Laatua kansainvälisyyteen. Europassi tutuksi lukiolaisille. Tuuleta osaamistasi! Europassista eväät työelämään. Osaaja

Osaaja Laatua kansainvälisyyteen Europassi tutuksi lukiolaisille Tuuleta osaamistasi! Europassista eväät työelämään Osaaja 1

Pääkirjoitus Europassi avaa uusia mahdollisuuksia Europassi on osoittautunut tehokkaaksi työkaluksi, jota käytetään koko Euroopassa. Sitä myös kehitetään tukemaan entistä paremmin työperäistä liikkuvuutta. Europassin toimivuus ja tavoitteet arvioidaan säännöllisesti. Vastajulkaistun arvioinnin valossa Europassi näyttää saavuttaneen tavoitteensa erinomaisesti. Europassi on kustannustehokas työkalu, johon käyttäjät ovat olleet erittäin tyytyväisiä. Haasteita kuitenkin vielä riittää. Europassi on Suomessa otettu innostuneesti vastaan. Esimerkiksi oppilaitokset ovat alusta pitäen olleet mukana tekemässä Europassia tutuksi opiskelijoilleen. Kaikista Europassin käyttäjistä peräti 7% onkin suomalaisia. Tulevina vuosina Europass-työssä keskitytään yhä enemmän työperäisen liikkuvuuden tukemiseen. Oppimistulokset otetaan paremmin osaksi Europassia ja esimerkiksi ansioluettelon ominaisuuksia kehitetään yhteistyössä työelämän kanssa. Europassista tulee jatkossa myös tärkeämpi osa eurooppalaisia liikkuvuusohjelmia. On tärkeätä, että Europassi tulee tutuksi nuorelle ja opiskelijalle jo opintojen aikana. Oppilaitosten tekemä työ on osoittautunut arvokkaaksi ja on jatkossa yhä tärkeämpää. Europass-keskus neuvoo ja tukee oppilaitosten työtä: Europass-keskukselta voi tilata maksutonta materiaalia, ja Europassin www-sivuilla on oma ala-sivusto oppilaitoksia varten. Europassi tarjoaa lukemattomia mahdollisuuksia myös työelämän toimijoille, erilaisille organisaatioille ja opiskelijoille. Etsimme jatkuvasti uusia yhteistyön muotoja ja tarjoamme kumppaneillemme erilaisia tapoja osallistua. Toivomme tämän julkaisun antavan ideoita ja rohkaisevan myös uusia toimijoita mukaan. Projektisuunnittelija Susanna Kärki, Suomen Europassi-keskus Sisältö Osaaja 2008 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 Käyttäjät tekevät Europassin Uutisia Maahanmuuttajille töitä Lukiolaiset tutustuvat Europassiin Ei Leonardoa ilman Europassia Taitopohjainen CV yleistyy Europassi tehostaa työnhakua Kansainvälisyyden pikakurssi Sähköinen kertomus Päätoimittaja Susanna Kärki Toimitussihteeri Heta Muurinen Ulkoasu Sanna Skants Kannen kuva Samuli Siirala Valokuvat Samuli Siirala, Istockphoto Julkaisija Opetushallitus PL 380 00531 Helsinki www.europass.fi Paino Vammalan kirjapaino 2 Osaaja

Käyttäjät tekevät Europassin Miten Europassi voisi palvella muitakin kuin ulkomaille vaihtoon lähteviä opiskelijoita? Miten palvella jo työelämässä olevia? Näitä kysymyksiä pohtii Petri Lempinen. Lempinen on seurannut työnsä puolesta Europassin taivalta sen alusta asti. Kun Europassia luotiin, hän oli muutaman vuoden komission laaturyhmässä, jossa kehitettiin ammatillisen koulutuksen laadunhallintaa. Samaan aikaan toisessa ryhmässä kehiteltiin Europassia. Tällä hetkellä hän on Europassin ohjausryhmän jäsen sekä Cedefopin hallintoneuvoston varapuheenjohtaja. Europassin peruslähtökohta on ollut selkeä. Alussa epämääräisen abstrakti ajatus liikkumisen edistämisestä sai siinä konkreettisen muodon. Kompaktiin pakettiin on haettu tekninen ratkaisu, joka on toiminut. Se, mitä Europassi on nykyään, noudattaa pitkälti alkuperäistä perusajatusta ja sen suosio on ollut hyvä. Europassin tulevaisuudelle Lempisen mielestä olisi kuitenkin tärkeää, että sen käyttö leviäisi muillekin kuin opiskelijoille. Europassin ansioluettelon pitäisi olla sellainen, että kaikki täyttävät sen koulussa ja käyttävät sitä myös kotimaassa työnhaussa. Lempisen mielestä Europassista on hyötyä myös kotimaassa. Sitä täyttäessä joutuu kuvaamaan, mitä osaa. Siitä myös työnantaja näkee helposti, jos hakija on yrittänyt kirjoittaa jotain, joka ei pidä paikkansa. Lempinen on itsekin täyttänyt Europassin ansioluettelon. Hänen mielestään se on selkeä, mutta vie paljon tilaa, varsinkin, jos on vähänkään enemmän työkokemusta tai paljon luottamustoimia. Europassin lomakemuoto hukkaa Lempisen mielestä rivejä. Ainakin Suomessa työnantaja hakee ansioluettelolta ytimekkyyttä, eikä se saisi olla paljon sivua pitempi. Europassissa näin tiivis muoto ei ole mahdollinen. Myös Europassin arvioinnissa on sama asia noussut esiin. Ansioluetteloon on suunnitteilla entistä joustavampia mahdollisuuksia muokata esimerkiksi juuri pituutta ja ulkoasua. KUKA LIIKKUU JA MINNE? Vaikka Europassi onkin ollut menestystarina siinä, että se on otettu vastaan hyvin, Lempisen mielestä on kuitenkin hyvä välillä pysähtyä ja kysyä kriittisiä kysymyksiä. Hän tarttuu perusajatukseen Europassin taustalla: liikkuvuuden edistämiseen Euroopassa. Suomessa liikkuvuutta ulkomaille on edistänyt pakko: täältä on lähdetty töihin Ruotsiin ja Yhdysvaltoihin paremman elintason toivossa. Meillä siis ei ole tarvinnut erikseen patistaa liikkumaan työn perässä saati helpottaa lähtemistä. Keski-Euroopassa ei muuteta aina maasta toiseen, vaan töitä voi käydä tekemässä helposti rajan toisella puolella. Samoin Suomeen tullaan nykyisin töihin Virosta. EUROPASSI LEVIÄÄ KÄYTTÄMÄLLÄ Eräs iso liikkuva ryhmä Euroopassa ovat kausityöntekijät, jotka viettävät talvet hiihtokeskuksissa Alpeilla ja matkustavat kesäksi Välimeren turistikohteisiin. Samanlaista kausityötä tekevät hotelli- ja ravintola-alan työntekijät Suomessa Lapin ja etelän välillä. Lempinen jättää ilmaan kysymyksen, onko Europassilla roolia yllä mainittujen erilaisten liikkuvuuksien edistämisessä. Se, miten työnantajat ja -tekijät saadaan tietoisiksi Europassista, on Lempisen mielestä iso haaste. Useilla aloilla on jo alakohtaisia vastaavia sovellutuksia ja tällöin voi nousta kysymys, onko ylipäätään mielekästä integroida uutta järjestelmää jo olemassaolevaan. Lempinen ei usko yksin tiedotuskampanjoihin. Hän uskoo, että Europassi leviää työelämään sitä kautta, että ihmiset alkavat sitä käyttää. Jos koko Euroopassa Europassi-ansioluettelon täyttää muutama miljoona, se ei vielä ole paljon. Mutta jos se koetaan hyödylliseksi välineeksi myös työnhakijoiden parissa, se täyttää tehtävänsä liikkuvuuden edistäjänä. Petri Lempinen työskentelee toimihenkilöiden keskusjärjestö STTK:n koulutuspoliittisena asiantuntijana. π Cedefop on EU:n ammatillisen koulutuksen erillisvirasto. Se on myös vastuussa Europass-sivustojen teknisestä toteutuksesta. π Työperäinen muutto ulkomailta Suomeen on aiemmin ollut vain 5 10 prosentia maahanmuutosta. Se on kuitenkin kasvanut voimakkaasti viime vuosina. π Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2006 Suomessa työskentelevistä ulkomaalaisista vajaa 40 prosenttia tuli EU-maista. π Noin puolitoista prosenttia EU:n väestöstä asuu ja työskentelee toisessa EU-maassa. Luku ei ole juuri muuttunut 30 vuoteen. π Eurobarometrin kyselyssä 53 prosenttia vastasi EU:n merkitsevän heille vapaata liikkuvuutta ja työskentelyä unionin alueella. Vain 44 prosentille EU merkitsi euroa ja 36 prosentille rauhaa. π Jos sinulla on kehittämisideoita tai muuta kommentoitavaa, laita niitä sähköpostitse Europasskeskukselle tai suoraan Cedefopille Europass-portaalin palautelomakkeella. Osaaja 3

