Tehtävät etenevät helpommista haastavampiin ja opettajat voivat halutessaan soveltaa niitä.

TEHTÄVÄPAKETTI ROVANIEMEN TEATTERIN NÄYTELMÄÄN Tämä tehtäväpaketti on suunnattu yläkoulu- ja lukioikäisille opiskelijoille, jotka käyvät katsomassa Rovaniemen Teatterin esityksen Nätti-Jussi seikkailee. Tehtävät on suunnitellut teatterin yleisötyöntekijä Anne Niskala. Ensimmäiset tehtävät ovat ennakkotehtäviä, seuraavat ovat tarkkailutehtäviä näytelmän katsomista varten ja viimeiset tehtävät sopivat purkamaan nähtyä esitystä. Ne auttavat - valmistautumaan esitykseen herättämällä mielenkiintoa ja alustamalla aihetta. - syventämään teatterikokemusta pohtimalla, analysoimalla ja eläytyen. - tutustumaan teatteriin eri ammatteihin - omakohtaiseen kokemukselliseen oppimiseen. Tehtävät etenevät helpommista haastavampiin ja opettajat voivat halutessaan soveltaa niitä. ENNEN ESITYSTÄ 1. Mielikuvametsästys ja pohjustus Nätti-Jussi, oikeammin Juho Vihtori Nätti syntyi 31.8. vuonna 1890. Häntä sanotaan Lapin kuuluisimmaksi jätkäksi ja hänet tunnettiin savotoilla ylivertaisena tarinankertojana, joka kasvoi legendaksi jo eläessään. Hän vaikutti Lapin suurilla savotoilla jätkäkulttuurin kultaaikaan 1900-luvun alkupuolella. Nätti-Jussilla oli syntymävikana kampurajalka. Hänen vasemman jalkansa jalkaterä oli kiertynyt virheasentoon ja osoitti taaksepäin. Nätti kertoi hauskat juttunsa vakavalla naamalla, osasi nauraa itselleen ja vitsaili myös jalastaan. ROVANIEMEN TEATTERI LAPIN ALUETEATTERI Lappia-talo Jorma Eton tie 8 A 96100 Rovaniemi TILAISUUDET 040 154 5205 maria.manty@rovaniemi.fi 0400 282 484 teatteri@rovaniemi.fi rovaniementeatteri.fi TYÖPAJAT 0400 893 329 anne.niskala@rovaniemi.fi facebook.com/rovaniementeatteri instagram.com/rovaniementeatteri VIESTINTÄ 040 768 6672 kati.kuha@rovaniemi.fi

Tarina kertoo, että Nätin jalanjäljistä lumessa sanottiin: Nättihän se on siitä mennyt. Mutta mihin suuntaan, sitä ei tiedä itse pirukaan. Juho Nätti kuoli 4.8. vuonna 1964. Keskustelkaa opettajan johdolla: Onko nimi Nätti-Jussi tuttu? Oletteko kuulleet sitä aiemmin? Mitä mielikuvia tai muistikuvia nimi herättää? Mitä tarkoittaa savotta ja jätkäkulttuuri? Millaista elämä oli Lapissa jätkäkulttuurin kulta-aikaan? 2. Pikaluonnos Nätti-Jussista Tee pikapiirros luonnostyyliin Nätti-Jussista käyttäen aikaa enintään 5 minuuttia. Miltä Nätti mielestäsi näyttää? Kun olette saaneet kuvan valmiiksi, opettaja voi näyttää tai oppilaat voivat etsiä netistä aidon kuvan Nätti-Jussista. 