Joukkoliikenteen kustannusselvitys 2004

Joukkoliikenteen kustannusselvitys 2004 km 12 Kuinka pitkälle pääsee yhdellä eurolla? 10 8 6 4 2 0 Raitiovaunu Metro Juna Bussi sis. Bussi seutu SUY D: 2/2005

2

Julkaisija KUVAILULEHTI HKL-Suunnitteluyksikkö Julkaisun päivämäärä 18.8.2005 Tekijä(t) Arto Jyrälä, Jarmo Riikonen, Seppo Vepsäläinen Julkaisun nimi Joukkoliikenteen kustannusselvitys Tiivistelmä Esipuhe Joukkoliikennettä hoidetaan Helsingissä busseilla, raitiovaunuilla, metrolla, lähiliikennejunilla ja lauttaliikenteenä. Kullakin kuljetusmuodolla on omanlaisensa kustannusrakenne. Suunniteltaessa eri kuljetusmuotojen työnjakoa kustannustekijöillä on varsin suuri merkitys. Joukkoliikenteen käyttäjä odottaa saavansa nopeaa ja edullista palvelua. Tässä raportissa esitetään joukkoliikenteen eri kuljetusmuotojen nykyiset yksikkökustannukset. Tiedot on kerätty vuoden 2004 tilinpäätöstietojen pohjalta. Kehitystä v. 2002 2004 aikana on raportissa myös lyhyesti kuvattu. Raportti on tarkoitus julkaista vuosittain. Avainsanat (asiasanat) Yksikkökustannus, kokonaiskustannus, liikennöintikorvaus, kilometrikustannus, ajotuntikustannus, vaunupäiväkustannus, kustannusvertailu Muut tiedot taitto: Tarja Jääskeläinen Sarjan nimi ja numero ISSN-numero ISBN-numero D: 2/2005 Painopaikka ja -vuosi Kieli Sivuja Liitteitä Helsinki 2005 suomi 21 +10 3 1

2

Sisällysluettelo Johdanto 5 1 Selvityksen lähtökohdat 7 1.1 Kustannusmallit 7 2 Liikennöintikorvausperusteinen yksikkökustannuskehitys vuosilta 2001 2004 8 2.1 Raitioliikenne 8 2.2 Metroliikenne 10 2.3 Bussiliikenne 12 2.4 Junaliikenne 14 2.5 Liikenteen kokonaiskorvaukset 14 3 Vuoden 2004 korvausmallien vertailu 15 4 Tilaajalle kohdistettavien yksikkökustannusten kehitys 2002 2004 16 4.1 Muut kiinteät kulut 16 4.2 Raitioliikenne 16 4.3 Metroliikenne 17 4.4 Bussiliikenne 18 4.5 Junaliikenne 18 5 Vuoden 2004 paikkakilometrikustannusvertailu 19 6 Vuoden 2004 kustannusvertailu liikennevälineeseen nousua kohden 20 7 Vuoden 2004 paikkatuntikustannusvertailu 20 8 Vuoden 2004 matkustajakilometrikustannusvertailu 21 9 Yhteenveto ja johtopäätökset 21 Liitteet LIITE 1 HKL:n kustannusten sisältöerittely 23 LIITE 2 Tietolähteet 25 LIITE 3 Esimerkkilaskelmia yksikkökustannusten käytöstä 31 3

4

Johdanto Joukkoliikennejärjestelmän suunnittelussa haetaan mahdollisimman palvelukykyistä ja taloudellista kokonaisuutta. Joukkoliikenteen eri kuljetusmuotojen nykyiseen työnjakoon on tultu pitkän kehitysjakson aikana. Kun mietitään tulevaisuuden työnjakoa, on oltava mahdollisimman hyvä tieto kunkin kuljetusmuodon kehitysnäkymistä niin palvelun eri elementtien kuin kustannustason ja -rakenteen suhteen. Tässä raportissa on kuvattu Helsingin nykyisten joukkoliikenteen kuljetusmuotojen yksikkökustannukset nykytilanteessa. Kustannuskehitys on riippuvainen monista ulkoisista ja sisäisistä tekijöistä. Bussiliikenne käyttää vähän pääomapanoksia ja paljon henkilötyöpanoksia. Metro taas käyttää paljon pääomapanoksia ja vähän henkilötyöpanoksia. Eri tuotantopanosten hintojen ja kunkin kuljetusmuodon tuottavuuskehityksestä riippuu, miten edullisia eri kuljetusmuodot ovat tuottamaan palveluja kaupunkiliikenteen asiakkaille. Raportti on tarkoitus päivittää vuosittain, koska kustannustaso ja kustannusrakenne muuttuvat. Kaikista kuljetusmuodoista kustannustietoja ei saada yhtenäisen kustannusseurannan kautta, mutta raportissa esitetyt tiedot ovat nykytilanteen kuvaukseen parhaat käytössä olevat. Raportin liitteenä on muutama havainnollistava esimerkkilaskelma kuljetusmuotojen työnjaosta käytävään keskusteluun. 5

