäviä tehdään missäkin vaiheessa ennen tapahtumaa, tapahtuman aikana ja tapahtuman jälkeen. Tapahtuman jälkeen kirjoitan tuotantoprosessin kuvauksen tapahtuman käsikirjaksi. Tarkoituksena on, että kun toimintatapoja kirjataan ylös, niitä voidaan myös analysoida ja kehittää. Myös koko prosessin kuvaaminen antaa mahdollisuuden kehittää sitä kokonaisvaltaisesti. Kehittämistehtävän lopullinen tavoite on kehittää yhdistyksen toimintaa ja tapahtumaa tulevaisuudessa entistä paremmaksi tuotantoprosesseja tehostamalla. Tuotantoprosessien tehokkuus ja tarkoituksenmukaisuus antaa hyvän pohjan myös tapahtuman taiteelliselle kehittämiselle. Kirjallisuusviikon tuotantoprosessit ovat muotoutuneet vuosien varrella käytäntölähtöisesti. Toiminnasta on arkistoitu monenlaisia dokumentteja, kuten esimerkiksi apurahoihin liittyvät hakemukset, päätökset ja raportit, talousarviot, tilinpäätökset, toimintasuunnitelmat ja -kertomukset sekä esiintyjien kanssa tehdyt sopimukset. Tuotantokäytäntöjä ei kuitenkaan ole dokumentoitu prosessin näkökulmasta eikä taloutta, lipunmyyntiä tms. asioita ole systemaattisesti seurattu vertailukelpoisin tilastoinnein. 1 Harjoittelusopimukseni tuli virallisesti voimaan vasta kesäkuun alussa. Tämä johtui siitä, että edellinen harjoittelusopimukseni päättyi vasta toukokuun lopussa. En kuitenkaan toukokuun aikana enää tehnyt kovin paljoa töitä edelliseen harjoittelupaikkaan, joten pystyin aloittamaan työskentelyn osa-aikaisesti Volter Kilpi Kustavissa -kirjallisuusviikon tehtävien parissa.
3 Kehittämistehtävässä on korjattu tätä puutetta. Tehtävä toteutettiin käytännössä kuvaamalla tuotantoprosessi tapahtuman tuotantokäsikirjana, jonka osaksi tuli myös aikajana havainnollistamaan eri osaprosessien ajoitusta. Dokumentti tulee toiminaan toimihenkilöiden työjärjestyksenä ja muistilistana sekä henkilöstövaihdosten yhteydessä uusien työntekijöiden perehdyttämisen välineenä. Se laaditaan helposti muokattavaksi ja päivitettäväksi niin, että se elää tapahtuman muutosten mukana. Prosessikuvauksen lisäksi kehitetään siihen linkitettyjä käytännön työkaluja eri tuotannon osa-alueiden tarpeisiin. Näitä ovat esimerkiksi talouden seuranta erilaisine kuluerittelyineen, lipunmyynnin tilastointi sekä sidosryhmärekisteri. 2 KUSTAVIN KIRJALLISUUSYHDISTYKSEN TOIMINNAN ARVIOINTI 2.1 Taiteellisesti korkeatasoinen kirjallisuusviikko Volter Kilpi Kustavissa -kirjallisuusviikko on kolmentoista toimintavuotensa aikana vakiinnuttanut asemansa taiteellisesti ja tieteellisesti korkeatasoisena kulttuuritapahtumana. Tapahtuman ohjelmiston runko muodostuu teatterista, kirjallisista konserteista, luennoista ja retkistä Volter Kilven maisemiin. Aluksi taiteellisen ohjelman osalta lähinnä Juha Hurmeen Kilpi-dramatisointien ja hänen johtamansa Yövieraat-teatteriryhmän varaan rakentunut kirjallisuusviikko on onnistuneesti laajentunut monitaiteiseksi tapahtumaksi. Se ammentaa sisältönsä edelleen kirjallisuudesta ja erityisesti Volter Kilvestä sekä Kustavin maisemista ja historiasta, mutta