Sukulaisuuden merkitys ilvesnaaraiden elinalueiden sijoittumiselle: Kaakon osa hanke



Samankaltaiset tiedostot
Sisältö. Yleistä ahmasta. Tutkimuksia muualta. Ahman elinalueen valinta. Ahman ruokavalio. Yhteenveto: ahma suden seuralaisena

Ilveskannan seuranta Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Suurpetotutkimus/RKTL

Suurpetokantojen arviointi

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2004

Paikkatiedon hyödyntäminen liito-oravien esiintymistä selittävien tekijöiden ja maiseman käytön tutkimuksessa

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2003

ECOSEAL-hanke. Raisa Tiilikainen ja Kaarina Kauhala. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus

Skenaariot suurpetokantojen verotuksen suunnittelussa

Koulutuspaketti: ilvesten erillislaskenta

ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA. Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta Matti Osara, Ympäristöministeriö

HEPOLUHDAN ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS 488-C7526

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2001

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2005

Rodun lisääntymistilanteen selvittäminen. Tampere Outi Niemi

Poron lisääntyminen. Nimeni:

Koko maan ilveskanta-arvion taustasta ja erityisesti Etelä-Hämeen arviosta. Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Riistapäivät 2015 Markus Melin Itä Suomen Yliopisto Metsätieteiden osasto

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2002

LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS

Riistahavainnot.fi-sivusto palvelemassa susikannan arviointia esimerkkinä susien DNA-keräys

2031/ / / /2017 Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto PL Valtioneuvosto

Suomen Luontotieto Oy. välille suunnitellun kiinteän yhteyden sekä tuulipuiston hyljeselvitys Suomen Luontotieto Oy 37/2009 Jyrki Oja, Satu Oja

ENNUSTE ILVESKANNAN KEHITYKSESTÄ VUOTEEN 2015 ENNUSTEMALLIN KUVAUS

Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie. Liito-oravaselvitys. Tiehallinto

Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2005

Lu8. vit vaikuttaa yleison kiinnostus ilmoittaa havaintoja jaltai median kiinnostus suurpetoasioihin.

Rataskadun alueen liitooravaselvitys

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI. Kankaanpään Alahonkajoen tuulivoimapuiston metsojen soidinpaikkaselvitys AHLMAN GROUP OY

Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2004

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI. Karvian Alkkian tuulivoimapuiston metsojen soidinpaikkaselvitys AHLMAN GROUP OY

Voimassaoloaika Valtuutussäännökset Metsästysasetuksen (869/ ) 2 :n 3 momentti ja 5

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 16/2019. Karhukanta Suomessa Samuli Heikkinen, Ilpo Kojola & Samu Mäntyniemi

Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys

TAMPEREEN KAUPUNKI YHDYSKUNTAPALVELUT SUUNNITTELUPALVELUT SELVITYS- JA ARVIOINTIRYHMÄ

Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Suomen ahmakannan hoitosuunnitelma TAUSTAA SUOMEN AHMAKANNAN SUO- JELUUN, HALLINTAAN JA HOITOON

Metsästys ja riistanhoito saaristossa

Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys

Pienpedot ja rabies. Supikoiran merkitys muuttuvassa ympäristössä

Suden ekologiaa Ilpo Kojola, Luonnonvarakeskus (Luke), Rovaniemi

Kankaan liito-oravaselvitys

Suomen ilveskannan hoitosuunnitelma

Itämeren hylkeet uutta yhteistyötä kalastajien ja metsästäjien kanssa

Harjus hoitokalana. Lapin kalastusaluepäivät Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto

Lataa Suomen lintuopas - Pertti Koskimies. Lataa

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 30/2018. Ilveskanta Suomessa Katja Holmala, Samu Mäntyniemi, Samuli Heikkinen ja Juha Heikkinen

Suomen ilveskannan hoitosuunnitelma

Käytettävissä olevan pintaalan. Osa 3.

