MÄNTTÄ VILPPULAN KAUPUNKI

MÄNTTÄ VILPPULAN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2017

Sisällysluettelo YLEISTÄ... 2 KÄSITTEITÄ... 2 KAAVATASOT... 3 KAAVAPROSESSI... 3 KAAVAPROSESSI MÄNTTÄ VILPPULASSA... 4 KAAVOITUSKATSAUS 2017... 5 MAAKUNTAKAAVOITUS... 5 Voimassa olevat maakuntakaavat... 5 Pirkanmaan maakuntakaava 2040... 6 Muut hankkeet... 8 MÄNTTÄ VILPPULAN KAUPUNGIN KAAVOITUS... 9 KAAVOITUSTILANNE... 9 VOIMASSA OLEVAT YLEISKAAVAT... 10 MAANKÄYTTÖÄ OHJAAVAT SUUNNITELMAT... 10 Mänttä Vilppulan kehityskuva... 10 Mänttä Vilppulan kaupunkistrategia 2016 2026... 11 VIREILLÄ OLEVAT YLEISKAAVAT... 12 Mänttä Vilppulan keskustaajaman osayleiskaava... 12 VIREILLÄ OLEVAT ASEMAKAAVAT... 14 1. Isonniemen teollisuusalueen asemakaavamuutos... 14 2. Sähköaseman asemakaava... 15 3. Kirkonpellon asemakaavamuutos... 15 4. Rusinniemen korttelien 142 ja 151 asemakaavamuutos... 16 VIREILLE TULEVAT ASEMAKAAVAT... 16 5. Vilppulan Koivuniemen alueen ja ympäristön asemakaavamuutos... 16 6. Isonniemen alueen asemakaavamuutos... 17 7. Vilppulan asemanseudun asemakaavamuutos... 17 8. Mäntän kirkkotorin alueen asemakaavamuutos... 18 9. Sassin alueen asemakaava ja asemakaavamuutos... 18 MUUT HANKKEET... 19 Mäntän keskustan kehittämissuunnitelma... 19 Vilppulan Keskuskadun parantaminen... 20 KAUPUNGIN TONTTITARJONTA 2017... 21 1

YLEISTÄ Maankäytön ja rakentamisen tärkein ohjauskeino on vuonna 2000 voimaan tullut maankäyttö ja rakennuslaki. Laki koskee alueiden käyttöä, suunnittelua ja rakentamista. Tarkemmat säännökset ja määräykset alueiden käytöstä ja rakentamisesta sisältyvät maankäyttö ja rakennusasetukseen sekä ympäristöministeriön asetuksiin. Kunnissa maankäyttöä ja rakentamista ohjataan kaavoituksella ja rakennusjärjestyksellä. Rakentamista koskevat, maankäyttö ja rakennuslakia täydentävät määräykset ja ohjeet sisältyvät Suomen rakentamismääräyskokoelmaan. KÄSITTEITÄ Maankäyttö ja rakennuslaki (MRL 132/1999) Lain tavoitteena on järjestää alueidenkäyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä Tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa (MRL 1 ) Maankäyttö ja rakennusasetus (MRA 895/1999) Maankäyttö ja rakennusasetus on maankäyttö ja rakennuslakia täsmentävä tai täydentävä säädös, joka annetaan lain antaman asetuksen antovaltuutuksen nojalla. Maakuntakaavassa määritellään maankäytön suuret linjat. Maakuntakaava sisältää yleispiirteisen suunnitelman alueiden käytöstä ja yhdyskuntarakentamisen periaatteista maakunnassa tai sen osaalueella. Kaava ohjaa yleis ja asemakaavoitusta valtakunnalliset ja seudulliset tavoitteet huomioiden. Maakuntakaavan laatii alueellamme Pirkanmaan liitto (MRL 27 ja 28 ). Yleis ja osayleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaava toimii ohjeena yksityiskohtaisemmalle asemakaavoitukselle. Yleiskaava voidaan laatia myös useamman kunnan yhteisenä (MRL 35, 46 ). Asemakaava ohjaa yksityiskohtaista maankäyttöä ja rakentamista. Asemakaavassa osoitetaan mm. alueen käyttötarkoitus, sallittu rakennusoikeus, kerrosluku sekä muita yksityiskohtaisia rakentamisen ehtoja. Asemakaavan laatii ja hyväksyy kunta (MRL 50 ). Rakennusjärjestyksessä annetaan paikallista oloista johtuvia määräyksiä. Määräykset voivat koskea mm. rakennuspaikkaa, rakennuksen kokoa ja sen sijoittumista, rakennuksen sopeutumista ympäristöön jne (MRL 14 ). Osallistumis ja arviointisuunnitelmassa (OAS) kerrotaan kaavahankkeen lähtökohdista ja tavoitteista sekä aikataulusta, vuorovaikutusmahdollisuuksista ja vaikutusten arvioinnista (MRL 63 ). Osallinen tarkoittaa maanomistajia ja niitä, joiden asumiseen, työntekoon ja muihin oloihin kaava saattaa vaikuttaa. Osallisia ovat myös viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnitellussa käsitellään (MRL 62 ). Poikkeamisluvalla kunta voi erityisestä syystä myöntää poikkeuksen MRL:ssa säädetyistä tai sen nojalla annetuista rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevista säännöksistä määräyksistä, kielloista ja rajoituksista (MRL 171 ). 2