yhdistää kirjallisuuteen teatterin lisäksi myös muita taidelajeja kuten musiikkia. Myös uudet taiteilijaryhmät ovat tuoneet ohjelmistoon uusia tyylilajeja ja aiheita. Vaikka Yövieraiden panos tapahtuman ohjelmistossa on selvästi pienentynyt, esittävät hekin edelleen vuodesta toiseen suosittuja tulkintojaan Kilven teksteistä. Korkeatasoisesta ohjelmasta kertoo myös tapahtuman saama positiivinen huomio sekä valtakunnan (YLE, Radio Rondo) että alueen medioissa (esim. Turun Sanomat ja
4 Vakka-Suomen Sanomat). Jopa tasavallan presidentti Tarja Halonen vieraili yhdessä tapahtuman konserteista vieraansa YK:n pääsihteerin Ban Ki-moonin kanssa. Kirjallisuusviikon erityisyys on korkeatasoisen ohjelman lisäksi sen kotoisassa ja rennossa tunnelmassa sekä Kustavin historiallisissa tiloissa ja maisemissa. Tapahtuman henkeen liittyy myös tietty itsetekemisen leima. Tämä ei tarkoita harrastelijamaisuutta, mutta esimerkiksi infrastruktuurin ja tuotantovälineiden yksinkertaisuutta. 2.2 Toiminnan rahoitus ja prosessit Kirjallisuusviikon taiteellisesti korkeatasoisen uutta luovan ohjelmiston ylläpitäminen on haasteellista niin taiteellisen johtamisen kuin rahoituksenkin näkökulmasta. Esiintymistilat ja -paikat sekä Kustavin kunnan alueen majoituskapasiteetti rajoittavat yleisömääriä, joten lipunmyynnin volyymiä ei voida lisätä massamittoihin. Myöskään edellä mainittu tapahtuman tunnelma ei säilyisi massatapahtumassa. Lippujen hinnat on pyritty pitämään kohtuullisen alhaisina, niin että ne sopivat tapahtuman henkeen. Ideana on myös houkutella yleisöä ostamaan lippuja useampaan esitykseen tapahtuman aikana. Lisäksi olennainen osa tapahtumaa ovat ilmaiset yleisöluennot. Näistä syistä myöskään lipunmyynnin osuutta tapahtuman rahoituksessa ei voida suhteellisesti ottaen merkittävästi lisätä. Riittävän laadukkaan aiheeseen liittyvän ohjelmiston tuottaminen ei puolestaan olisi mahdollista pelkästään lipputuloilla. Tapahtuman budjetti on myös huomattavasti kasvanut viime vuosina, koska uudistuneen ja monipuolistuneen ohjelmiston tuotantokustannukset ovat merkittävästi aikaisempaa suuremmat ja lisäksi tapahtuman järjestäminen nykymuodossaan vaatii aiempaa enemmän henkilöstöresursseja. Kirjallisuusviikon vuosibudjetti liikkuu jo noin 60 000 euron suuruusluokassa. Vuoden 2012 alustavassa talousarviossa tulot ja menot jakautuvat seuraavasti:
5 TULOT Jäsenmaksu Lipputulot Muut myyntitulot Apurahat ja avustukset Yritysyhteistyö ja sponsorointi Muut tulot TULOT YHTEENSÄ MENOT Varsinaiset palkat Työntekijöiden palkat Työntekijöiden palkkojen sivukulut Yhteensä Tuotantokulut Luennot Musiikki Teatteri Retket Vuokrat Muut kulut Yhteensä Markkinointikulut Painotuotteiden suunnittelu Painotuotteiden painatus Mediatiedotus Messut Yhteensä Hallintokulut Toimistotarvikkeet- ja kokouskulut Tilitoimisto Pankkikulut Internet- sivuston palvelinmaksut Muut kulut Yhteensä MENOT YHTEENSÄ 700,00 16 000,00 2 575,00 37 000,00 9 500,00 65 775,00 22 575,00 9 030,00 31 605,00 5 120,00 9 500,00 