6

1 Selvityksen lähtökohdat 1.1 Kustannusmallit Selvityksessä on laskettu yksikkökustannukset sekä liikennekorvausten että tilaajalle kohdistettavien kokonaiskustannusten perusteella. Työssä käytetään HKL:n omaa mallia, eli yksikkökustannuskomponenttien jakoa linjakilometri-, linjatunti- ja vuoropäiväkustannuksiin. Komponenttien sisältö on eritelty liitteessä 1. Selvityksessä käytetyt tiedot HKL:n osalta ovat saatavilla HKL:n suunnittelu-, hallinto- ja talousyksiköistä. Tietolähteet on listattu liitteeseen 2. VR:n ja seutubussiliikenteen osalta vuoden 2004 tiedot ovat peräisin YTV:stä. Lähtötietoina on käytetty maksettuja liikennekorvauksia, joihin on lisätty tai vähennetty muuttuvat kustannukset ym. tarkistukset. Bussiliikenteen osalta summista on aluksi laskettu yksikkökustannukset, minkä jälkeen on vähennetty kaluston poikkeuksista tai muusta vastaavasta johtuvat rahasummat, jolloin on saatu tulokseksi maksetut kokonaiskorvaukset. Suoritetiedoista on saatu ajettujen kilometrien, tehtyjen työtuntien ja tehtyjen vuoropäivien määrät sekä paikkakilometrien, matkustajakilometrien ja liikennevälineisiin nousujen määrät. Yksikkökustannukset on laskettu vuositasolla toteutuneiden suoritteiden perusteella. Niissä ei siten ollen ole mukana muutoksia kustannuksiin, kuten poikkeavasta kalustosta johtuvia vähennyksiä tai lisäkorvauksia. Nämä on lisätty erikseen yksikkökustannusten ja suoritteiden tuloon, josta on saatu kokonaiskorvaukset. Laatubonuksia ei ole muuttuvina kustannuksina otettu huomioon lainkaan yksikkökustannuksia käsiteltäessä. Kustannukset on korjattu raideliikenteen raitio- ja metroalaindekseillä ja bussiliikenteen kokonaisindeksillä, jotta luvut olisivat vertailukelpoisia keskenään. 7

2 Liikennöintikorvausperusteinen yksikkökustannuskehitys vuosilta 2001 2004 Vuonna 2004 vaunukilometrikustannuksen nousun aiheutti sähkön hinnan nousu. 2.1 Raitioliikenne Yksikkökustannus Suoritteet (1000 yks.) 2002 2003 2004 2002 2003 2004 Vaunukilometri 1,45 1,41 1,46 5492,199 5509,125 5278,615 Vaunutunti 30,15 29,94 29,82 375,596 379,113 378,762 Vaunupäivä (kalusto) Vaunupäivä (kiinteä kulu) Korvaukset yht. M Vaunupäivä (muu kiint.) 262,17 256,77 264,89 27,257 27,268 27,189 234,91 229,44 220,95 27,257 27,268 27,189 32,87 32,38 32,19 Yksikkökustannus Suoritteet (1000 yks.) 2002 2003 2004 2002 2003 2004 516,04 512,93 511,97 27,257 27,268 27,189 Taulukko 1 Raitiovaunuliikenteen liikennöintikorvauskustannusmallit vuosilta 2002 2004 suoritetietoineen RV - kilometrikustannuskehitys, 1,50 1,45 1,41 1,46 1,00 0,50 0,00 2002 2003 2004 Kuva 1 Raitiovaunuliikenteen kilometrikustannuksen kehitys 8

RV - vaunutuntikustannuskehitys, 30,00 30,15 29,94 29,82 20,00 10,00 0,00 2002 2003 2004 Kuva 2 Raitiovaunuliikenteen vaunutuntikustannuksen kehitys RV - vaunupäiväkustannuskehitys, 1200,00 1000,00 800,00 600,00 400,00 200,00 0,00 262,17 234,91 516,04 256,77 229,44 512,93 264,89 220,95 511,97 2002 2003 2004 Kalusto Kiinteät kulut Muut kiinteät kulut Kuva 3 Raitiovaunuliikenteen vaunupäiväkustannuksen kehitys 9

2.2 Metroliikenne Vuoden 2002 kalustokustannusten nousu johtuu uuden kaluston käyttöönotosta. Vuoden 2003 kalustokustannusten putoamiseen vaikuttaa poistoaikojen muutos. Vaunutunneissa 2002 tapahtunut lasku johtuu muutoksesta siirryttäessä ajotunneista linjatuntiperusteiseen korvausten laskentaan. Vuonna 2004 vaunukilometrikustannuksen nousun aiheutti sähkön hinnan nousu. Yksikkökustannus Suoritteet (1000 yks.) 2002 2003 2004 2002 2003 2004 Vaunukilometri 0,37 0,36 0,40 12904,998 12906,17 13034,96 Vaunutunti 28,70 28,40 28,27 83,848 77,336 78,315 Vaunupäivä (kalusto) Vaunupäivä (kiinteä kulu) Korvaukset yht. M Vaunupäivä (muu kiint.) 341,23 228,86 223,05 24,734 27,606 26,53 161,97 157,65 153,06 24,734 27,606 26,53 20,24 17,53 17,38 Yksikkökustannus Suoritteet (1000 yks.) 2002 2003 2004 2002 2003 2004 1018,12 908,84 927,53 24,734 27,606 26,53 Taulukko 2 Metroliikenteen liikennöintikorvauskustannusmallit vuosilta 2002 2004 ML - kilometrikustannuskehitys, 1,50 1,00 0,50 0,37 0,36 0,40 0,00 2002 2003 2004 Kuva 4 Metroliikenteen kilometrikustannuksen kehitys 10

