Linja-autopysäkkien varusteet, laatuvaatimukset. Suunnittelu- ja toteuttamisvaiheen ohjaus

Linja-autopysäkkien varusteet, laatuvaatimukset Suunnittelu- ja toteuttamisvaiheen ohjaus

Linja-autopysäkkien varusteet, laatuvaatimukset 1 Linja-autopysäkkien varusteet, laatuvaatimukset Suunnittelu- ja toteuttamisvaiheen ohjaus Tiehallinto Helsinki 2004

2 Linja-autopysäkkien varusteet, laatuvaatimukset Kannen kuva: Sito-konsultit Oy, kuten myös kaikki muutkin julkaisun kuvat ISBN 951-803-318-8 TIEH 2000014-04 Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISBN 951-803-319-6 TIEH 2000014-v-04 Edita Prima Oy Helsinki 2004 Julkaisua myy/saatavana: asiakaspalvelu.prima@edita.fi Faksi 020 450 2470 Puhelin 020 450 011 TIEHALLINTO Tekniset palvelut Opastinsilta 12 A PL 33 00521 HELSINKI Puhelinvaihde 0204 22 150

Linja-autopysäkkien varusteet, laatuvaatimukset MUU OHJAUS 3 30.6.2004 2034/1999/20/73 VASTAANOTTAJA Tiepiirit SÄÄDÖSPERUSTA TieL 117 KOHDISTUVUUS Tiehallinto KORVAA/MUUTTAA VOIMASSA 1.9.2004 alkaen toistaiseksi ASIASANAT Pysäkit, Laatuvaatimukset Linja-autopysäkkien varusteet, laatuvaatimukset Tämä julkaisu sisältää ohjeita yleisten teiden linja-autopysäkkien varusteiden valintaan ja laatuvaatimukset varusteille. Pääpaino julkaisussa on odotuskatoksen laatuvaatimuksissa. Ohje on laatuaan ensimmäinen. Ohje perustuu muun muassa varusteiden talvihoitoa koskeviin tutkimuksiin, muihin saatuihin kokemuksiin ja varustetoimittajilta saatuihin kommentteihin. Varusteiden toimivuutta seurataan ja ohjetta tarkistetaan tarvittaessa. Julkaisu on tarkoitettu tilaajille, suunnittelijoille ja varustetoimittajille. Apulaisjohtaja Liikennetekniikka Pauli Velhonoja Tieinsinööri Jukka Lehtinen LISÄTIETOJA JAKELU/MYYNTI Jukka Lehtinen www.tiehallinto.fi Tiehallinto, liikennetekniikka asiakaspalvelu.prima@edita.fi Puh. 0204 22 5741 Faksi 020 450 2470

4 Linja-autopysäkkien varusteet, laatuvaatimukset TIEDOKSI TIEDOKSI LIITTEITTÄ TP, S, HA, LP Suomen kuntaliitto Liikenne- ja viestintäministeriö Pekka Liimatainen Matti Holopainen Kari Lehtonen Osmo Anttila Mari Siikonen, LT-konsultit Oy Jyrki Paavilainen, Sito-konsultit Oy Linja-autoliitto ry Paikallisliikenneliitto ry Bussialan kehittämispalvelut Oy Tiekonsultit Varustetoimittajat Oppilaitokset Suurimmat kaupungit

Linja-autopysäkkien varusteet, laatuvaatimukset 5 ESIPUHE Tiehallinto on laatinut ohjeen linja-autopysäkkien varusteiden laatuvaatimuksista. Pysäkkikokonaisuuden suunnittelu ja varusteiden tarpeellisuuden arviointia on ohjeistettu Tiehallinnon julkaisussa Linja-autopysäkit, TIEH 2100015 02. Pysäkkivarusteelta vaadittavat laatuvaatimukset muodostuvat käyttövaatimuksista, toimivuusvaatimuksista ja esteettisistä vaatimuksista. Ohjeen laadintaan on osallistunut Tiehallinnossa työryhmä Jukka Lehtinen teknisistä palveluista, Matti Holopainen palveluiden suunnittelusta ja Pekka Liimatainen Turun tiepiiristä. Konsulttina työssä on toiminut Jyrki Paavilainen Sito-konsultit Oy:stä ja Mari Siikonen LT-Konsultit Oy:stä. Helsingissä kesäkuussa 2004 Tiehallinto

6 Linja-autopysäkkien varusteet, laatuvaatimukset

Linja-autopysäkkien varusteet, laatuvaatimukset 7 Sisältö 1 LINJA-AUTOPYSÄKIN VARUSTEET 9 2 KÄYTTÖVAATIMUKSET 10 2.1 Yleistä 10 2.2 Matkustajat 10 2.3 Linja-autoliikenne 10 2.4 Tienpitäjä 10 2.5 Muut tienkäyttäjät 11 2.6 Sijaintipaikka 11 3 TOIMIVUUSVAATIMUKSET 12 3.1 Yleistä 12 3.2 Odotuskatos 12 3.2.1 Mitoitus 12 3.2.2 Rakenne 12 3.2.3 Perustaminen 13 3.3 Penkki ja nojailutanko 13 3.4 Informaatio 14 3.5 Roskasäiliö 14 3.6 Pyöräpysäköinti 14 3.7 Valaistus 14 3.8 Esteettömyys 14 3.9 Katosten rakennetekninen mitoitus 14 3.9.1 Yleistä 14 3.9.2 Tuulikuorma 15 3.9.3 Aurauslumikuorma 15 3.9.4 Iskunkestävyys ja ilkivalta 15 3.9.5 Oma, veden ja lumen paino 15 3.9.6 Henkilökuorma 16 3.10 Materiaalit, kiinnitykset ja pintakäsittelyt 16 3.10.1 Yleistä 16 3.10.2 Teräs 16 3.10.3 Alumiini 16 3.10.4 Ruostumaton teräs 16 3.10.5 Lasi 16 3.10.6 Muovi 17 3.10.7 Betoni 17 3.10.8 Puu 17 4 ESTEETTISET VAATIMUKSET 18 4.1 Esteettisen laadun periaatteita 18 4.2 Pysäkkialue kokonaisuutena 18 4.3 Pysäkkivarusteiden esteettisen laadun varmistaminen 18 4.4 Esteettisen laadun varmistaminen urakka- ja rakennusvaiheessa 19 5 PYSÄKKIVARUSTEIDEN HANKINTA 20 5.1 Yleistä 20 5.2 Hankintamenettelyt 20 5.3 Takuu 20 6 VIITTEET 21