KAAVATASOT Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Kuntien yhteinen yleiskaava Yleiskaava Kunnan (strateginen) yleiskaava Osayleiskaava Asemakaava Asemakaava Ranta asemakaava KAAVAPROSESSI Vireilletulo: Osallistumis ja arviointisuunnitelma Neuvottelu osallistumis ja arviointisuunnitelmasta 1. viranomaisneuvottelu Mahdollinen yleisötilaisuus Valmisteluvaihe: Kaavaluonnos Mielipiteet ja viranomaisten lausunnot kaavaluonnoksesta Mahdollinen yleisötilaisuus tai työpaja Kaavaehdotus Muistutukset ja viranomaisten lausunnot kaavaehdotuksesta Mahdollinen yleisötilaisuus 2.viranomaisneuvottelu Kaavan hyväksyminen Hyväksyminen/muutoksenhaku 3

KAAVAPROSESSI MÄNTTÄ VILPPULASSA Kaavaprosessi on maankäyttö ja rakennuslain (MRL) sekä maankäyttö ja rakennusasetuksen (MRA) määräyksiin perustuva prosessi. Vireilletulo Tässä kaavoituskatsauksessa esitetyt uudet hankkeet tulevat vireille kaavoituskatsauksen hyväksymispäätöksen yhteydessä. Päätöksen tekee kaupunginhallitus. Kaavoituskatsauksen ulkopuolelta kaavahanke voidaan laittaa vireille kaupunginhallituksen päätöksellä. Osallistumis ja arviointisuunnitelma Kaavahankkeen käynnistyessä laaditaan osallistumis ja arviointisuunnitelma (OAS). Osallistumis ja arviointisuunnitelma on asiakirja, jolla osallisille kerrotaan kaavahankkeen tavoitteista, lähtökohdista, osallistumismahdollisuuksista ja hankkeen aikataulusta. Osallisilla on mahdollisuus esittää ELY keskukselle neuvottelun käymistä OAS:n riittävyydestä, mikäli suunnitelma on ilmeisen puutteellinen. Kaavahankkeesta voidaan tarvittaessa järjestää viranomaisneuvottelu. Kaavan valmistelu eli luonnosvaihe Kaavoitettavasta alueesta laaditaan ensin alustava suunnitelma, kaavaluonnos. Kaavaluonnoksia voidaan asettaa nähtäville useampia, jos halutaan verrata maankäytöllisien ratkaisujen vaihtoehtoja. Kaavaluonnos tai kaavaluonnokset asetetaan nähtäville ja siitä/niistä pyydetään tarvittaessa lausunnot viranomaisilta. Osallisilla on mahdollisuus mielipiteensä esittämiseen suullisesti tai kirjallisesti nähtävilläoloaikana. Kaavaehdotus Kaavaehdotus tehdään huomioiden mahdollisuuksien mukaan luonnosvaiheessa saadut mielipiteet sekä viranomaisten lausunnot. Kaavaehdotus sisältää kaavakartan merkintöineen, kaavaselostuksen ja kaavoitettavaa aluetta koskevat selvitykset. Kaavasta järjestetään tarvittaessa toinen viranomaisneuvottelu ennen ehdotuksen nähtäville asettamista. Kaavaehdotus asetetaan nähtäville 30 vuorokaudeksi. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta, ja osallisilla on mahdollisuus jättää ehdotuksesta kirjallinen muistutus. Muistutuksiin ja lausuntoihin laaditaan vastineet. Ehdotukseen tehdään tarvittavat tarkistukset ennen kaavan viemistä hyväksyntään. Kaavan hyväksyminen Yleis ja asemakaavat hyväksyy Mänttä Vilppulassa kaupunginvaltuusto kaupunginhallituksen esityksestä. Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan paikallislehdissä, kaupungin internetsivuilla sekä ilmoitustaululla. Kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä lähetetään tieto niille kunnan jäsenille ja muistutuksen tekijöille, jotka ovat sitä pyytäneet. Kaavan hyväksymisestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto oikeudelle. Osallistumis ja arviointisuunnitelman, kaavaluonnoksen ja kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta tekee päätöksen kaupunginhallitus. Kaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto. Kun kaavan eri vaiheet asetetaan nähtäville, siitä ilmoitetaan paikallislehdissä, kaupungin ilmoitustaululla, internet sivuilla sekä tarvittavassa laajuudessa myös kirjeitse. Internet sivut: www.manttavilppula.fi/kaavoitus Paikallislehdet: Paikkakuntalainen ja KMV lehti Mänttä Vilppulan kaupungin kaavoituspalvelut: Seppälän puistotie 15, 3. kerros 4