ML - vaunutuntikustannuskehitys, 30,00 20,00 10,00 28,70 28,40 28,27 0,00 2002 2003 2004 Kuva 5 Metroliikenteen vaunutuntikustannuksen kehitys ML - vaunupäiväkustannuskehitys, 1200,00 1000,00 800,00 600,00 400,00 200,00 341,23 161,97 1018,12 228,86 157,65 908,84 223,05 153,06 927,53 0,00 2002 2003 2004 Kalusto Kiinteät kulut Muut kiinteät kulut Kuva 6 Metroliikenteen vaunupäiväkustannuksen kehitys 11

2.3 Bussiliikenne Yleiskustannukset katsotaan bussiliikenteen osalta sisältyvän autopäiväkustannuksiin, joten niitä ei ole eritelty. Alla olevat tiedot koskevat koko Helsingin sisäistä bussiliikennettä. Yksikkökustannus Suoritteet (1000 yks.) 2002 2003 2004 2002 2003 2004 Ajokilometri 0,45 0,45 0,45 34381,95 33053,04 31380,37 Autotunti 26,40 25,83 24,78 1799,33 1750,96 1687,13 Autopäivä 129,38 130,74 125,86 153,12 144,74 138,91 (kiinteä kulu) Korvaukset yht. M 82,48 78,74 74,79 Autopäivä (kiinteä kulu) Yksikkökustannus Suoritteet (1000 yks.) 2002 2003 2004 2002 2003 2004 74,78 81,28 78,32 153,12 144,74 138,91 Taulukko 3 Bussiliikenteen liikennöintikorvausmallit vuosilta 2002 2004 BL - kilometrikustannuskehitys, 1,50 1,00 0,50 0,45 0,45 0,45 0,00 2002 2003 2004 Kuva 7 Bussiliikenteen kilometrikustannuksen kehitys 12

BL - vaunutuntikustannuskehitys, 30,00 26,40 25,83 24,78 20,00 10,00 0,00 2002 2003 2004 Kuva 8 Bussiliikenteen vaunutuntikustannuksen kehitys BL - vaunupäiväkustannuskehitys, 1200,00 1000,00 800,00 600,00 400,00 200,00 0,00 129,38 130,74 125,86 74,78 81,28 78,32 2002 2003 2004 Kiinteät kulut Muut kiinteät kulut Kuva 9 Bussiliikenteen vaunupäiväkustannuksen kehitys 13

2.4 Junaliikenne Junaliikennettä varten on ohessa vuoden 2004 liikennöintikorvaustiedot. Vaunupäivän kalustokuluihin katsotaan sisältyvän 3,9 miljoonaa euroa joukkoliikennepalvelukuluja. Vaunupäivän kiinteisiin kuluihin katsotaan sisältyvän 0,82 miljoonaa euroa ratapalvelumaksuja. Yksikkökustannus /yks Suorite (1000) yks. Ajokilometri 1,07 5 032,71 Junatunti 187,27 100,75 Vaunupäivä (kalusto) 666,17 20,25 Vaunupäivä (kiinteä kulu) 338,88 20,25 Korvaukset yht. M 44,60 Taulukko 4 Junaliikenteen liikennöintikorvaukset vuodelta 2004 2.5 Liikenteen kokonaiskorvaukset Raitiovaunuliikenteen kokonaiskustannukset ovat nousseet vuosittain. Toteutuneiden suoritteiden määrä on pysynyt melko samana, mutta yksikkökustannukset ovat nousseet. Metroliikenteessä vuonna 2002 kaluston kustannukset ovat nousseet, ja samana vuonna on maksettu liikennöintikorvauksiin 518.760 lisäkorvausta kaluston kehittämisestä, jota ei ole laskettu mukaan yksikkökustannuksiin. Bussiliikenteen kokonaiskorvaukset ovat vuodesta 2002 pudonneet suoritteiden määrän vähenemisen vaikutuksesta. Helsingin sisäisen joukkoliikenteen liikennekorvauskehitys, M 100,00 80,00 60,00 40,00 20,00 0,00 77,34 75,82 74,79 30,45 31,23 32,19 18,69 16,87 17,38 2002 2003 2004 Raitiovaunu Metro Bussi Kuva 10 Liikennemuotojen liikennöintikorvausten kehitys 14

3 Vuoden 2004 korvausmallien vertailu Vuoden 2004 eri liikennemuotojen yksikkökustannusten vertailu esitetään alla olevilla kuvaajilla. Bussiliikenteellä autopäiväkorvausten maksuperiaate eroaa muista liikennemuodoista jääden siten muita pienemmäksi. Seutubussilla tarkoitetaan YTV:n tilaamaa liikennettä. Ajokilometrikustannukset liikennemuodoittain 2004, 1,60 1,40 1,20 1,00 0,80 0,60 0,40 0,20 0,00 1,46 0,40 1,07 Raitiovaunu Metro Juna Bussi Hklsisäinen 0,45 0,44 Seutubussi Kuva 11 Liikennemuotojen ajokilometrikustannusvertailu Ajotuntikustannukset liikennemuodoittain 2004, 200,00 180,00 160,00 140,00 120,00 100,00 80,00 60,00 40,00 20,00 0,00 29,82 28,27 187,27 24,78 Raitiovaunu Metro Juna Bussi Hklsisäinen 24,67 Seutubussi Kuva 12 Liikennemuotojen ajotuntikustannusvertailu 15