3. Tiedonhakutehtävä Nätti-Jussiin liittyen Etsikää pareittain seuraavat tiedot Nätti-Jussista: a. Taustat ja lapsuus b. Nuoruus ja aikuisuus c. Työura d. Viimeiset vuodet ja kuolema e. Nätti-Jussin muistomerkki f. Nätti-Jussin kertomatyyli g. Julkaisuja Nätti-Jussin kertomuksista ja elämästä h. Esimerkki Nätti-Jussi -kertomuksesta Käykää vastaukset läpi yhdessä luokan kanssa. 4. Tietoa tulevasta esityksestä Käy Rovaniemen Teatterin verkkosivulla (rovaniementeatteri.fi) ja etsi tietoa esityksestä. Lue myös näytelmän ohjaajan Kari Väänäsen kirjoitus, joka löytyy linkistä www.lapinkansa.fi/uusirovaniemi/vana-natti-jussia-urakkahommina-15541554/. Kirjoitus on myös tämän tehtäväpaketin liitteenä. Vastaa oheisiin kysymyksiin. a. Mistä näytelmä kertoo? b. Kuka on käsikirjoittanut näytelmän? c. Kuka on ohjannut näytelmän? d. Ketä muita on ollut valmistamassa esitystä? Kaikkia osatekijöitä ei mainita näytelmän verkkosivulla. Valitse yksi ammateista. Pohdi ja selvitä, mitä hänen työhönsä kuuluu ennen esitystä, esityksen aikana tai sen jälkeen. e. Mikä on näytelmän tyylilaji? Onko esitys faktaa vai fiktiota? Mitä teatterin tyylilajeja tiedätte? f. Millaisen ensivaikutelman saat esityksestä verkkosivun perusteella? g. Mitä odotat, toivot tai pelkäät, kun tulet katsomaan esitystä? Odotatko pitäväsi esityksestä? Mihin arviosi perustuu?

h. Keskustelkaa pienryhmissä odotuksistanne. Kertokaa aiemmista kokemuksistanne Rovaniemen Teatterista tai jostakin muusta teatterista. Mitä hyvää tai huonoa esityksistä on jäänyt mieleen? 5. Teatteriarvostelun kirjoittaminen Kirjoita kuvitteellinen lehtiarvostelu Nätti-Jussi seikkailee -näytelmästä. Esimerkkejä teatteriarvosteluista löydät mm. sivulta www.hs.fi/kulttuuri/teatteriarvostelu/. 6. Sketsejä Lukekaa Nätti-Jussin tarinoita. Löydät esimerkkejä tehtäväpaketin lopusta. Valmistakaa pienryhmissä lyhyet sketsiesitykset jostakin ryhmän valitsemasta tarinasta. 7. Seinäsarjakuva NÄTTI-JUSSI SEIKKAILEE Suunnittele neljän ruudun mustavalkoinen seinäsarjakuva olemassa olevaan tai keksimääsi Nätti-Jussi -tarinaan. Paperin tulee olla pystyasennossa ja kokoa A3. Sarjakuvan otsikko NÄTTI-JUSSI SEIKKAILEE tulee ylös. TYÖVAIHEET: 1. Opettaja opastaa seinäsarjakuvaan. Ohjepaketti löytyy osoitteesta: www.worldcomics.fi/files/8013/5573/5305/finnish-wallposter-manual.pdf. 2. Tee luonnos ja näytä sitä opettajalle. Älä piirrä luonnosta liian tarkkaan, pysy aiheessa, vältä liikaa tekstiä ja ole selkeä. Riittää, että osaat esittää idean opettajalle luonnoksen avulla. 3. Valmista lopullinen seinäsarjakuva. 4. Tussaa. Pyyhi lyijykynän jäljet. 5. Opettaja ottaa kopiot alkuperäisistä sarjakuvista. Tee sarjakuvasta ensin nopea lyijykynäluonnos kokoa A4. Kun opettaja on hyväksynyt luonnoksen ja idean, saat A3-kokoisen sarjakuvapohjan. Voit tehdä sarjakuvan aluksi lyijykynällä ja mustata sen lopuksi tussilla.