8 000,00 2 200,00 1 600,00 550,00 26 970,00 1 400,00 2 500,00 100,00 500,00 4 500,00 1 000,00 1 000,00 100,00 100,00 500,00 2 700,00 65 775,00 Edellä mainitut seikat asettavat merkittävän haasteen tapahtuman rahoituksen suunnittelulle ja varainhankinnalle. Rahoituksen hankinnan lisäksi tarvitaan myös kustannusten minimoimista, johon puolestaan pyritään tuotantoprosessien tehostamisella. Kehittämistehtäväni tavoitteet liittyvätkin tuotantoprosessien kehittämiseen tuotantokäsikirjan ja siihen liittyvien työkalujen muodossa. Lisäksi
6 suunnitelmiini kuuluu sidosryhmäyhteistyön kehittämiseen liittyvä lopputyö, jonka osana tullaan todennäköisesti pohtimaan myös varainhankintaa ja yritysyhteistyötä. 3 OPPIMISTAVOITTEET JA -TULOKSET 3.1 Työtehtäväni tapahtumakoordinaattorina Tehtäväni Volter Kilpi Kustavissa -kirjallisuusviikon tapahtumakoordinaattorina on ollut työskennellä toiminnanjohtajan apuna tapahtuman valmisteluissa keväällä ja alkukesällä, toteutuksessa tapahtuman aikana 13.-18.7. sekä seuraavan vuoden suunnittelussa ja valmisteluissa syksyllä 2011. Tavoitteenani on siis ollut tutustua tapahtuman tuotantoprosessin eri osa-alueisiin ja niiden ajoitukseen vuoden kierrossa. Tapahtuman toteutuksen osalta vastuullani olivat keväällä ja kesällä 2011 seuraavat tehtävät: Ennakkolipunmyynnin hoitaminen ja kesäkuun alusta heinäkuun alkuun (jolloin ennakkomyynti päättyi sekä koko lipunmyynnin (ennakko ja tapahtuman aikainen lipunmyynti) tilastointi. Käsiohjelman materiaalin kokoaminen sekä taiton ja painatuksen teettäminen ja valvominen (tarjouspyynnöt, oikoluvut, aineistoliikenne, jne.). Muiden painotuotteiden tuotantoa ja/tai painattamista (pääsyliput, käyntikortit, julisteet). Konserttikäsiohjelmien taittaminen tulostusvalmiiksi. Tapahtuman avajaisten ja luento-osuuksien juontaminen. Muut tapahtuman aikaiset tehtävät tapahtumapaikoilla (esim. esiintyjien vastaanottoa, kalusteiden siirtelyä, tapahtuman Facebook-ryhmän päivityksiä, jne.). Kirjallisuusviikon ohjelmaa suunnitellaan useamman vuoden jänteellä. Syksyisin siis suunnitellaan seuraavan kesän ohjelman lisäksi myös jo sitä seuraavien vuosien
7 teemoja ja mahdollisia esiintyjiä. Nämä pidemmän tähtäimen suunnitelmat hahmottuvat pikkuhiljaa samalla kun seuraavan kesän ohjelmarunko tarkentuu ja konkretisoituu. Koska aloitin harjoitteluni loppukeväällä, ohjelman ideointi ja suunnittelu myös vuoden 2012 osalta oli jo pitkällä tulessani mukaan. Olen kuitenkin päässyt näkemään suunnitelmien työstämistä käytäntöön syksyn aikana. Tämä työ jatkuu luonnollisesti edelleen aina vuoden 2012 alkupuolelle saakka. Kirjallisuusviikon tuotantokäsikirjaa ja siihen liittyviä työkaluja tehdessäni olen päässyt myös perehtymään tapahtuman varainhankintaan ja taloushallintoon. Olemme yhdessä Kustavin kirjallisuusyhdistyksen hallituksen ja tapahtuman toiminnanjohtajan kanssa myös uudistamassa yhdistyksen taloushallinnon prosesseja kuten talouden seurantaa ja siihen liittyviä työkaluja. Lisäksi olen osallistunut apurahahakemusten tekemiseen ja tehnyt vuoden 2012 talousarvion pohjatyön vuoden 2011 tulojen ja menojen perusteella. Lisäksi olin mukana yhdistyksen ja kirjallisuusviikon markkinoinnissa Turun kansainvälisillä kirjamessuilla ja osallistuin messuosaston sekä siellä ajettavan materiaalin suunnitteluun. 