8 Linja-autopysäkkien varusteet, laatuvaatimukset

Linja-autopysäkkien varusteet, laatuvaatimukset 9 LINJA-AUTOPYSÄKIN VARUSTEET 1 LINJA-AUTOPYSÄKIN VARUSTEET Linja-autopysäkkien tavoitteellinen vähimmäisvarustetaso yleisillä teillä on esitetty Tiehallinnon linjaautopysäkkien suunnittelua käsittelevässä ohjeessa /1/. Katoksellisen pysäkin varustukseen kuuluvat odotuskatos (1), penkki (2), nimikyltti (3), pysäkin numero (4) ja matkustajainformaatioteline (5). Tapauskohtaisesti valittavia varusteita ovat; roskasäiliö (6), pyöräpysäköinti (7), valaistus (8), nojailutanko (9) ja ulkopenkki (10). Linjakilpien ja muun matkustajainformaation lisääminen tulee huomioida telineitä valittaessa. Pysäkin numeroinnissa tulee noudattaa DigiStop järjestelmää. Tieliikennelain mukaisesti pysäkillä on oltava aina pysäkin liikennemerkki (11). Mainosten sijoittamisessa linja-autopysäkeille noudatetaan tienvarsimainonnasta annettuja ohjeita /2/. Kuva 1. Linja-autopysäkin varusteet.

10 Linja-autopysäkkien varusteet, laatuvaatimukset KÄYTTÖVAATIMUKSET 2 KÄYTTÖVAATIMUKSET 2.1 Yleistä Käyttövaatimuksilla tarkoitetaan tässä vaatimuksia, jotka muodostuvat matkustajien, linja-autoliikenteen, tienpitäjän ja muiden tienkäyttäjien tarpeista. Lisäksi käyttövaatimuksiin vaikuttaa pysäkin sijaintipaikka. Käyttövaatimukset ovat lähtökohta varusteiden tarpeen ja varustetason määrittämiselle. 2.2 Matkustajat Pysäkkivarusteiden tulee suojata matkustajia sateelta, tuulelta ja liikenteen aiheuttamilta roiskeilta. Matkustajalle tulee lisäksi antaa mahdollisuus levähtää ja sijoittaa matkatavarat odotuksen ajaksi. Matkustajan kannalta tärkeitä ominaisuuksia ovat myös turvallisuuden tunne ja viihtyisyys. Pysäkin tulee palvella kaikkia käyttäjäryhmiä. Ratkaisuiden tulee olla esteettömiä ja selkeitä. Esteettömyyden kannalta hyvä palvelutaso saavutetaan, kun ratkaisut suunnitellaan erityisesti erityisryhmien kuten liikuntaesteisten, iäkkäiden, näkövammaisten ja lastenvaunujen kanssa liikkuvien näkökulmasta. Käyttäjäryhmät asettavat erilaisia varusteisiin kohdistuvia vaatimuksia. Työ- ja asiointimatkustajien kannalta tärkeitä varusteita ovat perusvarustuksen lisäksi ainakin roskasäiliö. Pysäkille saavutaan usein saatettuna tai henkilöautolla tai pyörällä. Erityisesti nuorison paljon käyttämillä pysäkeillä varusteiden ilkivallankestävyyteen tulee kiinnittää huomiota. Vapaa-ajan matkustajat ovat satunnaisemmin pysäkkiä käyttäviä, jolloin hyvän liikenneinformaation tarve korostuu. Heillä voi olla mukanaan matkatavaraa tai lemmikkieläin ja heidät saatetaan usein pysäkille. 2.3 Linja-autoliikenne Pysäkkivarustelu vaikuttaa linja-autoliikenteen sujuvuuteen ja imagoon sekä matkaketjun yhtenäisyyteen. Varusteiden suunnittelun ja varustetason valinnan yhteydessä tulee tehdä yhteistyötä joukkoliikennepalveluiden tuottajien kanssa. Hankinnan valmisteluvaiheessa tulee pääasiallisen matkustajaryhmän lisäksi selvittää ainakin pysäkin toiminnallinen asema, vuoromäärät, pysäkillä jaettavan informaation tarve sekä mahdollisuuksien mukaan nousija- ja poistujamäärät. Nämä yhdessä määräävät pysäkillä tarvittavan varustetason. Pysäkit jaetaan Tiehallinnon linja-autopysäkkien suunnittelua käsittelevän ohjeen mukaan peruspysäkkeihin, kaupunkiliikennepysäkkeihin ja pikavuoropysäkkeihin /1/. Lisäksi tulee ottaa huomioon tärkeät linjojen vaihtopysäkit. Pikavuoropysäkeillä on pitkämatkaisen joukkoliikenteen käyttäjiä ja ne sijaitsevat keskeisillä paikoilla suhteessa maankäyttöön ja joukkoliikennejärjestelmään. Pikavuoropysäkkien varustetasoa määriteltäessä tulee ottaa huomioon etenkin matkatavaroiden käsittelytarve, informaation tarve ja saattoja noutotarve. Vaihtopysäkkien osalta tulee erityisesti huomioida informaation tarve, vaihtopysäkkialueen yhtenäisyys ja selkeys sekä liityntäpysäköintitarve. Peruspysäkkien osalta varustetason määrittävät lähinnä matkustajaryhmät ja määrät. Informaation tarpeen nykytilanteen lisäksi tulee selvittää tulevaisuuden tarpeet sekä mahdolliset muutokset vuoromäärissä ja joukkoliikennepalvelussa. Näin pystytään varautumaan muun muassa sähköisen matkustajainformaation edellyttämien laitteiden sijoittamiseen pysäkille. 2.4 Tienpitäjä Tienpitäjän kannalta lähtökohtana on linja-autoliikenteen toimintaedellytyksistä huolehtiminen kokonaistaloudellisesti, investoinnit sekä hoito ja ylläpito huomioiden. Pysäkkivarusteilta tulee voida odottaa vähintään 15 vuoden käyttöikää normaalissa käytössä (matkustajat ja kunnossapito) ilman mittavia korjaustöitä. Odotuskatoksen osalta hankintakustannuksen osuuden elinkaarikustannuksesta arvioidaan olevan tällöin reilu kolmannes (Kuva 2). Hoidon ja ylläpidon kustannukset on esimerkissä diskontattu hankintavuoteen.