ESITYKSEN AIKANA 1. Tarkkailutehtävä Ennen kuin menette teatteriin, jakakaa tai arpokaa opiskelijoille näytelmän osa-alue, jota itse kukin tarkkailee. Lavastus: Miten esitys oli lavastettu? Oliko lavastuksella mielestäsi jokin teema tai yhdistävä tekijä? Miten lavastusta vaihdettiin siirryttäessä paikasta toiseen? Oliko esityksen lavastus mielestäsi onnistunut? Mikä lavastusratkaisu oli mielestäsi kaikkein kiinnostavin? Perustele. Rekvisiitta: Mitä rekvisiittaa (esineitä, työkaluja jne.) esityksessä on? Ovatko esineet oikeita? Miksi rekvisiittaa on mukana ja miten sitä käytetään? Ovatko esineet tarpeellisia? Mistä esineet on mahdettu saada? Kuka on toteuttanut rekvisiitan? Millaista hänen työnsä mahtaa olla? Puvustus: Mitä puvustus kertoi hahmoista? Oliko puvustuksessa mielestäsi jokin yhdistävä tyylikeino tai teema? Mitä visuaalisia keinoja puvustus hyödynsi? Millaisista materiaaleista asut oli tehty? Oliko näytelmän puvustus mielestäsi onnistunut? Mikä oli suosikkiasusi tai mikä asu jäi parhaiten mieleesi? Perustele. Maskeeraus: Olivatko hahmot realistisia vai liioiteltuja? Millä maskeerauksen keinoilla hahmoja oli rakennettu? Esityksessä osa näyttelijöistä tekee useampia rooleja ja vaihtaa nopeasti roolista toiseen. Miten luulet roolivaihtojen vaikuttaneen maskeeraukseen? Oliko maskeeraus mielestäsi onnistunutta? Perustele. Näyttämötekniikka: Mitä tekniikkaa esitys hyödynsi? Miten keinot mielestäsi toimivat? Olisiko esitys voitu toteuttaa ilman tekniikkaa? Valot: Miksi teatteritilan täytyy olla musta tai pimennettävissä? Miten valaisua oli käytetty hyväksi esityksen kerronnassa? Missä kaikkialla oli lamppuja tai muita valonlähteitä? Millaista valo on tullessaan eri suunnista ja miten se vaikuttaa tunnelmaan? Oliko esityksen valaisu mielestäsi onnistunut? Perustele. Ääni-efektit ja musiikki: Millaisia ääniä ja musiikkia esityksessä käytettiin? Miten niillä voitiin vaikuttaa esitykseen? Mikä oli esityksen mieleenpainuvin ääni tai musiikki? Millaisia ääniä tai musiikkia olisit itse valinnut näytelmään? Perustele. Näyttelijäntyö: Kuinka monta näyttelijää ja roolihahmoa esityksessä on? Mikä on suurin määrä rooleja, jonka yksi näyttelijä esityksessä tekee? Tekeekö joku vain yhden roolin? Millaisia keinoja näyttelijät käyttivät luodakseen hahmoja? Millaista ilmaisu näytelmässä mielestäsi oli? Oliko se esimerkiksi suurieleistä vai pienieleistä, luonnollista vai liioiteltua, selkeää vai epäselvää tai persoonallista? Olivatko näyttelijöiden suoritukset mielestäsi vaativia? Jäikö joku roolisuoritus erityisesti mieleesi? Perustele.