Uutisia Kansainvälistä laatutyötä Diploma Supplementin kehittämiseksi Suomen Europass-keskus osallistuu kansainväliseen Diploma Supplement -projektiin. Projektin tavoitteena on tarkastella eurooppalaisten korkeakoulujen myöntämiä Diploma Supplement -asiakirjoja, kirjata ylös hyviä käytänteitä sekä tunnistaa mahdolliset haasteet ja kehittämistarpeet. Projekti tarkastelee Diploma Supplementia myös työelämän näkökulmasta. Projektin kumppaneita ovat muun muassa tutkintojen tunnustamisen, korkeakoulutuksen, koulutuksen arvioinnin ja työelämän asiantuntijoita. Diploma Supplement -ohjeiden päivittämiseen. Ohjeisiin ei ole luvassa suuria muutoksia. Tarkoitus on vain tarkentaa ohjeistusta ja tukea korkeakoulujen työtä entistä paremmin. Projekti sattuu sopivaan saumaan myös sikäli, että muutaman vuoden tauon jälkeen korkeakoulut voivat jälleen hakea Diploma Supplement-tunnusta. Tunnus annetaan korkeakouluille, joiden työ Diploma Supplementien parissa on esimerkillistä. www.europass.fi π Oppilaitokset π Diploma Supplement OPPIMISTULOKSET PAREMMIN ESILLE Projektin tulokset valmistuvat vuoden 2008 lopulla, mutta alustavia tuloksia on jo voitu esitellä. Projektiryhmä on ollut myönteisesti yllättynyt Diploma Supplement -asiakirjojen pääosin hyvästä laadusta Euroopassa. Toisaalta erityisesti työelämän edustajat kaipaisivat oppimistuloksien parempaa kuvailua asiakirjoissa. Projektiryhmä tekee vielä syksyllä opintovierailun kolmeen korkeakouluun Ranskassa, Suomessa ja Turkissa. SUOMALAISIA OHJEITA TARKENNETAAN JA UUSITAAN Projektista saadaan paljon hyvää materiaalia myös kotimaisten Helsingissä toimiva HAAGA-HELIA -ammattikorkeakoulu koordinoi isoa kansainvälistä projektia, jonka tavoitteena on kehittää kielten opetusmetodeja ja -materiaaleja yhteistyössä työelämän kanssa. Projekti hyödyntää Eurooppalaista kielisalkkua ja Europassin asiakirjoja. Mukana on laajasti työnantajia ja oppilaitoksia Suomesta ja muualta Euroopasta. 4 Osaaja HAAGA-HELIAn projekti hyödyntää Europassia PROJEKTILLE ON HAETTU RAHOITUSTA EU:STA Lopullista rahoituspäätöstä joudutaan vielä odottamaan, mutta projekti läpäisi jo ensimmäisen vaiheen karsinnan, iloitsee koulutusohjelmajohtaja Johanna Vuori. HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulussa kaikki opiskelijat laativat Europassin ansioluettelon ja kielipassin. Myös Europassin liikkuvuustodistus otetaan käyttöön heti, kun se on mahdollista. Korkeakoulussa korostetaan opetuksen laatua ja pedagogista kehittämistä. Koska vieraiden kielten opetus on olennainen osa opetusta, tarkastellaan Europassiakin kielen oppimisen näkökulmasta. Kielten opettajilla on vahva sisäinen motivaatio saada opiskelijat oppimaan, kertoo Johanna Vuori. Europassin mahdollisuudet nähtiinkin HAAGA-HELIAssa nopeasti.

Uutisia Ammatillisten tutkintojen opetussuunnitelmia ja perusteita uudistetaan työelämän muutosten mukaisesti. Uudistetuille tutkinnoille laaditaan uudet, kansainväliseen käyttöön tarkoitetut tutkinnonliitteet. Liitteissä annetaan perustietoa suoritetusta koulutuksesta sekä sen antamasta ammattipätevyydestä ja osaamisesta. Tutkintotodistusten liitteet löytyvät omasta tietokannasta, jossa liitteitä voi selata ja tulostaa. Vanhat liitteet löytyvät arkistosta, joka on rakennettu tietokannan yhteyteen. Opiskelija voi saada ammatillisen tutkintotodistuksen liitteen omasta oppilaitoksestaan. Suomalaisilla oppilaitoksilla on lain Ammatillisten tutkintotodistusten liitteet uudistuvat asettama velvollisuus antaa liite tutkinnon suorittaneelle pyydettäessä. Tutkintotodistuksen liite on tutkintokohtainen ja helposti haettavissa ja tulostettavissa internetistä. Suosittelemmekin, että liite annetaan aina automaattisesti tutkintotodistuksen mukana työnhaun ja kansainvälistymisen tueksi. Suomalainen opiskelija voi myös itse tulostaa liitteen käyttöönsä. Oppilaitoksen on hyvä varmistaa, että kaikki valmistuvat ovat tietoisia tästä mahdollisuudesta. www.europass.fi π Oppilaitokset π Certificate Supplement Turun yliopistossa Europassi on arkea Turun yliopiston opintorekisteristä voi opiskelija nyt tulostaa myös Europass-liikkuvuustodistuksen. Opiskelija voi rekisteristä itse tarkastella omia suorituksiaan ja järjestelmään tallennettuja tietoja ulkomaan jaksoista. Samalla opiskelija voi tarkistaa, että tiedot ovat oikein. Järjestelmän kehittäminen vei aikaa mutta oli vaivan arvoista. Meille oli alusta alkaen selvää, että myös liikkuvuustodistuksen pitää tulla ihan normaaliksi osaksi järjestelmää, kansainvälisten asioiden päällikkö Irinja Paakkanen sanoo. Tulevaisuudessa liikkuvuustodistus annetaan automaattisesti yhdessä tutkinnonliitteen (Diploma Supplement) kanssa. Turun yliopistossa Europassia käytetään ahkerasti. Esimerkiksi Europassin ansioluettelo täytetään, kun opiskelija hakee apurahaa yliopistolta. Europass-järjestelystä myös tiedotetaan laajasti sekä opiskelijoille että henkilökunnalle. Osaaja 5