3.2 Aikaisempi työkokemus ja sen laajentaminen Aloittaessani kirjallisuusviikon koordinaattorin tehtävässä minulla oli jo aikaisemmalta työuraltani kertynyttä kokemusta tapahtumajärjestämisestä (erityisesti messutapahtumat ja seminaarit). Lisäksi olen jo vuosia toiminut viestintään ja markkinointiin liittyvissä tehtävissä mm. turkulaisessa viestintätoimisto Sanakunnassa ja viimeiset viisi vuotta Helsingin yliopiston hakijapalveluissa. Henkilökohtaisena oppimistavoitteenani on ollut syventää tuottajan työn tuntemusta kulttuuritapahtumissa ja perehtyä erityisesti Volter Kilpi Kustavissa -kirjallisuusviikon tuotantoprosesseihin. Työtehtävissäni olen päässyt hyödyntämään viestinnän ja markkinoinnin osaamistani ja laajentamaan sitä kirjallisuusviikon markkinoinnin erityispiirteisiin. Näitä ovat esimerkiksi esitteiden jakaminen kulttuurilaitoksissa, yliopistoilla, kirjastoissa ja alan liikkeissä,
8 toimivan ja aktiivisen Facebook-ryhmän käyttö sekä aktiivinen tiedotteiden ja puffitekstien tuottaminen sekä yleis- että kulttuurialan medioille. Markkinointimateriaalien tuottamisen osalta olen myös pystynyt vahvistamaan tiimin ammatillista osaamista. Aiemmasta työkokemuksestani messujen ja muiden tapahtumien järjestäjänä sekä talkootyöläisen kokemuksistani rock- ja teatteritapahtumista on myös ollut hyötyä kirjallisuusviikolla työskennellessäni. Näilläkin alueilla osaamiseni on harjoittelun aikana laajentunut ja syventynyt nimenomaan kulttuuritapahtuman osalta, liittyen esimerkiksi esiintymissopimuksiin ja kuvamateriaalin käyttöoikeuksiin. 3.3 Uudet ammattitaidon alueet Kuten jo edellä mainittiin, olen harjoitteluni aikana pystynyt laajentamaan toisaalta viestinnän ja markkinoinnin sekä toisaalta tapahtumajärjestämisen osaamistani kulttuuri- ja erityisesti kirjallisuustapahtuman erityispiirteisiin. Täysin uutena osaamisen alueena olen päässyt työskentelemään ensinnäkin kulttuuritapahtuman ohjelmasuunnittelun parissa. Taiteellisesti korkeatasoisen ohjelmistossa pyritään samaan aikaan sekä säilyttämään juuret Volter Kilven tuotannossa ja kustavilaisuudessa että luomaan uutta ja esittelemään uusia taiteen- ja tieteentekijöitä. Siksi ohjelman suunnittelu on hyvin haasteellista, mutta myös erittäin mielenkiintoista. Tällä osa-alueella minulla riittää paljon oppimista vielä harjoittelun päätyttyäkin. Toinen uusi ammatillisen osaamisen alue, jolta olen harjoittelun (sekä samaan aikaan syksyllä 2011 käymäni taloushallinnon kurssin) aikana saanut oppia on kulttuuritapahtuman varainhankinta (erityisesti apurahojen ja avustusten haku), talousarvion laadinta ja talouden seuranta. Jatkossa pääsen tutustumaan varainhankinnassa myös yritysyhteistyön ja sponsoroinnin kehittämiseen.
