CONTENTS OF THE 4 th EXCHANGE: Saturday 18 th April 0600 to 13.40

1 COME ON More impact on Evaluation by networking / KAM oon Verkostoitumalla vaikuttavuutta arviointiin 2007-2009 Leonardo- mobility project for staff, who are working in the administration Participants of the fourth exchange in Scotland 18 24.4.2009: Heikki Yli-Olli, Managing Director, KAM Sirpa Korhonen, Development Manager, KAM Harri Lundell, Development Manager, KPEDU Irmeli Männistö, Principal, OSEKK, Oulu Vocational College Marja Nissilä, Senior Adviser, RKK, Lappland Vocational College Jari Koivumaa, International Coordinator, RKK Lappland Vocational College CONTENTS OF THE 4 th EXCHANGE: Saturday 18 th April 0600 to 13.40 Sunday 19 th April 1100 1300 1400 - Travelling from Oulu/Rovaniemi/Kokkola Helsinki -London Glasgow Meeting at airport representatives of South Lanarkshire College (Anne Hefferman), going to The Bruce hotel by college s bus (driver Charlie) - accommodation later evening group meeting, after that walking in East Kilbride After breakfast short groupmeeting, preparing the Peer Visit( tasks of each member, discuss the week programme) Then travelling to Edinburgh by train (one and a half hour) - Edinburg Castle and sightseeing tour - Harri goes to see football match Monday 20 st April 0900 to 1345 hours Agreeing with the host managers (Anne Hefferman and Angus Allan) of the week schedule General introduction of the College Environment and external setting in target (walking around the college) becoming acquainted with the operation of the educational Institution, premises, devices and tools Meeting with Kirsten Oswald, Human Resources Manager to discuss IIP and staffing matters 1345 to 1430 Meeting with Faculty of Care - Skills Tests (Hairdressing) 1430 to 1630 Discussing Ouality systems in SLC and in Scotland Judy Mcland and Angus Allan evening Group meeting together with SLC representatives in National Piping Centre, eating dinner Tuesday 21 st April 0900 to 1030 hours Meeting with Keith McAllister, Finance Manager

2 and Stewart McKillop, principal 1045 to 1200 hours Meeting with Linda Young, Management Information Systems Manager 1330 hours Meeting with Angus Allan and Anne Hefferman /Heads of Faculty to discuss Management Strategy and Performance Indicators Group working in Boardroom, (writing summary of Monday- Tuesday) evening Group meeting in Hotel Wednesday 22 nd April 0900 to 1200hours Meeting with John Hunter(Faculty of Construction) and Anne Hefferman, Head of Faculty of Care to discuss Skill Tests Walking around in Construction Department 1200 to 1700 hours Group working in Boardroom, (writing summary and feedback) Heardressing beauty-show 1830 Dinner at local Chinese restaurant In East Kilbride / group and representatives of SLC 5 person Thursday 23 rd April 0830 to 15 Friday 24 th April Management team meeting (Heikki and Irmeli participated in, other writing report) Writing Feedback to SLC (Heikki Yli-Olli return home at 14.25 from Glasgow) Return home early in the morning(0445 from the hotel to the airport and 0655 from Glasgow- London-Hki-Oulu/Rovaniemi/Kokkola) Lauantai 18.4.2009 Matka alkoi aamuvarhaisella Oulusta, Rovaniemeltä ja Kokkolasta. Ryhmä kokoontui Helsingin lentoasemalla, josta matka jatkui Lontooseen ja sieltä kolmen tunnin odotuksen jälkeen Glasgow:n kentälle. Lontoon kentällä ryhmäydyimme ja keskustelimme tulevan viikon ohjelmasta ja South Lanarkshire Collegen taustoista. Kohde on ollut lähes 10 vuoden ajan Rovaniemen kuntayhtymän yhteistyökumppani ja Marja on vieraillut siellä kolmesti. Keskustelimme laadunhallintaan liittyvistä asioista Suomessa ja koulutuksen järjestäjien välisestä yhteistyöstä. Glasgowssa meitä vastassa oli Anne Hefferman, Faculty of health care and beaty sekä oppilaitoksen

