OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori



Samankaltaiset tiedostot
Kasvua ja kilpailukykyä standardeilla. Ympäristöjohtamisen standardisarja ISO 14000

SFS, STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS ESITTELY

Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista. Tuulikki Lammi Versio1,

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY. Laatujärjestelmät yrityksen toiminnan tehostajana Marika Kilpivuori ISO 9001 ISO / FSSC ISO 14001

SFS-ISO/IEC Tietoturvallisuuden hallintajärjestelmät. Ohjeistusta. Riku Nykänen

Työterveys ja -turvallisuus uuden ISO standardin valossa Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä

Pro Laadunhallinta. Standardit

OHSAS vs. ISO mikä muuttuu?

Quality Consulting M.Mikkola OY

Vuosi ISO 9001 ja 14001:2015 julkaisusta sertifioijan kokemuksia Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä

Johtamisen standardit mitä ja miksi

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY

ISO Standardisarja Eräitä ulottuvuuksia Kari Komonen

Työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmän. sertifiointi. Trust, Quality & Progress ISO 45001:2018. Kiwa Inspecta

MUUTOSTA LAADUN EHDOILLA

ISO uudistuu mikä muuttuu? TERVETULOA!

ISO SFS Aamukahvitilaisuus Mira Saksi H&S Manager, Vaisala OYj

Yksinkertaista. Me autamme. TM. Ceriffi Oy Ver Mikko Kettunen

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved.

Ekokompassilla kestävä suunta - ympäristövastuullisuus kilpailueduksi

STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN

Laatujohtaminen Johtamisjärjestelmät. Vierailuluento Sanna Vauranoja

ISO 45001:2018 Työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmät. Hanna Manninen Johtava arvioija & Kouluttaja

Yksinkertaista. Me autamme. TM. Ceriffi Oy Ver Mikko Kettunen

Laadunhallintajärjestelmä:

QL Excellence -käsikirja

Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia

Arviointiraportti. Patenttitoimisto Jaakko Väisänen

Riskit hallintaan ISO 31000

YRKK18A Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen, Ylempi AMK-tutkinto

Uusien ISO 9001 ja ISO vaikutukset konepajoille

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Tuotekehitys ja yrityksen laatujärjestelmä

Miten näkökulmat ovat syventyneet ISO ja välillä? Lassi Väisänen

Johdanto laadunhallinnan ISO 9000 standardeihin. Kari Pieniniemi. Ydinosaajat Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa S20136

Johtamisen standardien uudistamisen tavoitteet. Leena Saulo, Neste Oyj TK105 laadunhallintakomitea pj

Yritysturvallisuuden johtamisen arviointi ja hallintamalli

Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat

Mirja Antila, LAPE-akatemian fasilitaattori

Kasvua ja kilpailukykyä standardeilla. Riskit hallintaan SFS-ISO 31000

Osaava-hanke Mirja Antila Kankaanpään opisto

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT

Sosiaali- ja terveysministeriö. Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä

Tiivistetty hankekuvaus osahanke. Partnerin laadunhallinnan hyvät käytänteet. Osahankkeen kehittämistavoite ja tulokset 1 (8)

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin

Tuloa ja hyvää oloa luonnosta Luontomatkailuseminaari Tom Källroos Perho Liiketalousopisto Oy

Riskienhallinta- ja turvallisuuspolitiikka

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Toivakan kunnan sisäisen valvonnan ja kokonaisvaltaisen riskienhallinnan perusteet

Muutoksen hallittu johtaminen ja osaamisen varmistaminen

Yritysturvallisuuden johtamisen arviointi

TIETOTURVAPOLITIIKKA

Laadunhallintajärjestelmän rakentaminen ja kehittäminen. Laatuseminaari Tero Pippola

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö

Mitä laatu on. Laadunhallinta vesiviljelyssä

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ekokompassilla kestävä suunta - ympäristövastuullisuus kilpailueduksi

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen

Konsernijohdon vastuu tuloksellisesta johtamisesta ja riskienhallinnasta. Markus Kiviaho, Johtaja, sisäinen tarkastus JHTT, CGAP

ISO 14001:2015 Keskeiset muutokset SFS

Riskienhallinta ja kestävä kehitys

Laboratorion näkökulma muuttuvaan standardiin 15189: 2012 mikä muuttuu?