Linja-autopysäkkien varusteet, laatuvaatimukset 11 KÄYTTÖVAATIMUKSET Pysäkin varusteiden tulee mahdollistaa tien ja varusteiden hoito- ja ylläpitoluokan mukaisen laatutason saavuttaminen taloudellisesti. Pysäkkivarustuksen tulee soveltua myös mahdolliseen, tapauskohtaisesti sovittuun korkeampaan hoidon tai ylläpidon laatutasotavoitteeseen. 2.5 Muut tienkäyttäjät Pysäkkivarusteiden tulee olla turvallisia kaikkien tiellä liikkujien kannalta. Varusteet eivät saa törmäystilanteessa aiheuttaa vaaraa ajoneuvossa olijoille. Osien kiinnitysten tulee olla sellaisia, ettei osien irrottaminen onnistu normaalein käsityökaluin. Varusteet eivät saa heijastaa valoa tiellä liikkujille vaarallisesti. 2.6 Sijaintipaikka Pysäkkien varustetason ja mitoituksen tulee sopia pysäkin toiminnalliseen asemaan, käyttäjämääriin ja ympäristöön. Pysäkkivarusteiden valinnassa huomioidaan sijaintipaikan sääolosuhteet hetkellisesti ja koko käyttöiän aikana. Sääolosuhteiksi käsitetään vuodenaikojen vaihtelut ja tiesääolosuhteet. Pysäkkivarusteiden tulee kestää normaali ilkivalta sijaintipaikka huomioiden. Varusteiden rikkoutuneet osat tulee pystyä vaihtamaan ja töhryt tulee voida poistaa taloudellisesti. Kuva 2. Esimerkki odotuskatoksen elinkaarikustannusten muodostumisesta. Esimerkin katos vastaa laadultaan teollisesti valmistettua nykyisin yleisesti käytettyä katosta.

12 Linja-autopysäkkien varusteet, laatuvaatimukset TOIMIVUUSVAATIMUKSET 3 TOIMIVUUSVAATIMUKSET 3.1 Yleistä Tässä ohjeessa esitettävät laatuvaatimukset ovat luonteeltaan toimivuusvaatimuksia, joissa kuvataan varusteen toiminnalta vaadittava laatutaso. Vaatimusten täyttymisestä vastaa varustetoimittaja. Vaatimukset on jaettu osalle vaatimuksia luokkiin A ja B, joista luokka A on vaativampi. Luokkien käytöstä on esitetty suositukset. 3.2 Odotuskatos 3.2.1 Mitoitus Katoksen mitoitus määräytyy käyttäjien tilatarpeiden ja katoksen perustehtävän eli säältäsuojaavuuden perusteella. Katoksen tulee täyttää kuvassa 3 esitetyt sisätilan vähimmäismitat. Minimikokoista suuremmat katokset mitoitetaan tapauskohtaisesti huomioiden mm. odotettavissa oleva samanaikainen käyttäjämäärä. Suurempaa katosta voidaan perustella myös väljyyden tuomana palvelutason paranemisena. 3.2.2 Rakenne Katoksen tulee suojata matkustaja sateelta ja tuulelta sekä roiskeilta. Katoksen tulee olla rakenteeltaan sellainen, että matkustaja voi nähdä saapuvan linja-auton poistumatta katoksen sisältä ja linjaauton kuljettaja voi havaita katoksen sisällä olevat matkustajat. Suojavaikutuksen aikaan saamiseksi katoksessa tulee olla vähintään katto, takaseinä ja kaksi sivuseinää. Seinien alaosa suositellaan varustettavan noin 400 mm korkealla ns. potku-listalla ja jätettävän avoimeksi noin 50 100 mm. Alaosan avoimuudella parannetaan ilmanvaihtoa ja vähennetään seinien huurtumista. Katokseen tai sen rakenneosiin ei saa kertyä vettä missään muodossa. Katolle satava ja sulava vesi, lumi ja jää poistetaan muotoilemalla katto tiestä ja katoksen kulkuaukosta poisviettäväksi tai johtamalla vesi katolta juoksuputkella maastoon. Kuivatuksen varmistamiseksi ja esimerkiksi lastenvaunujen tai pyörätuolin ajoradalle vierimisen estämiseksi tulee katoksen lattian (odotustilan jatke) olla auton ajotilasta poispäin viettävä tai harjakalteva 1,5 2,0 % kaltevuudella. Katoksen tulee kestää tien talvihoidon laatuvaatimusten edellyttämä hoitotyö, sekä tienpidossa yleisesti käytettävien kemikaalien ja kiviainesten aiheuttamat rasitukset. Katos ja siihen kiinnitetyt varusteet eivät saa vaikeuttaa tien koneellista talvihoitoa. Katoksen materiaalit ja rakenne tulee valita siten, että ne ovat kunnossapidettävissä taloudellisesti (pesu, töhryjen poisto ja rakenneosien vaihto). Rakenneosien tulee olla yleisesti saatavilla. Kuva 3. Odotuskatoksen sisätilan vähimmäismitoitus.

