Utilitarismi (seurausetiikka) IV luento SL 2015

Samankaltaiset tiedostot
Utilitarismi ja vaihtoehdot

Seurausetiikka (utilitarismi) IV luento SL 2014

Etiikan 5. luento Utilitarismi, hyve-etiikka (Aristoteles)

Etiikan 4. luento Kantilaisuus, utilitarismi alkaa

YK10 Etiikan luento-osio: Johdanto Syksy 2014

YK10 Etiikan luento-osio: Johdanto Syksy 2015

Etiikan 2. luento Etiikan tutkimus ja käsitteet

Etiikan 3. luento Etiikan tutkimus jatkuu, hyvän käsite

YK10 Etiikan luento-osio: Johdanto (jatkoa) Syksy 2015

Oikeudenmukaisuus filosofisena käsitteenä

YK10 V Luento Hyve-etiikka

YK10 Etiikka III luento Kantilaisuus (velvollisuusetiikka)

YK10 Etiikka III luento

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos

Farmaseuttinen etiikka

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Etiikan 2. luento Teologinen etiikka ja etiikan tutkimus

OIKEUDENMUKAISUUS JA LÄÄKETIEDE LÄÄKETIETEEN FILOSOFIAN SEURAN 20-VUOTISJUHLA HEIKKI JUNKKARI

Arvot ja etiikka maakuntauudistuksessa. Tommi Lehtonen

Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet

Yritysvastuun politiikkaa

Eettisten teorioiden tasot

Johdatus politologiaan. Turun yliopisto, sl 2012 Maija Setälä Luento IV: Politiikan tutkimuksen lähestymistapoja: Politiikan teoria

Maailmankansalaisen etiikka

YK10 Etiikka VII luento Tekniikan etiikka

Room. kat. kirkon etiikka IX luento YK10 Kirkkojen etiikka Etiikan luento-osio SL2014

10. Luento Reformoitu etiikka loppuun ja luterilainen etiikka sekä näkökulma uskontoon ja etiikkaan

Leevi Launonen. Arvot ja toiminnan etiikka

Luento 9. Kantista utilitarismiin. Immanuel Kant ( )

Farmaseuttinen etiikka. Lääkehuolto ja oikeudenmukaisuus

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

KIRJALLISUUTTA 1. Tieteen etiikka KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA 5

Mistä ei voi puhua? Matti Häyry Filosofian professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan?

Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys. Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät

SOVELTAVA ETIIKKA JA AMMATTIETIIKKA

1. Filosofian luonne. FILOSOFIA 1 KURSSIRUNKO FILOSOFIAN PERUSKURSSI/Kama CC-BY-SA Kaisa-Mari Majamäki (lupa käyttää tekijän nimellä varustettuna)

Luento 8. Moraaliaistiteoria (moral sense) Paroni Shaftesbury ( ) Francis Hutcheson( )

Luento 10. Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987

Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto

Vammaisuus ja yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus. Simo Vehmas Erityispedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto

KANSALAISTOTTELEMATTOMUUS DEMOKRAATTISESSA YHTEISKUNNASSA JOHN RAWLS JA HANNAH ARENDT

Rationaalisen valinnan teoria

Eettinen ennakkoarviointi Mitä se on ja mitä se voisi olla?

Rousseau ja Kant. Etiikan teoria - luennot. J-J Rousseau ( ) YK10 SL Kantilainen etiikka (Roussau, Kant)

SEKSUAALIETIIKKA 2011

Room. kat. kirkon etiikka IX luento YK10 Kirkkojen etiikka Etiikan luento-osio SL2015

VAPAUS OPPIA JA SIVISTYSOSAAMISEN HYÖDYT. Esa Poikela KSL:n 50-vuotisjuhlaseminaari Kirjantalo Helsinki

6.9 Filosofia. Opetuksen tavoitteet

SotePeda 24/7 hanke. #sotepeda247 DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU / DIACONIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES / 1

Luento 8. Moraaliaistiteoria (moral sense theory) Paroni Shaftesbury ( ) Francis Hutcheson( )