Käytännön kokemuksia laatujärjestelmistä

Yritysturvallisuuden johtamisen arviointi

Laadunhallinta kaupunkiorganisaatioissa Kuopion kaupunki laatupäällikkö Sirpa Pajula

Laadunhallinnan viralliset tasot Katsaus laadun todentamiseen ja virallisiin vaatimuksiin. Technopolis Linnanmaa Kaj von Weissenberg

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Esimerkkejä CAF-mallin hyödyntämisestä:

Sosten arviointifoorumi Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

PAS 55 sertifioitu omaisuuden hallinta. Kari Kuusela

YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ JA SEN SERTIFIOINTI Petri Leimu TAO, Turun Ammattiopisto

Mielenterveys- ja päihdetyö osana kunnan hyvinvointia

Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15

Ympäristötyö Arkkihiippakunnassa. Lasse Mustonen

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Palveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä

Haasteena uusi muuttuva toimintaympäristö ja johtaminen yhdyspinnoilla Oulu, YTA. Mirja Antila, LAPE-akatemian fasilitaattori

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset

15224 standardi johtamisen ja laadukkaan työn tukena auditoijan näkökulma YTL Merja Huikko

Sisäisen valvonnan ja Riskienhallinnan perusteet

Kohti kokonaisvaltaista tietojohtamista Kokonaisarkkitehtuuri johtamisen tukena Leena Kononen

Verkko-opetuksen laatu osana yliopistojen laatutyötä

LARK alkutilannekartoitus

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY

Miten suunnittelu- ja kehitystyötä toteutetaan arkkitehtuurilähtöisesti

Pilari 2 mukainen vakavaraisuuden kokonaisarvio

Turvallisuusjohtamisjärjestelmien arvioinnin kehitys EU-lainsäädännössä

Sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden keskinäisriippuvuus - SM:n strateginen tutkimushanke

Laatua yhteistyöllä. Kommenttipuheenvuoro Eeva Honkanummi Kehittämisyksikkö, Sotet, Espoon kaupunki

ISO 9001:2015 JÄRJESTELMÄ- JA PROSESSIAUDITOIN- NIN KYSYMYKSIÄ

Transkriptio:

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatu- ja ympäristöjärjestelmät 24.9.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1

MIKÄ JÄRJESTELMÄ MEILLÄ TARVITAAN? Yrityksen on valittava järjestelmä, joka palvelee omia ja sidosryhmien tarpeita Lidl edellyttää sertifioitua elintarviketurvallisuuden hallinnan järjestelmää: BRC, IFS tai FSSC Moni ostava taho tyytyy sertifioituun laadunhallinnan järjestelmään: ISO 9001 Oma tahtotila saada jokin osa-alue tai koko toiminta hallituksi: OHSAS, ISO 9001, ISO 14001. Sertifiointi vapaaehtoinen, jos käytetään vain oman toiminnan ohjauksessa sisäisesti. 2

JÄRJESTELMÄT MUUTTUVAT OHSAS 18001 > ISO 45001 Kansainvälinen standardisoimisjärjestö ISO on syksyllä 2013 aloittanut työterveys- ja työturvallisuusasioiden johtamista käsittelevän standardin valmistelun. Työ pohjautuu julkaisuun OHSAS 18001 (työterveys ja turvallisuusjohtaminen), jonka ISO 45001 versio tulee aikanaan korvaamaan. 3

ISO 9001:2008 -> ISO 9001:2015 Valmis versio julkaistu 23.9.2015. Suomennos julkaistaan marraskuussa 2015 Standardiin tulee perustavanlaatuisia muutoksia sekä rakenteeseen, että vaatimuksiin Vaatimus erillisestä laatukäsikirjasta poistuu ISO 14001 -> ISO 14001:2015 15.9.2015 on julkaistu uudistettu ISO 14001:2015 Uudistus nostaa ympäristöasiat vahvemmin johdon agendalle ja edellyttää ympäristöasioiden sisällyttämistä strategioihin. Standardi korostaa riskilähtöistä ajattelutapaa, johon kuuluu riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen. Suomennos julkaistaan marraskuussa 2015 4