KAAVOITUSKATSAUS 2017 Maankäyttö ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä (kaavoituskatsaus). Siinä selostetaan lyhyesti kaava asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset päätökset ja muut toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen. Kaavoituskatsauksen yhteyteen on kysynnän sitä edellyttäessä liitettävä arvio asumiseen varattujen tonttien riittävyydestä. Kaavoituskatsauksesta on tiedotettava sen tarkoituksen kannalta sopivalla tavalla. Vuoden 2017 kaavoituskatsauksen kohteiden hyväksyminen kaupunginhallituksessa merkitsee samalla kaavoituspäätöstä niiden hankkeiden osalta, joista päätöstä ei ole aiemmin tehty. Vuoden aikana saatetaan käynnistää ohjelman ulkopuolisia kiireellisiä hankkeita, jotka saattavat muuttaa kaavoituskatsauksessa olevien töiden aikatauluja. Kaavoituskatsauksessa esitetyn kaavahankkeen vireille tulosta ei MRL 63 :n mukaan tarvitse erikseen kuuluttaa. MAAKUNTAKAAVOITUS Maankäyttö ja rakennuslain (MRL) mukaan maakunnan liiton tulee huolehtia tarpeellisesta maakuntakaavan laatimisesta, kaavan pitämisestä ajan tasalla ja sen kehittämisestä. Maakuntakaava voidaan laatia kokonaiskaavana, vaiheittain tai osa alueittain. Pirkanmaalla maakuntakaavan laatimisesta huolehtii Pirkanmaan liitto, joka on 22 kunnan omistama kuntayhtymä. Maakuntakaavan laatimista koskevat päätökset tekee maakuntahallitus, ja kaavan hyväksyy maakuntavaltuusto. Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen (MRL 25 ). Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi (MRL 32 ). Voimassa olevat maakuntakaavat Pirkanmaalla on voimassa kolme vahvistettua maakuntakaavaa: Pirkanmaan 1. maakuntakaava vahvistettiin valtioneuvoston päätöksellä 29.3.2007. Se on maankäyttö ja rakennuslain mukainen kokonaismaakuntakaava, jossa on käsitelty maakunnan keskeiset maankäyttökysymykset. Turvetuotantoa koskeva Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava vahvistettiin ympäristöministeriössä 8.1.2013. Kaavassa on osoitettu turvetuotannon kannalta tärkeitä vyöhykkeitä, uusia turpeenottoalueita ja soita, joilla on ympäristölupa turvetuotantoon, sekä valuma alueet, joilla turvetuotantoa suunniteltaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota toiminnan vesistöja kalatalousvaikutuksiin. 5

Liikennettä ja logistiikkaa käsittelevä Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava vahvistettiin ympäristöministeriössä 25.11.2013. Vaihemaakuntakaavassa keskitytään tie, raide ja lentoliikenteen alueiden ja verkostojen kehittämiseen. Maakuntakaavojen yhdistelmään voi tutustua osoitteessa: http://www.pirkanmaa.fi/fi/maakuntakaavoitus/pirkanmaan maakuntakaavayhdistelma Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Pirkanmaalla on valmisteilla uusi kokonaismaakuntakaava, Pirkanmaan maakuntakaava 2040, joka voimaan tullessaan korvaa nykyisen Pirkanmaan 1. maakuntakaavan sekä 1. ja 2. vaihemaakuntakaavat. Pirkanmaan maakuntakaavaan 2040 kuuluvat kaikki alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen kannalta tärkeät osa alueet, muun muassa keskusta alueet, palveluiden alueet, vähittäiskaupan suuryksiköt, asuin ja työpaikka alueet, liikenteen ja logistiikan verkostot ja alueet, teknisen huollon verkostot ja alueet (mukaan lukien vesi ja jätehuolto sekä energiahuolto), virkistys ja suojelualueet, viheryhteydet sekä maisema alueet ja kulttuuriympäristöt. Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 tärkeänä tehtävänä on esittää Pirkanmaan kuntien yhteinen tahtotila maakunnan maankäytöstä, ja siksi kaavatyössä korostuu eri maankäyttömuotojen ja intressiryhmien tavoitteiden yhteensovittaminen. Maakuntakaavan valmisteluprosessissa panostetaan laajaan vuorovaikutukseen alueen kuntien, naapurimaakuntien, asukkaiden ja muiden toimijoiden sekä valtion viranomaisten kanssa. 6

Lisäksi kaavan eri selvitystöitä tukemaan perustetut hanke ja työryhmät antavat vahvan panoksen suunnittelutyön etenemiseen. Kaavaprosessi ja työn tulosten arviointi nojautuvat joukkouttamiseen, tiiviiseen työpajatyöskentelyyn sekä asiantuntijuuden hyödyntämiseen. Uuden maakuntakaavan suunnittelutyö on edennyt siten, että keväällä 2015 asetettiin nähtäville Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 kaavaluonnosaineisto. Kaavaluonnospalautteen sekä täydentyneen selvitysaineiston pohjalta laadittiin maakuntakaavaehdotus, josta saatiin viranomaisten lausunnot kevään 2016 kuluessa. Lausuntojen pohjalta muokattiin maakuntakaavaehdotus, joka oli julkisesti nähtävillä syksyllä 2016. Tavoitteena on, että maakuntavaltuusto hyväksyy viimeistellyn kaavaehdotuksen keväällä 2017. Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 tavoitteet Ote Pirkanmaan maakuntakaava 2040 ehdotuksesta (12.9.2016). 7

