Hyvä-aluefoorum 5.11.2009 Joensuu



Samankaltaiset tiedostot
Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Terveyden edistämisen Itä-Suomi - Millaiselle hankekartalle TERVIS tulee? Kuopio, Scandic

Miten maakuntaohjelmaa on toteutettu Pohjois-Savossa. Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Hämeen liiton rahoitus

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

TULEVAISUUDEN KASVUPALVELUT

Pohjois-Savon maakuntaohjelma

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari

Rakennerahastokausi Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari , Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Oulun Eteläisen aluekeskusohjelman organisointi

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto

TechnoGrowth Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

Maakunnan yhteistyöryhmän sihteerin katsaus Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman ja Manner-Suomen ESRtoimenpideohjelman. toteuttamiseen Pohjois-Savosa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

Kasvupalvelujen valmistelutilanne. Jari Aaltonen Vastuuvalmistelija, kasvupalvelut Työryhmien yhteiskokoontuminen

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI

Yritykset kantavat Suomea ja lisäävät hyvinvointia Keski-Pohjanmaalla vihdoin päätösvalta!

Ohjelmakausi

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR

Ajankohtaista ESR-ohjelmassa

ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta

Ohjelmakauden EAKR ja ESR tilanne. Kymenlaakson Liitto Jussi Lehtinen Maakuntavaltuusto

1. HYTE: 2. Matkailu: 3. Teollisuus 4. Kasvupalvelut:

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa. Hannu Hämäläinen InnoSI, Kuntaliitto

Keski-Suomen kasvuohjelma

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla

Toimintasuunnitelma 2012

Keski-Suomen maakuntaohjelma

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

Maakuntaohjelma

Pohjois-Karjalan metsäohjelma laatiminen. Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan

Kestävää kasvua ja työtä ohjelma Maakuntavaltuusto Jussi Lehtinen

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto

Palvelustrategia Helsingissä

Järjestäjätoiminto. Muutosjohtaja (sote järjestäminen), Harri Jokiranta Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija (sote järjestäminen), Päivi Saukko

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Pohjois-Savon liiton hankerahoitukset. Ohjelmapäällikkö Soile Juuti Pohjois-Savon liitto

Lapin liiton myöntämä tuki 2018 Olli Pohjonen

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton EAKR-rahoitus

FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä Väkiluku 35421

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus

Kanta-Hämeen sote 2016

Manner-Suomen ESR ohjelma

Kasvupalveluilla työllisyyttä ja hyvinvointia Päijät-Hämeeseen

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Osuustoiminta julkisen palvelun uudistamisessa TEM:n hyvinvointialan kehittämisstrategia

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Oma Häme. Tehtävä: Kulttuurin edistäminen. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Järjestöjen rooli sote-uudistuksessa , Uudenmaan järjestöt ja sote-uudistus -seminaari Erityisasiantuntija Ulla Kiuru, SOSTE

Rahoitettavan toiminnan painopisteet: EAKR kehittämisrahoitus

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2)

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA : MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen?

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys

LUT JA SAIMIA RAKENNERAHASTO- JA MAASEUTUOHJELMAN TOTEUTTAJINA

Sosiaali- ja terveysryhmä

yritysten ja markkinoiden kehitys Tampere

Häme-ohjelma Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Järjestöfoorum Riihimäki. Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä!

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa

Kone- ja energiateknologian toimenpideohjelma. EnergyVarkaus seminaari Varkaudessa Juha Valaja

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä

Manner-Suomen ESR ohjelma

INNOVATIIVISET HANKINNAT Tapio Melander Helsingin kaupunki sosiaalivirasto

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua

Oma Häme. Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen. Minna Takala / / versio 0.9

Aluehallinto uudistuu Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto

Ideasta suunnitelmaksi

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari Sanna Poutamo

Laki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu?

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa

Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

Aluekehitysrahoitus. Aluekehityspäällikkö Heikki Ojala

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Transkriptio:

Hyvä-aluefoorum 5.11.2009 Joensuu Alueellisten HYVÄ-prosessien edellytykset: Hyvinvointiala meneillään olevissa kehittämishankkeissa ja prosesseissa Hyvinvointialan kehittäminen Pohjois-Savon liitossa Maakuntasuunnittelija Anneli Pehkonen

Yksityisten hyvinvointipalvelujen tuottajien tilanne, lokakuu 2009 Yksityiset sosiaalipalvelujen tuottajat Luvanvaraiset: Itä-Suomi (E-S, P-K, P-S) 298 yritystä Pohjois-Savo 121 yritystä Ilmoituksenvaraiset Itä-Suomi 523 yritystä Pohjois-Savo 246 yritystä Lähde: Itä-Suomen lääninhallitus