Uudistetut OHSAS, ISO 9001 ja 14001 noudattavat samaa yhteistä rakennetta sekä samoja avaintermejä ja määritelmiä kuin joukko muita kansainvälisiä johtamisen standardeja Tämä helpottaa standardien rinnakkaista käyttöä ja vaatimusten sisällyttämistä organisaation johtamisjärjestelmään ja liiketoimintaan Standardeja voidaan soveltaa minkä tahansa tyyppisessä ja kokoisessa organisaatiossa sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. ISO 9001:2015 KESKEISIMMÄT MUUTOKSET Aiemmin ISO 9001:2008 sisälsi 8 kohtaa alakohtineen Uusi ISO 9001:2015 sisältää 10 kohtaa alakohtineen 5

Keskeisimmät muutokset liittyvät seuraaviin asioihin: 1. Organisaation toimintaympäristön suunnittelu: Toimintaympäristön ja sidosryhmien vaikutukset organisaatioon on tunnistettava ja hallittava. Toimintaympäristön muutokset ovat riskejä, mutta myös mahdollisuuksia. Tulee luoda menettely tunnistaa ja hallita näitä muutoksia. Laadunhallintajärjestelmän politiikka ja strategia tavoitteineen on sisällytettävä kiinteäksi osaksi organisaation kokonaisvaltaista liiketoimintastrategiaa 2. Johtajuus: Organisaation johdon tulee sitoutua ja osallistua laatujohtamiseen sekä otettava siitä näkyvä vastuu (..jatkuu) Keskeisimmät muutokset liittyvät seuraaviin asioihin: 3. Prosessimainen ajattelutapa: Prosessilähtöisyys on edelleen standardin perusta. Prosessimainen toiminnan ymmärtäminen korostuu nyt myös johtamisessa. Kaikki tarpeellinen syntyy prosessien tuloksena. Prosessilähtöisyyden sisältöä on selkeytetty 4. Riskiperusteinen ajattelu: Riskilähtöisyys on nostettu päätöksenteon perustaksi. Toiminnan ja prosessien mahdollisuuksien ja riskien tunnistaminen ja hallinta korostuu. Enää ei puhuta ehkäisevistä toimenpiteistä vaan riskien hallinnasta. 6

( jatkuu) Keskeisimmät muutokset liittyvät seuraaviin asioihin: 5. Ulkoistetut toiminnot ja palvelun tuottajat: Palvelujen tuottajien ja eivalmistavien yritysten kasvava osuus standardin hyödyntäjinä on huomioitu. Ulkoistettujen toimintojen ja prosessien merkittäviä vaikutuksia oman tuotteen tai toiminnan laadulle tulee ohjata tai niihin tulee vaikuttaa sopivin hallintakeinoin 6. Dokumentoitu tieto: Korvaa asiakirjat ja tallenteet. Vaatimukset kirjallisen tiedon keruusta säilyvät, mutta nyt keskitytään tietoon ja sen hallintaan, ei asiakirjojen luonteen määrittelyyn. 7. Muutosten hallinta: Muutosten johtaminen tehtävä hallitusti, mikä on huomioitava erityisesti nyt kun siirrytään 9001:2008 versiosta uuteen 9001:2015 versioon. ISO 14001:2015 KESKEISIMMÄT MUUTOKSET Aiemmin ISO 14001:2004 sisälsi 4 kohtaa alakohtineen Uusi ISO 14001:2015 sisältää 10 kohtaa alakohtineen 7