9 3.4 Työnjako ja roolit johtamisen näkökulmasta Varsinainen työnantajani oli Kustavin kirjallisuusyhdistys, jonka päätöksenteosta vastaa hallitus puheenjohtajansa johdolla. Yhdistyksen hallituksella on muutoinkin hyvin aktiivinen rooli sekä kirjallisuusviikon toteuttamiseen liittyvässä päätöksenteossa että tapahtuman aikana järjestelyissä talkootyön muodossa. Kirjallisuusviikon ohjelman suunnittelussa toimihenkilöiden tukena on lähinnä luentojen osalta myös asiantuntijaryhmä, joka kokoontuu yleensä kahdesti vuodessa. Asiantuntijaryhmä koostuu Turun yliopiston ja Volter Kilven Seuran aiheeseen liittyvistä asiantuntijoista sekä muista tapahtuman kannalta tärkeistä henkilöistä (kuten tapahtuman alulle pannut Hanna Nurminen), kirjallisuusviikon toimihenkilöistä ja Kustavin kirjallisuusyhdistyksen puheenjohtajasta sekä muiden yhteistyötahojen kuten Turun kansainvälisten kirjamessujen ja Kirjan talo ry:n edustajista. Tapahtumakoordinaattorina työskentelin toiminnanjohtajan työparina hänen alaisuudessaan. Tapahtuman toimihenkilöihin kuuluu tällä hetkellä lisäksi taiteellinen koordinaattori. Toiminnanjohtajalla on tapahtumatuotannosta vastaamisen lisäksi rooli myös taiteellisen sisällön johtamisessa. Hän kokoaa ohjelmakokonaisuuden omaa harkintaansa käyttäen yhdistyksen hallituksen, taiteellisen koordinaattorin ja asiantuntijaryhmän esitysten pohjalta. Taiteellisella koordinaattorilla on erityisen suuri rooli taiteellisen sisällön ideoinnissa ja hänen vastuualueeseensa kuuluu erityisesti festivaalin yhtenäisen taiteellisen kokonaisuuden suunnittelu sekä konserttien taiteellisena johtajana toimiminen. Toimihenkilöt esittelevät toiminnanjohtajan johdolla tapahtumaan liittyvät suunnitelmansa ja ehdotuksensa hallitukselle. Toiminnanjohtaja myös kutsuu asiantuntijaryhmän kokoon luento-ohjelman suunnittelua varten. Lisäksi hän kutsuu tarvittaessa kokoon taiteilijaryhmien edustajista koottavan ohjelmatyöryhmän, jonka kanssa taiteellisia esityksiä suunnitellaan ja ohjelmaa työstetään eteenpäin.
10 Johtamisen näkokulmasta puhutaan siis pienestä organisaatiosta, jossa ei ole tiukkaa komentoketjua, vaan asioista yleensä keskustellaan hallituksen ja toimihenkilöiden kesken. Oma roolini oli käytännössä vastata joidenkin asioiden toteutuksesta (kuten ennakkolipunmyynti ja koko lipunmyynnin tilastointi sekä käsiohjelmien tuotanto), mutta en toiminut kenenkään esimiehenä ja lopullinen päätösvalta ja -vastuu olivat toiminnanjohtajalla ja yhdistyksen hallituksella. Katri Halonen (2011, 17-18; 21-27) puhuu kulttuurituottajista välittäjäammattilaisina, jotka toimivat kulttuurisisältöjen luojan ja vastaanottajien välissä ja joutuvat tasapainoilemaan taiteen ja talouden erilaisten logiikkojen välissä. Tämä kuvaa myös Volter Kilpi Kustavissa -kirjallisuusviikon toiminnanjohtajan roolia. Halonen esittää ranskalaisen sosiologin Pierre Bourdieun ajatuksia soveltaen kulttuurituotannon kentän, joka jakautuu edelleen suppean tuotannon ja massatuotannon kenttiin. Suppean tuotannon kentän toimijat pyrkivät hänen mukaansa tuottamaan puhtaita taiteellisia tuotteita ja keräämään arvostusta ja tunnustusta välttäen kaupallisuutta. (Mt. 22-23.) Tämä mielestäni kuvaa melko hyvin kirjallisuusviikon arvoja ja missiota. Tietenkin myös esitysten markkinointi on tapahtumalle tärkeää ja lipputuloja pyritään kasvattamaan mm. kutsumalla valtakunnallisesti tunnettuja näyttelijöitä tulkitsemaan Kilven tekstejä, koska tapahtuman järjestäminen vaatii ohjelman monipuolistuessa yhä enemmän resursseja. Yleisömääriä ei kuitenkaan pyritä kasvattamaan massamittoihin, vaan tärkeämpää on ohjelman korkea taiteellinen taso, kuten jo edellä kerroin alaluvuissa 2.1 ja 2.2. Lopuksi Halonen esittää kulttuurituottajatypologian, jossa eri tuottajatyypit sijoittuvat edellä mainitulle kulttuurituotannon kentälle. Halonen sijoittaa taiteilijan assistentin tyypillisesti suppean tuotannon kentälle ja mediaattorin taiteen ja talouden risteyskohtaan, jolloin molempien päämäärien merkitys tunnustetaan ja huomioidaan tuotannossa. (Mt. 63-69).
