Kolmannen sektorin palkkatyön muutos ja esimiestyön edellytykset Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät 17.-18.2.2011, Johtajuus muuttuvassa järjestötyössä työryhmä. Petri Ruuskanen - Timo Anttila - Jouko Nätti - Kirsikka Selander
Palkkatyö kolmannen sektorin organisaatioissa Kolmannen sektorin organisaatiot työllistävät eri arvioiden mukaan Suomessa n. 80 000 työsuhteessa olevaa työntekijää. Tarkoittaa n. 4 % suomalaisesta palkkatyöstä. Keskeisiä kolmannen sektorin toimintalohkoja ovat sosiaali- ja terveysala, liikunta- ja nuorisotyö sekä kulttuuriala. Palkkatyön näkökulmasta keskeisin kolmannen sektorin toimintalohko on yhteiskunnan hyvinvointipalvelujen tuottaminen. Noin kolme viidesosaa sektorin toimintamenoista suuntautuu Suomessa tälle osa-alueelle (Helander 1999).
Tutkimuskentän ongelmia Työnantajakenttä hajanainen. Koostuu erilaisista rekisteröidyistä yhdistyksistä, säätiöistä ja uusosuuskunnista. Näitä toimii Suomessa n. 80 90 000. Ei olemassa rekisteriä työnantajina toimivista kolmannen sektorin organisaatioista. Työntekijöitä ei eritellä esim. työolotutkimuksissa omaksi ryhmäkseen. Erittäin vaikeaa hankkia sektorin organisoitumista koskevaa edustavaa aineistoa. Tieto sektorilla tehtävän palkkatyön luonteesta puuttuu Suomesta kokonaan.
Tutkimuskysymykset 1. Järjestöjen toimintaympäristön muutos ja työn muutos järjestöissä. Asiantuntijahaastattelut: asiantuntijahaastattelut, järjestöjohtajien ja työntekijöiden haastattelut. 2. Kolmannen sektorin työolojen ja työn organisoinnin analysointi: Motivaatioperusta. Työolosuhteet ja työhyvinvointi. Työn organisointi. Kysely kolmannen sektorin työntekijöille (Erto, JHL, Akavan erityisalat, Talentia). Tavoitteena tuottaa vertailtavaa tutkimustietoa, jota voidaan hyödyntää kolmannen sektorin johtamisen, työn organisoinnin ja työympäristön kehittämisessä.
1. Kolmannen sektorin toimintaympäristön muutos Kolmanteen sektoriin asetettuja toiveita: Aktiivisen kansalaisyhteiskunnan organisointi, edunvalvonta, äänen antaminen heikkoosaisille jne. Hyvinvointipalvelujen tuotanto. Vaikeasti työllistyvien ryhmien työllistäminen. Sektorilla työskentelevien määrän odotetaan kasvavan.
Sitoutuneiden luottamushenkilöiden väheneminen. Palvelu-ulottuvuuden korostuminen järjestötyössä. Toiminnan tuotteistaminen, projektiosaaminen, taloudellinen tehokkuus. Järjestötoiminnan ammatillistuminen? Johtamisosaamisen merkityksen korostuminen.
Sektorikonfliktit? Kolmannen sektorin ja julkisen sektorin välinen suhde: kumppanuus- vai alihankkijasuhde? Yrityssektorin ja järjestösektorin suhde: kilpailusuhde? Kolmannen sektorin toiminnan tarkastelu kilpailulainsäädännön näkökulmasta. Rayn ja Veikkauksen rahoituksen tulevaisuus? Palvelutoimintojen yhtiöittäminen siirtää kolmannen sektorin toimintoja yksityissektorin piiriin.
2. Työolosuhteet ja johtaminen Kolmannen sektorin organisaatiot rakenteeltaan yrityksiä ja julkisen sektorin organisaatioita epämuodollisempia? Matalammat hierarkiat? Demokraattisempi johtaminen? Autonomisempi päätöksenteko?
Motivaatioperusta Matalammat palkat muuhun yksityissektoriin verrattuna? Työtyytyväisyys kuitenkin korkealla tasolla. Sisäinen motivaatio ja sitoutuminen organisaation tavoitteisiin? Hyvät ammatilliset kehittymismahdollisuudet? Mahdollisuudet joustaa työjärjestelyissä? (Almond & Kendall 2000; Borzaga & Tortia 2006; Ruhm & Borosvski 2003; McMullem & Schellenberg 2002 & 2003; Leete 2006.)
Vastuusuhteiden hämärtyminen Jäsentymättömät työsuhdekäytännöt? Epäselvät esimies-alaissuhteet (hallitus - toiminnanjohtaja - muut työntekijät)? Epäselvyydet työajoissa ja työnkuvassa? Projektitoiminnan tuottama kiire, työtaakka ja stressi? (Kivistö 2000; Rouvinen-Wilenius 2008).
Kiitos mielenkiinnosta! KOMMENTTEJA? EHDOTUKSIA? KYSYMYKSIÄ?