5. Oppi ja moraali. Erottaako oppi vai etiikka?

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä

Vasemmistoliiton perustava kokous

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali

Marx. Pekka Sutela Oulun yliopisto

FILOSOFIA JA USKONTO LÄNSIMAINEN NÄKÖKULMA USKONTOON. Thursday, February 19, 15

LIITE 2: Kyselylomake

Asiakas, potilas, asukas toimija-asemien erilaisuus

KOPPI-KURSSIN KUVAUS KURSSIN KOODI JA NIMI: OPPIAINE/-AINEET: KURSSIN OPETTAJA: KOULU: JAKSO JA LUKUVUOSI: KURSSIN OPISKELIJAMÄÄRÄ: 15

2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto

a. Klassinen tiedon määritelmä: tosi oikeutettu uskomus (max. 1.0) b. Määritelmän pohdintaa (max. 1.0) 2.0

Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna

Talousetiikka. Ohjelma (ma, to, pe PII) Luennon kulku YK10 etiikan luennot SL 2015 ALUSTAVA VERSIO.

Sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden käsitteellinen perusta

Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC , Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK

4. Johannes Duns Scotus (k. 1308)

YK10 XI luento Ortodoksinen etiikka YK10 Filosofia ja etiikka (7 op) SL 2014

Pirkanmaan metsäohjelma, toimenpiteiden päivitys. Käsitelty metsäneuvoston kokouksessa

5.13 FILOSOFIA OPETUKSEN TAVOITTEET

Millin utilitarismi. Utilitarismi ja onnellisuus

Bioetiikan synty ja merkitys. FM Heikki Saxén Tampereen yliopisto

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Tosiasiallinen yhdenvertaisuus ja sen edistäminen sosiaalialalla. Panu Artemjeff Erityisasiantuntija

YK10 Filosofia ja etiikka

Inhimillinen toiminta: intentionaalisuus, rationaalisuus, merkityksellisyys. merkityksellisyys. Käyttäytymisestä merkitykselliseen toimintaan

Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu Tervetuloa!

Farmaseuttinen etiikka

Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro

YK10 Etiikka VIII luento Talousetiikka

Kirkkorakennukset, moniarvoistuminen ja kaupunkilaisten hyvä

MITÄ ARVOT OVAT? Perustuvatko arvot tunteisiin, tietoon, tehokkuuteen, demokratiaan vai päämäärään? Ovatko arvot ominaisuuksia?

Unohtuuko hiljainen asiakas?

Terveydenhuollon valintojen etiikka. Terveysfoorumi, Hanasaari, Samuli Saarni, Dos., LT, FT, VTM, erikoislääkäri THL, HUS

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op)

Pohdintaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolista tulevissa maakunnissa. Sakari Möttönen

Lapin yliopisto Pohjoisen puolesta maailmaa varten

Antiikin kr. etiikka. Osion pidetyt luennot. Luennon kulku (S-P-A) YK10 SL 2013

YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA

Yhteisötalouden käsitteestä

Ympäristöasioiden sovittelu

1. HYVIN PERUSTELTU 2. TOSI 3. USKOMUS

Hyveestä ja kasvatuksesta. Arto Mutanen Merisotakoulu 14. Metodologiaseminaari Haaga-Helia

Mistä tutkimusten eettisessä ennakkoarvioinnissa on kyse?

Miksi olette tällä kurssilla?

Sokrates. Sokrates eaa ekr

Kieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat

Brittiläiset moralistit

Transkriptio:

Utilitarismi (seurausetiikka) IV luento SL 2015 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka (ma) Teologinen tiedekunta 5.11.2015 1

Ohjelma (ma, to, pe 12-14 PII) Johdanto/ohjeet ma 26.10. Käsitteet to 29.10 Pe 30.10 ei kertaa Teoriat Kantilaisuus ma 2.11. Utilitarismi to 5.11. Hyve-etiikka pe 6.11. Soveltava etiikka Lääkintäetiikka ma 9.11 Tekn. etiikka to 12.11. Talousetiikka pe 13.11. Kirkkojen etiikka Ma 16.11. ei kertaa Katolinen / Ort. to 19.11. Lut. / Ref. pe 20.11. Kertaus PE 27.11. 12-14 HUOM: ma 23.11 ja to 26.11. ei ole luentokertaa 5.11.2015 2