11 Mielestäni kirjallisuusviikon toiminnanjohtaja on tässä typologiassa ehkä yhdistelmä taitelijan assistenttia ja mediaattoria. Kirjallisuusviikon ohjelmassa korostetaan taiteellista tasoa. Toiminnanjohtaja voidaan nähdä osittain taiteilijoiden (tässä tapauksessa taiteellisen koordinaattorin sekä tapahtumassa esiintyvien muiden taiteilijoiden) liittolaisena ja lojaalina taitelijoiden luomistyön tuloksia kohtaan, kuten Halonen kuvaa taiteilijan assistentin roolia. Kuitenkin myös taloudelliset näkökohdat ja esitysten markkinointi huomioidaan tuotannossa, mikä puolestaan Halosen typologiassa kuvaa mediaattori-tuottajaa. Kaikista Halosen tuottajatyypeistä poiketen kirjallisuusviikon toiminnanjohtajalla on kuitenkin myös rooli taiteellisten sisältöjen johtamisessa: kuten edellä todettiin, hän kokoaa ohjelmakokonaisuuden omaa harkintaansa käyttäen yhdistyksen hallituksen, taiteellisen koordinaattorin ja asiantuntijaryhmän esitysten pohjalta. Oma roolini asiakokonaisuuksista vastaavana (managing) henkilönä ilman merkittävää johtamisroolia (directing) muistutti ehkä Halosen typologiassa lähinnä tuotantoassistenttia operationaalisen organisointityön tekijänä. Poikkeuksena kuitenkin se, että olen ollut mukana tulevan ohjelmiston suunnittelussa tuoden esiin myös omia ideoitani ja mielipiteitäni. Lisäksi olen esimerkiksi markkinoinnissa voinut ottaa vastuulleni isompiakin kokonaisuuksia ja tuoda niihin omalla ammattitaidollani uutta osaamista. Tämä asiajohtaminen ilman esimiesroolia sopi minulle oikein hyvin. Luonnehtisinkin itseäni Harri Hietikon (2010, 169-171) esittämässä velhojohtajatyypittelyssä tyypilliseksi Frodo-johtajaksi. Olen mielestäni ahkera, vastuuntuntoinen ja järjestelmällinen. Vaikken olekaan yksinäisyyteen vetäytyvä tai epäsosiaalinen, en myöskään ole erityisen innostunut edustustehtävistä ja siihen liittyvästä aktiivisesta sosiaalisesta verkostoitumisesta. Minusta myös tuntuu, että uusien ideoiden ja visioiden luominen on minulle jossain määrin hankalaa ja ne hahmottuvat paremmin konkreettisten esimerkkien ja käytännön työn kautta. Olen ehkä enemmän soveltaja kuin ideanikkari. Asiakokonaisuuksien ja projektien organisoinnissa ja läpiviemisessä olen kuitenkin mielestäni tehokas ja päättäväinen. Asiajohtamisen osa-alueella kehittymistavoitteeni
12 voisivat olla innovatiivisuuden lisäämisessä ja strategisessa johtamisessa. Tähän tavoitteeseen päästäkseni minun tulisi kyetä rohkeampaan riskinottoon sekä pystyä vapauttamaan ajatteluani enemmän totutuista kaavoista ja aiemmin koetusta. Pentti Sydänmaanlakka (2009) käsittelee yksilön luovuustyylejä neljän toimintafilosofian näkökulmasta ja erottelee siten neljä luovuuden lajia: käytännöllisen, rationaalisen, emotionaalisen ja kokonaisvaltaisen. Näiden perusteella hän edelleen hahmottaa kahdeksan erilaista yksilön luovuustyyliä. Kuten edellä totesin, en ole koskaan pitänyt itseäni