Linja-autopysäkkien varusteet, laatuvaatimukset 13 TOIMIVUUSVAATIMUKSET Luokka A Katosrakenne on puoliavoin ja katoksessa on myös etuseinä (kuva 4). Katoksen sisälle kuljetaan etuseinässä olevasta aukosta, jonka vähimmäisleveys on 800 mm. Luokka B Katosrakenne on etupuoleltaan kokonaan avoin (kuva 5). Tilan puutteen vuoksi sivuseinät voidaan korvata kapeilla (300 400 mm) seinämillä tai katoksen yläreunaan sijoitettavilla seinämäviisteillä. Luokkaa B käytetään yleisten teiden pysäkeillä silloin, kun odotusajat ovat lyhyitä, tila pysäkin sivusuunnassa on pieni tai ympäristön perusteella sään suojaavuudesta voidaan tinkiä (esim. alhaiset ajonopeudet tai ympäristön rakenteet antavat hyvin suojaa). Muulloin käytetään luokkaa A. 3.2.3 Perustaminen Perustamistapa on valittava siten, että katos pysyy paikallaan eikä perustuksesta aiheudu katokselle ylimääräisiä kuormia. Perustuksena suositellaan käytettäväksi valmiiksi pintakäsiteltyä teräsbetonilaattaa tai pilariperustusta, esimerkiksi esivalmistettua sähköpylväsperustuselementtiä. Pilariperustusta käytettäessä katoksen sisällä oleva odotustila tulee päällystää pysäkkilevennystä vastaavalla materiaalilla. Perustuksen valinnassa tulee huomioida katosrakenteen siirrettävyys. Suurissa katoksissa tarvittava perustamistapa valitaan ja mitoitetaan RIL 121 1988 Pohjarakennusohjeet mukaisesti /3/. Pitkissä rakenteissa pohjaolosuhteet tutkitaan pohjatutkimuksin ja perustaminen suunnitellaan tapauskohtaisesti. 3.3 Penkki ja nojailutanko Katoksessa tulee olla aina penkki, jonka lisäksi katokseen voidaan sijoittaa myös nojailutanko. Vilkkailla pysäkeillä voidaan katoksen ulkopuolelle sijoittaa toinen penkki. Penkin ja nojailutangon tulee soveltua kaikenkokoisille käyttäjille. Kuva 4. Esimerkki puoliavoimesta katosrakenteesta (luokka A). Kuva 6. Esimerkkejä penkin ja nojailutangon mitoituksesta. Kuva 5. Esimerkki avoimesta katosrakenteesta (luokka B).

14 Linja-autopysäkkien varusteet, laatuvaatimukset TOIMIVUUSVAATIMUKSET 3.4 Informaatio Odotuskatoksessa tulee olla teline aikataululle ja muulle matkustajainformaatiolle. Telineen koko ja lukittavuus ratkaistaan tapauskohtaisesti. Telineen tulee olla rakenteeltaan helppokäyttöinen ja huurtumaton. Teline sijoitetaan katselukorkeudelle. Pysäkkimerkin ja siihen liittyvien lisäkilpien ja liikenneinformaation osalta noudatetaan Tiehallinnon linja-autopysäkeistä /1/ ja liikennemerkkien rakenteesta ja pystytyksestä annettuja ohjeita /5/. Mahdollinen sähköinen matkustajainformaatio edellyttää yleensä katoksen rakenteiden erikoissuunnittelua niihin sijoitettavan näyttötaulun osalta. 3.5 Roskasäiliö Roskasäiliö sijoitetaan katoksen ulkopuolelle. Suositeltava roskasäiliön materiaali on teräs. Roskasäiliön tulee olla lukittava ja se on varustettava erillisellä tupakka-astialla. 3.6 Pyöräpysäköinti Pyöräpysäköinnin tarve ja paikkamäärä arvioidaan tapauskohtaisesti. Pyöräpysäköinnin tarveharkinnassa ja sijoittamisessa noudatetaan kevyen liikenteen suunnittelua käsittelevää ohjeistusta /6/. Pyöräpysäköinti tulee varustaa runkolukittavin pyörätelinein. Sijoitettaessa pyöräpysäköinti katokseen noudatetaan rakenteiden osalta odotuskatoksen laatuvaatimuksia soveltuvin osin. Pyöräkatoksen vapaa kulkukorkeus on vähintään 2100 mm ja syvyys vähintään 2000 mm. Korkeus voi olla pienempi osissa, joihin käyttäjän ei tarvitse mennä katosta käyttäessään. 3.7 Valaistus Odotus- ja pyöräkatoksen valaistuksella parannetaan matkustajien turvallisuutta, havaittavuutta ja viihtyvyyttä. Luokka A Katos valaistaan rakenteeseen sijoitettavalla valaisimella. Valaisimen tulee valaista myös informaatiotaulu. Valaisin ei saa häikäistä tiellä liikkujaa tai pysäkin käyttäjää. Valaistusvoimakkuuden tulee olla vähintään 50 luksia. Luokka B Katoksessa ei ole omaa valaistusta. Pysäkkialueen valaistuksena toimii mahdollinen tievalaistus. Luokkaa A käytetään kohteissa, joissa sähkön saanti on mahdollista kohtuullisin kustannuksin. Muualla käytetään luokkaa B. 3.8 Esteettömyys Pysäkkivarusteiden tulee olla helppokäyttöisiä ja turvallisia kaikille matkustajaryhmille. Esteettömyyden osalta pysäkkivarusteilta edellytetään Suomen Rakentamismääräyskokoelman osan F1, Liikkumisesteetön rakentaminen /7/ mukaisesti seuraavaa: Vapaa kulkukorkeus on vähintään 2100 mm ja kulkuväylien leveys vähintään 800 mm. Katoksessa tai katoksen ja ajoradan välillä ei ole yli 20 mm:n kynnystä. Pysäkkivarusteiden tulee olla helposti havaittavia. Läpinäkyvät pinnat tulee varustaa huomioraidoilla tai muilla huomiomerkeillä. Pysäkkivarusteet eivät saa aiheuttaa vaaraa törmäystilanteessa. Varusteissa ei saa olla pysty- tai sivusuunnassa kulkuväylille ulottuvia rakenteita. 3.9 Katosten rakennetekninen mitoitus 3.9.1 Yleistä Katosten rakenteiden tulee kestää normaaleja rasituksia rikkoontumatta. Lisäksi niiden rakenteet eivät itsessään tai rikkoontuneenakaan saa aiheuttaa välitöntä vaaraa matkustajille.