Muut hankkeet Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman päivittäminen Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma kokoaa maakunnan liikenteen keskeiset kehittämistarpeet. Suunnitelma on laadittu yhteistyössä Pirkanmaan kuntien ja valtion viranomaistahojen kanssa. Nykyinen liikennejärjestelmäsuunnitelman aiesopimus on laadittu kaudelle 2012 2016. Maakuntahallitus on päättänyt, että Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma päivitetään. Työ on aloitettu vuonna 2016 ja se jatkuu vuonna 2017. Päivittäminen koskee mm. liityntäpysäköinnin kehittämistä, Pirkanmaan kuljetustarpeita sekä digitalisaation vaikutuksia. Myös liikennejärjestelmäsuunnittelun vaikuttavuuteen halutaan kiinnittää erityistä huomiota. Pirkanmaan ampuma ja moottorirata alueiden kehittämissuunnitelma Keväällä 2016 valmistuneessa Pirkanmaan ampuma ja moottorirataverkoston lisäselvityksessä määritettiin seudullisesti merkittävien ja kehitettävien rata alueiden verkosto tarkoituksenmukaisin kriteerein. Verkosto osoitettiin Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 ehdotuksessa. Pirkanmaan liitto laati selvitystietojen pohjalta ampumaratalain edellyttämän rataverkoston kehittämis ja ylläpitosuunnitelman, johon samankaltaisten vaikutustensa vuoksi sisällytettiin myös maakunnan moottorirata alueet. Palveluna toteutettuun suunnitelmaan tuotetaan jatkuvasti ajankohtaista tietoa. Palveluun voi tutustua linkistä: tieto.pirkanmaa.fi/radat Pirkanmaa aluetietopalvelu Alkuvaiheessa yhteistyön keskiössä ovat olleet maankäyttöön, palveluihin ja selvitystöihin liittyvät tietoaineistot ja digitaalinen raportointi sekä näiden ylläpito, ajantasaisuus ja jatkuvuuden varmistaminen. Yhteistyö eteni vuonna 2016 ensimmäisen vaiheen teknisiin toteutuksiin, johon lukeutuu avoimen lähdekoodin tietokanta ja rajapintaratkaisujen pystyttäminen aineistojen yhteiskäyttöä varten. Lisäksi ensimmäiset digitaaliset tietonäkymät on julkaistu. Yhteistyön on tarkoitus edetä vuonna 2017 maakunnalliseksi skaalautuvaksi aluetietopalveluksi, jossa verkostomaisen yhteistyön kautta muodostettujen tiedonhallinnan periaatteiden mukaisesti saadaan koottua yhteisiin tiedonjako ja tuottamiskanaviin avointa, päivittyvää dataa sekä asukkaiden, yritysten että asiantuntijoiden käyttöön. Maakuntakaavojen harmonisointihanke Pirkanmaan liitto osallistuu valtakunnalliseen maakuntakaavojen harmonisointihankkeeseen (HAME), jonka päätavoitteena on helpottaa ja tehostaa maakunta kaavojen sujuvaa käyttöä ja hyödyntämistä maankäytön suunnittelussa eri toimialoilla. Kolmivuotisessa hankkeessa (2015 2017) on tavoitteena tuottaa uusi yhteinen tietomalli, jonka mukaan maakuntakaavaaineistot yhdenmukaistetaan rakenteellisesti. 8

MÄNTTÄ VILPPULAN KAUPUNGIN KAAVOITUS KAAVOITUSTILANNE Mänttä Vilppulan alueella on yleiskaavoitettua aluetta on yhteensä 32 447 ha. Yleiskaavat on laadittu taajamien osalla pääosin oikeusvaikutuksettomina. Mäntän taajaman alueella on voimassa Mäntän osayleiskaava vuodelta 2001 ja Vilppulan alueella Vilppulan osayleiskaava vuodelta 1990. Oikeusvaikutteisina kaavoina on laadittu Korvensyrjän Kortepoukaman osayleiskaava 2007, Pohjaslahden rantaosayleiskaavan muutos ja kyläosayleiskaava 2012. Pääosilla ranta alueista on niin ikään voimassa oikeusvaikutteiset rantaosayleiskaavat (Mänttä 1993 ja Vilppula 2004). Asemakaavoitettua aluetta on Mäntän, Vilppulan ja Kolhon taajamien alueella yhteensä noin 2 300 ha. Asemakaavat ovat suurelta osin vanhentuneita. Kaavoja on pyritty ajantasaistamaan olemassa olevien resurssien puitteissa ja kulloisenkin tarpeen mukaan. Kaavoitustilanne Mänttä Vilppulan alueella on esitetty oheisessa kaavoitustilanne kartassa. 9