2. Teatteri-etiketti Pohtikaa ennen esitystä ja tarkkailkaa esityksen aikana: Miten esitykseen saa lipun? Pitääkö esitykseen valmistautua? Miten teatteriin kuuluu pukeutua? Saako esitystä valokuvata tai muuten taltioida? Saako katsomossa syödä tai juoda? Saako katsomossa katsella kännykkää? Saako esitystä kommentoida ääneen? Saako nauraa tai itkeä ääneen? Voiko antaa väliaplodeja? Miksi esityksessä on väliaika? Onko pakko taputtaa esityksen lopussa, jos ei ole tykännyt esityksestä? ESITYKSEN JÄLKEEN Pohdintatehtävät 1. Keskustelkaa, millaisia kokemuksia esitys ja teatterissakäynti olivat? Piditkö esityksestä? Mikä oli mieleenpainuvinta? Mikä yllätti? Menisitkö teatteriin uudestaan? Perustele. 2. Mistä esitys kertoi? Mitä sillä mielestäsi haluttiin sanoa? Täydennä lause: Nätti Jussi seikkailee -esityksen opetus oli.. 3. Mitä historiallisesti todellisia paikkoja, henkilöitä ja tapahtumia näytelmässä oli? Mikä oli keksittyä? 4. Kirjoita joko a. Nätti-Jussista nykypäivän juorulehteen juttu, johon teet revittelevän otsikon tai b. Nätti-Jussin kirje kaukomailta. Saat itse valita kenelle, missä paikassa ja tilanteessa Nätti-Jussi kirjettä kirjoittaa ja kenelle hän sitä tekee. Eläydy Nätti-Jussin rooliin kirjoittamalla kirje minä-muodossa. 5. Kirjoita teatteriarvostelu näkemästäsi Nätti-Jussi seikkailee -esityksestä. Älä selosta juonta, vaan pyri omin sanoin, perustellen ja omaan katsojakokemukseesi nojautuen kuvaamaan esityksen toteutusta eri osa-alueineen sekä sen herättämiä mielikuvia ja

tunteita. Olivatko työryhmän taiteelliset valinnat mielestäsi osuvia ja perusteltuja? Olisitko tehnyt jotakin toisin tai ihmetyttikö jokin? Onnistuivatko näyttelijät? Esimerkkejä teatteriarvosteluista löydät mm sivulta: www.hs.fi/kulttuuri/teatteriarvostelu. Jos teit arvostelun ennakkotehtävänä, voit lopuksi verrata valmista arvostelua ennakkotehtävään. Vastasiko kuvitelmasi todellisuutta? 6. Pohtikaa yhdessä: Millainen tai kuka olisi nykypäivän Nätti-Jussi? Millaisia ilmentymiä Nätti-Jussi voisi saada nykyajassa? Toiminnalliset tehtävät 1. Seikkailijan kartta Tehkää iso piiri. Kuvitelkaa piirin keskelle maailman kartta. Sijoittakaa itsenne kartalle yksitellen ja kertokaa ääneen, missä olette ja mitä tekemässä. Huomaa, että kartan ei tarvitse olla realistinen vaan paikat voivat sijoittua, minne haluatte. a.) Kartta paikoista, joita esityksestä jäi mieleen. b.) Kartta paikoista, joissa haluaisitte käydä. 2. Fyysinen ilmaisu Tehtävä tuo esille näyttelijäntyön fyysisen puolen. Sen kautta on mahdollista kokeilla ja havainnoida kehon ilmaisua. Harjoitteessa liikutaan eri tilanteissa ja olosuhteissa sekä rakennetaan hahmoa liikkumalla ja kehon kautta. Harjoitetta varten on hyvä olla esimerkiksi liikuntasalissa tai siirtää luokassa pulpetit sivuun. Kävelkää tilassa sikin sokin. Yrittäkää olla puhumatta ja täyttää tila tasaisesti. Kukin keskittyy vain omaan tekemiseensä. Liiku kuten kulkisit: a.) liukkaalla jäällä b.) kuumalla asfaltilla c.) upottavalla suolla d.) kesähelteellä rantahiekalla e.) kovassa vastatuulessa/pyörremyrskyssä f.) sulassa suklaassa g.) pehmeällä kutittavalla nurmella h.) ahtaalla käytävällä i.) korkeilla koroilla j.) keksikää itse lisää vaihtoehtoja Kokeile kävelyä eri tyyleillä, esimerkiksi a.) nopealla/hitaalla rytmillä