Linja-autopysäkkien varusteet, laatuvaatimukset 15 TOIMIVUUSVAATIMUKSET Katosten (odotuskatos ja pyöräkatos) rakennetekninen kestävyys varmistetaan yleisesti käytössä olevien kuormitusohjeiden mukaisesti. Vaatimusten täyttymisestä vastaa varustetoimittaja. Katokset tulee mitoittaa RIL 144 2002 Rakenteiden kuormitusohjeen mukaisesti kohdissa 3.9.2. 3.9.6. esitetyille kuormille /8/. Rakennetekniset vaatimukset perustuvat edellä mainittuun ohjeeseen ja soveltuvin osin meluesteille annettuihin rakenneteknisiin vaatimuksiin (EN 1794, Road traffic noise reducing devices Non acoustic performance) /9/. 3.9.2 Tuulikuorma Tuuli ei saa murtaa tai taivuttaa liikaa mitään katoksen osaa. Mikäli tarkempi, tapauskohtainen mitoitus halutaan välttää, tuulikuormaksi valitaan 1,0 kn/m² ja silloilla ja muilla erityisen tuulisilla paikoilla 1,6 kn/m². Lisäksi tulee huomioida lähellä ajavan raskaan liikenteen eriaikaisesti tuulen kanssa aiheuttama imu tai paine, 0,8 kn/m². 3.9.3 Aurauslumikuorma Aurauslumikuorma ei saa aiheuttaa vaurioita katoksen rakenteeseen. Katos sijaitsee yleensä niin lähellä aurattavaa tietä (< 7,0 m), että aurauksessa lentävän lumen aiheuttama kuorma voi olla tuulikuormaa suurempi. Tuulikuorma ja aurauslumikuorma eivät vaikuta yhtä aikaa. Jos katoksen etäisyys ajoradan reunasta on poikkeuksellisesti alle 1 m, tulee katos mitoittaa tapauskohtaisesti. Aurauslumikuorma jakaantuu tasan 2 m x 2 m alalle, jonka yläreunan korkeus tien pinnasta on enintään 2,5 m. Epäedullisin kuorman sijainti on määräävä. Luokka A Aurauslumikuorma on aurausnopeudella 50 km/h 10 kn, kun etäisyys tien reunasta on 1-4 m. 3.9.4 Iskunkestävyys ja ilkivalta Luokka A Katoksen tulee kestää 500 Nm isku. Tämä voidaan osoittaa meluesteitä koskevan standardin EN 1794 2:2003 liitteessä B esitetyllä testillä. Testissä 45 kg teräväreunainen metallikappale pudotetaan heilurin varassa siten, että narun pituus on 4 m ja lähtökorkeus on 1,1 metriä iskukohdan yläpuolella. Isku kohdistuu kappaleeseen vaakasuorassa. Testin läpäiseminen edellyttää luokan 3 saavuttamista: 0,5 kj isku, tulos C (ei irtoavia osia). Testi kuvaa äärimmäistä ilkivaltaa. Katoksen rakenneosia ei voi irrottaa vakiotyökaluilla. Luokka B Katoksen tulee kestää tavanomaiset iskut huomioiden katoksen sijaintipaikka. Materiaaleiksi ja rakenteiksi voidaan valita tuotteita, joista on hyviä kokemuksia vastaavanlaisissa käyttötilanteissa. Luokkaa A käytetään ilkivallalle erityisen alttiissa kohteissa. Muualla käytetään luokkaa B. Peruste luokan A käytölle voi esimerkiksi olla ilkivallan kestoltaan heikomman katoksen jatkuva rikkominen. 3.9.5 Oma, veden ja lumen paino Katoksen on kestettävä oma ja siihen mahdollisesti kertyvän veden ja lumen paino murtumatta tai taipumatta siten, että taipumasta aiheutuu vaaraa tai taipuma heikentää katoksen kestävyyttä. Lumikuorma huomioidaan erikseen kattorakenteen mitoituksessa. Katon tulee kestää Suomessa alueellisesti esiintyvä peruslumikuorma. Oma, veden ja lumen paino sekä aurauslumikuorma vaikuttavat yhtä aikaa. Luokka B Aurauslumikuorma on 0 kn, kun oletetaan, ettei aurauslumi osu katokseen.

16 Linja-autopysäkkien varusteet, laatuvaatimukset TOIMIVUUSVAATIMUKSET 3.9.6 Henkilökuorma Henkilökuorman osalta käytetään mitoittavana kuormituksena tungoskuormaa. Katosten seinärakenteiden, penkkien ja mahdollisten kaiteiden ja nojailutankojen tulee kestää pistekuorma 0,3 kn ja viivakuorma 1,5 kn/m. 3.10 Materiaalit, kiinnitykset ja pintakäsittelyt 3.10.1 Yleistä Katoksen materiaalit ja kiinnitysratkaisut voidaan valita rakenneteknisen mitoituksen puitteissa lähes vapaasti. Varusteiden sisältämät materiaalit on kuvattava yleisin materiaalinimikkein. Varusteista ei saa irrota haitallisia aineita. Myrkyllisistä palamiskaasuista on varoitettava tuoteselosteessa. Kohdissa 3.10.2. 3.10.8 on esitetty pysäkkivarusteissa yleisesti käytettyjen materiaalien ominaisuuksia. 3.10.2 Teräs Teräs on runkorakenteena luja, mahdollistaen sirot rakenteet ja lähes vapaan muotoilun. Täydentävänä rakenteena terästä voidaan käyttää esimerkiksi ohutlevynä (pelti). Teräksen liitokset tehdään hitsaamalla, pulttaamalla tai niittaamalla. Hitsiliitokset tulee tehdä ennen sinkitystä ja ruostesuojaluokkana tulee olla L. Teräksen suurin ongelma on korroosionkestävyys. Teräsrakenteiden pintakäsittelynä suositellaan käytettävän yhdistettyä kuumasinkitystä ja maalausta. Toissijaisena vaihtoehtona käytetään pelkkää kuumasinkitystä. 3.10.3 Alumiini Runkorakenteena alumiini on lujahko, vaatien kuitenkin terästä paksummat rakenteet. Standardiprofiileja on vähän, mutta erikoisvalmisteisia profiileja voidaan valmistaa lähes rajattomasti. Täydentävänä rakenteena alumiinia voidaan käyttää levynä. Alumiinin liitokset toimivat parhaiten varta vasten suunnitelluin liitoskappalein. Alumiinin pintakäsittelynä suositellaan käytettäväksi jauhemaalausta. Jauhemaalaus on hyvin kestävä pinnoite, mutta sen kiiltoastetta ei voi säätää. Keltakromatointi parantaa maalipinnoitteen kestävyyttä. Alumiinia voidaan käyttää myös pinnoittamattomana. 3.10.4 Ruostumaton teräs Ruostumattomalla teräksellä on normaalin teräksen ominaisuudet runkorakenteena ja täydentävänä rakenteena, mutta se on huomattavasti kalliimpi materiaali. Lisäksi ruostumattoman teräksen hitsaaminen on vaikeaa ja kallista. Ruostumattoman teräksen etuna on sen korroosionkestävyys sellaisenaan. Pinta voidaan viimeistellä esimerkiksi kiillottamalla tai harjaamalla. Pintakäsittely pysyy ruostumattomassa teräksessä huonosti. 3.10.5 Lasi Lasi on erittäin yleinen materiaali katosten täydentävänä rakenteena. Lasin ja muiden rakenneosien liitokset toimivat parhaiten varta vasten suunnitelluin liitoskappalein. Tällaisia ovat esimerkiksi lasin läpi kiinnitetyt teräskonsolit. Lasia voidaan värjätä tai kuvioida lähes rajattomasti. Katoksissa käytetään yleisesti sekä laminoitua että karkaistua lasia. Laminoitu lasi ei putoa alas rikkoontuessaan vaan kahden lasiruudun väliin laminoitu kalvo kannattaa lasin säröistä huolimatta. Karkaistu lasi kestää hyvin ilkivaltaa, mutta ei ole rikkoontumaton. Sopiva isku voi pudottaa koko lasiruudun alas pieninä palasina. Lasirakenteiden osalta noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa F2, Rakennuksen käyttöturvallisuus /10/ ja ohjetta RIL 198 2001, Valoaläpäisevät rakenteet /11/. Lasiset seinärakenteet tulee aina merkitä huomioraidoin tai vastaavin merkinnöin.