VOIMASSA OLEVAT YLEISKAAVAT Mäntän osayleiskaava (2.2.2001, oikeusvaikutukseton) Vilppulan osayleiskaava (25.10.1990, oikeusvaikutukseton) Korvensyrjän Kortepoukaman osayleiskaava (21.9.2007, oikeusvaikutteinen) Mäntän rantaosayleiskaava (8.1.1993, oikeusvaikutteinen) Vilppulan rantaosayleiskaava (1.7.2004, oikeusvaikutteinen) Pohjaslahden rantaosayleiskaavan muutos ja kyläosayleiskaava (3.5.2012, oikeusvaikutteinen) MAANKÄYTTÖÄ OHJAAVAT SUUNNITELMAT Mänttä Vilppulan kehityskuva Mänttä Vilppulan kaupungin yhdyskuntarakenteen ja toimintojen kehityksen ohjaamiseksi laadittiin vuosien 2010 2011 Mänttä Vilppulan kaupungin kehityskuva. Kehityskuva työllä muodostettiin kaupungin maankäytön tilannekuva, tavoiteltava rakennemalli ja maankäytön painopistealueet sekä tulevaisuudessa kaavoitettavat kohteet. Kehityskuva ohjaa Mänttä 10

Vilppulan kaavoitusta ja muuta maankäytön kehittämistä. Kehityskuvatyönpohjalta syvennettiin kaupungin jo aiemmin laadittua strategiaa. Kehityskuvatyössä olivat mukana alueen päättäjät, yrittäjät, viranomaiset, nuoret, seniorit ja muut kuntalaiset. Mänttä Vilppulan kehityskuva ei ole MRL: n mukainen kaava vaan yhteinen näkemys kaupungin kehittämisestä. Kehityskuvatyön tuloksena laadittiin loppuraportti, joka hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 19.3.2012. Kehityskuvatyötä laati konsulttina AIRIX Ympäristö Oy Espoosta. Mänttä Vilppulan kaupunkistrategia 2016 2026 Kaupunginvaltuuston 5.9.2016 hyväksymä kaupunkistrategia on tavoitteellinen tulevaisuudensuunnitelma, jossa kuvataan kaupungin tahtotila sekä toiminnan keskeiset päämäärät. Strategiassa kerrotaan, miltä kaupungin halutaan näyttävän vuonna 2026 (visio), mitä keskeisiä päämääriä kaupunki toiminnalleen asettaa (taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet), mihin periaatteisiin kaupungin päättäjät ja henkilöstö toiminnassaan sitoutuvat (toimintalupaus) ja millaisin keinoin. Tärkeimmät maankäyttöä koskevat kaupunkistrategian tavoitteet asuntotarjonnan monipuolisuutta edistetään kaavoituksen ja maankäytön keinoin asuin ja elinympäristön siisteydestä ja turvallisuudesta (esim. valaistus ja liikennejärjestelyt) huolehditaan innostetaan asukkaita omatoimiseen asuin ja elinympäristön viihtyisyyden edistämiseen (esim. pihakilpailut, ympäristötalkoot) viherrakentamiseen panostetaan ja puistoalueet kunnostetaan keskustojen kehittämissuunnitelmat saatetaan loppuun ja otetaan käyttöön taloudelliset realiteetit huomioon ottaen kaupungin omien kiinteistöjen hoito ja kehittäminen on aktiivista, suunnitelmallista ja jatkuvaa huomioidaan luonnonarvot sekä luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja lisääminen 11

VIREILLÄ OLEVAT YLEISKAAVAT Mänttä Vilppulan keskustaajaman osayleiskaava yleiskaavoitettava alue Mänttä Vilppulan keskustaajaman osayleiskaavoitustyö on käynnistynyt 2013 syksyllä. Kaavoitettavan alueen pinta ala on 6452 ha. Kaavoittamatonta rantaviivaa alueella on n. 8,75 km. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja se käsittää Mäntän ja Vilppulan taajamat, niiden välisen alueen sekä taajamien lievealueet. Kaavakonsulttina toimii FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Tampereelta. Yleiskaavalla tullaan ohjaamaan yhdyskuntarakenteen kehittymistä ja eri toimintojen yhteensovittamista. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan yleispiirteisesti tarpeelliset alueet. Yleiskaavan avulla mahdollistetaan kaupungin kehittäminen kehityskuvan mukaisesti. Osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa elinkeinojen, teollisuuden, asumisen, matkailun, virkistyksen ja liikenteen kehittämien infrastruktuurin taloudellisuusnäkökohdat ja kaupungin vetovoimaisuustekijät huomioiden. Kaavoitustyön avulla pyritään luomaan edellytykset monipuoliselle, laadukkaalle asumiselle taajamassa ja taajaman läheisyydessä. Osayleiskaavalla osoitetaan sopivat alueet rantarakentamiselle siten, että tärkeät luonnon kulttuuri ja virkistysarvot säilyvät. Kaavalla ratkaistaan maankäytön ja liikennejärjestelmän yhteensovittaminen ja pyritään kehittämään kevyenliikenteen verkostoa ja parantamaan liikenneturvallisuutta. Kaavan yhteydessä laaditaan mm. kevyenliikenteen suunnitelma, jonka tarvitsemat merkinnät ja aluevaraukset osoitetaan kaavassa. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennetut ympäristöt, maisemat, arkeologiset ja luontokohteet kartoitetaan ja merkitään MRL:n edellyttämällä tavalla kaavaan. Kaavan tavoitevuosi on alustavasti 2030. Kaavan mitoitustavoitteeksi on osoitettu kaupunkistrategian mukaisesti yli 300 uutta työpaikkaa Mänttä Vilppulan kaupunkiin ja kaavan ohjausryhmän työskentelyyn nojaten 850 uutta asukasta kaava alueelle. Koko Mänttä Vilppu 12