Hirvijohtajien koulutus 2011

SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005

TAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI

VUORES, ISOKUUSI II LIITO-ORAVASELVITYS

2013/ SUOMEN RIISTAKESKUS Varsinais-Suomi Hadvalantie 8, 7 B Piikkiö PÄÄTÖS /00179

SAIMAANNORPPA Kannan koon arvioinnista Tero Sipilä & Tuomo Kokkonen Metsähallitus, Etelä-Suomen Luontopalvelut Akselinkatu 8, 57130, Savonlinna

PÖYRY FINLAND OY. Huso Pöylän tuulivoimapuiston. soidinpaikkaselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY

Taimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus Rautalammin reitillä. Pentti Valkeajärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Riistakolmiot: Riistatiedonkeruun voimannäyte. Katja Ikonen, suunnittelija

ILVEKSEN METSÄSTYSOHJEISTO 2011/

YLÄ-LAPIN AIKAISTETTU HIRVIJAHTI - tuloksia vuosilta 2010 ja 2011

Mitä Itämeren hylkeet syövät?

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Silva Sallamaa Helsingin yliopisto

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI. Jämijärven Lauttakankaan tuulivoimapuiston metsojen soidinpaikkaselvitys AHLMAN GROUP OY

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa Lotta Vuorinen

Suden, ilveksen, ahman ja koiran jälkien tunnistaminen talvella

Kauhavan kaupunki. Kauhavan Alahärmän osayleiskaava-alueen kanalintuselvitys 2016 AHLMAN GROUP OY

Kohti kuntouttavaa arkea. Toimintakykyajattelu OPSissa ja HOJKSissa

Hakemusalueen kartta on toimitettu hakemuksen liitteenä.

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI LIITO-ORAVAKARTOITUS, JOROISTENTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000

VALKOSELKÄTIKKA JA METSÄNKÄSITTELY. Ohjeita metsäammattilaisille ja metsänomistajille ANTTI BELOW

HIRVIKANNAN SÄÄTELY Vakauden esteet ja mahdollisuudet Tuire Nygrén, RKTL

PENTUEKYSELY. Kasvattajanimi Kasvattajan etu- ja sukunimi Sähköpostiosoite. pentueen syntymäaika:

Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry

Villisikakanta-arvio tammikuussa

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI. Jämijärven Ratiperän tuulivoimapuiston metsojen soidinpaikkaselvitys AHLMAN GROUP OY

Suo metsäkanalinnun silmin

Hirvenlihan arvo. Riistapäivät 2015, Oulu Markus Kankainen ja Kaija Saarni

Kooste vuoden 2013 pentuepalautteista jalostustoimikunta kuvat Eila Pöysä

Riekon (Lagopus lagopus) talviravinnon käyttö ja valinta Suomen eteläisissä populaatioissa

1. Suomen nisäkästieteen päivät

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006

LUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS

Pyhä Birman Kissa ry Kasvattajakysely 2017

Suomen karhukannan hoitosuunnitelma

Lataa Liito-orava - Ilpo K. Hanski. Lataa

YLEISOHJE METSÄSTYSLAIN 41 A :N MUKAISTEN POIKKEUSLUPIEN HAKEMISEEN (KARHU MEHILÄIS- VAHINGOT) (päivitetty )

Riistakolmiot Havainnoista käytäntöön

Esittely. Muistathan, että voit myös käyttää Petsietä aivan normaalina käyttäjänä kasvattajapalveluiden lisäksi. Antoisaa Petsien käyttöä!

ja käyttäytyminen 13 Lisääntyminen 36 Sukupuolinen kehitys, kiimakäyttäytyminen ja parittelu 36 Tiineys ja synnytys 42

SUOMI SYÖ 2010 Asennetrendit Kotimainen elintarvikeketju

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI. Honkajoen Kuivakankaan tuulivoimapuiston metsojen soidinpaikkaselvitys AHLMAN GROUP OY

Zonation - arvokkaiden elinympäristöjen tunnistamisesta

Lataa Lintukirja - Sven Mathiasson. Lataa

TEHTÄVÄMONISTE LUOKKALAISILLE

Megatuuli Oy. Saarijärven Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY

Rauman kaupunki. Rauman Koillisen teollisuusalueen liito-oravaselvitys 2018 AHLMAN GROUP OY