Linja-autopysäkkien varusteet, laatuvaatimukset 17 TOIMIVUUSVAATIMUKSET 3.10.6 Muovi Runkomateriaalina muovia voidaan käyttää lasikuituvahvisteisena ja rakenteiden muotoilumahdollisuudet ovat lähes vapaat. Täydentävänä rakenteena muovia voidaan käyttää esimerkiksi levynä. Polykarbonaatti (yleensä e 6 mm) on uutena lasimaisen kirkas, läpinäkyvä materiaali, mutta herkkä naarmuuntumaan. Lisäksi UV-säteily ja puhdistusaineet harmaannuttavat sen nopeasti. Akryyli (yleensä e 12 mm) on alttiimpi iskuille, mutta himmenee polykarbonaattia hitaammin. Myös akryylipinnoitettua polykarbonaattia voidaan käyttää. Muovin tarvittava materiaalipaksuus riippuu iskukokeen tuloksesta, jossa muun muassa pinnan leveys on vaikuttavana tekijänä. Muovin liitokset voidaan tehdä esimerkiksi erillisillä liitososilla ja muovin pinta voidaan värjätä haluttuun värisävyyn jo valmistusvaiheessa. 3.10.8 Puu Puu on runkorakenteena melko raskas, mutta se mahdollistaa lähes rajattomat muotoiluvaihtoehdot. Puuta voidaan käyttää myös täydentävänä rakenteena esimerkiksi laudoituksena tai levynä. Puurakenteiden liitokset ovat katoksissa vaikeita ja helposti karkeita (esim. ruuviliitokset). Kauniit liitokset (salvokset) ovat työläitä ja nostavat kustannuksia. Puun suurin ongelma on säänkestävyys. Varsinkin UV-säteet kuluttavat pintaa nopeasti ja hyvä lahonesto- sekä säänestokäsittely ovat tarpeellisia. Maalipinta kestää kuultokäsittelyä paremmin, mutta puun olemus menetetään. Lahontorjunnan tavoitekestoaika on 15 vuotta /12/. Varusteissa ei saa käyttää CCA kyllästettyä puuta. Läpinäkyvät seinärakenteet tulee aina merkitä huomioraidoin tai vastaavin merkinnöin. 3.10.7 Betoni Betoni on yleinen rakennusmateriaali, mutta nykyään vähän käytetty katosrakennelmissa. Betonirakenne voi olla paikalla valettu tai esivalmistetuista elementeistä koottu. Elementtirakenteissa liitokset tehdään erikoiskappalein. Betoni voidaan läpivärjätä kivi- tai sidosaineella. Pinta voidaan myös maalata. Betoni on rakenteena niin jäykkä, ettei sen käyttöä suositella pysäkkivarusteissa liikenneturvallisuussyistä, kun tiellä ajetaan yli 60 km/h nopeudella lähimmällä ajokaistalla. Lisäksi pienissä rakenteissa betoni antaa raskaan vaikutelman.