3 ammattimies Charlie, joka toimi autonkuljettajana. Majoittumisen jälkeen lähdimme tutustumaan kävellen East Kilbriden lähialueeseen ja ostoskeskukseen. Illalla ruokailun yhteydessä kävimme läpi seuraavan päivän aikatauluja ja ohjelmaa. Edellisen sivun kuva ostoskeskuksesta, jossa oli kaikille avoin luistelurata. Sunnuntai 19.4.2009 Oppilaitoksen rehtori tuli hotelliimme aamulla ja keskustelimme päivän ohjelmasta. Menimme osa hänen autollaan ja osa taksilla Glasgown juna-asemalle, josta matkustimme junalla Edinburgiin. Juna oli melko tyhjä ja kokoonnuimme pöydän äärelle käymään läpi South Lanarkshire Collegen vuosikertomuksia vuosilta 2007 ja 2008. Painetut kertomukset olivat markkinointihenkisiä ja laadittu ulkopuolisia lukijoita varten. Kaikesta näki, että opiskelijat ovat hyvin keskeinen osa oppilaitoksen toimintaa ja opiskelijoiden saavutuksia tuodaan näkyvästi esille. Edinburgissa osallistuimme City tourin kiertoajeluun, josta sai laajan kuvan kaupungista ja sen nähtävyyksistä. Sillä aikaa Harri kävi katsomassa jalkapallo-ottelun. Vierailimme myös Edinburgin linnassa ja kävelimme pitkin vanhan kaupungin katuja. Illalla tulimme junalla ensin Glasgowin ja sieltä paikallisjunalla East Kilbrideen. Maanantai 20.4.2009 Työviikko alkoi siirtymällä Bruce hotellista South Lanarkshire Collegeen (SLC) klo 9.30. Oppilaitoksen edessä meidät otti vastaan hoiva-alan (Care) koulutuksesta vastaava Anne Hefferman. Hän johdatti meidän SLC:n kolmanteen kerrokseen, jossa tapasimme Angus Allanin. Aluksi Angus kuvasi odotuksiaan ja suhtautumistaan vierailuun. Hän toivoi avointa dialogia SLC:n henkilöstön ja vieraiden kesken. SLC pyrkii olemaan oppiva organisaatio. Tähän liittyy, että oppilaitoksen toimintaa koskeva palaute on oppilaitoksen kehittymisen kannalta erittäin tärkeää. Allanin puheenvuoron jälkeen kukin vieras esitteli lyhyesti itsensä sekä organisaation, jossa työskentelee. Puheenvuorojemme jälkeen Anne Hefferman ja Angus Allan kertoivat omista rooleistaan oppilaitoksessa. Anne Hefferman toimii SLC:n hyvinvointialan (Care) johtajana (Head of Faculty of Care) ja Angus Allan toimii oppilaitoksen apulaisrehtorina (Depute Principal). Anne vastaa viidestä koulutusohjelmasta (mm. health care, social care ja child care).

4 Angus on toiminut tehtävässään kolme vuotta. Aikaisemmin hän on toiminut ainakin farmarina. Meille jaetusta ohjelmasta kerrottiin, että sitä voi aina tarvittaessa muuttaa, ja tavata voi muitakin oppilaitoksen henkilöstön jäseniä kuin ohjelmaan merkittyjä. On mahdollista järjestää juuri sellaisia tapaamisia kuin toivomme. Esitimme myös muutaman kysymyksen jo tässä vaiheessa. Esille tuli muun muassa, että kaikki oppilaitoksen järjestämä koulutus on nyt samassa kampuksessa. Ennen uuden koulurakennuksen valmistumista tilanne oli toinen. Opettajat ovat muuttaneet uuteen rakennukseen helmikuussa 2008. Koulukierros Esittelypuheenvuorojen ja kahvitauon jälkeen Anne Hefferman esitteli meille oppilaitoksen tiloja. Samalla Hefferman vastasi erilaisiin tiloja ja koulutusta koskeviin kysymyksiimme. Luokkien numerot oli merkitty selkeästi, myös infotaulut olivat selkeitä. Myös turvallisuuteen on kiinnitetty huomioita. Joka kerroksesta löytyi ensiapuhuone. Meille jaettiin heti oppilaitokseen saapumisen jälkeen tunnistuskortit. Myöhemmin selvisi, että tunnistusjärjestelmää käytetään myös opiskelijoiden läsnäolojen seuraamiseen. Myös suojavarusteet olivat hyviä. Luokissa kiinnittyi huomio siihen, että niistä löytyi taitopajoja, joissa erikoistuttiin yhteen työprosessiin. Esimerkiksi muuraukseen. Tämä mahdollistui, koska opiskelijoita on paljon ja koulussa on keskitytty nimenomaan rakentamiseen. Annen mukaan tekniikan alalla on vahva taitojen opettamisen perinne. Vaikutelmaksi tuli, että ammattitaitoja opiskellaan varsin paljon oppilaitoksen seinien sisällä learning by doing menetelmällä.

5 pieniä. Selvisi myös, että osa pajoista on yritysten sponsoroimia. Niitä käytetään myös sponsoriyritysten henkilöstön jatkokoulutukseen. Ovesta löytyi sponsoriyrityksen logo. Myös Euroopan unionin mukanaolo rakennusprojektin rahoittajana näkyi EU: tähtinä logoina eri puolilla koulua. Kauneudenhoitopuolella huomio kiinnittyi muun muassa siihen, että luokkahuoneet ovat aika L uokat olivat muunneltavia ja monikäyttöisiä. Tiloja pystyttiin muokkaamaan aina tarpeen mukaan. Kaikissa luokissa oli langattomat yhteydet. Suurimmasta osasta löytyi smartboard, tietokone ja videotykki. Kokonaisuuden hankintahinta oli alle 2000. Kaiken kaikkiaan luokkien varustelussa on satsattu nykytekniikkaan. Myöhemmin kerrottiin, että liitutauluista on luovuttu, kuten myös se että henkilöstö on ollut mukana rakennusprojektin suunnittelussa alusta asti. Heidän näkemyksensä on huomioitu työtilojen suunnittelussa ja laitteistojen hankinnassa. Tavoitteena on ollut yhteisöllisyyden lisääminen henkilöstön kesken. Luokkatilat olivat erittäin siistejä, yleiskuva oli miellyttävä. Opiskelijoiden ja opettajien kesken kommunikaatio tuntui toimivan. Iloisuus ja avoimuus tulivat esille. Asenne näkyi myös lounaalla, jossa opiskelijat tarjoilivat meille erittäin ystävällisellä asenteella. Sosiaalinen sujuvuus kuvaa hyvin opiskelijoiden asennetta. Kirjastoon oli lasiseinien läpi