Muutoksilla tavoitellaan konkreettisia asioita: ISO 14001:2015 tuo kokonaisvaltaisen lähestymistavan ympäristöasioiden liittyviin riskeihin ja mahdollisuuksiin: yrityksen vaikutus ympäristöön, mutta MYÖS ympäristön vaikutus yritykseen Organisaatio sitoutuu ympäristönsuojelun tason parantamiseen, organisaatiota sitovien ympäristövelvoitteiden täyttämiseen ja ympäristötavoitteiden saavuttamiseen Vaatimus käyttää suorituskyvyn mittareita Keskeisimmät muutokset liittyvät seuraaviin asioihin: 1. Strateginen suunnittelu: Ympäristöasiat on sisällytettävä osaksi organisaation strategisen suunnittelun prosesseja. Uudet vaatimukset koskevat toimintaympäristön analysointia, sidosryhmien tarpeiden ja odotusten kartoitusta, riskien hallintaa ja mahdollisuuksien tunnistamista. 2. Johtajuus: Organisaation johdon vastuita ja sitoutumista korostetaan. Johdon vastuulla ovat mm. ympäristötavoitteet ja niiden yhdenmukaisuus organisaation strategian kanssa sekä ympäristöjärjestelmän tuloksellisuus. 8

( jatkuu) Keskeisimmät muutokset liittyvät seuraaviin asioihin: 3. Ympäristönsuojelu: Jatkuvaa parantamista koskien painopiste siirtyy ympäristöjärjestelmän parantamisesta ympäristönsuojelun tason parantamiseen. Organisaation sitoumuksiin voivat sisältyä mm. resurssien kestävä käyttö, ilmastonmuutoksen lieventäminen ja biodiversiteetin suojelu. 4. Elinkaariajattelu: Ympäristönäkökohtien hallinnassa organisaation on laajennettava näkökulmaa tuotteen tai palvelun elinkaareen. Tämä ei edellytä elinkaariarvioinnin tekoa. Keskeisimmät muutokset liittyvät seuraaviin asioihin: 5. Ulkoistetut prosessit: Ulkoistettujen toimintojen merkittäviä ympäristönäkökohtia tulee ohjata tai niihin tulee vaikuttaa sopivin hallintakeinoin 6. Viestintä: Organisaation on luotava prosessit sisäiselle ja ulkoiselle viestinnälle. Informaation luotettavuus on varmistettava. Standardin soveltamisala on viestittävä sekä sisäsille, että ulkoisille sidosryhmille. 9

LAATU- JA YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄT TOIMINNAN TEHOSTAJINA Laadun- ja elintarviketurvallisuuden hallintajärjestelmät - Valitut standardit tuovat laadun ja toiminnan tehokkuuden hallintaan työkaluja: Suunnitellaan (Plan), Toimitaan (DO), Tarkistetaan/Varmistetaan (Check) ja tehdään tarvittavat toimenpiteet (Act) - > hukkaa ja sutta vähemmän - Hyvällä suunnittelulla vähennetään turhia ja päällekkäisiä työvaiheita ja hallitaan toiminnan riskejä - Prosessien kokonaisvaltainen ymmärtäminen auttaa tehostamaan toimintaa kokonaisvaltaisesti - Olemassa olevat resurssit kohdennetaan oikein, lisäresurssien tarve harkittu - Voidaan hyödyntää laatumerkkejä käytettäessä (mm. Hyvää Suomesta) 10

Ympäristöjärjestelmät - Hyvä suunnittelu (Plan, Do, Act, Check) avainasemassa myös ympäristöjärjestelmässä - Ympäristöasioita hallitaan konkreettisin keinoin, selkein tavoittein ja järkevin mittarein (joilla nähdään asetetuissa ympäristötavoitteissa edistyminen) - Huomioidaan yritykselle itselleen merkittävimmät ympäristövaikutukset ja noudatettavat velvoitteet - Energiatehokkuuden kehittäminen suunnitelmallisesti ja seuraten toimenpiteiden vaikutuksia - Yritysimago ns. vihertyy - Voidaan hyödyntää haettaessa mm. ympäristömerkkiä tai Raision kehittämää hiilimittaria käytettäessä LAADUKASTA JA TEHOKASTA SYKSYÄ KAIKILLE!!! 11