Varsinais-Suomessa on herätty työelämän muutostarpeisiin laatimalla maahanmuuttopoliittinen ohjelma. Maahanmuuttajille töitä Maahanmuuttajia tarvitaan työvoimana Suomessa enenevissä määrin tulevaisuudessa, kun väestö täällä vanhenee. Tätä tutuksi käynyttä mantraa on haluttu lähteä muuttamaan sanoista teoiksi Varsinais- Suomen TE-keskuksessa. Se on laatinut maahanmuuttopoliittisen ohjelman vuoteen 2015 saakka. Ohjelman tarkoitus on ollut ehdottaa toimenpiteitä työperusteisen maahanmuuton edistämiseksi, maahanmuuttajien osallisuuden vahvistamiseksi ja heidän tarvitsemiensa palveluiden kehittämiseksi. On tärkeää saada täällä jo olevat maahanmuuttajareservit ensin töihin, ja sitten vasta tarpeen mukaan rekrytoidaan lisää suoraan ulkomailta, sanoo tutkija Jouni Marttinen Varsinais-Suomen TE-keskuksesta. Varsinais-Suomessa maahanmuuttajien työttömyysaste on tällä hetkellä yli 20 prosenttia. Koko väestön työttömyysaste on vähän yli kuusi prosenttia. Hankalimmassa asemassa ovat pakolaistaustaiset maahanmuuttajat, joista työttöminä on yli puolet. 6 Osaaja ASENNEKASVATUSTA TARVITAAN Mikä siis neuvoksi? Työnantajille tekemämme kyselyn mukaan työvoimatarvetta on rakentamis-, siivous-, metalli-, terveydenhuolto ja kuljetusaloilla. Kyselyyn vastanneista yrityksistä kuitenkin vain 29 prosenttia halusi itse palkata maahanmuuttajia töihin, kertoo Marttinen. Turun työvoimatoimiston EURES-neuvoja Tuula Matikainen on huomannut ristiriidan työnantajien asenteessa. Työnantajien keskuudessa tunnutaan ajattelevan, että yleisesti yhteiskuntamme tarvitsee maahanmuuttajia työvoimana, mutta ei meidän yritys. Toisaalta hänen mukaansa osa työnantajista pitää ulkomaista työvoimaa jopa suomalaista parempana. Toiset sanovat, että ulkomaalaiset ovat tuottavampia kuin suomalaiset työntekijät. Samalla he myös potkivat muitakin työntekijöitä parempiin suorituksiin, kun tekevät paremmin ja ovat reippaampia ja iloisempia. Maahanmuuttopoliittisen ohjelman mukaan tärkeimmät kehittämiskohteet löytyvätkin kantaväestön ja viranomaisten parista. Asennekasvatusta koko väestölle tarvitaan lisää. Lisäksi tarvitaan myös maahanmuuttajille annettavaa suomenkielistä opetusta, jonka tulee olla tarkoituksenmukaista kaikille opetusta tarvitseville. KIELIKOULUTUS KUNNILLE Työvoimatoimistoista olemme saaneet henkilökunnalta palautetta, jonka mukaan kaikki aika maahanmuuttajien kanssa menee kielikoulutukseen, vaikka pitäisi keskittyä työnhakutaitoihin, kertoo tutkija Marttinen. Siksi ohjelmassa ehdotetaankin, että kielikoulutusvastuu siirtyisi kunnille. Samalla tulisi ottaa paremmin huomioon lähtötason kirjavuus. Osa maahanmuuttajista pitää opettaa myös lukemaan ja kirjoittamaan. Ohjelmassa korostetaan ratkaisujen löytämistä yhdessä maahanmuuttajien kanssa. Innovoidaan yhdessä, etsitään erilaisia ratkaisuja, jotka johtavat työmarkkinoille tai yrittäjäksi, lisätään yhteistyötä maahanmuuttajayhdistysten ja oppilaitosten

Ulkomaalaiset potkivat muitakin työntekijöitä parempiin suorituksiin, kun tekevät paremmin ja ovat reippaampia ja iloisempia. kanssa, luettelee Marttinen ohjelman ehdotuksia. Ohjelmaa laadittaessa maahanmuuttajat ja maahanmuuttajayhdistykset ovat olleet mukana sen jokaisessa vaiheessa. Marttisen mukaan maahanmuuttajien yritysneuvontaa tulisi kehittää esimerkiksi perustamalla heille oma yrityshautomo tai kauppakamariosasto. Esimerkiksi persiankielisistä 35 prosenttia toimii yrittäjinä. Persiaa puhutaan Iranissa. PANOSTUS LAPSIIN Korkeastikoulutetuille maahanmuuttajille tarvitaan Marttisen mielestä pätevöitymiskoulutusta. Tällä hetkellä sellaista on, mutta vain projektiperustaisena. Se pitäisi vakinaistaa. Ohjelmaa valvomaan on perustettu maahanmuuttopoliittinen toimikunta, jolla on tarkempia ehdotuksia seuraavan vuoden painopisteiksi. Niitä ovat suomen kielen koulutuksen turvaaminen, joka on ollut Turussa vaarassa kaupungin rahapulan vuoksi, neuvonta- ja ohjauspalvelut sekä lapsiin, nuoriin ja perheisiin panostaminen. Maahanmuuttajanuoret keskeyttävät koulun useammin kuin muut nuoret. Pitäisi yrittää pitää heitä koulunpenkillä loppuun asti. Kaiken kaikkiaan Marttinen suhtautuu tulevaisuuden maahanmuuttajien työllisyyteen optimistisesti. Ruotsissa ja Tanskassa koko työttömyysaste on vain kolme prosenttia ja maahanmuuttajillakin vain neljä. Jos se on siellä mahdollista, miksei siis meillä? Europassi auttaa kokematonta Kokemattomalle työntekijälle Europassin ansioluettelo on iso apu varsinkin silloin, kun töitä haetaan rajan takaa. Eures-neuvoja Tuula Matikainen Turun työvoimatoimistosta kohtaa työssään vasinkin sellaisia ulkomaalaisia työnhakijoita, jotka eivät välttämättä osaa laatia ansioluetteloa. Korkeastikoulutetut työnhakijat löytävät työnsä itsenäisesti omia reittejään. Meidän kauttamme tulevat tuotannon tekijät. Kaikilla heillä ei ole paljoa kokemusta työnhausta, varsinkaan kansainvälisesti. Matikaisen mukaan Europassi on erittäin hyödyllinen työkalu varsinkin kokemattomille työnhakijoille. Itsetehdyistä ansioluetteloista jää helposti paljon tärkeää pois. Europassissa on valmiina kohdat, jotka ohjaavat täyttämistä. KULTTUURISTA TULKINTAA Myös Eures-neuvojalle selvästä formaatista on hyötyä, sillä hän voi silmäillen löytää avainasiat ja saa työntekijästä varmemmin tarvitsemansa tiedot. Eri kulttuureissa ansioluettelot laaditaan hyvin eri tavoin. Sen lisäksi en tunne yrityksiä, joissa hakija on ennen työskennellyt, en termejä tai koulutusta. Ei siis auta, vaikka CV olisi hakijan kotimaassa hyvinkin normaali. Näissä tapauksissa standardi-cv auttaa. Saanpahan ainakin selville esimerkiksi sen, mikä on koulutus, mikä taas lyhyempi kurssi. Varsinkin Virossa Europassi on Matikaisen mukaan ahkerassa käytössä, sillä sieltä mallin mukaisesti täytettyjä ansioluetteloja tulee usein. Matikainen ei yhdy maahanmuuttajien kohdalla neuvoon, jonka mukaan ansioluettelon tulisi erottautua muista ja olla siksi mahdollisimman persoonallinen. Ulkomaalainen työnhakija on jo niin poikkeuksellinen joka tapauksessa, ettei siinä enää tarvita apua erottautumisessa. Osaaja 7