6 hyvä näkymä. Selvisi, että tiistaista torstaihin kirjasto on auki myös iltaisin 18.00 20.00. Päivisin (ma pe) kirjasto on auki 8.45 16.30. Opettajien työhuoneet olivat aika suuria. Syynä tähän, että huoneessa työskenteli suuri joukko opettajia. Esimerkiksi kauneudenhoitoalan opettajien työhuoneessa oli 35 paikkaa. Käyttöaste oli vielä suurempi. Yhtä paikkaa käytti usein 2 opettajaa vuorotellen. Yksikön johtajalla oli aina oma huone opettajain huoneen vieressä. Opettajien kerrottiin hyväksyvän tilanteet, eikä heillä itse asiassa ole muita vaihtoehtoja. Kierroksen aikana myös haastattelimme muutamia opiskelijoita. Esimerkiksi kampaaja opiskelija kertoi olevansa 18 vuotta ja opiskelevansa toista vuotta. Hän kertoi myös olevansa juuri oikealla alalla. Kierroksella tuli esiin kestävän kehityksen projekti, jossa rakennetaan ekomateriaaleilla neljä rakennusta. Projekti toimii yhtenä oppilaitoksen oppimisympäristönä. IiP Koulukierroksen jälkeen siirryttiin takaisin kolmanteen kerrokseen, jossa henkilöstöresurssien johtaja (Human Resource Manager) Kirstin Oswald aloitti oppilaitoksen henkilöstöhallinnon laadunvarmistusjärjestelmän Investin in People (IiP) esittelyn. Aluksi Kirstin kertoi työskennelleensä oppilaitoksessa kuusi vuotta. Todettakoon, että esityksen seuraaminen oli hankalaa, koska puhujan ääni oli hiljainen ja myös Skotlannin murre toi esityksen seuraamiseen lisää vaikeusastetta. Kirstinin yksikössä työskentelee yhteensä neljä henkeä. Näistä kaksi on kokopäiväistä. IiP standardia on käytetty nyt 12 vuotta. Myös aikaisemmin oli käytössä standardi, josta Kirstin ei tuntenut. Hän kuitenkin totesi, että Skotlannissa on pitkä perinne erilaisten laatujärjestelmien käyttämiselle. IiP:stä ja sen sovelluksesta oppilaitoksessa meille jaettiin selkeät materiaalit. Niihin kuului myös uusin IiP laatujärjestelmään perustuva oppilaitoksen arviointiraportti. Raportti tehdään kolmen vuoden välein. Kirstin kertoi, että arvioijat tulevat oppilaitoksen ulkopuolelta. He käyvät läpi oppilaitoksen toimintaa IiP:n arviointikriteereihin perustaen. Ennen oppilaitokseen saapumista arvioijat saavat dokumentit oppilaitoksesta. Tämä tapahtuu 3-4 kuukautta ennen varsinaista arviointia.

7 Vaikka arviointi tapahtuu ulkoapäin, kysymys on itsearviointprosessista, jota Kerstinin osasto (Human Resource Departmen) johtaa. Laatujärjestelmänä IiP pyrkii osallistamaan henkilöstön organisaation laadun kehittämiseen. Tämä tulee hyvin esiin myös Kirstinin jakamasta materiaalista. Kirstin totesi, että IIP ei ole staattinen vaan se muuttuu koko ajan. Opiskelijat eivät osallistu arviointiin vaan haasteltavana on nimenomaan henkilöstö (344 henkilöstön edustajaa). Haastatteluissa (IiP standardissa) johto varmistaa, että henkilöstö tietää oppilaitoksen tavoitteet. Standardi ohjaa henkilöstä kehittämään osaamistaan suuntaan, joka hyödyntää organisaatiota. Järjestelmä ohjaa myös henkilöstön organisaatiota hyödyntävän osaaminen tunnistamiseen. IIP:stä tuli vaikutelma, että johtajien tehtävä on tunnistaa osaamista ja johtaa sen kehittämistä. Johtaminen ja managerointi näkyvät oppilaitoksessa. Kirstin totesi, että IIP on muuttanut organisaatiota ja henkilöstä pyritään kehittämään. Kirstin myös suositteli järjestelmää. Kirstin korosti myös henkilöstön tasa-arvoa. Kaikkien osaamista pyritään kehittämään. Kirstiniltä kysyttiin, että ovatko käytössä aina samat indikaattorit. Hänen mukaansa eivät välttämättä, vaan eri arvioinneissa voivat korostua eri indikaattorit. IiP on kuitenkin reilu ja siinä on Kirstinin mukaan hyvät standardit. Selvisi, että henkilöstö on koululla aamusta iltapäivään. Oppituntia varten on varattu 40 minuuttia ja sen suunnittelua varten 20 minuuttia. 20 minuuttiin sisältyy kaikki tavanomainen opetuksen ulkopuolinen työ. Kirstinin esityksen jälkeen siirryttiin lounaalle, jossa meitä palvelivat erityisopiskelijat. Ruoka ja palvelu olivat erinomaisia, sosiaalinen sujuvuus tuli esiin. Samalla huomioimme, että oppilaitoksen opiskelijat olivat yleensä valinneet listalta epäterveellisiä listavaihtoehtoja. Pohdittiin suomalaisen opiskelijoille ilmaisen ja terveellisen kouluruokailun etuja. Pääsykoe ja palautejärjestelmät Lounaan jälkeen tutustuttiin kampaajien pääsykokeeseen Annen opastamana. Tässä yhteydessä tuli esille, että tietyt oppilaitoksen koulutusohjelmat ovat hyvin suosittuja. Yhtä paikkaa kohti saattaa olla jopa 4 5 hakijaa. Pääsykokeessa oltiin juuri testaamassa opiskelijoiden kädentaitoa. Pääsykokeeseen kuuluu myös ryhmähaastattelu. Tästä prosessista selvinneet pääsivät myös yksilöhaastatteluun. Meille myös kerrottiin, että alojen hakijamäärät myös muuttuvat työllisyystilanteen mukaan, mikä on tuttu ilmiö myös Suomessa. Esille myös tuli, että ketkä voivat hakea ammatilliseen koulutukseen. Eli peruskoulu täytyy olla ensin suoritettuna. Kertoivat myös ammatilliseen koulutukseen valmentavasta koulutuksesta, jonka jälkeen voi siirtyä ammatilliseen koulutukseen. Pääsykoekierroksen jälkeen Angus ja Judy täydensivät Kirstinin antamaan kuvaan oppilaitoksen laadun kehittämisestä. Oppilaitoksessa käy tarkastajia joka vuosi. Vaikka opiskelijat eivät osallistu IiP arviointiin, heiltä otetaan koulutusta koskevaa palautetta. He antavat säännöllisesti palautetta oppilaitoksen toiminnasta. Järjestelmä toimii niin, että 50 70 opiskelija lähetetään koulutukseen, jossa heitä ohjataan arvioimaan laatua. Arvioinnissa mukana olevat opiskelijat käyvät myös tutustumassa muiden oppilaitosten