lan asukasluku oli kaavoituksen käynnistyessä tilastokeskuksen vuoden 2011 tietojen mukaan 11 300 asukasta. Väestöennuste on loivasti vähenevä. Suunnittelualueen väkiluvun voidaan kuitenkin olettaa kasvavan johtuen mm. voimakkaasti ikääntyvästä väestörakenteesta. Osayleiskaavatyön tavoitteet ja selvitystarve täsmentyvät työn edetessä. Kaavatyön valmisteluvaiheessa on laadittu viitesuunnitelmia. Kaavoitustyön kuluessa on pidetty valtuustoseminaari ja työpajoja, joihin ovat voineet osallistua kuntalaiset, yrittäjät, luottamusmiehet ja kaupungin virkamiehet. Kaavoitustyötä ohjaa kaupungin virkamiehistä ja päättäjistä sekä MW kehityksen edustajista koostuva ohjausryhmä. Tarvittavien selvitysten laatiminen on alkanut syksyllä 2013 ja on jatkuu edelleen. Viimeiset selvitykset saadaan valmiiksi vuoden 2017 alkupuolella. Kaavoitusta koskeva osallistumis ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 1.7. 1.8.2014 välisenä aikana. Kaavatyössä tarvittavien selvitysten laatiminen on alkanut syksyllä 2013. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä 3.12.2015 29.1.2016 välisenä aikana. Kaavaluonnoksesta saatiin 8 lausuntoa ja 16 mielipidettä. Kaavaluonnosta muutetaan saatujen lausuntojen ja mielipiteiden pohjalta. Kulttuuriympäristöselvitystä ja luontoselvitystä täydennetään linnuston osalta. Kaavaehdotus on tarkoitus asettaa nähtäville kesällä 2017. Kuvia yleiskaavan selvityksistä 13

VIREILLÄ OLEVAT ASEMAKAAVAT 1. Isonniemen teollisuusalueen asemakaavamuutos Kaavoitettavan alueen rajaus Asemakaavoitettava alue sijaitsee Isonnevantien oikealla puolella saavuttaessa Mäntän Isonniemen teollisuusalueelle. Aluetta rajaavat etelässä Satakunnantie (maantie 347) ja pohjoisessa rautatiealue. Asemakaavamuutos on tullut vireille yksityisen maanomistajan aloitteesta. Kaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa alueella sijaitsevan rakennusliikkeen tontin laajentuminen pohjoiseen sekä alueen itäisen osan vielä rakentumattoman liike ja teollisuusalueen osoittaminen tarkoituksenmukaiseen käyttöön. Asemakaavamuutos koskee kortteleita 7058 7060 sekä suojaviher ja katualuetta. Kaavoitettavan alueen pinta ala on 6,7 ha. Kaavoituksen yhteydessä on laadittu kaupungin ja kaavoitusaloitteen tekijän välinen kaavoitus ja maankäyttösopimus, jolla on sovittu kaavamuutoksen aiheuttamien kustannusten korvaamisesta MRL:n periaatteiden ja Mänttä Vilppulan maksutaksan mukaisesti. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä 3.3. 5.4.2016 välisenä aikana ja ehdotusvaiheen aineisto 21.12.2016 27.1.2017. Asemakaavamuutoksen hyväksyminen viedään tavoitteellisesti kaupunginvaltuustolle huhtikuussa 2017. 14

2. Sähköaseman asemakaava Kaavoitettavan alueen rajaus Asemakaavan laatiminen koskee Mäntän Mustassalahdessa sijaitsevaa Fingrid Oyj:n omistamaa sähköaseman aluetta ja sen ympäristöä. Fingrid Oyj on toteuttanut alueelle uuden 110 kv:n avokytkinlaitoksen ja nykyiset voimajohdot on käännetty uudelle sähköasemalle. Mänttä Vilppulan kaupungin tekninen lautakunta on myöntänyt hankkeelle suunnittelutarveratkaisun 13.5.2014. Uuden kytkinlaitoksen alue on tarkoitus osoittaa asemakaavassa energiahuollolle tarkoitetuksi alueeksi. Kaavoituksen yhteydessä tutkitaan sähköasemakäytöstä poistuvalle ja sitä ympäröivälle alueelle tarkoituksenmukaiset kaavamerkinnät. Kaavassa huomioidaan kantatie 56:lta asemalle johtava tulotie, alueella sijaitsevat rakennukset sekä matkapuhelinmasto, ja tutkitaan ulkoilureittien sijoittelu alueella. Kaavoitettavan alueen pinta ala on n.10 ha. Sähköaseman asemakaavan osallistumis ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 14.7. 22.8. 2016 välisenä aikana. Kaavaluonnos on tarkoitus asettaa nähtäville kevään 2017 aikana ja kaavaehdotus loppukesästä 2017. 3. Kirkonpellon asemakaavamuutos Kaavoitettavan alueen rajaus Kaavamuutos koskee Mäntän 1. kaupunginosan kortteleita 103, 104, 105 ja 106, urheilu, virkistys ja katualueita. Kaavoitettavan alueen pinta ala on 5,18 ha. Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on ajanmukaistaa alueen voimassa olevat asemakaavat. Kaavamuutoksen yh 15