Transkriptio:

Sukulaisuuden merkitys ilvesnaaraiden elinalueiden sijoittumiselle: Kaakon osa hanke Annika Herrero ja Katja Holmala, Riista ja kalatalouden tutkimuslaitos

Esityksen sisältö Tekijöiden ja taustan esittely Mitä tutkimme ja miten Tulosten soveltaminen Mithra ilveksen liikkeet

Taustaa 1 Suomessa ilveksen kantaa hoidetaan kansallisen kannanhoitosuunnitelman puitteissa. Yksi päätarkoituksista on turvata lajin elinvoimainen populaatio Suomessa. Keskeisintä luotettavan kannanarvion tekemiseksi on tunnistaa pentueet eli perheryhmät ilmoitetuista jälki ja näköhavainnoista.

Taustaa 2 Tätä varten käytetään tietoa ilvesten elinpiirien koosta. Sosiaalinen järjestelmä vaikuttaa siihen, miten eläin käyttää ympäristöään. Osittain päällekkäisillä elinpiireillä voi elää joko naaraita, tai naaraita ja uroksia. Elinpiiriään jakavien yksilöiden sukulaisuussuhteista ei kuitenkaan tiedetä juuri mitään.

Tutkimusalue: Kaakon osahanke

Mitä tutkimme ja miten Kuinka paljon vierekkäisten, pennullisten naaraiden elinpiirit ja niiden ydinalueet voivat mennä päällekkäin? Vaikuttaako naaraiden sukulaisuussuhde elinpiirien päällekkäisyyteen Pyrimme varustamaan pennullisia naaraita, tai vielä emonsa elinpiirillä olevia pentuja GPS GSM pannoilla. Yksilöiden tunnistus tehdään lumijälkiseurannoissa ja karva ansoilla kerätystä DNA:sta (karvoja, ulosteita) ja mahdollisesti turkin yksilöllisen kuvioinnin perusteella riistakamerakuvista.

Merkkauspaikat

Ulosteet

Makuut

Mitä tutkimmme ja miten.. Miten maiseman rakenne ja ravinnon runsaus vaikuttavat naaraiden elinpiirien päällekkäisyyteen? Naaraat eivät siedä sukulaisiaankaan omalla elinpiirillään, jos ravintoa on niukasti. Niin elinpiirin sijoittumista, kuin saaliseläinlajistoakin ohjaavat keskeiset maisemarakenteen elementit. Maankäyttöaineisto maiseman luokitus ilvekselle oleellisiin luokkiin Riistalaskennoista ja metsästystilastoista saatava tieto paikallinen saaliseläinlajisto ja tiheys Ilvesten seuranta aineisto elinympäristön käyttö

Mitä tutkimmme ja miten.. Mitkä tekijät selittävät nuorten ilvesten levittäytymisvaellusta? Lähtö ja saapumisalueen ilvespopulaation tiheys, maiseman rakenne, saaliin runsaus Tietoa jo vähintään 15 ilveksen vaelluksesta. tilastotiede, karttaohjelmat

Tulokset ja soveltaminen Kotimaassa Saadaan tarkempaa tietoa erillisistä pentueista kannanarvion pohjaksi Selvitetään, miten sukulaisuutta voitaisiin huomioida esimerkiksi kannanarvioinnissa elinpiirit voivat hyvän ravintotilanteen vallitessa olla pienempiä kuin muilla alueilla jos lähekkäiset naaraat sallivat elinalueen reuna alueiden päällekkäistä käyttöä. Uutta tieteellistä tietoa kissaeläinten sosiaalisen järjestelmän muodoista

Mithra pannoitettiin 24.9.2014

Lisätietoja Tutkija Annika Herrero annika.herrero@rktl.fi, puh: 050 5734479 Tutkija Katja Holmala, vastuullinen hankevetäjä katja.holmala@rktl.fi, puh: 040 1878239 https://appsrv2.rktl.fi/kuva/ (www.rktl.fi/suurpedot) KIITOS MIELENKIINNOSTA!