8 toimintaa, mikä auttaa arvioimaan/vertaamaan oman oppilaitoksen laatua. Nimenomaan koulutuksen saaneet opiskelijat osallistuvat myöhemmin esille tulevien laadunarviointikomiteoiden työhön. Opiskelijoilta kysytään laadusta kaksi kertaa vuodessa. Opiskelijoille maksetaan siitä, että he osallistuvat laatutyöhön. Meille kerrottiin myös Skotlannissa käyttöön parhaillaan tulossa olevasta laatujärjestelmästä HMIF. Angusin mukaan järjestelmä muistuttaa varsin paljon EFQF laatujärjestelmää: arvioidaan aika lailla samoja asioita (EFQF malli skotlantilaisessa ympäristössä). Meille jaettiin HMFI järjestelmää esittelevä kirjanen (ks. External Quality Arrangements for Scotland s College s kirjanen). Esille tuli, että jos HMIF malliin perustuvassa kansallisessa tarkastuksessa ei ole huomautettavaa key performance outcomes kriteerien täyttymisessä, tarkastus voidaan päättää. Angus kertoi kansallisen (Skotlanti) tason laatujärjestelmän ja rahoitusjärjestelmän välisistä yhteyksistä. Her Majestic Inspector ja Scottish Funding Council toimivat läheisessä yhteistyössä keskenään. Tämän pohjalta voitaneen tulkita, että kansallisella tasolla pyritään jaettavien resurssien avulla ohjaamaan oppilaitoksia laadunkehityksessä. Meille esiteltiin oppilaitoksen itsearvioinnissa käyttämiä lomakkeita. Siinä vastaajan on arvioitava muun muassa tiiminsä ja henkilöstön yleensä heikkouksia ja vahvuuksia toiminnan eri sektoreilla (ks. lomake). Itsearviointiin osallistuvat nimenomaan henkilöstön edustajat, joita kerrottiin olevan 344. Erityisopiskelijoiden erityistarpeet huomioidaan. LSC:n tavoitteena on kuuntelevaksi organisaatioksi kehittyminen. Laadun kehittämiseen tähtäävinä toimintatapoina meille esiteltiin erikseen henkilöstö- ja opiskelijatasolla seuraavia asioita: Quality Assistment STAFF - Student attainment - Course teams + student input - Master Packs - Moderation/Verification (assesment) - Committees - Learning improvements o learner o proces o review - teachers training - learning and teaching group STUDENTS - Focus groups - Course tear - Training - Paid students - president

9 - key committees (smal amount) Meille kerrottiin, että laatutyön tavoitteena on rohkaista ja sitouttaa henkilöstö ja opiskelijoita mukaan toimintaan. Tämä on jo sinänsä laatua. Angus kävi läpi laadun kehittymiseen vaikuttavat oppilaitoksen toimielimet. Näitä ovat Academic board Quality Enhancement Quality Group Quality Forum 15 EVS 5 AAS Development Committee Toimielimissä on mukana sekä henkilöstön edustajia ja opiskelijoita. Academic board kokoontuu yhdeksän kertaa vuodessa, mukana on sekä opiskelijoita että henkilöstön edustajia. Quality Enhancement kokoontuu kolme kertaa vuodessa ja mukana on vain henkilökuntaa. Toimielimen tehtävänä on leikata rönsyjä ja tuoda työhön mukaan uusia ideoita. Quality Group kokoontuu joka kuukausi ja mukana on sekä henkilöstön että opiskelijoiden edustajia. Ryhmä varmistaa muun muassa webbisivujen ja opetusmateriaalien laatua. Ryhmä on alkanut yhteistyössä muiden oppilaitosten kanssa arvioida kurssien laatua. Quality Forum kolmessa vuodessa ja mukana johtoa ja ulkopuolisia jäseniä. Ryhmä toimii myös ulkoisena arvioijana kun arvioidaan muiden oppilaitosten laatua. Develompent Committee kokoontuu neljä kertaa vuodessa. Mukana on ulkopuolisia arvioitsijoita, jotka ovat mukana vapaaehtoisesti. Lopuksi meille korostettiin vielä itsekriittisyyden ja avoimuuden merkitystä laadun kehittämisessä. Hotellille siirryimme n. klo 17.00. Hotellilta siirryimme Glasgowin keskustaan illalliselle noin klo 18.00. SLC:a edusti ryhmä opetussuunnitelma vastaavia (Curricurum Manager) (Wilma Mackay, Elaine Rodger, Heather Douglas, Lynda McBain). Illalliskeskusteluissa pohdittiin muun muassa skotlantilaisen ja englantilaisen koulujärjestelmän välisiä eroja.