b.) pienillä/isoilla askelilla c.) jalkaterät sisäänpäin/ulospäin d.) polvet koukussa/tikkusuorina e.) ryhti suorana/lytyssä/takakenossa/etukenossa/vinossa/heiluen f.) kädet mukana heiluen/vartalossa kiinni/eri tahdeissa suhteessa jalkojen rytmiin g.) lantio edessä/takana ja/tai keinuen/paikallaan pysyen h.) eri ruumiinosat johtavat liikettä i.) Kokeilkaa erilaisia yhdistelmiä edellisistä. Millaisia hahmoja syntyy? Kokeilkaa itsenäisesti hahmoina istumista, makaamista tai puhumista. j.) Kokeilkaa vaihtaa kuulumisia syntyneiden hahmojen kesken. Millaisia puhetyylejä hahmoilla voisi olla? Mikä voisi olla hahmosi nimi? Keskustelkaa huomioistanne: Miltä tuntui? Oliko helppoa, vaikeaa tai rankkaa? Nouseeko eri liikkumistyyleistä mielikuvia? Millaisia fyysisiä näyttelijäntyön keinoja esityksessä käytettiin? Vinkki: Näyttelijän on tunnettava hyvin oma liikekielensä, jotta hän voi ilmaista sillä jotakin. Tehkää pareina kävelyn tarkkailutehtävä siten, että yksi kävelee ja toinen seuraa kopioiden mahdollisimman tarkasti ensimmäisen kävelytyyliä. Sitten ensimmäinen pysähtyy ja katsoo, millaista toisen kävely on. Sen jälkeen kävelijät vaihtavat rooleja. On hyvä huomata, että kävelytyyli on kuin käsiala; ei ole olemassa kahta samanlaista kävelytyyliä. 3. Still-kuvat näytelmän hahmoista Puolet oppilaista kävelee tilassa (kuten edellä) ja puolet katsoo. Kun opettaja huutaa stop, kävelijät pysähtyvät ja tekevät kukin nopeasti liikkumattoman still-kuvan jonakin näytelmän henkilönä, esineenä tai asiana. Katsojat saavat arvata, mitä still-kuvat esittävät. Huomioittehan, että kaikki tulkinnat ovat oikein. Muutaman still-kuvan jälkeen katsojien ja tekijöiden osat vaihtuvat. 4. Kuuntelu-, keskittymis- ja kerrontaharjoitus Sanotaan, että hyvät kertojat ovat myös hyviä kuuntelijoita. Ollakseen niin hyvä kertoja ja tietääkseen niin paljon eri maista ja kulttuureista on Nätti-Jussin täytynyt osata myös kuunnella. Jakaannutaan pareihin. Kukin kertoo omalle parilleen minuutissa mahdollisimman yksityiskohtaisesti elämänkertansa tai jokin tarinan taikka sattumuksen omasta elämästään. Huomioithan, että kertoja saa itse valita, mitä hän paljastaa ja mitä jättää pois. On hyvä, jos tarina sisältää myös ihmisten ja paikkojen nimiä sekä numeroita. Toinen ei saa keskeyttää eikä kysyä mitään, hänen tulee vain kuunnella. Opettaja ottaa aikaa ja rooleja (kuuntelijasta kertojaksi) vaihdetaan lennossa. Kun kaikki ovat kertoneet tarinansa, kuuntelijat esittävät kuulemansa tarinat koko luokalle muistikuviensa mukaan. Tarinan kertoja saa lopuksi korjata, jos jotain meni pieleen.

5. Totta ja tarua -tarinan iskentä Kerrotaan pienissä ryhmissä tarinoita siten, että jokainen kertoo kolme lyhyttä tarinaa tai sattumusta elämästään. Kaksi tarinoista on totta ja yksi sepitetty. Arvaavatko muut, mikä tarinoista on satua? Kuka saa puijatuksi muita? 