tenä tavoitteena on osoittaa alueella sijaitseville asuinkerrostaloalueille ajanmukaiset paikoitusalueet. Kaavatyön yhteydessä on myös tarkoitus tutkia täydennysrakentamisen mahdollisuudet alueella. Aluetta koskeva rakennetun ympäristön selvitys on laadittu vuonna 2015 kaupungin toimeksiannosta. Alue on pääosin yksityisomistuksessa. Kaupunki omistaa alueella toteutumatonta kerrostaloaluetta ja päiväkodin alueen sekä virkistys ja katualueita. Asemakaavamuutosta koskeva osallistumis ja arviointisuunnitelma oli on nähtävillä 16.6 18.7.2016 välisenä aikana. Kaavamuutosta koskeva avoin yleisötilaisuus pidettiin 21.6.2016 klo 17.00 alkaen elokuvateatteri Bio Säteessä. Alueelle laaditaan parhaillaan luonnoksia. Asemakaavaluonnos (luonnokset) on tarkoitus asettaa nähtäville keväällä 2017. 4. Rusinniemen korttelien 142 ja 151 asemakaavamuutos Kaavoitettavan alueen rajaus Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on ajanmukaistaa alueen asemakaava liikennejärjestelyjen osalta ja mahdollistaa Asunto Oy Rusinniemen tontin laajentaminen ja pysäköinnin uudelleen järjestely. Kaavamuutos on tullut vireille yksityiseltä taholta. Kaavamuutos on valmisteluvaiheessa. VIREILLE TULEVAT ASEMAKAAVAT 5. Vilppulan Koivuniemen alueen ja ympäristön asemakaavamuutos kaavoitettavan alueen rajaus 16

Asemakaavoitettava alue käsittää Vilppulan Koivuniemen korttelin, entisen Metsäntutkimuslaitoksen (nykyisin Lumometsän tupa) ja niiden välisen ranta alueen. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on saattaa alueen asemakaava ajantasalle. Kaavamuutoksen yhteydessä huomioidaan mm. alueen kiinteistöjen ja ympäristön suojeluarvot ja käyttötarkoitukset sekä yritysten tarpeet. Kaavamuutoksella tutkitaan myös mahdollisuutta kaavoittaa omarantaisia pientalotontteja ranta alueelle. Kaavoitettavan alueen pinta ala on 12,6 ha. Kaavoitustyö pyritään aloittamaan vuoden 2017 lopulla. 6. Isonniemen alueen asemakaavamuutos Kaavoitettavan alueen rajaus Kaavoitettava alue sijaitsee Mäntän Isossaniemessä. Kaavamuutosalue käsittää entisen Isoniemen vanhainkodin luoteis ja pohjoispuolella sijaitsevan, kaupungin omistaman alueen. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on kaavoittaa palvelukodin läheisyyteen omarantaisia pientalotontteja ja huomioida pohjoispuolella sijaitsevan peltoalueen maisemalliset arvot. Kaavoitettavan alueen pinta ala on 15 ha. Kaavoitustyö aloitetaan keväällä 2017. 7. Vilppulan asemanseudun asemakaavamuutos Kaavoitettavan alueen rajaus 17

Kaavoitettava alue käsittää Vilppulan aseman ympäristöineen ja osan Keskuskadun alueesta. Kaavoituksen tavoitteena on ajantasaistaa alueen asemakaava ja mahdollistaa Keskuskadun perusparannussuunnitelman toteuttaminen. Kaavoitus on valmisteluvaiheessa. Asemakaavoitettavaa aluetta koskeva rakennetun kulttuuriympäristön inventointi valmistuu maaliskuussa 2017. Kaavoitettavan alueen pinta ala on 2,4 ha. 8. Mäntän kirkkotorin alueen asemakaavamuutos Kaavoitettavan alueen rajaus Kaavoitettava alue käsittää Länsitorinkadun ja Itätorinkadun rajaaman keskusta alueen. Kaavamuutoksella mahdollistetaan Mäntän keskustan kehittämishankkeen toteuttaminen. Kaavoitettavan alueen pinta ala on 1,2 ha. Kaavoitustyön aloittamisen aikataulu on riippuvainen keskustan kehittämistoimenpiteiden etenemisestä. 9. Sassin alueen asemakaava ja asemakaavamuutos Kaavoitettavan alueen rajaus 18