10 Tiistai 21.4.2009 Myös tiistaina meidät haettiin Charlien toimesta Bruce hotellista klo 9.00 SLC:een. Ensimmäisenä meitä koululla vastassa oli oppilaitoksen rehtori (Principal) Stewart McKillop. Tosin ensimmäisen kerran tällä matkalla olimme tavanneet Stewardin jo sunnuntaina hotellilla, josta hän vei meidät Glasgowin keskustaan sekä näytti millä tavalla pääsemme Glasgowista keskustaan ja takaisin. Steward kysyi, miten ensimmäinen arviointipäivämme oli mennyt ja varmisti, että kaikki on kunnossa. Taloushallinto Seuraavan kuvauksen SLC:een laatujärjestelmästä tarjosi oppilaitoksen talouspäällikkö (Finance Manager) Keith McAllister. Aluksi Keith totesi, että muutos siihen missä nyt ollaan siitä, missä ollaan oltu, on iso. Aikaisemmin oli viisi vanhaa rakennusta, joissa kaikissa oli huonot tilat. Nyt SLC:llä on yksi kampus sekä erittäin nykyaikaiset tilat. Myös oppilaitoksen koulutusohjelmat on päivitetty. Esimerkiksi elektroniikka-alan koulutus on lopetettu. Työelämän tarpeita on pyritty tässäkin huomioimaan. Oppilaitos pyrkii ennakoimaan alueellisen työelämän tarpeita. Suomalaisesta näkökulmasta oppilaitoksen aluekehitysrooli näyttää kuitenkin rajautuvan alueen elinkeinoelämän tarvitseman työntekijöiden kouluttamiseen. Laajempi käsitys hankkeet, koulutusohjelmien kehittäminen, yritysyhteistyö aluekehityksestä näyttäisi olevan vieras. Oppilaitoksen sijoitusta ammatillisten oppilaitosten ranginlistalla on noussut ja tällä hetkellä ollaan noin sijalla kymmenen. Vielä yksitoista vuotta sitten oppilaitos oli lopettamisuhan alla. Taustalla vanhentuneet koulutusohjelmat, jotka eivät vastanneet elinkeinoelämän tarpeisiin. Myös fyysiset puitteet olivat heikot. Vuodesta 1993 oppilaitosten taloudellinen itsenäisyys Skotlannissa on kasvanut. Oppilaitoksen talous perustuu vuosisuoritteisiin. Suoritteisiin lasketaan suoritetut opintopisteet. Tilanteessa oppilaitoksen taloutta ja toimintaa on suunniteltava tarkasti. McAllister kertoi, että 15 prosenttia peruskoulun päättävistä ei mene jatkokoulutukseen eikä töihin vaan jäävät kotiin makaamaan sohvalle. Näiden ihmisten saaminen mukaan työelämään on haastavaa. Heidät voidaan myös korvata ammattitaitoisilla työntekijöillä esimerkiksi entisestä Itä-Euroopasta. Skotlannin kuten muunkin Iso-Britannian vetovoima eri maiden työntekijöiden keskuudessa on edelleen iso. McAllisterin taloutta koskeva esitys perustui valmiiseen materiaaliin (ks. PP-kalvot). McAllister kertoi tarkastuslautakunnan toiminnasta. Oppilaitoksen on itsearvioinnissaan seurattava myös talouden kehitystä. Myös henkilöstön kykyä ymmärtää ja seurata oppilaitoksen taloutta seurataan. Tärkeänä asiana nousi esille, että oppilaitos jakaa myös työvoimapoliittista tukirahaa sekä opintososiaalisia tukia. Suomessahan tämä raha tulee TE-keskusten ja KELA:n kautta. Myöhemmin tuli esiin, että järjestelmä auttaa varmistamaan, että opiskelijoilta, joiden opinnot eivät etene vaaditulla tavalla, voidaan katkaista opintotuki varsin nopeasti. Tämä vaikuttaa osaltaan siihen, että opinnot etenevät hyvin, eikä esimerkiksi luvattomia poissaoloja juuri ole. McAllister kertoi myös oppilaitoksen projekteista. Esimerkkeinä hän mainitsi henkilöstön IT:n käyttötaitoja kehittävän koulutuksen ja työelämän tarpeiden kartoitusprojektin.