Ajo(vaunu/juna/auto)päiväkustannukset liikennemuodoittain 2004, 1200,00 1000,00 800,00 600,00 400,00 200,00 0,00 338,88 220,95 153,06 666,17 264,89 223,05 125,86 117,77 Raitiovaunu Metro Juna Bussi Hklsisäinen Seutubussi Kalusto Kiinteät kulut Kuva 13 Liikennemuotojen ajopäiväkustannusvertailu 4 Tilaajalle kohdistettavien yksikkökustannusten kehitys 2002 2004 4.1 Muut kiinteät kulut Todelliset liikenteenhoidon kustannukset saadaan selville vasta, kun lisätään tilaajan kustannuksiin muut liikenteenhoidosta aiheutuvat kiinteät kulut. Nämä kulut on eritelty liitteessä 1. Rata- ja kiinteistöpalvelujen kulut on kerätty 8-alkuisilta tulosyksiköiltä. Avustavien joukkoliikennepalvelujen kulut on jaettu eri liikennemuodoille suhteessa niiden liikevaihtoon. 4.2 Raitioliikenne Tilaajalle kohdistettavat kustannukset ovat laskeneet. Raitioliikenteessä pysäkkien ym. huolto kuuluu ratapalveluihin. 2002 2003 2004 Ratapalvelut 9,81 9,46 9,56 Avustavat jl-palvelut 4,25 4,53 4,36 Yht. 14,07 13,99 13,92 Taulukko 5 Raitioliikenteen muut kiinteät kustannukset 16

20,00 Raitioliikenteen muut kiinteät kustannukset M 15,00 10,00 4,25 4,53 4,36 5,00 0,00 9,81 9,46 9,56 2002 2003 2004 Ratapalvelut Avustavat jl-palvelut Kuva 14 Raitioliikenteen muiden kustannusten vertailu 4.3 Metroliikenne Metroliikenteen muista kiinteistä kuluista kiinteistöpalvelut, joihin kuuluu metroasemien ylläpito, kattaa suurimman osan. 2002 2003 2004 Ratapalvelut 9,34 9,63 9,46 Kiinteistöpalvelut 13,22 13,02 12,78 Avustavat jl-palvelut 2,62 2,44 2,37 Yht. 25,18 25,09 24,61 Taulukko 6 Metroliikenteen muut kiinteät kustannukset Metroliikenteen muut kiinteät kustannukset 30,00 25,00 20,00 15,00 10,00 5,00 0,00 2,62 2,44 2,37 13,22 13,02 12,78 9,34 9,63 9,46 2002 2003 2004 Ratapalvelut Kiinteistöpalvelut Avustavat jl-palvelut Kuva 15 Metroliikenteen muiden kustannusten vertailu 17

4.4 Bussiliikenne Bussiliikenteen pysäkkien ym. huolto kuuluu ratapalveluihin. Kustannukset ovat nousseet vuonna 2003 avustavissa joukkoliikennepalveluissa, koska bussiliikenteen liikevaihto suhteessa muihin liikennemuotoihin nousi. Muutokset liikevaihdoissa johtuvat raitio- ja metrovaunujen poistoaikoihin tehdyistä muutoksista. 2002 2003 2004 Ratapalvelut 0,78 0,74 0,79 Avustavat jl-palvelut 10,68 11,02 10,09 Yht. 11,45 11,76 10,88 Taulukko 7 Bussiliikenteen muut kiinteät kustannukset 30,00 Bussiliikenteen muut kiinteät kustannukset M 25,00 20,00 15,00 10,00 5,00 0,00 10,68 11,02 10,09 0,78 0,74 0,79 2002 2003 2004 Ratapalvelut Avustavat jl-palvelut Kuva 16 Bussiliikenteen muiden kustannusten vertailu 4.5 Junaliikenne Junaliikenteen tiedot ovat vuodelta 2004. Avustavat joukkoliikennepalvelut ja ratapalvelut sisältyvät YTV:n maksamiin korvauksiin. 2004 Kiinteistöpalvelut (asemat ja kunnossapito) 2,0 Taulukko 8 Junaliikenteen muut kiinteät kustannukset vuonna 2004 18

5 Vuoden 2004 paikkakilometrikustannusvertailu Vuodelta 2004 voidaan esittää vertailu eri liikennemuotojen paikkakilometrikustannuksista. Tietoja varten liikennemuotojen kokonaiskustannukset on jaettu lasketulla paikkakilometrien määrällä. Paikkakm (milj.) Paikkakmkust Yht. kust. (Milj. ) Taulukko 9 Raitiovaunu Metro Juna Bussi sis. Bussi seutu 652,86 2554,85 951,75 2315,64 2091,35 0,071 0,016 0,049 0,037 0,035 46,11 41,98 46,60 85,67 72,31 Vuoden 2004 paikkakilometrit ja niiden kustannukset Paikkakilometrikustannus liikennemuodoittain 2004, 0,080 0,070 0,060 0,050 0,040 0,030 0,020 0,010 0,000 0,071 0,016 0,049 Raitiovaunu Metro Juna Bussi Hklsisäinen 0,037 0,035 Seutubussi Kuva 17 Vuoden 2004 paikkakilometrikustannusvertailu 19