erityisen luovana, vaan olen mielestäni vahvimmillani toisten ideoiden soveltajana ja kehittäjänä. Pidän kuitenkin itseäni myös melko hyvänä asioiden analysoijana ja pyrin ajattelemaan loogisesti. Tämän perusteella edustan Sydänmaanlakan mukaan käytännöllistä tai rationaalista luovuutta. Luovuutta on siis monenlaista. (Mt. 186-190.) Sydänmaanlakan luovuustyyleistä edustaisin siis jonkinlaista yhdistelmää käytännönläheisestä toteuttajasta, asiat järjestyksessä pitävästä kontrolloijasta ja tietoihin ja konkreettisiin faktoihin nojaavasta arvioijasta. Tunnistakin itsessäni ominaisuuksia, joita Sydänmaanlakka on näihin luovuustyyleihin yhdistänyt. Lisäksi löydän itsestäni myös kokonaisvaltaisen luovuuden suunnasta löytyvän yhdessä tekijän ominaisuuksia, kuten tiedon välittämisen sekä toisten ideoista innostumisen ja niiden jatkojalostamisen taidon. Innovatiivisemman luovuuden lisäämiseksi itsessäni minun tulisi siis pyrkiä kohti innostujan ja kokeilijan luovuustyylejä. Minun pitäisi luottaa enemmän intuitioon ja löytää alitajuinen luovuuteni rationaalisen ajattelun alta sekä kokeilla rohkeasti uusia asioita pelkäämättä epäonnistumista. Ihmisjohtamisen puolella minulla on ehkä vielä enemmän opittavaa. Uskoisin kuitenkin, että Hietikon (2010 132-135; 202-205) Galandrielin ja Aragornin velhojohtajatyyppeihin yhdistämät ihmiskeskeisyys, idealismi ja konfliktien välttäminen voisivat sopia luonteeseeni. Jos oppisin kääntämään keskittymistäni pelkästä asioiden valmiiksi saamisesta enemmän myös ihmisiin, minusta voisi varmasti tulla valmentaja- /kannustajajohtaja, joka kuitenkin myös huolehtisi työn lopputuloksen valmistumisesta.
13 3.5 Harjoittelun ohjaus ja työmäärä Harjoittelun ohjauksen osalta emme pitäneet mitään erillisiä ohjaustuokioita, vaan sain perehdytystä toiminnanjohtajalta ja jonkin verran myös yhdistyksen hallitukselta tarpeen mukaan. Ohjaus oli riittävää ja yhteistyö sujui erinomaisesti. Toisaalta pystyin tuomaan tiimiin myös uutta osaamista mm. painotuotteiden tuotantoprosessiin liittyvän ammattitaitoni kautta. En asettanut itselleni ennen harjoittelua työaikabudjettia, koska halusin oppia mahdollisimman paljon. Päätin siis työskennellä niin paljon, kuin työpanostani halutaan ja tarvitaan. Olemme sopineet Kustavin kirjallisuusyhdistyksen kanssa harjoittelun ulkopuolisen työpanoksen korvaamisesta palkkana. Yhteensä työskentelin toukokuun alusta marraskuun loppuun yhteensä 450 tuntia, joista noin 40 tuntia kului opintokurssien (tapahtumatuotannon johtaminen ja taloushallinto) tehtävien (harjoitteluraportti, kehittämissuunnitelma ja budjetointitehtävä) laadintaan. Varsinaista työharjoittelua tästä oli siis noin 410 tuntia. 