11 Oppilaitos on ollut hyvin menestyksellinen EU-hankerahoituksen hankkimisessa. Tässä on tosin myös omat vaaransa. Jos oppilaitos tulee riippuvaiseksi EU-rahoituksesta, niin tämän rahoituksen vähetessä tulee ongelmia. McAllisterin mukaan EU-rahoituksen painopiste on siirtymässä nyt itään. Tämä tarkoittaa, että jatkossa rahoitusta on vaikea saada. Omassa viisi vuotta kattavassa ennakoinnissaan oppilaitos on tämän huomioinut. McAllisterin mukaan EU-raha on edelleen tärkeä osa oppilaitoksen kokonaisrahoitusta. McAllisterilta kysyttiin, että ovatko he mukana sellaisissa EU-hankkeissa, joissa on mukana ulkomaalaisia partnereita. McAllisterin mukaan tällaisia hankkeita ei ole. Kvtoimintojen osalta hän totesi, että oppilaitos on mukana opiskelijavaihdossa ja oppilaitokseen tulee paljon ulkomaalaisia opiskelijoita eri maista. Perusrahoituksen osalta meille kerrottiin, että opiskelijoiden suoritteiden perusteella tulevan rahoituksen määrä riippuu myös siitä, millä alalla opiskelijat opiskelevat. Hyvinvointialan suoritteesta (opintopiste) tulee rahoitusta vähemmän kuin rakennusalan suoritteista. Taustalla tässä on näkemys siitä paljonko suoritteiden tuottaminen maksaa. McAlister totesi, että hyvinvointialalla on enemmän mahdollisuuksia luento-opetukseen, jossa opintopisteen tuottamisen hinta jää alhaisemmaksi kuin pienissä opiskelijaryhmissä tuotetussa tekemiseen perustuvassa koulutuksessa. Meille kerrottiin vielä, että erityisopiskelijoiden opintopisteistä saa 50 % lisärahoituksen. Kysyimme, että mikä on opettajien keskipalkka. Vastaus oli, että noin 36 000 vuodessa. Kuten Suomessa myös Skotlannissa opettajan palkkaan vaikuttaa sekä koulutus että opettajalla oleva työkokemus. Suurin menoerä oppilaitoksessa ovat henkilöstön palkkakustannukset. Kysyimme, että voivatko opettajat vaikuttaa siihen, mihin rahoitusta oppilaitoksessa käytetään. McAlisterin mukaan voi. Opettajat voivat perustella erilaisia hankintoja. He voivat esittää tarjolle myös erilaisia kursseja. Tärkeää on tietenkin perustella tarve. Tämän jälkeen yhdessä katsotaan, mitä rahoitusta tarvitaan esitysten toteuttamiseen. Mikäli opetukseen tuodaan uusia kursseja, on tarjolla jo olevaa opetusta karsittava. Lopuksi McAlister esitteli vielä uusien tilojen rahoituskuviota (ks. PP-esitys). Perusviesti oli, että timing is everything. Tässä suhteessa rahoituksen hankkiminen on onnistunut hyvin. Esimerkiksi oppilaitoksen maan myynti tapahtui tilanteessa, jossa maan hinta oli korkealla. South Lanarkshire Collegen uudet tilat McAllisterin esityksen jälkeen McKillop näytti oppilaitoksen uuden rakennuksen rakentamista esittelevän PP-esityksen. Hän kertoi myös lisää yksityiskohtia rakennuksen rahoitusrakenteesta. Poikkeuksellista rahoituksen hankkimisessa oli, että valtion rahoitus (grant from Scottish Funding Council) oli ainoastaan 37 % rahoituksesta. Yleensä se on koulurahoitusprojekteissa huomattavasti isompi ja voi suurimmillaan olla jopa 90 %. Lisäksi EU -rahoitusta saatiin 12 % (5 M ). Merkittävä osa rahoituksesta (33 %) saatiin maan myynnistä. Kaiken kaikkiaan McKillop korosti sitä, että he ovat suurelta osin rahoittaneen rakennusprojektin itse. McKillop kertoi, että henkilöstö on ollut aktiivisesti mukana rakennusprojektin suunnittelussa. IiP järjestelmän mukaisesti he ovat esittäneet suunnitteluprosessissa esimerkiksi välineiden hankintaa ja sijoittelua koskevia toiveitaan.