6 Vuoden 2004 kustannusvertailu liikennevälineeseen nousua kohden Seudun bussiliikenteen kustannus on korkea Helsingin sisäiseen liikenteeseen verrattuna, koska nousuja on seutuliikenteessä noin puolet vähemmän. Kustannus nousijaa kohden 2004, 1,90 1,70 1,50 1,30 1,220 1,579 1,10 0,90 0,81 0,758 0,951 0,70 Raitiovaunu Metro Juna Bussi sis. Bussi seutu Kuva 18 Vuoden 2004 kustannusvertailu nousijaa kohden 7 Vuoden 2004 paikkatuntikustannusvertailu Paikkatuntikustannuksella (kustannus yhden matkustajapaikan tarjoamisesta tunnissa) voidaan verrata kustannuksia eri liikennevälineiden nopeuden ja matkojen pituuden suhteen. Raitiovaunu on hitaampi liikenneväline kuin metro, sillä on lyhempi pysäkkiväli ja raitiovaunumatkat ovat pääosin lyhempiä kuin metromatkat. Paikkatuntikustannus 2004 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 2,74 2,45 0,98 0,85 0,69 Raitiovaunu Metro Juna Bussi sis Bussi Seutu Kuva 19 Vuoden 2004 paikkatuntikustannusvertailu 20

8 Vuoden 2004 matkustajakilometrikustannusvertailu Tietoja varten liikennemuotojen kokonaiskustannukset on jaettu lasketulla matkustajakilometrien määrällä. Raitioliikenteen korkea kustannus johtuu siitä, että raitioliikenteessä tehtävät matkat ovat lyhyitä. Kustannus matkustajakilometriä kohden, 0,450 0,400 0,350 0,300 0,250 0,200 0,150 0,100 0,050 0,000 0,388 0,198 0,157 0,134 0,104 Raitiovaunu Metro Juna Bussi sis. Bussi seutu Kuva 20 vuoden 2004 matkustajakilometrikustannusvertailu 9 Yhteenveto ja johtopäätökset 1. Kuljetusmuotojen välillä on melko suuria eroja yksikkökustannuksissa: metroliikenne on selvästi edullisin tapa kuljettaa ihmisiä lähijunaliikenteen kustannusrakenteessa on heikkouksia, joita tulisi eliminoida raitioliikenne on kalliimpaa kuin muut kuljetusmuodot, koska sen liikennöintinopeudet ovat selkeästi muita kuljetusmuotoja alhaisemmat bussiliikenteen yksikkökustannustasossa tapahtuu todennäköisesti vielä nousua uusien kilpailukierrosten tuloksena, joten kuljetusmuodon edullisuudesta suhteessa lähijunaliikenteeseen ja raitioliikenteeseen ei vielä voida tehdä selkeää arviota. 2. Nopeus on merkittävin selittävä tekijä kustannuseroille, mutta sillä ei selity kaikki. 3. Palvelujärjestelmää pitää kehittää siihen suuntaan, että järjestelmän kokonaiskustannukset tulevat nykyistä edullisemmiksi. Metron voimakas laajentaminen olisi strategisesti perusteltu kehittämislinja. 4. Yksikkökustannusten kehitystä on syytä seurata systemaattisesti jatkossa. Tämän julkaisun päivittäminen vuosittain on tarpeellista. Vertailuaineistojen kerääminen muilta samantyyppisiltä kaupunkiseuduilta olisi hyödyllistä. Päivittäminen ja analysointi on syytä tehdä yhteistyössä indeksisarjojen valmistelutyön kanssa. 21

22

LIITE 1 HKL:n kustannusten sisältöerittely Ajokilometri (Vaunu/Auto/Juna): Liikenteen energia Käyttöenergia (sähkö ja polttoaineet) Voiteluaineet Renkaat ja varaosat Renkaat Pinnoitteet Varaosat Huolto ja korjaus Huoltohenkilöstön ja asentajien palkat Huoltohenkilöstön ja asentajien palkkojen sivukulut Työnjohdon palkat Työnjohdon palkkojen sivukulut Ulkopuolinen huolto Ajotunti (Vaunu/Auto/Juna): Liikennehenkilökunnan palkat Kuljettajien palkat Kuljettajien palkkojen sivukulut Muu vaunuhenkilöstö Muun vaunuhenkilöstön palkkojen sivukulut Ajopäivä (Vaunu/Auto/Juna): Liikennekalusto (kalusto-osuus) Poistot kalustosta Kalustolainan korot Tuottotavoite Yleiskustannukset (kiinteät kulut) Liikennevakuutus Vastuuvakuutus, vakuutusten omavastuu Johdon ja toimihenkilöiden palkat sivukuluineen* 23

Toimitilojen vuokrat ja vastikkeet Matka-, majoitus- ja edustuskulut Muut liike- ja toimistokulut** Poistot kiinteistä rakenteista Poistot koneista Poistot muusta kalustosta Poistot aineet oikeuksista Leasing-vuokrat + muut vuokrat Alihankintana tuotettu liikennepalvelu Tuottotavoite Muut kulut*** Kokonaiskustannukset (muut kiinteät kulut): Ratapalvelut (radat, turvalaitteet, infolaitteet) Kiinteistöpalvelut (asemat ja kunnossapito) Avustavat jl-palvelut**** Lipunmyynti Lipuntarkastus Neuvonta Tiedotus ja markkinointi Joukkoliikenteen suunnittelu Aikataulujen laadinta ja painatus Matkakorttijärjestelmä Muut järjestelmät Muut yleiskulut * sis. ylimmän johdon, hallintohenkilökunnan ja liikennetyönjohdon palkkakulut sivukuluineen ** sis. toimistotarvikkeet, atk-ohjelmat, kirjallisuus toimistokoneet, toimistokalusteet, atklaitteet *** sis. mm. siivoukset, asiantuntijapalvelut (sis. palvelut: kirjanpito, atk-palveluita, jne.) atk-palvelut, terveyspalvelut, koulutuksen, sosiaalitoiminnan, virkapuvut **** jaettu liikevaihdon mukaan eri liikennemuodoille 24