3.6 Oma arvioni oppimisestani harjoittelun aikana Aikuisopiskelijana minulle on ehtinyt kertyä jo vuosien työkokemus. Kuten jo aiemmin kuvasin, minulla on ollut jo ennen harjoittelua ammattitaitoa ja kokemusta tietyiltä harjoitteluun liittyviltä osa-alueilta, erityisesti viestinnän ja markkinoinnin sekä tapahtumajärjestämisen osalta. Myös sosiaaliset taitoni ovat kehittyneet mielestäni kiitettävälle tasolle jo ennen harjoittelua. Olen kuitenkin hyvin tyytyväinen harjoitteluuni ja pidän sitä onnistuneena. Olen päässyt tutustumaan mielenkiintoiseen työyhteisöön, oppinut tuntemaan tapahtumatuotannon toimintatapoja ja päässyt syventämään aikaisempaa osaamistani uudella alueella. Myös kehittämissuunnitelmaan liittyvät tavoitteet toteutuivat mielestäni hyvin harjoittelun aikana. Olen päässyt tutustumaan tapahtumaan sekä sen tuotantoprosesseihin ja
14 osittain myös sidosryhmiin. Harjoittelun aikana olen pystynyt työstämään käytännön työkaluja tuotannon eri osa-alueille, kuten lipunmyynnin ja talouden seurantaan. Minulle on myös hahmottunut tapahtuman tuotantoprosessien vuoden kierto. Sidosryhmäyhteistyö ja ohjelmiston suunnittelu ovat kuitenkin osa-alueita, jotka vaativat vielä lisää perehtymistä. Tämä tuleekin varmasti toteutumaan jatkaessani työtäni tapahtuman koordinaattorina myös ensi vuonna ja sidosryhmäyhteistyön kehittämiseen liittyvää lopputyötäni tehdessäni. Seuraavassa taulukossa oma arvioni oppimistuloksistani harjoittelun päättyessä: Suunnittelukyvyt Sosiaaliset kyvyt Teknillistaidolliset kyvyt Arviointikyvyt Hyvä: Pystyy suunnittelemaan työnsä järjestelmällisesti ja toteuttaa annetut tehtävät itsenäisesti, kykenee tilanteiden arviointeihin ja pyytää tarvittaessa ohjausta/apua. Kiitettävä: Hallitsee erilaiset työtilanteet ja ihmissuhteet vastuullisesti ja työyhteisön yhteistyötä edistävästi. Arvioi omaa toimintaansa eettisesti. Kiitettävä: Toimii suunnitelmallisesti, soveltavasti, luotettavasti ja teknisesti laadukkaasti. Toiminta on asiakaskeskeistä sekä laatu- ja kustannustietoista. Kiitettävä: Pystyy arvioimaan omia toimiaan ja valintojaan ja analysoimaan niitä jäsennellysti ja täsmällisesti. Pystyy arvioimaan työyhteisön menetelmiä ja toimintatapoja alan tietoperustaa apuna käyttäen sekä työyhteisön että sen kohderyhmän näkökulmasta. Pystyy arvioimaan ja arvottamaan vaihtoehtoisia toimintatapoja sekä tarvittaessa tuomaan niitä käytäntöön. Uskaltaa kokeilla uusia ratkaisuja.
15 LÄHTEET Halonen, Katri 2011. Kulttuurituottajat taiteen ja talouden risteyskohdassa. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 411. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Hietikko, Harri V. 2010. Management by Sauron. Sormusten herran johtamisopas. Jyväskylä: Atena Kustannus Oy. Kustavin kirjallisuusyhdistys 2011a. Toimintakertomus 2010. Kustavin Kirjallisuusyhdistys ry. Julkaisematon dokumentti. Kustavin kirjallisuusyhdistys 2011b. Toimintasuunnitelma 2011. Kustavin Kirjallisuusyhdistys ry. Julkaisematon dokumentti. Sydänmaanlakka, Pentti 2009. Jatkuva uudistuminen. Luovuuden ja innovatiivisuuden johtaminen. Helsinki: Talentum Media Oy.