Asemakaavoitettava alue sijaitsee Mäntän keskustan itäpuolella Kannusniemen Sassissa. Asemakaavoitettavaksi aiottu alue sijaitsee pääosin Mänttä Vilppulan kaupungin omistamalla maalla ja osin yksityisen omistamalla alueella. Alueeseen sisältyy myös kaupungin omistuksessa olevia vesialueita. Kaavoitettavalla alueella sijaitsee lentopaikka alue, entinen teollinen tuhkan läjitysalue, lentokoneasentajakoulutukseen vuonna 2015 rakennettu halli, Keurusselän Pursiseura ry:lle vuokrattu venesatama alue ja entisen yhtiön sahanjohtajan asuinrakennus, joka on asuinkäytössä. Kaavoitettavan alueen pinta ala on noin 65 ha. Asemakaavoituksen tavoitteena on osoittaa alueelle lentopaikka ja lentoharrastukseen liittyvä asuminen (Air Park konsepti). Lentokentän välittömään läheisyyteen on tarkoitus osoittaa lentotoimintaan liittyviä yritys ja harrastustoimintaan osoitettuja alueita tarpeellisine liikenneväylineen. Kaavalla tutkitaan mahdollisuus osoittaa entinen tuhkanläjitysalue ympäristöineen kansanpuistoalueeksi virkistystoimintoineen. Asemakaavatyö tarvittavine selvityksineen laaditaan samaan aikaan vireillä olevan yleiskaavatyön kanssa käyttäen hyödyksi yleiskaavatyössä laadittuja selvitysaineistoja. Mänttä Seura ry:n laatimaa suunnitelmaa ja selvityksiä käytetään pohjamateriaalina suunnittelutyössä. Asemakaavoitettavan alueen rajaus tarkentuu työn käynnistyttyä. Asemakaavaluonnos valmisteluaineistoineen asetetaan tavoitteellisesti nähtäville loppukeväästä 2017. Hyväksyntään kaava on tarkoitus saada vuoden 2017 aikana. MUUT HANKKEET Mäntän keskustan kehittämissuunnitelma Mäntän keskustan kehittämissuunnitelma havainnekuva luonnos FCG Ympäristö Oy 19

Mänttä on profiloitunut viime vuosien aikana merkittäväksi taidekaupungiksi. Alueen matkailu on kehittynyt voimakkaasti. Kaupungin keskusta alueella on kuitenkin paljon tyhjiä liikehuoneistoja ja alue on uudistamisen tarpeessa. Kaupungin keskustan elinvoimaisuuden ja vetovoiman säilyttämiseksi sekä matkailun edistämiseksi kaupunginhallitus päätti 2.12.2013 kokouksessaan lähteä päivittämään ja toteuttamaan vuonna 2005 laadittua keskustan kehittämissuunnitelmaa. Mäntän keskustan kehittämissuunnitelma on valmistunut. Suunnitelma on esitelty kaupunginvaltuustolle. Suunnittelun tavoitteena on keskustan kaupan ja palveluiden toiminnallisten edellytysten lisääminen, liikennejärjestelyjen ja kevyen liikenteen ratkaisujen toimivuuden parantaminen sekä kaupunkikuvan kehittäminen. Suunnitelma laadittiin siten, että se on mahdollista toteuttaa vaiheittain. Hanke mahdollistaa kaupungin fyysisen ympäristön kehittämisen taidekaupungin imagon ja kehittyvän matkailun edellyttämälle tasolle. Mänttä Vilppulan kaupunki on sitoutunut kaupunkistrategiassaan 2016 2026 toteuttamaan keskustojen kehittämissuunnitelmat käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Työn toteuttamisesta vastaa tekninen palvelukeskus, suunnittelua ohjaa kaavoituksen osalta kaupunginarkkitehti. Vilppulan Keskuskadun parantaminen Vilppulan keskuskadun esisuunnitelma laadittiin yhteistyössä Pirkanmaan Ely keskuksen kanssa. Suunnitelma valmistui vuoden 2014 lopulla. Tavoitteena oli laatia suunnitelma nykyisen ylileveän maantien muuttamisesta keskustan eläväksi ja kaupunkimaiseksi kaduksi pääkaduksi. Painopiste oli liikenteen sujuvuuden, kevyenliikenteen järjestelyjen ja yhteyksien sekä esteettömyyden parantamisessa ja viihtyisyyden lisäämisessä. Suunnitelman toteuttamisen jälkeen Keskuskatu on tarkoitus muuttaa kaduksi. Keskuskadun esisuunnitelman yhteydessä laadittiin myös luonnossuunnitelma rautatieasema alueen liikennöinnin ja pysäköinnin parantamiseksi. Keskuskadun suunnittelua jatketaan toteuttamissuunnitelmilla ja niihin liittyvät mahdolliset kaavamuutokset toteutetaan tarpeen mukaan. 20

KAUPUNGIN TONTTITARJONTA 2017 Mänttä Vilppula kaupungilla on tällä hetkellä vapaita omakotitontteja yhteensä 107 kpl, joista Mäntässä 41, Vilppulassa 36 ja Kolhon alueella 24. Pohjaslahden taajamassa on yleiskaavan mukaisia omakotitontteja 6 kpl. Rivitalotontteja on yhteensä 31. Kerrostalo tontteja on 4 kpl, 3 Mäntässä ja 1 Vilppulassa. Teollisuustontteja on 30 ja liike/asuin tontteja 22 kpl. Liitteet: Liite 1, Kaavoitettavat asemakaava alueet kartalla Liite 2, Kaavavaranto Mänttä 2017 Liite 3, Kaavavaranto Vilppula 2017 Liite 4, Kaavavaranto Kolho 2017 Liite 5, Tonttitarjonta Mänttä Vilppulassa 2017 21