LIITE 2 Tietolähteet Tähän liitteeseen on koottu raideliikenteen kustannusselvitysraportissa käytetyt tietolähteet ja selvennetty tietojen käsittelymenetelmät yksikkökustannusten päivitystä varten. Lopuksi esitetään yhteenveto tietolähteistä ja kustannuskomponenteista sekä tileistä, joita käytetään. Kustannusten sisältöerittely on liitteessä 1. Liikennöintikorvaukset Liikennöintikorvausten yksikkökustannuksia varten tarvittavat tiedot on saatavissa suunnitteluyksikön taloustiimin suoritelaskennasta. Raitiovaunu- ja metroliikenteestä tiedot esitetään vuosittaisina korvaussummina jaettuna linjakilometri-, linjatunti- ja vuoropäiväosaan. Samassa korvausyhteenvedossa esitetään aikataulun mukaiset liikennesuoritemäärät, joita ei käytetä yksikkökustannuslaskuissa. Toteutuneet suoritemäärät, joita käytetään yksikkökustannuksia laskettaessa, saadaan suoritelaskennan vuosittaisesta suoriteraportista kuljetusmuodoittain. Bussiliikenne eroaa raideliikenteestä siten, että kilometrien-, tuntien- ja vuoropäivien korvaussummat saadaan taulukoista, joihin ne ovat eritelty linjoittain. Yksikkökustannukset lasketaan liikennöintikorvauksista ilman muuttuvia kustannuksia. Näitä muuttuvia kustannuksia ovat mm. erinäiset vähennykset tai lisäkorvaukset, sekä bussiliikenteessä ajamattomuudesta tai poikkeavasta kalustosta johtuvat vähennykset. Linja(ajo/vaunu/auto)kilometriosa Linjakilometrin yksikkökustannus lasketaan jakamalla linjakilometrikorvaukset suoritemäärällä. Linja(ajo/vaunu/auto)tuntiosa Henkilötunnin yksikkökustannus lasketaan jakamalla henkilötuntikorvaukset tehtyjen linjatuntien määrällä. Vuoropäiväosa (kalusto) Raitiovaunu- ja metroliikenteessä kaluston osuus lasketaan jakamalla liikennemuodon laskennallinen osa vuoropäivien määrällä. Laskennallinen osa kattaa tuottotavoitteen, kaluston poistot, sekä niihin liittyvät korot. 25

Vuoropäivä (kiinteät kulut) Raitiovaunu- ja metroliikenteessä vuoropäiväosan kiinteisiin kuluihin luetaan liikennemuodon yleiskustannukset, joihin kuuluu mm. vakuutukset kuluineen. Kustannustiedot on saatavissa eri tileiltä, jotka ovat listattuna tämän liitteen lopussa. Vuoropäivän kiinteiden kulujen yksikkökustannus lasketaan jakamalla kustannusten summa vuoropäivien määrällä. Bussiliikenteessä vuoropäivistä maksetaan korvaus, johon kuuluu kaikki liikennemuodon yleiskustannukset, kuten kaluston pääomakulut ja liikennöinnin yleiskulut. Bussiliikenteen todelliset korvaukset lasketaan vähentämällä suoritteiden mukaisista korvauksista ajamatta jääneistä lähdöistä sekä poikkeavasta kalustosta johtuvat sanktiot ja lisäämällä näiden erotukseen mahdolliset lisäkorvaukset sekä desimaaliero, joka useissa tapauksissa on miinusmerkkinen. Vuoropäivä (muut kiinteät kulut) Vuoropäivän muihin kuluihin lasketaan tilaajan kustannukset, joista avustavat joukkoliikennepalvelut kohdistetaan eri liikennemuodoille niiden liikevaihtoon suhteutettuna. Näiden kulujen yksikkökustannus lasketaan myös jakamalla kulujen summa vuoropäivien määrällä. Tätä raporttia varten tiedot saatiin taloussuunnittelusta valmiiksi kohdistettuna eri liikennemuodoille. Raportin materiaali Seuraava lista kattaa materiaalin, jota tarvitaan liikennöintikorvausten yksikkökustannusten laskemiseen tietojen päivityksessä. Raideliikenteessä luvut ovat kokonaissummia jaoteltuna linjakilometri-, linjatunti- ja vuoropäiväosaan. Bussiliikenteessä tiedot ovat taulukkona, johon on listattu suoritetiedot kalustotyypeittäin ja linjoittain sekä maksetut korvaukset linjoittain linjakilometri-, linjatunti- ja vuoropäiväosaan jaoteltuna. Suoritetiedot kuljetusmuodoittain (taloustiimiltä) Nousijat Matkustajakilometrit Linjakilometrit Paikkakilometrit Linjatunnit Vuoropäivät Liikennöintikorvaukset, raideliikenne (taloustiimiltä) Maksetut korvaukset linjakilometreille, linjatunneille ja vuoropäiville sekä kokonaiskorvauksiin vaikuttavat lisäkorvaukset/vähennykset 26