Keskeinen sisältö Seurauseettinen ajattelu (utilitarismi) J. S. Mill (1806-73) Henry Sidgwick (1838-1900) Vaihtoehto utilitarismille John Rawls (1921-2002) 5.11.2015 3

Seurauseettinen ajattelu 5.11.2015 4

J. S. Mill (1806-1873) Merkittävin brittiläinen 1800- luvun filosofi, empiristi ekonomisti, politiikan teoreetikko, hallitusmies Positiivinen näkemys ihmisestä tiedon kasvu, yksilönvapaus, hyvinvoinnin edistäminen Vaikutteita: Locke, Berkeley, Hume, Bentham Vapaudesta (1859) Utilitarismi (1861) Stanford E. Phil. / J. S. Mill, kuva: Wikipedia 5.11.2015 5

Henry Sidgwick (1838-1900) Cambridgen yo:n moraalifilosofi anglo-amerikkalainen etiikan ja politiikan teoria Keskeisiä tutkimusalueita (etiikan ohella / lisäksi) taloustiede, poliittinen teoria, kasvatustiede, parapsykologia Pääteos The Methods of Ethics (1874) malli kuinka teoretisoida etiikkaa järjestelmällinen vertailu utilitarismi vs. vaihtoehdot Stanford E. Phil. / Henry Sidgwick, kuva: Wikipedia 5.11.2015 6

Utilitarismi Ei vastausta: miksi pitäisi tehdä jotakin (vrt. Kant) esitys tietynlaisista toiminnan kriteereistä Moraalidoktriini myös: moraaliteoria tai niiden joukko Keskeistä: hyvinvoinnin (utiliteetin) maksimointi lisäksi esim. kärsimyksen minimointi Pakaslahti, Arvi (2008) Utilitarismi. www.filosofia.fi Artikkeli päivätty 10.11.2008 5.11.2015 7

Määrittelyä Utilitarismi ei sisällä distributiivista periaatetta, lisäksi hyvinvointiin perustuva impartiaalinen (puolueeton) Hyvinvointiperusteinen preferenssien ja/tai intressien tyydyttyminen tai eityydyttyminen, ym. Impartiaalisuus (puolueettomuus) moraalimerkitys ei riippuvainen oliosta itsestään Pakaslahti 2008 5.11.2015 8

Utilitarismin muodot (Pakaslahti) Hedonistinen ja ei-hedonistinen Suora ja epäsuora Totaali- ja keskiarvo Optimoiva ja ei-optimoiva Positiivinen ja negatiivinen Objektiviinen ja subjektiivinen Pakaslahti 2008 5.11.2015 9

Hedonistinen ja ei-hedonistinen Tekoarviointi mielihyvän ja kärsimyksen avulla vrt. preferenssiutilitarismi: preferenssityydytys / ei preferenssityydytystä Hyvinvoinnin määrittelyongelma miten arvotetaan hyvä tai huono elämä Poikkeava, muissa on kyse enemmän: suhtautuminen hyväksi tai huonoksi tekeviin asioihin Pakaslahti 2008 5.11.2015 10

Suora ja epäsuora utilitarismi Suora: teon moraaliset ominaisuudet riippuvat seurauksista tekoutilitarismi esim. vain jos hyvinvointia maksimoivaa Epäsuora: riippuvuus muusta kuin seurauksista sääntöutilitarismi oikea teko, jos hyvinvointia maksimoivat säännöt huomioidaan Jaottelu erilainen eri moraalifilosofeilla ero: noudattavako kaikki sääntöjä / vain yksilö noudattaa Pakaslahti 2008 5.11.2015 11