Lukiolaiset tutustuvat Ammatti- ja korkeakoulut ovat jo aktiivisia Europassin käyttäjiä. Missä viipyvät lukiot? Saan yllätettyä Anni Kosusen kysymällä häneltä Europassista. Sain tietää Europassjärjestelmästä ensimmäisen kerran vasta nyt, kun tutustuin siihen tätä haastattelua varten, Suomen lukiolaisten liiton kansainvälisten asioiden koordinaattorina toimiva Kosunen vastaa. Kosunen epäilee, että enemmistö lukiolaisista ei vielä tunne Europassia. Hänen ensivaikutelmansa Suomen Europass-keskuksen nettisivuista on kuitenkin positiiivinen: Sivut vaikuttavat sisällöltään ja ulkoasultaan selkeiltä ja loogisilta. Ensimmäisen viiden minuutin jälkeen täysin uusikin kävijä jo tietää suunnilleen, mistä on kyse. Kosusen mielestä Europassista olisi hyvinkin hyötyä lukiolaisille. Monet lukiolaiset viettävät kesän ulkomailla tai tekevät siellä töitä ennen oikeita opintoja yliopistossa. Jos esimerkiksi lähtee au pairiksi ulkomaille ilman välittäjäjärjestöä, eikä kyseessä ole suomalainen perhe, voisivat ansioluettelo ja kielipassi olla isokin apu. OIKEA VÄYLÄ Kosusen mielestä pitäisikin pohtia, mikä olisi oikea väylä esitellä Europassia lukiolaisille. Hän ei usko isoihin koulutustilaisuuksiin. Olisi parempi, jos Europass-järjestelmän esittelyn saisi osaksi jotain laajempaa kokonaisuutta. Yksi mahdollisuus voisi olla esitellä sitä kielikurssien yhteydessä. Entä mitä kautta tiedon tulisi kulkea, tulisiko se oppilaskunnilta, opoilta vai muuta kautta? Kosunen miettii. Kielipassin käytännön kielitaidon mittaaminen toisi Kosusen mielestä tervetulleita uusia tuulia lukioon. Lukiolaisilla on aivan liian teoreettinen pohja kielten oppimiselle. Suullisen kokeen sisällyttäminen ylioppilastutkintoon on hyvä uudistus ja Europass-järjestelmän kielipassi tukee tätä suuntausta. LISÄÄ TIETOA TYÖELÄMÄSTÄ Opinto-ohjaaja Maija Pasanen innostuu hänkin varsinkin kielipassista. Käytännön kielitaito on hyvin tärkeä, eikä varmasti olisi haitaksi, jos sitä mitattaisiin jollain muullakin tavalla kuin perinteisin arvosanoin. Omaa käytännön kielitaitoaan voi olla opiskelijan tai aikuisenkin vaikea arvioida ilman mittapuita. Suomen opinto-ohjaajien yhdistyksen hallitukseen kuuluva Pasanen toivottaa tervetulleeksi kaikki apuvälineet, jotka auttavat opiskelijaa työmarkkinoille siirtymisessä. Lukiossa opetus on hyvää, opettajat hyvin koulutettuja ja ammatti arvostettu, joten oppilaat kyllä oppivat asioita. Mutta varsin hyvä kysymys on, vastaako lukion sisältö työmarkkinoiden tarpeita. Työelämää käsitellään Pasasen mielestä lukiossa liian vähän. Esimerkiksi yläkoulun TET eli työelämään tutustuminen puuttuu lukiosta kokonaan. Hän on kuitenkin itse panostanut omalla kurssillaan voimakkaasti työnhakutaitoihin. Pidän puolet pakollisesta kurssistani ensimmäisen vuoden oppilaille ja toisen puolen abeille. Heidän kanssaan käyn läpi ansioluettelot ja teemme rekrytointiharjoitteita. Ehkäpä Europassi mahtuisi mukaan kurssin teemoihin? Kyllä opon tunnilla voisi täyttää Europassinkin. KANSAINVÄLISTYMINEN KONKREETTISTA Pasanen pohtii, olisiko painopisteen muutos opetuksessa tarpeen. Muutenhan lukio on muuttunut entistä vaikeammaksi: on luokattomuus ja lukujärjestyskin pitää oppilaan itse luoda. Hän uskoo, että suomalaiset nuoret ovat heikommassa asemassa kuin muut, koska kansanluonteen sisäänpäinkääntyneisyys korostuu opetuksessa. Vuorovaikutustaitojen oppiminen jää Ensin Idolsit, sitten ulkomaille Lukion toista vuotta Helsingissä aloittava Miia Ruuskanen suunnittelee lähtevänsä töihin ulkomaille joskus tulevaisuudessa. Olen ajatellut pyrkiä oikeustieteelliseen. Sen jälkeen olisi mukava työskennellä ulkomailla. Myös yliopiston vaihto-ohjelmat kiinnostavat. Europassista hän uskoo olevan hyötyä ulkomaille töihin tai opiskelijavaihtoon lähtiessä. Kaikki, mistä voi olla hyötyä ja avuksi, kannattaa kokeilla, jotta ulkomaille lähtö olisi helpompaa. Ruuskanen ei ollut kuullut Europassista aiemmin. Hän kävi tutustumassa Europasssivustoon valmistautuessaan Osaaja-lehden haastatteluun. Aluksi sivustoa oli vaikea hahmottaa, kun en yhtään tiennyt, mistä oli kysymys. Mutta kun löysin Kenelle? ja Mitä? -otsikot, alkoi homma selvitä. TIETOA JO PERUSKOULUSSA Ruuskanen harmitteleekin, ettei koulussa ole kerrottu Europassista. Tällaisista asioista pitäisi kertoa jo oikeastaan peruskoulussa, esimerkiksi ysillä. Aika moni lähtee vaihtoon ulkomaille jo ekana lukiovuotena tai viimeistään tokalla. Ruuskanen pitää hyvänä varsinkin sitä, että kielitaitoa ei Europass-kielipassissa mitata vain arvosanoina. Vaikka ranskan numeroni on välillä ollut huono, pystyn silti kommunikoimaan ranskalaisten kanssa ilman vaikeuksia. Mutta toistaiseksi haaveet ulkomaista saavat odottaa. Ruuskanen on aktiivinen lukiolaisten liiton piirihallituksessa ja tähtää myös liittohallitukseen. Ja tänä syksynä hän osallistuu Idols-karsintoihin. Vähän jännittää. Taktiikkani on voittaa puolelleni kaksi tuomaria kolmesta. Luotin siihen, että Asko Kallonen olisi mukana. Hän vaikuttaa kiltiltä. Mutta nyt hänet korvaakin uusi tuomari Patric Sarin..., kolme vuotta laulutunneilla käynyt Ruuskanen empii. 8 Osaaja

Europassiin Pasasen mukaan nykylukiossa vähälle. Kieliä kyllä opetetaan, mutta suurissa ryhmissä, jossa ujojen suomalaisten on helppo pysyä hiljaa. Jonkinlaista esiintymistaitojen tai itseilmaisun opetusta tarvittaisiin. Pasanen näkee Europassin välineenä, joka konkretisoi kansainvälistymisen. Kun minä olin nuori, oli Interrail ja Eurooppa. Nyt mennään jo Kiinaan asti töihin. VAIHTO-OPISKELIJA TASMANIASTA ASTI Europass-järjestelmän tiedottamisesta lukioille on vielä työsarkaa. Kielten opettajat ovat tosin jo saaneet tiedotusmateriaalia ja aktiiviset opinto-ohjaajat ovat ottaneet yhteyttä suoraan Europass-keskukseen kysyäkseen lisää. Pasasellakin on ollut hämärä kuva Europassista jo pitkään, mutta aikaa paneutumiselle ei ole ollut. Opoille olisi kyllä hyvä järjestää koulutusta aiheesta. Europass-keskuksessa on jo lähdetty miettimään, miten ja minkälaista koulutusta opinto-ohjaajille voisi järjestää. Keskukseen voi myös suoraan olla yhteydessä ja ehdottaa koulutuspäivää tai tilata materiaalia Europassista. Europassista saattaisi olla myös hyötyä tilanteissa, joissa suomalaiseen lukioon tulee vaihto-oppilas Euroopasta. Opinto-ohjaaja on yleensä se ihminen, joka laatii vaihtoopiskelijan lukujärjestyksen. Jos Europassista saisi kuvauksen oppilaan osaamisesta, voisi se auttaa opinto-ohjaajaa hahmottamaan, mille tunneille oppilaan kannattaisi osallistua ja millä tasolla hän on missäkin aineessa. Maija Pasanen työskentelee Espoossa Kuninkaantien lukiossa, jossa oppilaita on 540. Isossa lukiossa on mahdollista opiskella esimerkiksi japania, joten myös vaihtoon lähdetään Japaniin asti. Muita suosittuja maita ovat Italia, Englanti ja Etelä-Amerikan maat. Viime vuonna meillä oli vaihtooppilas Tasmaniasta, joka pärjäsi oikein hyvin. Pasanen näkee Europassin välineenä, joka konkretisoi kansainvälistymisen. π Suomen Europass-keskuksesta voi tilata maksutta esitteitä esimerkiksi Europass-ansioluettelosta ja -kielipassista. Yhteystiedot löytyvät tämän lehden ensimmäiseltä aukeamalta sekä Europassin nettisivuilta: www.europass.fi. π Europass-nettisivustolta löytyy oma alasivustonsa, josta saa Europassista tietoa ja materiaalia opetukseen: Klikkaa Europasssivuston aloitussivustolta kohtaa Oppilaitokset ja sieltä: Europassi opetuskäytössä. Osaaja 9