Liikennöintikorvaukset, bussiliikenne (taloustiimiltä) Maksetut liikennekorvaukset linjoittain linjakilometreille, linjatunneille ja vuoropäiville sekä liikennesuoritteet linjoittain ja kalustotyypeittäin sekä kokonaiskorvauksiin vaikuttavat lisäkorvaukset/vähennykset ja ajamattomuudesta/kalustopoikkeavuuksista johtuvat sanktiot (yhteissummat). Muut kulut (taloussuunnittelijoilta, eri tileiltä) Tilaajalle kohdistettavat liikenteenhoidon kustannukset. Näistä avustavat joukkoliikennepalvelut jaetaan liikennemuodoille niiden liikevaihtoihin suhteutettuna (liikennemuodon prosentuaalinen osuus tilaajan koko julkisen liikenteen kuluista.) Tilinumerotiedot on listattu seuraavaksi, sellaisena kuin niitä on vuonna 2003 käytetty. Tilinumerot, raitiovaunuliikenne Komponentti Tilinumero(t) Tulosyksiköt Ratapalvelut (radat, turvalaitteet, infot) 8-alkuiset Avustavat jl-palvelut lipunmyynti 1100, 1201, 1202, 1204, 1221 lipuntarkastus 1211, 1212 neuvonta 1231 tiedotus ja markkinointi 1301-1303 (ei painatukset) joukkoliikenteen suunnittelu SY 1401-1409 (ei 1403-1404) aikataulujen laadinta ja painatus 1404, tiedotuksen painatukset matkakorttijärjestelmä 1403 (mk-osuus), 8241 mk-osuus (omaisuus) muut järjestelmät muut yleiskulut 27

Tilinumerot, metroliikenne Komponentti Tilinumero(t) Tulosyksiköt Ratapalvelut (radat, turvalaitteet, infot) Kiinteistöpalvelut (asemat ja kunnossapito) 8-alkuiset 8-alkuiset Avustavat jl-palvelut lipunmyynti 1100, 1201, 1202, 1204, 1221 lipuntarkastus 1211, 1212 neuvonta 1231 tiedotus ja markkinointi 1301-1303 (ei painatukset) joukkoliikenteen suunnittelu SY 1401-1409 (ei 1403-1404) aikataulujen laadinta ja painatus 1404, tiedotuksen painatukset matkakorttijärjestelmä 1403 (mk-osuus), 8241 mk-osuus (omaisuus) muut järjestelmät muut yleiskulut 28

Tilinumerot, bussiliikenne Komponentti Tilinumero(t) Tulosyksiköt Ratapalvelut (radat, turvalaitteet, infot) 8-alkuiset Avustavat jl-palvelut lipunmyynti 1100, 1201, 1202, 1204, 1221 lipuntarkastus 1211, 1212 neuvonta 1231 tiedotus ja markkinointi 1301-1303 (ei painatukset) joukkoliikenteen suunnittelu SY 1401-1409 (ei 1403-1404) aikataulujen laadinta ja painatus 1404, tiedotuksen painatukset matkakorttijärjestelmä 1403 (mk-osuus), 8241 mk-osuus (omaisuus) muut järjestelmät muut yleiskulut 29

30

LIITE 3 Esimerkkilaskelmia yksikkökustannusten käytöstä Joukkoliikenteen kehittämiseen liittyvässä keskustelussa on paljon kannanottoja eri kuljetusmuotojen edullisuudesta. Seuraavassa on lyhyitä esimerkkilaskelmia muutamasta esillä olevasta keskusteluteemasta. Toivottavasti ne antavat sytykettä jatkaa keskustelua uusimman tiedon pohjalta. Kannattaako bussiliikennettä muuttaa raitioliikenteeksi? Raitioliikenteen ominta aluetta on kantakaupunki, jossa tiivis maankäyttö ja monipuoliset keskustatoiminnot antavat pohjan monipuolisille joukkoliikennepalveluille. Kantakaupungin sisäinen linjasto on raitioliikennepainotteinen. Joitakin bussilinjoja on vielä täydentämässä verkkoa. Metro ja lähijunat hoitavat kantakaupungin sisäisestä liikenteestä pienen osan. Linjan 9 perustamissuunnitelma on hyväksytty. Raitiolinja 9 tulee korvaamaan olemassa olevaa bussiliikennettä. Järjestelyssä kantakaupunkilinjaston liikennöintikustannukset hieman pienenevät, koska linjastorationalisointi vähentää kokonaistarjontaa. Tässä raportissa esitettyjen yksikkökustannusten valossa bussiliikennettä ei kuitenkaan kannata kustannussäästömielessä korvata raitioliikenteellä, jos palvelujen tarjonta säilytetään entisenä. Otetaanpa esimerkki. Linja 18 on pääosin kantakaupungin sisäinen bussilinja, jota hoidetaan nykyisin telibusseilla. Jos linja muutettaisiin nykyinen liikennöinti säilyttäen (samat vuorovälit, liikennöintiaika) raitiolinjaksi, liikennöintikustannukset olisivat vuosittain lähes miljoona euroa nykyistä liikennettä kalliimmat. Kun nykyinen liikenne busseilla maksaa n 1,8 milj., maksaisi se raitioliikenteenä 2,7 milj.. Kustannusnousu olisi noin 50 %. Raitiovaunu on telibussia suurempi yksikkö. Samoin vuorovälein liikennöiden matkustajapaikkojen tarjonta kasvaisi noin 30 %. Edullisempaan ratkaisuun päästäisiin, jos liikennettä harvennettaisiin niin, että paikkatarjonta ei kasva. Silloin vuoroväli ruuhka-aikoinakin olisi vain 13 minuuttia. Raitioliikennevalinta olisi silti edelleen selvästi kalliimpi ja vuorovälit harvat. Tulevaisuudessa tilanne voi tasoittua, kun bussiliikenteen korvaustaso todennäköisesti nousee nykyisestä alihinnoittelutilanteesta kilpailuttamisen edistyessä. Raitioliikenteellä on kuitenkin varsin paljon kirittävää edes tasa-asemiin pääsemiseksi yksikkökustannusasetelmassa. Voitaisiinko tariffirakennetta muuttaa enemmän tuotantokustannuksia huomioivaksi? Nykyinen seudun tariffi on voimakkaasti lippujen hintoja subventoiva. Noin puolet kustannuksista katetaan lipputuloilla. Näin halutaan edistää joukkoliikenteen käyttöä. Politiikka on samansuuntainen kuin muualla Euroopassa suurilla kaupunkiseuduilla ja asiasta vallitsee laaja poliittinen yksimielisys. Subventio on kohdistettu hyvin voimakkaasti kausilippuihin. Arvoliput ja etenkin kertaliput ovat subvention ulkopuolella. 31