18 Linja-autopysäkkien varusteet, laatuvaatimukset ESTEETTISET VAATIMUKSET 4 ESTEETTISET VAATIMUKSET 4.1 Esteettisen laadun periaatteita Tärkeimmät tavoitteet esteettisesti onnistuneen pysäkin saavuttamiseksi ovat sopivuus ympäristöön, yhtenäinen arkkitehtoninen kokonaisuus sekä pysyminen ehjänä ja siistinä kohtuukustannuksin. Pysäkkikokonaisuudelle luodaan yhtenäinen arkkitehtoninen ilme. Pysäkkien ulkonäön sarjallista logiikkaa tulisi tarkastella tien käyttäjän ja tiemaiseman näkökulmasta ja mahdollisuuksien mukaan tukea sillä tieverkostolle luotua toiminnallista hierarkiaa. Yksittäisellä hankintakerralla hankitut pysäkit ovat yleensä perusratkaisuiltaan samanlaisia. Pysäkkien kertahankinta voi olla sidoksissa esimerkiksi tiejaksoon tai hallinnollisiin rajoihin, mutta pysäkkejä saatetaan hankkia myös hajautetusti sijoittaen esimerkiksi yhden tiepiirin alueelle. Tällöin tietyn pysäkkisukupolven sijoittaminen maastoon ei kerro tien käytön kannalta loogisesta toimintakokonaisuudesta. Parhaimmillaan yhteinen visuaalinen kokonaisuus ilmentää luotua toiminnallista hierarkiaa ja välittää tien käyttäjälle halutun julkiskuvallisen viestin. Tämä mahdollisuus tulee ottaa huomioon erityisesti joukkoliikenteen laatukäytävillä. Materiaaleissa ja muotoilussa pysäkkivarustuksen tulee toteuttaa oman aikansa parhaita kauneusihanteita. Esimerkiksi valo on pimeän vuodenajan maassamme yhä tunnustetumpi osa ympäristöämme sekä esteettisesti että fyysisen ja sosiaalisen turvallisuuden kannalta ja todennäköisesti yksi uuden sukupolven pysäkkiestetiikan ominaispiirteistä siellä, missä se luontevasti on mahdollista. Pysäkin visuaalisen ilmeen ja siihen oleellisesti liittyvän viimeistelyn tulee olla pääpiirteissään samaa laatu- ja hoitotasoa sekä samaa kulttuurista ilmettä kuin alueen muun ympäristörakentamisen. Valittaessa vanhaan ympäristöön uusia pysäkkivarusteita on mahdollista luoda esteettisesti onnistunut kokonaisuus myös hyväksymällä selkeä kontrasti vanhan ja uuden välillä. Esteettisen ristiriidan sijasta hallitun kontrastin saavuttaminen edellyttää ammattitaitoista suunnittelua. 4.2 Pysäkkialue kokonaisuutena Pysäkkialueen suunnitelmaa tehtäessä selvitetään usean pysäkin kokonaisuuden luoma toiminnallinen hierarkia ja yksittäisen pysäkin asema ympäristötai kaupunkikuvassa. Kyseisen paikan tai paikkojen erityispiirteet, esimerkiksi urbaanin tai maalaismaisen ympäristön leimaa-antavat ominaisuudet todetaan ja niiden korostaminen otetaan huomioon. Tiemaisema ja ympäristön kulttuuriset arvot tulee niin ikään huomioida suunnitteluvalintoja tehtäessä. Korkeaa laatua tavoiteltaessa pysäkkikokonaisuudesta laaditaan ympäristösuunnitelma, jossa huomioidaan muun muassa pysäkkialueen kevyen liikenteen väylien yhtyminen, liityntäpysäköintialueen kytkentä ja viherilmeen kokonaisvaikutelma. Pysäkin tulee muodostaa maisema- ja kaupunkikuvallinen kokonaisuus, jonka visuaaliset elementit ovat toisiinsa sovitettuja. Kokonaisuuteen vaikuttaa pysäkkivarustuksen lisäksi pinnoitteet, reunakivet, valaisimet, valaistus, tasaus sekä kovat eli rakenteelliset ja pehmeät eli kasvillisuudella aikaansaadut tilanrajaukset. 4.3 Pysäkkivarusteiden esteettisen laadun varmistaminen Oleellinen tekijä estetiikan kannalta on pysäkkivarusteiden valmistusmateriaalien ominaisuudet ja niiden suhteuttaminen ympäristöön ja kunnossapidon tasoon. Tämän huomioiminen auttaa pysäkin elinkaaren suunnittelua ja arviointia. Esimerkiksi kuumasinkitty teräspinta on maalattua kestävämpi, eikä ruostu ajan kuluessa. Maalattu teräspinta on sinkittyä hienostuneempi, mutta sen esteettisten ominaisuuksien säilyminen toivottuna on enemmän kunnossapidosta ja huollosta riippuvainen. Pysäkkivarustus ei voi aina näyttää kuin uudelta. Estetiikan elinkaariajattelu huomioi mm. valittujen materiaalien vanhenemistapojen sopimisen toisiinsa. Pysäkkien tulee viestiä kuvaa toimijasta, joka välittää esteettisestä ympäristöstä. Varusteiden visuaaliseen ilmeeseen sisältyy aina väistämättä myös symboliarvoja.

Linja-autopysäkkien varusteet, laatuvaatimukset 19 ESTEETTISET VAATIMUKSET Rakenteena pysäkkivarusteet ovat säästeliään optimoituja. Niiden käyttötarkoitukseensa optimoitu muotoilu ilmenee mm. tukevina tuulen, lumen ja ilkivallan aiheuttamaa kuormitusta kestävinä perusrakenteina sekä mahdollisimman pienenä määränä tai ei lainkaan näkyviä liitoksia, pieniä rakenneosia tai liikkuvia osia. Tasapainoisen näköisen kokonaishahmon lisäksi tämä merkitsee esimerkiksi siistejä hitsaussaumoja, ruostumattomia ruuveja tai viimeisteltyä puutavaran pintaa. On huomioitava, että varusteet tulevat fyysisesti hyvin lähelle ihmistä eli kosketusetäisyydelle. Pysäkkikatokseen liittyvät erillisosat, kuten informaatiolaitteet, kyltit, liikennemerkit, julistekotelot, valaisimet jne. ratkaistaan sekä kunnossapidon että estetiikan kannalta onnistuneimmin integroimalla ne mahdollisuuksien mukaan katoksen rakenteeseen. Näin vältetään visuaalisesti epämiellyttävää päälle liimatun tuntua. 4.4 Esteettisen laadun varmistaminen urakkaja rakennusvaiheessa Hankittaessa varusteita esteettisesti aroille paikoille urakkapyyntöasiakirjoissa on hyvä maininnat esteettisen laadun varmistamisesta. Keinoja tähän ovat esimerkiksi prototyyppien hyväksyminen, värien hyväksyminen ja ensimmäisen toteutetun kohteen laatukatselmus. Urakka- ja rakennusaikana voidaan suorittaa urakka-asiakirjojen mukaiset katselmukset rakennuttajan asettaman asiantuntijan toimesta. Mahdollisten rakennusaikaisten muutosten esteettinen laadunvarmistus sisällytetään prosessiin. Esimerkiksi tarkistamalla prototyyppi katoksesta ja muista varusteista voidaan turvata se, ettei suunnitelmissa tarkoitetusta esteettisestä laadusta poiketa. Esteettisen laadun puuttumisen korvaaminen esim. arvonalennuskäytännön mukaisesti ei ole hyväksyttävää. Yhtenäisen ilmeen periaatteen tulee koskea myös mahdollisia erillisiä informaatiolaitteita. Liikennemerkkien ja opasteiden ohjaava vaikutus ei saa kärsiä esteettisestä yhteensovittamisesta. Pysäkin esteettisen laadun toteutuminen ei saa riippua käytetystä hankintamenettelystä. Rakennuttajan tulee aina varmistua riittävästä laadunvarmistuksesta. Ympäristöllisesti herkissä paikoissa tämä voi tapahtua esimerkiksi edellyttämällä rakennuttajan hyväksymän asiantuntijan tekemää esteettisen laadun varmistusta.