Europassin asiakirjoja käytetään monipuolisesti Leonardo-ohjelmassa. Leena-Maija Talikka 10 Osaaja

Tiedot ja taidot Europassliikkuvuustodistukseen Liikkuvuustodistus kertoo opiskelijan ulkomaan opintojaksolla saavutetusta osaamisesta. Esimerkiksi työnantaja saa todistuksesta lisätietoa mm. ulkomaan jakson pituudesta, sekä ulkomailla hankituista tiedoista ja taidoista. Liikkuvuustodistusta voi käyttää tukena myös ulkomaanjaksoja ja niiden oppimistavoitteita suunniteltaessa. Monissa oppilaitoksissa käytetään liikkuvuuden tukena kaikkia Europassin asiakirjoja. Eniten tänä vuonna ulkomaille vaihtoon haki tekniikan ja liikenteen alan opiskelijoita. Europassi parantaa vaihto-ohjelmien laatua. Kun Leena-Maija Talikka lähti 16-vuotiaana työministeriön harjoitteluohjelman kautta Saksaan, hänelle työnnettiin kouraan lappu, jossa luki osoite ja työpaikka. Silloin ei ollut puhettakaan lähtövalmennuksista tai arvioinneista, hän nauraa. Nykyisin Talikka työskentelee Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMOssa. Hän vastaa EU:n Leonardo da Vinci -ohjelmasta, joka keskittyy ammatillisen koulutuksen kansainvälisiin opiskelija- ja asiantuntijavaihtoihin. Olisi vaikea kuvitella, millainen Leonardo da Vinci -ohjelma olisi ilman Europassia. Europassi-asiakirjakokonaisuus parantaa vaihto-ohjelmien laatua huomattavasti. Niiden avulla ohjelmien laatua on helpompi arvioida. Opiskelijoiden lähtövalmennuksissa Europassi-ansioluettelo täytetään yhä useammin. Kun ansioluettelo lähetetään vastaanottavaan oppilaitokseen, voivat he halutessaan tehdä opiskelijalle vielä tarkemman työpaikkahaastattelun, jossa selviää lisätietoa vaikkapa harrastuksista tai kielitaidosta, joilla voi olla merkitystä vaihdon onnistumiselle. Myös kielipassia käytetään Talikan mukaan nykyisin enemmän. Se tuo hyvin esiin arkioppimista. Suosituin on kuitenkin yhä liikkuvuustodistus, joka mielletään Europassin ytimeksi. Siihen kerätään varsinaiseen oppimiseen liittyvät tiedot ja kokemukset vaihdon ajalta. SUORAAN AALLONHARJALLE Vaikka Suomi on Europassin käytössä edelläkävijä ja vaikka suurin osa oppilaitoksista käyttääkin asiakirjakokonaisuutta suvereenisti, Talikka uskoo, että yhä on myös niitä, jotka eivät Europassia tunne. Se hyvä puoli on kuitenkin koulujen liittymisissä isommiksi yksiköiksi, että resurssit lähteä vaihto-ohjelmiin tulevat myös pienten oppilaitosten ulottuville. Samalla ne pääsevät isojen mukana suoraan aallonharjalle hyvien käytäntöjen piiriin. Oppilaitoksia haasteellisempia ovat yritykset. Talikka tekeekin turneeta eri yrittäjäjärjestöissä innostaakseen yrityksiä aktiivisemmin mukaan vaihto-ohjelmiin. Työkulttuurit ovat hyvin erilaisia oppilaitoksissa ja yrityksissä. Ohjelmien hallinnolliseen puoliin yrityksillä ei riitä resursseja. Sen sijaan ne perehtyvät hyvin esimerkiksi ulkomaisen yrityksen toimintaan ja lähtevät mielellään partnereiksi. KOKONAISVALTAISTA VALMENNUSTA Talikka pitää haasteista. Kahdeksan vuoden Leonardo-uran jälkeenkin hän löytää yhä kehitettävää. Valmennuspakettia halutaan kehittää yhä kokonaisvaltaisemmaksi. Kielija kulttuurivalmennus ovat vain osa koko ohjelmaa. Mukaan halutaan myös osiot vakuutuksista, työturvallisuudesta ja esimerkiksi eettisestä näkökulmasta työelämään. Lisäksi Talikka paljastaa Suomen pian osallistuvan pilottiprojektiin, jossa mietitään, miten oppisopimusopiskelijoille voitaisiin räätälöidä heille sopiva, yksilöllinen vaihtoohjelma yhdessä lähettävän ja vastaanottavan yrityksen sekä oppisopimustoimiston kanssa. Tällä hetkellä erityisen trendikäs ala on Talikan mukaan tekniikka. Tekniikka vetää hyvin! Tekniikan ja liikenteen alalta Leonardovaihtoon hakevia opiskelijoita oli tänä vuonna enemmän kuin edellisvuoden ykkösen, sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita. π Leonardo da Vinci -ohjelman kautta opiskelijavaihtoon lähtee noin neljä prosenttia opiskelijoista. Luku kasvaa jatkuvasti. Tänä vuonna Leonardo-apurahan on saanut yli 1 100 ammatillista opiskelijaa. π Ohjelman 31 maasta suosituimmat kohteet ovat Saksa, Iso-Britannia, Hollanti ja Espanja. π Vaihtojaksot ovat 3 39 viikon mittaisia. Osaaja 11 Osaaja 11