Yksityisten hyvinvointipalvelujen tuottajien tilanne, lokakuu 2009 Yksityiset terveyspalvelujen tuottajat Luvanvaraiset: Itä-Suomi (E-S, P-K, P-S) noin 600 yritystä Pohjois-Savo 236 yritystä (palveluntuottajan kotipaikka P-S) (Lähde: Itä-Suomen lääninhallitus Yksityiset ammatinharjoittajat: Itä-Suomi 1545 henkilöä Pohjois-Savo 799 henkilöä (Lähde: VALVIRA)

Henkilöstö/1000 asukasta Pohjois-Savossa 2006 Terveyspalvelut: Julkiset 35,2, Järjestöt 1,3, Yritykset 5,0, Yhteensä 41,5 Sosiaalipalvelut: Julkiset 22,2, Järjestöt 4,0, Yritykset 4,7, Yhteensä 30,8 Lähde: THL

Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma 2030/Hyvinvointipalvelut ja hyvinvointi (Maakuntavaltuustossa 9.11.2009) Nykytila ja muutospaineet mm.: - Hyvinvointipalveluyritykset pieniä, haasteena kuntien kilpailutukset ja työvoiman saaminen - Kustannuslaskenta ja palvelujen kokonaishallinta vaikeaa Keskeiset riskit mm.: - Onnistuuko kumppanuus yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin kesken - Palvelujen käyttäjien epätasa-arvoisuus (keskukset ja reuna-alueet, eri-ikäiset, maksukyky)

Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma 2030/Hyvinvointipalvelut ja hyvinvointi (Maakuntavaltuustossa 9.11.2009) Tavoite mm.: - Monipalvelumalli: julkiset palvelut, palveluyritykset sekä järjestöt muodostavat palvelukokonaisuuden, suunnitteluyhteistyö asukkaiden kanssa - Palveluja selkeytetään kuntien yhteistyöllä tai kuntaliitoksilla - Sosiaali- ja terveysalan yrityksiä lisää, pienet palveluyritykset verkostoituvat - Kunnille palvelu- ja ostostrategia palveluiden ostoon pk-palveluyrityksiltä

Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma 2030/Hyvinvointipalvelut ja hyvinvointi (Maakuntavaltuustossa 9.11.2009) Strategia mm.: - Asiakaslähtöiset hyvinvointipalvelut, innovoinnin hyödyntäminen, monipalvelumallit ja palvelukokonaisuus, hyvä työelämän laatu, ongelmien ehkäisy ennalta voimaannuttamalla ihmiset - Paikallista palveluyrittäjyyttä, liiketoimintaverkostoilla kilpailukykyä. Palveluyritysten tilatarpeet ja rahoitusta hoidetaan.

Hyvinvointi muussa suunnittelussa Pohjois-Savon maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2010 2011: Pohjois-Savon tavoitteena on osallistua TEM:n HYVÄ-kehittämisprosessiin alueellisena pilottina. Pohjois-Savon maakuntaohjelma 2011-2014 Laatiminen käynnistynyt, laaditaan käyttäen maakuntasuunnitelman viitekehystä.

Teemat: Pohjois-Savon MYR on valinnut 4 teemaa, joihin hankerahoitusta pyritään suuntaamaan: Energia- ja ympäristöteknologia Teknologiateollisuuden uudet suunnittelu- ja tuotantomenetelmät Mittaus- ja sensoritekniikka Hyvinvointialan tuotteiden ja palveluiden kaupallistaminen sekä liiketoiminnan kehittäminen Jokaiselle teemalle on valmistunut teemaohjelma ja valittu teemakoordinaatiotaho ml. koordinaatiohenkilö. Pohjois-Savon liitto rahoittaa Hyvinvointiteemakoordinaation erillisellä rahoitushankkeella (maakunnan kehittämisraha, Pohjois-Savon maakunnan kehittämisrahasto).

Hyvinvointiteeman painopisteet: 1. Tutkimusperustaiset hyvinvoinnin teknologiaja tuotekehitysympäristöt 2. Hyvinvointiyritysten kasvu- ja kaupallistamispalvelut 3. Verkottuvat hyvinvointipalvelujen tuottamismallit 4. Hyvinvointiliiketoimintaosaaminen ja osaavan työvoiman turvaaminen Painopisteistä 1. ja 2. vastaa Kuopio Innovation Oy osana osaamiskeskustoimintaa, painopisteiden 3. ja 4. teemakoordinaatiosta (asiantuntijapalveluna) ajalla 1.6.2009-31.12.2010 Savonia ammattikorkeakoulun kuntayhtymä, koordinaatiohenkilönä yliopettaja Markku Viita.

Savonian teemakoordinaatiosta: Painopisteiden 3 ja 4 käytännön toteutuksessa kohteena ovat ensi sijaisesti hoito- ja hoivayritykset ja niiden uusien palvelumuotojen kehittäminen. Painopiste 3 pitää sisällään hyvinvointipalvelujen monituottajamenetelmien kehittämisen (julkisten palvelujen ja hankintojen, yksityisten palvelujen ja kolmannen sektorin palvelukokonaisuuden kehittämisen. Painopiste 4 pitää sisällään myös käyttäjälähtöiset innovaatiot.