12 Tietohallintojärjestelmä Seuraavaksi tietohallinto- ja viestintäjohtaja Linda Young esitteli oppilaitoksen opiskelijatietohallintojärjestelmää. Järjestelmä toimii oppilaitoksen intranetissä ja mahdollistaa muun muassa kunkin opiskelijan tietojen (mm. henkilötiedot ja opintomenestys), kurssitietojen (mm. kursseille ilmoittautuneiden opiskelijoiden määrät/tiedot) sekä opiskelijoiden poissaolojen opetuksesta seuraamisen. Oleellinen osa järjestelmää ovat opiskelijoiden tunnistuskortit, jotka vastaavat meille vierailun alussa jaettuja tunnistuskortteja. Kuten aikaisemmin tuli esille kortit toimivat myös osana oppilaitoksen turvallisuusjärjestelmää. Niiden avulla opiskelijat pääsevät tiettyihin tiloihin oppilaitoksessa ja heidän liikkumistaan voidaan seurata. Korttien avulla opiskelijat kirjautuvat kursseille ja kirjautumiset menevät suoraan oppilastietojärjestelmään opiskelijoiden läsnäoloiksi tunneille. Opettajan tehtävä on kuitenkin aina tarkistaa, että kaikki kurssille kirjautuneet ovat myös läsnä oppitunnilla. Linda totesi myös, että opiskelijoiden osallistuminen kursseille on aika hyvää. Läsnäoloprosentti on Lindan mukaan oli 80. Taustalla vaikuttaa jo aikaisemmin esille tullut asia, että oppilaitos voi nopeasti katkaista opiskelijan opintososiaaliset tuet, jos opinnot eivät etene/poissaoloja on liikaa. Kysyimme, että kuinka hyvin eri tietojärjestelmät kommunikoivat keskenään Lindan mukaan taloutta ja edellä kuvattua opiskelijahallintoa voidaan seurata saman järjestelmän sisällä. Muuten oppilaitoksen tietohallintojärjestelmät ovat erillisiä. Huomionarvoista on, että oppilaitos on pyrkinyt rakentamaan itse omat tietojärjestelmänsä palvelemaan organisaation omia tarpeita. Reagointi ulkoiseen ympäristöön Tietohallintojärjestelmän esittelyn jälkeen Angus Allan ja Anne Hefferman täydensivät vielä aikaisempia esityksiä kertomalla College planning and implementation kokonaisuudesta. Esille tulivat oppilaitoksen Board of Management komiteat (Development committee, Facilities, committee, Audit committee, Human Resource committee ja Finance committee). Senior ja College management tiimit kokoontuvat kerran viikossa (tiistaisin). Strateginen suunnittelu kattaa sekä operationaalisen että yksikkökohtaisen (department) suunnittelun. Laatupolitiikka (policy framework) kattaa puolestaan kuusi erilaista osaaluetta (quality, equality, guidance, health and safety, widening access, work placement). (ks. liite) Kiinnitimme huomioita College planning and implementation järjestelmässä erityisesti siinä kuvattuun lähtökohtaan, että oppilaitoksen toiminnoissa on huomioita muutokset ulkoisessa ympäristössä ja myös ympäristöön sisältyvät mahdollisuudet. Kysymys on esimerkiksi siitä, että kun työelämä muuttuu niin, että tietotekniikkaa sovelletaan enemmän, on tämä huomioitava opetuksessa. Tilanteessa oppilaitos kouluttaa henkilöstöään tietotekniikan käyttämiseen sekä soveltaa sitä opetuksessa. Samalla huolehditaan siitä, että laitteet ovat ajanmukaisessa kunnossa. Myös riskianalyysin merkityksestä puhuttiin. Riskit on tunnettava ja niihin on osattava reagoida.

13 Angus esitteli myös oppilaitoksen strategisen suunnittelun pääteemoja sekä mission, vision ja eetoksen (ks. Building on Succees. Strategic plan key themes -kirjanen). Tässä yhteydessä kysyimme, että tunteeko henkilöstö oppilaitoksen arvot, jos näitä esimerkiksi heiltä yllättäen käytävällä kysyy. Suomessa on ajateltu, että arvoilla on merkitystä, jos henkilöstä ne tällä tavalla tuntee. Meille vastattiin, että kyllä tuntee. Kysyimme myös tutkintojen vertailusta: onko oppilaitos verrannut omien opintojensa vastaavuutta esimerkiksi ulkomaalaisten vastaavien oppilaitosten opetussuunnitelmiin. Meille kerrottiin, että valtakunnan tasolla tätä on tehty, mutta ei vielä laajemmin. Keskusteltiin eurooppalaisesta opintopisteiden siirtojärjestelmästä (ECVET) ja todettiin, että se antaa esimerkiksi opiskelijavaihtoon uusia mahdollisuuksia. Hotellille siirryimme n. klo 17.00. Työpäivän päätteeksi Marjasta ja Harrista otettiin valokuva uusin tittelein Keskiviikko 22.4.2009 South Lanarkshire Collegessa meidät otti vastaan John Hunter, joka toimii opetussuunnitelmavasta ava (Curricula Manager). Hunterin kanssa siirryimme oppilaitoksen rakennusosastolle, jossa hän esitteli meille vielä