Totaali- ja keskiarvo-utilitarismi Maailmassa huomattava joukko huonosti pärjääviä vs. maailmassa vähän hyvin pärjääviä Totaali-utilitarismi: hyvinvoinnin maksimointi keskiarvo-utilitarismi: ka. hyvinvoinnin lisääminen Oleellinen teko lukumääräsuhdetta arvioitaessa karkeita yleistyksiä Pakaslahti 2008 5.11.2015 12

Optimoiva ja ei-optimoiva utilitarismi Optimoiva: moraalitoimijoiden toim. parhaalla tavalla ei-optimoiva: ei em. velvoitetta Optimoiva: hyvinvointi on aina maksimoitava tyydyttävä utilitarismi ei-optimoivana Tyydyttävä: vaikutus hyvinvointiin riittävän hyvä riittävän hyvä vs. paras Pakaslahti 2008 5.11.2015 13

Positiivinen ja negatiivinen utilitarismi Positiivinen: hyvinvointia mahd. / tarpeeksi paljon vrt. optimoiva ja ei-optimoiva Negatiivinen: minimoidaan kärsimys koskee moraalisia toimijoita Moraalisesti tärkeä asia pyritään minimoimaan vrt. ero jonkun asian kasvattamiseen Pakaslahti 2008 5.11.2015 14

Objektiivinen (obj.) ja subjektiivinen (subj.) utilitarismi Obj.: tosiasialliset seurausvaikutukset hyvinvointiin kysymys määrästä ja laadusta Subj.: mitä vaihtoehtoja toimija voi havainnoida ennakko-arviointi Välimuoto mitä pitäisi uskoa hyvinvointivaikutuksista todennäköisyydet seurausten suhteen Pakaslahti 2008 5.11.2015 15

Kritikkiä Maksimoiva tekoutilitarismi esim. varakkaiden rahanjako Utilitarismin kanta hyvinvoinnin jakamiseen jakautumiseen Tietyt erityistilanteet yksilö vs. yhteisö (esim. terrorismi) aktiivinen eutanasia Kritiikki lähteestä Pakaslahti 2008 5.11.2015 16

John Rawls (1921-2002) Lähde: Wikipedia Commons 5.11.2015 17

Rawlsin tuotannosta yleisesti Harvardin professori oikeudenmukaisuusteoreetikko Sopimusteoreettisen poliittisen filosofian edustaja Theory of Justice,1971 (suom. Oik. muk. teoria, 1988) Yht. k. oikeudenmukaisuuden sisältökysymykset liberaalidemokraattinen näkökulma Päivänsalo, V. & Mäkinen, J. (2009) Rawls, John www.filosofia.fiartikkelin päivämäärä 2.10.2009 5.11.2015 18

Rawlsin taustaa Lopputyö (BA, Princeton 1943, julk. 1942/2009) A Brief Inquiry into the Meaning of Sin and Faith: An Interpretation Based on the Concept of Community Emil Brunnerin ajattelu Siirtymä pois moraalifilosofiasta näkemys oikeudenmukaisuutena reiluutena 1970-l positivismi: poliittisen filosofian loppu kielen merkitysanalyysi Päivänsalo & Mäkinen 2009 5.11.2015 19

Oikeudenmukaisusteoria (1971) Merkittävä vastakirjoitus etenkin utilitarismille, myös perfektionismille intuitionismille Kaksi oikeudenmukaisuusperiaatetta I. vapausperiaate II. yhtäläisten mahdollisuuksien periaate (1) ja eroperiaate (2) Oikeuttaminen alkuasetelman kautta vapaat, rationaaliset ja samassa asemassa olevat Päivänsalo & Mäkinen 2009 5.11.2015 20

Poliittinen liberalismi Pluralistisen yhteiskuntateorian ongelma miten tasapainotetaan yksilönvapaus vs. yhteisö uskonnolliset vakaumukset ja liberaalidemokratia Moniarvoisuus ja käsitys suvaitsevaisuudesta ei yhteisiä päämääriä ei yhteisiä arvoja Sopiminen resiprookkisena kunnioituksena kohtuullisen järjen moraali Päivänsalo & Mäkinen 2009 5.11.2015 21