Taitopohjainen CV yleistyy Suomalaisessa työkulttuurissa totutellaan uudenlaisiin tapoihin ansioluettelon laatimisessa. Kun Europass-kokonaisuutta arvioitiin ensimmäistä kertaa, kävi ilmi, että ansioluettelo on käytetyin asiakirja kokonaisuudessa. Se on myös arvostetuin yhdessä kielipassin ja liikkuvuustodistuksen kanssa. Toisaalta arvioinnissa nousi myös esille tarve kehittää ansioluettelon ominaisuuksia edelleen. Siksi suunnitteilla on projekti, jossa kehitystyötä tehdään yhdessä työelämän kanssa. Myös Europassin käyttäjien kokemuksia ja palautteita kuunnellaan Europasskeskuksissa tarkasti syksyn ja kevään aikana. SUOMESSA SUOSITAAN KRONOLOGIAA Helsingin yliopiston ura- ja rekrytointipalveluiden suunnittelija Leena Itkonen suosittelee Europass-ansioluettelon käyttöä niille, jotka ovat hakemassa työtä EU:n toimielimistä tai niiden lähellä olevista tahoista. Sen sijaan suomalaiseen työelämään ansioluettelopohja ei sellaisenaan sovellu Itkosen mielestä yhtä hyvin. Suomalaiset työnantajat eivät ole tottuneet lukemaan Europassin kaltaista taitopohjaista ansioluetteloa. Täällä käytetään enemmän kronologista ansioluetteloa. OIKEITA ASIOITA POHDINTAAN Taitopohjainen ansioluettelo näyttäisi Itkosen mielestä olevan Suomessakin yleistymässä. Taitopohjaisen CV:n laatiminen on tekijälleen haastavampi, mutta onnistuessaan se on todella hyvä. Tähän muotoon rakennettu ansioluettelo sopii etenkin nuorille työnhakijoille, joilla ei ole vielä kertynyt useiden vuosien työkokemusta. Itkosen mielestä Europass-ansioluettelo ohjaa täyttäjäänsä pohtimaan oikeita asioita. Kaikille ei esimerkiksi ole selvää, että Suomessakin jo nykyisin suosittelijat on oltava aina mukana. Risuja Itkonen antaa Europassille ulkoasusta. Ulkoasuun toivotaan uudistuksia ja lisää joustavuutta myös muualla Euroopassa ja se huomioidaan syksyllä käynnistyvässä projektissa. 12 Osaaja TÄYTTÄMISEEN KANNATTAA KESKITTYÄ Itkonen uskoo, että Europass-ansioluettelo toimii paremmin käytännön alojen opiskelijoille, joilla on konkreettisia taitoja kuvailtaviksi. Kun alana on abstrakti ajattelu, taitojen kuvaaminen on monimutkaisempaa. Meidän kokemuksemme mukaan opiskelijalle ei aina ole helppoa tuoda omia taitoalueitaan esiin, ja siksi olemme tukeneet sitä erilaisille itsetuntemuksen harjoituksilla. Osan vastuusta Itkonen jakaa myös hakijoille itselleen. Jos ansioluetteloa ei täytä huolellisesti, se ei tietenkään voi täyttää tarkoitustaan. Korostankin opiskelijoille, että vaikka Europassissa on valmis pohja, mikä vain täytetään, pitää siihen silti keskittyä kunnolla ja miettiä, miten sen täyttää. Europass-kokonaisuuden osista parhaana Itkonen pitää kielipassia. Etenkin olen opiskelijoille suositellut sitä taulukkoa, jonka avulla omaa kielitaitoa voi havainnollistaa ja kuvata suullisella, kirjallisella ja ymmärtämisen tasolla ja tuoda tätä tietoa omaan ansioluetteloon. Myös Europass-ansioluettelosta saa tarpeellista, erikielistä sanastoa. π Kronologisessa ansioluettelossa hakija luetteloi kokemuksensa aikajärjestyksessä. Malli on yleinen suomalaisessa työkulttuurissa. π Taitopohjaisessa ansioluettelossa hakija kuvailee haettavassa tehtävässä vaadittavia taitojaan. Europass-ansioluettelo on hyvä esimerkki taitopohjaisesta mallista. Taitopohjainen ansioluettelo muuntuu haettavan tehtävän ja vaadittavien taitojen mukaan. Europassansioluetteloa voi käyttää myös perinteisenä kronologisena ansioluettelona.

Europassi tehostaa työnhakua käyttäjät tyytyväisiä Europassi on hyödyllinen ja kustannustehokas palvelu erityisesti työmarkkinoiden sekä elinikäisen oppimisen kannalta. Käyttäjät arvostavat Europass-järjestelyä ja pitävät sitä tarpeellisena, mutta kokevat toisaalta, että Europass-asiakirjojen potentiaalia olisi mahdollista hyödyntää vieläkin tehokkaammin. Muun muassa nämä johtopäätökset tulivat ilmi Europass-järjestelyn ensimmäisessä arvioinnissa, jonka tulokset julkaistiin alkukesästä. Europass-järjestely arvioidaan Euroopan neuvoston ja parlamentin päätöksen mukaisesti joka neljäs vuosi. Ensimmäinen arviointi suoritettiin syksyn 2007 aikana. Ulkopuolisen tahon tekemän selvityksen päätavoitteena oli selvittää Europass-järjestelyn merkittävyyttä ja Europassin tavoitteiden toteutumista. EUROPASS-ANSIOLOUETTELOSTA ARVOSTETTU TYÖKALU Arvioinnin mukaan Europassi nähdään tärkeänä välineenä työnhaussa. Puolet vastanneista uskoi Europass-asiakirjojen auttaneen työ- tai opiskelupaikan saamisessa. Ansioluetteloa pidettiin ylivoimaisesti hyödyllisimpänä viidestä asiakirjasta. Peräti 93 prosenttia vastaajista piti Europassansioluetteloa hyödyllisenä tai erittäin hyödyllisenä tapana oman osaamisen ja taitojen esittelemiseen. Lisäksi valtaosa Europass-ansioluettelon käyttäjistä oli sitä mieltä, että verkkotyökalu tekee ansioluettelon laatimisesta helpompaa. Carlo Scatoli Euroopan komission koulutuksen ja kulttuurin pääosastolta on tyytyväinen ansioluettelon tuloksiin. Tärkeänä hän pitää erityisesti käyttäjien arvostusta Europass-ansioluetteloa kohtaan. Oman osaamisen arviointi on vaikeaa, ja sekä ansioluettelo että verkkotyökalu ovat kehitetty helpottamaan sitä. Europass-asiakirjojen ominaisuuksia ja sisältöä kehitetään jatkuvasti vastaamaan entistä paremmin suuren käyttäjämäärän tarpeita. Arvioinnista saadun palautteen perusteella esimerkiksi ansioluettelon kehitystyötä tullaan jatkossa tekemään entistä tiiviimmässä yhteistyössä työnantajien, rekrytoinnin ammattilaisten sekä neuvontapalveluiden kanssa. Ansioluettelosta tullaan tekemään erilaisia versioita erilaisiin käyttötarpeisiin. Tärkeää on myös tarkentaa ohjeita siitä, mitä sillä voi tehdä, Scatoli jatkaa. TYÖPERÄISTÄ LIIKKUVUUTTA HALUTAAN LISÄTÄ Kyselyyn vastanneista Europassin käyttäjistä puolet oli työssäkäyviä ja neljäsosa korkeakouluopiskelijoita. Oppilaitokset ympäri Eurooppaa ovat omaksuneet aktiivisen roolin Europassista tiedottamisessa, jonka vuoksi opiskelijat tuntevat Europassin hyvin. Europassilla onkin merkittävä rooli opiskelijaliikkuvuuden edistäjänä Euroopassa. Matalasti koulutetut ja työttömät ovat käyttäjätilastoissa sen sijaan selvästi aliedustettuina. Arvioinnin mukaan Europasstyössä tulisikin jatkossa ottaa nämä ryhmät paremmin huomioon ja miettiä keinoja, joilla Europass-asiakirjoista olisi heille enemmän hyötyä. Myös työperäisen liikkuvuuden lisääminen opiskelijaliikkuvuuden tasolle on haaste, johon Scatolin mukaan tullaan tarttumaan ennen seuraavaa arviointia vuonna 2011. Tavoitteemme on, että neljän vuoden kuluttua jokainen ulkomaille töihin tai opiskelemaan lähtevä saa Europass-liikkuvuustodistuksen, ja valmistumisensa myötä lisäksi tutkintotodistuksen liitteen. Diploma Supplement ja Certificate Supplement -liitteet tulevat jatkossa keskittymään enemmän haltijansa tosiasiallisiin taitoihin. Suomalaisten verkossa laatimat Europass-ansioluettelot, tammi-kesäkuu 2008* Kuukausi Ansioluettelot Tammikuu 4 395 Helmikuu 5 267 Maaliskuu 2 894 Huhtikuu 2 406 Toukokuu 1 970 Kesäkuu 712 Yhteensä 17 644 *CEDEFOP 2008 Osaaja 13