14 oppilaitoksen tiloja. Ehkä tärkein esiteltävä asia kierroksella oli tapa, jolla opiskelijat antavat näytöt tutkinto-osaamisestaan. Kierroksen aluksi tutustuimme ryhmään senioreita, jotka tekivät puutöitä rakennusosasto luokassa. Mukana oli myös oppilaitoksen entinen rehtori. Ryhmä kokoontuu koululla joka keskiviikko harrastustoiminnan ja terveydestä huolehtimisen merkeissä. Rakennusosaston työpajat oli suunniteltu tutkintotasojen mukaan. Toisin sanoen kukin työtila on varattu tietyn tutkinnon tuottamisen taitojen opetteluun. Työtilat oli rakennettu niin, että sopiva ryhmäkoko on 14 opiskelijaa ja opettaja. Suurin osa opiskelijoista (n. 85 %) oli oppisopimusopiskelijoita. He opiskelivat vuoronperään yrityksessä ja oppilaitoksessa. Yrityksessä oppimista ohjasi yrityksen edustaja (opiskelijan pomo) ja oppilaitoksessa opettajat. Oppisopimuskoulutuksessa oppilaitoksella on oltava hyvät suhteet alueen yrityksiin. Merkittävä osa Hunterin työstä liittyy yrityskontakteihin. Kysymys on esimerkiksi yhteydenpidosta, jolla pyritään hallitsemaan opiskelijoiden mahdollisista opiskeluun liittyviä ongelmia. Hunter esitteli, millä tavalla rakennusalan opiskelijat antavat yhden tutkintoonsa kuuluvan näytön. Kyse on kansallisesti standardoiduista tehtävistä (tasks), joita on yhteensä viisi. Hunterin esittelemässä näytössä opiskelijan on aluksi osoitettava, että hän hallitsee lukkopesän kiinnittämisen ikkunaan. Seuraava tehtävä on kiinnittää kahva oveen. Kolmas tehtävä oli ovenpielien liittäminen seinärakenteisiin. Neljäs tehtävä on listojen mittaaminen, sahaaminen ja kiinnittäminen. Viidennessä tehtävässä opiskelija osoittaa hallitsevansa/ymmärtävänsä talon kattorakenteita. Hunter kertoi, että oppilaitoksessa on näyttöjä joka viikko. Hunterin mukaan suurin osa opiskelijoista selviää näytöstä helposti. Skotlannissa on yhteensä kolme koulua, joissa vastaavia näyttöjä annetaan. Kierroksen aikana keskusteltiin myös muun muassa muiden oppilaitosten (esim. High School) mahdollisuudesta valita yksittäisiä kursseja SLC:een rakennusosastolta, opetusaikataulujen suunnittelusta niin, että luokkatilojen käyttöaste on mahdollisimman korkea sekä rakentamiseen liittyvästä taantumasta. Myös opettajien palkkauksesta keskusteltiin. Hunter totesi, että teollisuudessa palkat ovat selvästi opettajien palkkoja korkeampia. Toisaalta opettajien työsuhteet ovat turvatumpia ja myös lomat pidempiä.

15 Kierroksen aikana huomio kiinnittyi myös siihen, että rakennusosastolla oli lähes pelkästään poikia. Tapasimme ainoastaan yhden tytön, joka ahkeroi muuraustöitä harjoittelevassa ryhmässä. Aikaisemmin olimme huomanneet, että Annen yksikössä (Care) opiskeli lähes pelkästään tyttöjä. Totesimme, että myös Suomessa sukupuoli määrittää paljon sitä, että minkä alan koulutukseen hakeudutaan. Kierroksen jälkeen Hunter esitteli skotlantilaista koulujärjestelmää ja sen 12 erilaista tasoja (Skottish Credits and Qualifications Framework). Edetessään skotlantilaisessa koulujärjestelmässä opiskelija siirtyy tasolta toiselle. Opinnot käynnistyvät 5-6 -vuotiaana tasolta yksi. Tasolla 12 on skotlantilainen tohtorintutkinto. SLC tarjoama ammatillinen koulutus on tasolla viisi (ks. liite). Iltapäivän käytimme EFQM mittariston mukaisen arvioinnin kirjoittamiseen oppilaitoksesta. Prosessi toteutettiin työryhmissä. Harri Lundell ja Jari Koivumaa kirjoittivat oppilaitoksen yleiskuvausta sekä verkostoja ja resursseja (partnerships and resources) koskevaa osuutta. Marja Nissilä ja Irmeli Männistö kirjoittivat johtamista, hallintoa, politiikkaa ja strategiaa (leaderships, management, policy and strategy) koskevaa osuutta. Sirpa Korhonen ja Heikki Yli-Olli kirjoittivat henkilöstöä (staff) sekä prosesseja (processes) koskevaa osuutta. Kirjoittamisen ohessa osa jäsenistä kävi kauneudenhoitoosastolla järjestetyssä muoti- ja hiusshowssa. Hotellille siirryttiin n. klo 16.30, josta McKillop haki meidät illalliselle kävelymatkan päässä sijaitsevaan ravintolaan. Tällä kertaa oli vieraiden vuoro tarjota. Oppilaitosta edustivat nyt McKillopin lisäksi muun muassa Angus Allan, Keith McAllister ja Anne Hefferman. Torstai 23.4.2009 Torstaina siirryimme SLC:een jo puoli yhdeksältä. Heikki Yli-Olli ja Irmeli Männistö osallistuivat laajennetun johtoryhmän kokoukseen, joka alkoi klo 9.00. Kokouksessa käsiteltiin muun muassa oppilaitoksen taloustilannetta (ks. College Management Team

16 Thursday 23rd April 2009, agenda) Marja Nissilä, Sirpa Korhonen, Harri Lundell ja Jari Koivumaa täydensivät edellisenä päivänä aloitettua EFQM arviointia. Klo 11.45 kokoonnuimme viimeistelemään työryhmissä laadittua EFQM arviointiraporttia. Yhdessä täydensimme ja myös hieman korjailimme eri työryhmien kirjoittamia kuvauksia. Päivän päätteeksi luovutimme raportin rehtori Stewartille ja apulaisrehtori Angusille ja keskustelimme lyhyesti raportin sisällöstä. Raportti laitetaan vielä sähköisesti tarkistettavaksi molemmille, jonka jälkeen se laitetaan hankkeen www sivuille. Perjantai 24.4.2009 Aamuvarhainen herätys, aamupalan jälkeen kotimatka alkoi 4.45 ensin kahdella taksilla Glasgown lentokentälle, josta Lontoon kautta Helsinkiin ja sieltä Ouluun, Kokkolaan ja Rovaniemelle. Viikko on ollut antoisa ja olemme saaneet paljon uusia ideoita ja tietoa kukin omaan organisaatioon edelleen kehitettäväksi. Yhteistyökumppanin toimintaan kannattaa tulla toisenkin kerran tekemään vertaisarviointia.