Koordinointiin kuuluu mm.: - painopisteiden 3 ja 4 tavoitteiden ja toimenpiteiden käytännön toteutuksen edistäminen. - hanketoiminnan aktivointi - verkostoitumisen edistäminen - strategisten kumppanuuksien synnyn edistäminen - verkottumistilaisuudet, seminaarit - osallistuminen hyvinvointialan työvoima- ja koulutustarpeen ennakointiin

Asiantuntijahaastattelut 2009/Markku Viita 1. Palvelurakenne ja sen toiminta 2. Palvelujen kasvava ulkoistaminen Kilpailuttamiseen liittyvä osaaminen, Prosessin läpinäkyvyys, Markkinoiden ja kilpailun näennäisyys, Verkostoyritysten ja palveluverkkojen toimintaedellytysten kehittäminen avainasemassa sekä yritysten toimintaedellytysten että tuottavuuden kehittämisessä Järjestämisvastuuseen liittyvän valvonnan järjestäminen (AVI/Kunnat) Ulkoistaminen ei ole yhtä kuin tuottavuuden lisääminen. Palvelurakenteen kehitystyön painopiste yhä enemmän myös yrityksissä: kotiin tarjottavat palvelut, kuntoutus ym. 3. Työvoiman saatavuus Ei akuutteja tarpeita tai toimenpiteitä

Kehittämishankkeet Toteutuksessa/Markku Viita Terveyttä ja hyvinvointia edistävät hyvät käytännöt, Kuopion yliopisto Oppimistori avaimia Pohjois-Savon väestön hyvinvointiin, Savonia-amk Kuntosavotta, Pro Agria, Pohjois-Savo Futuuri naisyrittäjyyden edistäminen ja kehittäminen, Ylä-Savon ammattiopisto Varhainen Mukaantulo (VAMU) ikäihmisen arjessa, Kuopion kaupunki Oppiva yritys, Ylä-Savon kehitys Oy Ylimaakunnalliset Kilpailuttamiseen liittyvä osaaminen, Pajalta tutkintoon uusien työpajamallien kehittäminen, Mikkelin amk Vaikeavammaisten yhteiskunnallisen tasa-arvon ja osallisuuden kehittäminen ityöläs, Hengitysliitto Heli ry SEITTI 2010, Pohjois-Karjalan kansanterveys ry Itä-Suomen Liikunnan kehittämishanke LIKE, Pohjois-Savon Liikunta ry Hyvinvointipalvelujen hankintaprosessin mallintaminen, Mikkelin amk

Hyvä-hankkeen Pohjois-Savon pilotti 2010-2012/Markku Viita Tavoitteet 1. Kunnan järjestämisvastuulla olevien palvelujen tuotantoa avataan enenevässä määrin yritysten ja yhdistysten tuotettavaksi. Kasvavaan palvelutarpeeseen varaudutaan yritysten toimintaedellytyksiä kehittämällä. Varsinkin ikääntyvien asiakkaiden kotiin tarjottavia palveluja kehitetään yritystoimintana 2. Palvelustrategiassa määritellään mm. mitä palveluja ja miten paljon tuotetaan kunnan toimesta sekä mitä, miten paljon ja missä aikataulussa niitä avataan kilpailulle. 3. Strategiaprosessissa lisätään koko palvelujen tuottajaverkoston yhteissuunnittelua. 4. Kehitetään palvelujen tuotantoprosessien käyttäjälähtöisyyttä ja innovaatiopalveluja.

EU-rahoitus:Maakunnan yhteistyöasiakirja MYAK 2010 EU-rahoitusta suuntaava MYAK toteuttaa osaltaan Hyvinvoinnin teemaohjelmaa Rahoitusta suunnataan MYAK:in Toimintalinja 2:een, jossa painotus on MYAK2010:n mukaan tutkimus- ja innovaatioympäristön vahvistamisessa ja verkostoitumisen edistämisessä. TL 2:n osalta tullaan toteuttamaan teemahaku, ja valittuihin painopisteisiin (teemat) kohdennetaan vähintään 65 % rahoituksesta toimintalinjalla v. 2010. Tuensaaja voi olla esim. kunta, kuntayhtymä, tutkimus- ja kehittämisorganisaatio, mutta ei suoraan yritys. Ns. Kokeiluosioon ei järjestetä enää v. 2010 erillistä Itä-Suomen laajuista hakua, mutta sitomatta jäänyttä rahoitusta voidaan käyttää myös maakunnallisiin hankkeisiin kokeiluosiokriteerein. Aiheena voi olla esim. edistää yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin kumppanuutta ja uusia yhteistyömuotoja palvelutuotannossa.