Tämä ei ole kuitenkaan ainut subvention kohde. Seudulla on kaksivyöhyketariffi. Hinta vyöhykkeen sisällä on sama matkanpituudesta ja kulkuvälineestä riippumatta. Helsinki on yksi vyöhyke. Lyhyttä matkaa ja edullisia kuljetusmuotoja käyttävät subventoivat voimakkaasti pitkämatkaisia ja kalliimpia kuljetusmuotoja käyttäviä. Tämänkin asetelman hyväksyttävyydestä vallitsee laaja yksimielisyys. Tämän subventoinnin määrää ei ole paljonkaan laskeskeltu. Mielenkiintoista on kuitenkin tietää, millaiseksi esimerkiksi kertalipun hinta muodostuisi, jos siirryttäisiin nykyasetelmasta pelkästään kertalippupohjaiseen joko tasa- tai kilometritariffiin. Nykyinen lipputekniikka voisi tarjota onnistuneita ratkaisuja myös tällaiselle asetelmalle. Tasapuolisuus toteutuisi tässä eri tavalla kuin nykymallissa. Ohessa on kuvaus tariffista, jos myytäisiin vain kertalippuja, joista saaduilla lipputuloilla katettaisiin liikenteen tuotantokustannukset. Tuotantokustannuksiksi on laskettu maksetut korvaukset. Matkan hinta on laskettu keskimääräisillä matkanpituuksilla liikennemuodoittain (sis. alv). Kertalipputariffi tuotantokustannusten mukaan, 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 Raitiovaunu Metro Bussi sis Lautta Kertalipputariffi tuotantokustannusten mukaan kilometriä kohden, 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0,00 Raitiovaunu Metro Bussi sis. Lautta 32

Yksikkökustannusten erilaisuus on havainnollisesti nähtävissä, kun vertailee joukkoliikennejärjestelmän eri linjojen kustannuksia keskenään. Seuraavassa on otettu vertailuun neljän eri kuljetusmuodon edustajina linjat, joiden käyttö on laajaa ja vaikutusalueet varsin suuret. Raitioliikenteen linja 4 on hyvin kuormittunut, tiheävuorovälinen ja reitiltään selkeä. Sen matkustajamäärä on noin 35 000 vuorokaudessa. Bussilinjat 65A ja 66A muodostavat vahvan keskustan läpi liikennöivän linjaparin, jolla on pitkä yhteinen osuus. Matkustajia on vuorokaudessa noin 25 000. Vuosaaren metro on noin puolet metrotarjonnasta. Sitä käyttää noin 85 000 matkustajaa päivässä. Martinlaakson junaryhmä M on metromainen lähiliikenteen palvelu, jota käyttää päivässä noin 34 000 matkustajaa. Alla olevassa taulukossa on kuvattu näiden linjojen vuotuisia käyttömenoja ja yhden matkustajapaikkakilometrin keskihintaa. Metro tuottaa palvelun edullisimmin ja ero muihin kuljetusmuotoihin on varsin suuri. Paikkakilometri Kustannus / paikkakilometri RAITIOLIIKENNE LINJA 4 122 417 000 0,045 BUSSILIIKENNE LINJAT 65, 65A, 66, 156 603 000 0,029 66A METRO VUOSAARI 1 262 222 937 0,007 VR-LÄHILIIKENNE MARTINLAAKSO 242 100 000 0,045 33

34

HKL:n julkaisusarja D 2/2005 Joukkoliikenteen kustannusselvitys 2004 1/2005 Henkilöstöraportti 2004 2/2004 Henkilöstöraportti 1/2004 Ympäristöraportti 3/2003 Kokemuksia kesän 2003 liikennemuutoksista 2/2003 Raitioliikenteen häiriötiedotus, 1. vaihe 1/2003 JL Digi info: Toteutusmahdollisuuksien selvittäminen 250 Helsinginjoukkoliikennepysäkin varustaminen matkustajanäytöllä, 1. vaihe HELSINGIN KAUPUNGIN LIIKENNELAITOS www.hkl.fi