6. Vuorovaikutus ja dialogi: Liioittelua ja Lapin lisää Jakaannutaan työskentelemään pareittain. Seisotaan parin kanssa vastatusten niin, että nähdään ja kuullaan toinen hyvin, eivätkä muut parit häiritse. Toinen aloittaa kertomalla jotain mitä on oikeasti tai kuvitteellisesti tehnyt (esim. kävin eilen hiihtämässä). Kuuntelija vastaa aloittamalla eihän tuo vielä mitään ja jatkaa lausetta lisäten jotain, joka pistää paremmaksi kertojan jutun (esimerkiksi: Eihän tuo vielä mitään. Minä kävin hiihtämässä ja vielä sen perään uin 3 kilometriä). Siitä toinen jatkaa laittaen vielä paremmaksi (esimerkiksi: Eihän tuo vielä mitään. Kerran minä hiihdin, uin ja juoksin maratonin päälle, enkä ollut viikkoon syönyt mitään). Keskustellaan hetki tällä tavalla ja katsotaan lopuksi, millaisiin Lapin lisä -tarinoihin on päädytty. Huomioithan, että kerrottujen asioiden ei tarvitse olla totta. KIRJAVINKKEJÄ Lehtinen, Lasse (Arto Paasilinna). Nätti-Jussi. Suomalaisen seikkailijan elämäkerta. Harjumaa, Pentti (toim.). Nätti-Jussin tarinoita. Leinonen, Matti. Nätti-Jussin persoonasta. Teoksessa Totto XVII. Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Toton julkaisu, s. 71-73. Hyytinen, Timo. Hirvikämpän huumoria NÄTTI-JUSSIN SUTKAUTUKSIA Koska Nätti tuli pohjoiseen? Se oli sitä aikaa, kun Kemijoen teko oli kesken. Pohjanhovissa liikemies kehui olevansa niin rikas, että pystyisi ostamaan koko Suomen. Nätti kysyi herralta, että miten voit ostaa, kun minä en myy. Jätkänpatsaalla: Kuule kaveri, minun käy sinua sääliksi. Arjet ja pyhät, kesät ja talvet parkkaat vain sitä pölliä. Hikihän siinä tulee. Käy Ounasjoessa uimassa, mie parkkaan sillä aikaa. Lähetään sitten Pohjanhoviin. Laitoin ukkoherran soittamaan kaikki Rovaniemen taksit kämpälle. Ensimmäisessä autossa istuin minä, toisessa oli lakki, kolmannessa reppu, neljännessä kirves ja niin edelleen. Elokuvateatterissa oli näytös loppuunmyyty ja mie jäin ovien ulkopuolelle. Seuraavalla kerralla ostin kaikki liput, kävelin jonon ohi ja katsoin yksin koko shown.

Pelasin junassa herrojen kanssa korttia. Annoin herrojen voittaa Kokkolaan asti mutta sitten paransin tuuria. Ennen Helsinkiä olin voittanut pelikavereiden rahat, veturin ja puolet valtion rautateistä. Nätillä oli kova kohmelo ja hän joi monta päivää pelkkää vettä. Nätti vastasi kämppäkavereiden huoleen, että pelkällä vedellä ne käyvät voimalaitoksetkin. Kairassa jouduin karhunpainiin. Pyöritin karhua kuin korkkiruuvia ja karhu parkaisi Nätti, päästä irti, minä väistyn. Osuin viime kesänä hyvälle hillasuolle. Poimimisesta ei tullut mitään ilman kirvestä. Hillat oli niin isoja, että pienempiä mahtui sankoon vain kaksi ja silloinkin toinen oli hakattava kirveellä kahtia. Istuin Paavin kanssa Roomassa teatterissa. Näin, että Hitler ja Mussolini tulivat sisään myös ja menivät Mussolinin aitioon. Hitler kuului kysyvän Mussolinilta, kuka on tuo mies, joka istuu Nätin vieressä. Näitkö pientä pistettä siellä kauempana? Se olin minä. Juttelin pyhä Pietarin kanssa ja sovin revontulien sytyttelemisestä. Nättihän se siitä on mennyt. Mutta mihin suuntaan, sitä ei tiedä kyllä pirukaan. Ensin löi jätkä, sitten löi Nätti. Sitten kirkonkellot. Kun Nätti-Jussi lähti evakosta, kansa itki niin paljon että muodostui uusi järvi. Tuli kartanpiirtäjälle töitä. Pankissa sekosivat rahan laskemisessa. Pankkikirjaan merkittiin, että Nätillä rahaa eniten. Kun Nätti poikkesi nostamaan rahaa, pankkikirjaan merkittiin: Nätti otti vähäsen. Nätti-Jussi poikkesi kerran