Kansainvälisyyden pikakurssi Koulutuspaketti kansainvälisyydestä parissa tunnissa? Porin työvoimatoimistosta sellaisen sai keväällä suoraan eri tahojen asiantuntijoilta. Jos mieli tekee opiskelemaan tai töihin ulkomaille, tietoa on tarjolla kyllä runsaasti, mutta sen penkomiseen tarvitaan viitseliäisyyttä. Varsinkin, jos ei tiedä, minne haluaisi ja mistä aloittaisi. Mutta entä jos alan asiantuntijoilta saisi suuntaviitat parissa tunnissa? Huhtikuussa Työnhakukeskus Rekry- Centeriin saapui yli 50 kiinnostunutta kuulemaan kansainvälisistä opiskelu- ja työmahdollisuuksista. Paikalla oli asiantuntijoita kertomassa Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMOn Euroguidance -palvelusta, Pohjola-Nordenista kertomassa Nordjobbista ja Opetushallituksesta Europassijärjestelmästä. Lopuksi EURES-neuvoja Leena Nyman kertoi, miten työvoimatoimisto voi auttaa töihin Eurooppaan: Pyydän kuulijoita usein arvaamaan, montako työpaikkaa Euroopan laajuisesta EURES-tietokannasta löytyy. Kyllä se aina tekee vaikutuksen, kun kerron vastauksen: työpaikkoja on noin puolitoista miljoonaa. KAIKILLE AVOIN TILAISUUS Yhteistyötä eri tahojen välillä on tehty aiemminkin, mutta huhtikuinen tilaisuus oli ensimmäinen laajuudessaan. Olemme aiemmin tehneet kouluvierailuja, joissa yleisöämme ovat olleet koululuokat. Nyt kun tilaisuus pidettiin Porin keskustassa sijaitsevassa työnhakukeskuksessa, sinne saattoi tulla kuka tahansa näistä asioista kiinnostunut. Tilaisuudesta ilmoitettiin paikallislehdessä, ja se vetikin paikalle monipuolisen yleisön. Paikalla oli opiskelijoita, opoja, Satakunnan monikulttuuriyhdistyksen väkeä ja edustajia henkilöstövuokrausyrityksestä sekä tietenkin virkailijoita alueen toimistoista. ELÄVÄT ESIMERKIT TENTATTAVINA Palaute on ollut pelkästään positiivista ja siksi samanlaisen tilaisuuden uusimista harkitaan. Ainoana ongelmana on ajankohta. On vaikea keksiä aikaa, jolloin mahdollisimman monet pääsisivät paikalle. Opot eivät tule enää työpäivänsä jälkeen, kun taas opiskelijoilla on koulua päivällä. Huhtikuinen tilaisuus järjestettiin iltapäivällä yhden ja kolmen välillä. Nyman pitää koulutustilaisuuksia tärkeinä vuorovaikutuksen vuoksi. Tilaisuudessa syntyy hyviä keskusteluja ja ihmiset voivat kysellä suoraan asiantuntijoilta. Samalla taataan kaikille sama tieto. Tosi mukavaa oli myös se, että paikalle oli sattumalta tullut opiskelijoita, jotka olivat jo olleet vaihdossa ja muut saattoivat tentata heitä. Elävät esimerkit ovat hyviä. Verkostojen yhteistyöstä synergiaa Kansainvälistä liikkuvuutta edistävät verkostot ovat viime vuosina tehneet yhä tiiviimpää yhteistyötä Suomessa. Esimerkiksi Europassi-keskus ja ohjaukseen ja neuvontaan keskittynyt Euroguidance ovat pitäneet jo parin vuoden ajan yhteisiä koulutuspäiviä eri puolella Suomea. Suosittuihin koulutuspäiviin on voinut yhdistää myös muita teemoja ja tahoja Porin tavoin. Alkuvuoden Eurooppaan vai etäämmälle? tapahtuma keräsi saman katon alle toistakymmentä verkostoa ja organisaatiota, jotka tukevat ulkomaille lähtijää. Kaikille avoin yleisötapahtuma järjestettiin jo toistamiseen ja saa varmasti jatkoa. Suurimmat kansainvälistä liikkuvuutta edistävät verkostot ja ohjelmat ovat lisäksi julkaisseet yhteisen esitteen. Esite antaa kokonaiskuvan julkaisijatahoista sekä tukee neuvonnan ja ohjauksen ammattilaisten työtä. Idea yhteisesitteeseen saatiin Virosta, jossa vastaava tehtiin viime vuonna. Yhteistyön tärkeys on huomattu myös muualla Euroopassa. Pohjoismaiden ja Baltian maiden Europassi-, Euroguidanceja EURES-verkostot kokoontuivat keväällä ensimmäistä kertaa yhteiseen seminaariin. Myös Euroopan komissio on rohkaissut verkostoja tekemään yhteistyötä ja hyödyntämään toistensa vahvuuksia ja osaamista. Leena Nyman

Sähköinen kertomus Europass-ansioluettelon ovat täyttäneet lukuisat kansalaiset eri puolilla Eurooppaa. Miten siitä selviää Opetushallituksen pääjohtaja Timo Lankinen? Timo Lankinen etsii otsa rypyssä oikeaa vuosilukua listasta. Onkohan täällä ollenkaan niin kaukaisia lukuja... Opetushallituksen pääjohtaja Lankinen täyttää Europass-ansioluetteloa. Oikea vuosiluku opetusministeriön työsuhteen alkuun löytyy. Kuvittelin silloin, että olisin ikuisesti opetusministeriössä, mutta toisin kävi. Ansioluettelon täyttö sujuu hyvin Europass-ensikertalaiselta. Jokaisen täytettävän kohdan vierestä löytyvät kuvat hehkulampusta ja kysymysmerkistä. Painamalla kysymysmerkkiä saa lisätietoa siitä, mitä kohtaan on tarkoitus täydentää. Lamppu puolestaan antaa esimerkkejä. Jos välillä hämmentyy, systeemi ohjaa hyvin. Ihan kivahan tämä pohja on. Kun työkokemukset on listattu, ilmestyy alas lista, mistä voi nähdä työhistoriansa kertyvän. Sitä Lankinen pitää kätevänä. Timo Lankinen Jokaista kohtaa pääsee myös helposti muokkaamaan. JOUSTAVA JA OHJAAVA CV-POHJA Siirrymme täydentämään koulutusosiota. Pääjohtaja aloittaa yliopistotutkinnosta ja täyttää sujuvasti englanniksi suomalaiset oppiarvot. Toki ansioluettelon voi täyttää myös suomeksi tai lukuisilla muilla eurooppalaisilla kielillä. Viimeisessä kohdassa kysytään koulutuksen tasoa kansallisessa tai kansainvälisessä luokituksessa. Sitä Lankinenkaan ei sentään muista ulkoa ja klikkaa auki lisäapua. Täällä puhutaan vielä Unescon ISCEDluokituksesta. Ilmeisesti uusi eurooppalainen luokitus lisätään tänne myöhemmin. EQF eli eurooppalainen tutkintojen viitekehys on tulossa Europassiin sekä ansioluetteloon että tutkintojen liitteisiin heti, kun se on mahdollista. Lankinen pitää hyvänä sitä, että koulutusosioon voi täyttää monipuolisesti erilaisia lyhyempiäkin kursseja varsinaisten koulutusten lisäksi. Hän kuitenkin myös myöntää, että itsearviointi voi varsinkin nuorelle olla hankalaa. On niin paljon erilaisia testejä olemassa, joiden arviot saattavat mennä aivan ristiin. SUOMALAISET HYÖTYVÄT TAITO-OSIOSTA Olemme siirtyneet kielitaito-osioon, jossa kysymysmerkistä painamalla saa näkyviin kuvailut, joista voi tarkistaa oman kielitaitotasonsa. Ruotsi, englanti ja saksa saavat nopeassa tahdissa taakseen joukon kuullun, puhutun ja kirjoitetun tekstin tasokoodeja. Seuraavana ovat vuorossa erilaiset henkilökohtaiset taidot, kuten johtamistaidot, sosiaaliset ja taiteelliset taidot. Tämä osio vaatii keskittymistä, sillä taitojen kuvailuun ei ole olemassa asteikkoja, vaan niiden osoittaminen on puhtaasti täyttäjän vastuulla. Pääjohtaja Lankinen pitää taito-osiota erityisen tärkeänä. Varsinkin meille suomalaisille nämä ovat oikein hyviä, sillä emme ole aina tottuneet tuomaan taitoja itse esille. Taitoihin Lankinen päättää keskittyä myöhemmin kunnolla, sillä ne vaativat aikaa. Tämä on kyllä vahva väline, jolla saa yllättävän monipuolista tietoa hakijasta. Jos hakija on täyttänyt taito-osion huolella, saa työnantaja hänestä huikean tarkan kuvan. Tarkasteltuaan listaa hän huomaa yhden taitoryhmän puuttuvan. Missä täällä ovat liikunnalliset taidot? Jos olisin työnantaja, haluaisin tietää myös niistä. Kun napsauttelemme auki lamppu-symbolin kautta esimerkkejä, huomaamme, että liikuntaharrastukset sisältyvät kohtaan muut tiedot ja taidot. Ja ajokorttikohtaan voi tietysti täydentää muitakin lupia kuten ilmailulupakirjat. LAAJA SÄHKÖINEN KOKONAISUUS Mukaan ansioluetteloon voi liittää sähköisessä muodossa olevat työtodistukset. Lisätietoja-kohtaan voi myös luetteloida julkaisuja ja artikkeleita. Europassista on mahdollista luoda siis hyvin laaja sähköinen kokonaisuus. Valmiin ansioluettelon voi tallentaa itselleen monella eri tavalla. Siitä voi tehdä esimerkiksi PDF- tai doc-tiedoston. Jos puolestaan valitsee Europass XML -tiedostomuodon, voi ansioluettelon tekemistä jatkaa myöhemmin. Timo Lankinen tallentaa ansioluettelon koneelleen. Vieraalla koneella tai nettikahvilassa pärjäisi jopa ilman muistitikkuakin, sillä tekemänsä ansioluettelon voi myös lähettää itselleen sähköpostitse. Kenenkään ansioluettelo ei jää Europasssivustolle paitsi lyhyeksi hetkeksi tilanteissa, joissa esimerkiksi katkos verkkoyhteyksissä voisi muuten pilata jo tehdyn työn. Lankinen tarkastelee valmista ansioluetteloaan tekstinkäsittelyohjelmassa. Oikein siistin näköistä! Osaaja 15