20 Linja-autopysäkkien varusteet, laatuvaatimukset PYSÄKKIVARUSTEIDEN HANKINTA 5 PYSÄKKIVARUSTEIDEN HANKINTA 5.1 Yleistä Tilaaja esittää tarjouspyynnössä varusteilta edellytettävät laatuvaatimukset ja luokat sekä tarjousten vertailuperusteet. Varusteiden toimittaja vastaa näissä laatuvaatimuksissa ja/tai hankinta-asiakirjoissa esitetyistä rakenteen, rakennusosan ja materiaalin teknisestä ominaisuudesta. Toimittaja voi poiketa näissä laatuvaatimuksissa ja/tai hankinta-asiakirjoissa esitetystä teknisestä vaatimuksesta (esim. alempi laatuluokka). Toimittajan tulee tällöin esittää perustelut poikkeamiselle. 5.2 Hankintamenettelyt Pysäkkivarusteiden tulee muodostaa tarkoituksenmukainen kokonaisuus tässä ohjeessa esitettyjen käyttäjien, teknisten ja esteettisten vaatimusten suhteen. Lisäksi hankintamenettelystä riippumatta on huolehdittava, että varusteet myös toteutetaan ja kunnossapidetään vaaditulla laatutasolla. Pysäkkivarusteet voidaan hankkia seuraavilla menettelyillä: Toteutus tilaajan suunnitelman perusteella Tilaaja teettää varusteista tarkat, rakenteita, teknisiä vaatimuksia ja estetiikkaa koskevat toteutussuunnitelmat, joiden mukaan valmistettu katos täyttää tämän ohjeen vaatimukset. Suunnitelmien perusteella pyydetään tarjoukset varustetoimittajilta. Menettelyllä saadaan varusteiden rakenne ja ulkomuoto halutunlaiseksi. Vertailuperusteena on pääasiassa hinta. Toteutus tilaajan määrittelyjen perusteella Tilaaja määrittelee tarjouspyynnössä pysäkin varustetason ja varusteiden päämitat, sekä tekniset ja maisemalliset vaatimukset. Tarjouspyynnössä voidaan esittää tapauskohtaisesti rajattuja sanallisia vaatimuksia ja/tai mallivarusteiden piirustuksia. Toimittaja vastaa rakenteiden ja esteettisten yksityiskohtien suunnittelusta. Menettely sopii sekä yksittäisten varusteiden hankintaan että laajoihin investointeihin. Menettely sopii sarjavalmisteisten varusteiden hankintaan, mutta mahdollistaa esimerkiksi ulkonäön muokkaamisen sopivaksi tarjouspyynnön määrittelyjen avulla. Vertailuperusteena käytetään teknisiä ratkaisuja, ulkonäköä ja hintaa. Toteutus toimivuusvaatimusten perusteella Tilaaja esittää tarjouspyynnössä varusteille toimivuusvaatimukset eli käyttövaatimusten ja paikallisten olosuhteiden perusteella muodostuvat vaatimukset. Varustetoimittaja esittää varusteiden mitoituksen, tekniset ja esteettiset ratkaisut näiden vaatimusten perusteella. Vertailuperusteena käytetään teknisiä ratkaisuja, ulkonäköä ja hintaa. Tilaaja esittää kaikissa hankintatavoissa varusteiden määrät ja sijainnin. 5.3 Takuu Varusteiden hankintaan tulee aina sisällyttää takuu. Takuuaika on vähintään 1 vuosi. Jos pysäkkivarusteet hankitaan osana laajempaa kokonaisuutta, voi takuuaika olla korkeintaan sama kuin koko kokonaisuuden takuuaika. Takuun tulee kattaa sijaintipaikan olosuhteiden vaikutukset. Menettely on nostaa investointivaiheen kustannuksia ja sopii lähinnä erikoiskohteiden (erityisen tärkeät ja esteettisesti herkät pysäkit) varusteiden hankintaan.

Linja-autopysäkkien varusteet, laatuvaatimukset 21 VIITTEET 6 VIITTEET /1/ Tiehallinto. Linja-autopysäkit. Suunnitteluvaiheen ohjaus. TIEH 2100015-02. /2/ Tiehallinto. Tienvarsimainonnan käsikirja. ISBN 951-726-924-2. /3/ RIL 121 1988. Pohjarakennusohjeet. /4/ Tiehallinto. Tietoa tiensuunnitteluun nro 68; Heijastimet ja merkinantolaitteet linja-autopysäkeillä. /5/ Tiehallinto. Liikennemerkkien rakenne ja pystytys. Rakenteita ja laatua koskevat vaatimukset. Luonnos koekäyttöön 20.3.2003. /6/ Tiehallinto ja Suomen Kuntaliitto. Kevyen liikenteen suunnittelu. ISBN 951-726-431-3. /7/ Suomen Rakentamismääräyskokoelma. Osa F1. Liikkumisesteetön rakentaminen. /8/ RIL 144-2002. Rakenteiden kuormitusohjeet. /9/ EN 1794. Road traffic noise reducing devices Non acoustic performance. /10/ Suomen rakentamismääräyskokoelma. Osa F2. Rakennuksen käyttöturvallisuus. /11/ RIL 198-2001. Valoaläpäisevät rakenteet. /12/ Tiehallinto. Tietoa tiensuunnitteluun nro 21; Puun käyttö meluesteissä.

22 Linja-autopysäkkien varusteet, laatuvaatimukset

ISBN 951-803-319-6 TIEH 2000014-v-04