suureen taloon ja pyysi ruokaa. Saita isäntäväki osoitti vain kädellään naapuritaloa ja neuvoi menemään sinne ruokaa kysymään. Siihen Nätti virkkoi: Sielläkö tekin käytte syömässä? Kerran minua lähti karhu ajamaan takaa. Hyppäsin jokeen ja uin pakoon. Vastarannalle tuli toinen karhu. Mie rupesin nauramaan. Olin lehdestä lukenut, että nauru pidentää ikää. LEHTIJUTTU LAPIN KANSASTA - Kirjoittaja on teatterinjohtaja ja Nätti-Jussi seikkailee -näytelmän ohjaaja Kari Väänänen Kukapa ei näillä kairoilla ja vähän kauempanakin tietäisi Nätti-Jussia, kuningasjätkää, tarinoiden kuningasta, savottahuumorin ikonia. Lapsena me pidimme häntä aikuisten keksimänä mielikuvitusolentona, satuna, sillä kukapa nyt uskoisi äijään, jolla on kontrahti Pyhän Pietarin kanssa revontulten sytyttämisestä ja sammuttamisesta. Ja urakkahommina! Meni aikasen pitkään ennen kuin tajusin, että Nätti-Jussi oli todellinen, elänyt ihminen legendan takana. Mitä enemmän hänestä kuulin, sitä mielenkiintoisemmalta tuo hahmo alkoi tuntua, ja kun

muutin takaisin Lappiin, alkoi kiinnostukseni vain kasvaa. Kuka ja mikä oli Nätti- Jussi? Nyt, kun joka puolelta kysellään, että milloinka sitä Nätti-Jussia oikein saapi tiiatterissa kattella, voin vastata että kohta! Olemme kehittelemässä Jussista kahtakin eri näytelmää. Ensimmäinen näytelmäversio, Nätti-Jussi seikkailee, kuvaa Nätin seikkailut sellaisina kuin hän ne itse kertoi. Eli seikkaillaan Afrikat ja muut kaukomaat, ollaan intiaanipäällikön tyttären kanssa naimakkeessa ja seilataan maailman meret kuin Indiana Jones ainakin. Todellisuudessahan Jussi asusteli koko ikänsä Lapin kairoilla, kierrellen täällä savotat tarkkaan. Mutta matkustamisen puutteen tuo kampurajalka korvasi mielikuvituksella ja häikäisevällä tarinankerronnan taidolla. Liekö siinä vähän kompensoinut kampuraansakin, mutta näillä tarinoilla hän nopeasti lunasti paikkansa Lapin legendojen joukossa. Helppo ei vähän toisella kymmenellä olevan pienen pojan ollut lähteä yksin savottahommiin. Olen saanut sen kuvan, että itkuksi se väänsi pikku Jussillakin monet kerrat ja siksi hän läpi elämänsä kantoikin huolta keskenkasvuisista, jotka oli kesken lapsuuden kotoa lähetetty leivän tienuuseen ankarille savotoille. Jussilla oli sydäntä. Tuosta Jussin salatummasta puolesta kertova toinen teksti on nimeltään Juho Vihtori Nätti. Minkälainen oli ihminen jutuniskijän naamion takana? Jätkillehän Nätistä muodostui suorastaan pyhimys. Kun puuyhtiöt pula-aikoina teetättivät jätkillä töitä rikollisen huonoilla palkoilla, nousi Nätti-Jussin hahmo jätkien keskuudessa vapahtajan asemaan. Tarinoissa kerrottiin, kuinka Jussi oli pannut mettäherrat ja yhtiönmiehet järjestykseen napakoilla vastauksillaan ja viisaudellaan. Nätin legenda oli tuon ajan armottoman huonoissa työolosuhteissa nälkäpalkalla raatavan jätkän haave paremmasta ja oikeudenmukaisemmasta maailmasta. Nätti oli jopa hieman yliluonnollinen hahmo, oman aikansa supersankari, köyhän ystävä, Lapin kairojen Robin Hood. Nätti-Jussin legenda paisui ja sitä paisutettiin ja tuota legendaa me käymme Rovaniemen teatterissa parin vuoden sisällä kuvaamaan oikein urakkahommina. Palstat on jo katottu ja pokasahan jänteet kiritty. Tervetuloa katsomaan!