Vertaistuki tärkeää Europass-keskuksille Tulin Suomeen esimieheni kehotuksesta hänen mukaansa suomalaisilta on hyvä ottaa oppia, sillä olette kaikessa edellä!, totesi Katrin Baier Suomen-vierailunsa yhteydessä. Itävallan kansallisessa Europass-keskuksessa Wienissa työskentelevä Baier teki päivän mittaisen tutustumiskäynnin Opetushallitukseen heinäkuun alussa. Europass-asiakirjoihin liittyviä tehtäviä koordinoivat kaikissa Euroopan unionin ja Euroopan talousalueen maissa kansalliset keskukset. Virallisissa merkeissä 28 maan Europass-keskukset tapaavat toisiaan vuosittain, jonka lisäksi yhteyttä pidetään epävirallisemmin esimerkiksi alueellisen yhteistyön sekä opintokäyntien muodossa. Suomen Europass-keskus vastaanottaa tänä vuonna vieraita Itävallan lisäksi Kroatiasta, Norjasta ja Tanskasta. Suomi toimii lisäksi aktiivisena jäsenenä Pohjoismaiden ja Baltian maiden verkostossa. TYÖELÄMÄALOITTEET PUHUTTAVAT Tutustumiskäynnin aluksi vieraalle esiteltiin Opetushallituksen toimintaa. Toisin kuin Suomessa, Itävallan Europass-keskus toimii samassa toimistossa muiden nuoriso-ohjelmien, kuten Erasmuksen kanssa. Baierin mukaan erilainen toimintaympäristö on kuitenkin ainoa iso ero kahden keskuksen välillä. Erityisesti promootiotyössä näyttää olevan paljon samaa. Osallistumme monenlaisiin tapahtumiin kuten koulutusmessuille, käymme oppilaitoksissa esittelemässä Europassia ja teemme yhteistyötä muun muassa EURES-verkoston kanssa. Tämän lisäksi järjestämme vuosittain 3 4 tapahtumaa itse, Baier luettelee. Oppilaitokset ovat sekä Suomessa että Itävallassa ottaneet Europassin aktiivisesti käyttöön ja tiedottaneet siitä, joten opiskelijat tuntevat Europassin hyvin. Europassin käytön lisääminen työnantajien keskuudessa on sen sijaan jatkuva haaste molemmille maille. Suomalaiset työnantajat eivät välttämättä ole kuulleet Europassista aikaisemmin, mutta monesti he ovat olleet hyvin kiinnostuneita, kun olemme ottaneet heihin yhteyttä, Susanna Kärki kertoo. Itävallassa työnantajiin on otettu yhteyttä postitse. Niille on tiedotettu Europassista ja samalla pyydetty palautetta tai kommentteja siitä, miten Europassia voisi kehittää. Olemme myös järjestäneet työnhakuun liittyviä työpajoja. Haluamme näyttää työnantajille, että Europass-hakija on hyvä hakija, Baier sanoo. YHTEYDENPITO KOLLEGOIHIN TÄRKEÄÄ Tutustumiskäynti ei tuonut esiin suuria kulttuurisia eroja kahden maan Europasstyössä. Korkeakouluopiskelijoiden haalarikulttuuri ja Suomen Europass-keskuksen syksyllä lanseeraama Europass-haalarimerkki kuitenkin hämmästyttivät Baieria kuten myös se, kuinka hiljaista suomalaisella työpaikalla saattaakin olla keskellä lomakautta. Skandinavia todella sulkee ovensa heinäkuussa! Europass-keskusten välisen yhteydenpidon parhaana antina kollegat pitävät vertaistukea. Kontaktit ovat tärkeitä, sillä muita tapaamalla saa hyviä ideoita omaan työhönsä. On helpottavaa huomata, että ongelmat ovat usein yhteisiä, Baier toteaa vierailunsa päätteeksi. Lisäksi on mukavaa tutustua kasvotusten niihin ihmisiin, joiden kanssa hoitaa päivittäin työasioita sähköpostin välityksellä! Esite eurooppalaisista verkostoista Esite Eurooppalaiset verkostot ja ohjelmat palveluksessasi ilmestyy ohjauksen ja neuvonnan asiantuntijoiden käyttöön syyskuussa. Sen ovat yhdessä toimittaneet Opetushallitus, Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO sekä työ- ja elinkeinoministeriö. Esitteen tarkoituksena on tukea asiantuntijoiden työtä antamalla kokonaiskuva tärkeimmistä kansainvälistä liikkuvuutta edistävistä verkostoista ja ohjelmista Suomessa. Esitteeseen on koottu tietoa muun muassa yleisistä tehtävistä, kohderyhmistä, verkkosivuista sekä vastuutahoista yhteensä kymmenen ohjelman tai verkoston osalta. Esitettä voi tilata maksutta Europass-keskuksesta. Esite on kaksikielinen. Voita InterRail-lippu! Europassin syksyn tiedotuskampanjan tavoitteena on lisätä Europassin tunnettavuutta ja käyttöä entisestään. Kampanja on suunnattu erityisesti korkeakouluopiskelijoille, mutta kaikki kiinnostuneet tahot ovat tervetulleita osallistumaan. Kampanja järjestetään yhteistyössä Suomen ylioppilaskuntien liiton SYL:n sekä Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liiton SAMOKin kanssa. Europass-tiedotusmateriaalia tulee jakoon ylioppilas- ja opiskelijakuntien lukuvuoden alun tapahtumissa ympäri Suomea. Jotta todelliset osaajat erottuisivat myös opiskelijahaalareissa, on Europass-keskus suunnitellut kampanjaa varten oman haalarimerkin. Kampanjan aikana Europass-verkkosivuilla järjestetään Europassin käyttöä kartoittava kysely, johon vastaamalla on mahdollisuus voittaa palkintoja. Pääpalkintoina arvotaan InterRail-lippuja Eurooppaan ensi vuodeksi. Kampanja-aika on 1.9 12.10.2008.