Poliittisen filosofian neljä roolia Käytännöllinen löydetään yhteisymmärryksen rationaalinen perusta Orientaatio autetaan kansalaisia löytämään paikkansa yhteisössä Poliittisten mahdollisuuksien tunnistaminen toimivat järjestykset jotka saavat kansalaisten tuen Yhteensovittaminen (engl. reconciliation) ihmiselämä ei vain hallintaa ja kamppailua (vrt. Hobbes) Stanford E. Phil. John Rawls 5.11.2015 22

Teoriajärjestys (Rawlsilla) Poliittinen filosofia ei vain soveltavaa moraalifilosofiaa ei universaalia Periaatetta (vrt. utilitarismi) 1. osa-alue: demokraattinen yhteiskunta jatkumona tämän jälkeen: yht. k. osana kansojen yhteenliittymää Universaali kattavuus saavutetaan vaiheittain myöhemmin: ihmisen suhteet eläimiin jne. Stanford E. Phil. John Rawls 5.11.2015 23

Ideaalinen ja ei-ideaalinen teoria Ideaaliteoria kaikki toimijat (yksilöt tai yhteisöt) hyväksyvät periaatteet lainrikkominen vähenee (yksilöt/rikollisuus, yhteisö/sota) suotuisat yhteiskunnalliset olosuhteet ei nälänhätää ym. Ei-ideaalinen teoria th:n järjestäminen erityistarpeita omaaville (yksilöt) aggressiivisten valtioiden kohtelu (yhteisöt) Stanford E. Phil. John Rawls 5.11.2015 24

Harkintatasapaino K: Kuinka perusteltu näkemys poliittisista instituutioista riippuu kuinka lähellä ihminen on harkintatasapainoa Harkintatasapaino (ideaalina) kaikki henkilön uskomukset harmonisessa suhteessa Harkintatasapaino (metodina) hyvässä ajattelutilassa ilman epäröintiä orjuus on väärin kaikki ihmiset ovat poliittisesti samanarvoisia Stanford E. Phil. John Rawls 5.11.2015 25

Liberaaliyhteiskuntakäsityksen hegemonia Vastakkaisten intressien yhteensovittaminen valtionkirkko abortti samaa sukupuolta olevien suhteet Legitimiteetti (1) pakkovallan käyttäminen Stabiilius (2) miksi totella lakeja, jos ristiriidassa vakaumuksen kanssa? Stanford E. Phil. John Rawls 5.11.2015 26

Näkemys ensisijaisista hyvistä Perustavaa laatua olevat oikeudet ja vapaudet Vapaa liikkuvuus, vapaa ammatinvalinta Mahdollisuus julkiseen valtaan ja luottamustoimiin Mahdollisuus toimeentuloon ja vaurastumiseen Yhteiskunnallinen perusta itsekunnioitukselle Stanford E. Phil. John Rawls 5.11.2015 27

Rawlsin sovelluksia Rawls hylkää hyvinvointivaltio-ajattelun talous jätetty yksityisten toimijoiden varaan Hyvinvointivaltio ei takaa vaikutusmahdollisuuksia mahd. koulutukseen ja toimeentuloon Hyvinvointivaltio luo demoralisoidun alaluokan sosialismi ja laissez-faire -kapitalismi vielä pahempia Stanford E. Phil. John Rawls 5.11.2015 28

Oikeus reiluutena: Yhteiskunnallinen muoto Omistusoikeuteen perustuva demokratia myös nk. demokraattinen sosialismi Tuottavien resurssien tasapuolinen jakaminen laaja pääsy perus- ja täydennyskoulutukseen Demokraattinen sosialismi: työntekijä-johdetut yhtiöt kaikkien osallistuminen vähentää yhteiskunnallista ja taloudellista eriarvoisuutta Stanford E. Phil. John Rawls 5.11.2015 29

Seuraavalla kerralla Pe 6.11. klo 12-14: Hyve-etiikka 5.11.2015 30