Puolustusvoimat Toimintakertomus 2004
ESIPUHE Puolustusvoimat saavutti tärkeimmät tulostavoitteensa Puolustusvoimat saavutti tärkeimmät tulostavoitteensa vuonna 2004. Toiminnassa keskityttiin ydintehtäviin. Näin rahoitus saatiin riittämään tulosneuvotteluissa ja toimintasuunnitelmassa sovittujen tavoitteiden saavuttamiseen. Puolustusvoimia kehitettiin valtioneuvoston vuoden 2001 turvallisuus ja puolustuspoliittisen selonteon mukaisesti. Selonteon edellyttämät organisaatiomuutokset vietiin pääosin loppuun. Puolustusvoimat osallistui valtioneuvoston Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2004 -selonteon laatimiseen laajoin taustavalmisteluin. Vuoden 2004 merkittävimpiä saavutuksia olivat erinomaisesti onnistunut pääsotaharjoitus sekä huomattava panostus kansainvälisiin operaatioihin. Sen lisäksi henkilötyövuosien kasvu saatiin katkaistua, ja materiaalihankinnat pystyttiin toteuttamaan suunnitelmien mukaisesti aiempia vuosia paremmin. Puolustusmateriaalihankintoihin varattujen tilausvaltuuksien ja määrärahojen käyttöä ja sitomisen astetta tehostettiin selvästi. Silti näistä varoista siirtyi vuodelle 2005 vielä noin 20 prosenttia, kun tavoite oli 15 prosenttia. Suomen alueen koskemattomuutta valvottiin ja turvattiin asetettujen vaatimusten mukaisesti. Asevelvollisten koulutuksessa tavoitteet saavutettiin hyvin: varusmiehiä koulutettiin reserviin noin 26 000 ja reserviläisiä noin 37 700. Maakuntajoukkojen suunnittelua jatkettiin, ja suunnittelun pohjana oli vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittämistä koskenut selvitys. Ensimmäisiä maakuntajoukkoja perustettiin loppuvuodesta 2004. Kansainvälistä yhteistoimintakykyä kehitettiin ja operaatioihin osallistuttiin tasavallan presidentin ja valtioneuvoston päätösten mukaisesti. Operatiivisen toiminnan painopiste oli Bosnia Hertsegovinassa, jossa käynnistettiin Euroopan unionin uusi Althea-operaatio. Suomi vastasi operaatiossa pohjoisen sektorin monikansallisen taisteluosaston johtamisesta. Henkilöstöalalla keskityttiin henkilöstörakenteen muutokseen sekä siihen, että vapautuvat resurssit kohdennetaan puolustusvoimien kehittämisohjelmiin. Palkkahallinnon valtakunnallinen keskittäminen aloitettiin, ja henkilötyövuosien kasvu pysäytettiin. Kumppanuushankkeet etenivät aikataulussa, osa hankkeista jo kumppanuussopimusten asteelle. Pilottihankkeet kuitenkin osoittivat, että kaikilla aloilla kumppanuudet eivät johda tarkoituksenmukaisiin toimintamalleihin tai haluttuihin säästöihin. Maanpuolustusalueet sekä meri- ja ilmavoimat saavuttivat keskeiset tulostavoitteensa. Kaikkien puolustushaarojen kehittämisohjelmat etenivät pääosin suunnitellusti. Puolustusvoimia kehitetään vastedes vuoden 2004 selonteon mukaisesti. Puolustusvoimien on pakko järkeistää toimintaansa, jotta toimintamenojen kasvu saadaan pysähtymään. Ratkaisevaa on saada nopeasti kasvavat henkilöstökulut kuriin. Siihen pyritään vähentämällä henkilöstöä ja muuttamalla henkilöstörakennetta. Samalla kohdennetaan puolustusvoimien kehittämishankkeisiin noin 500 henkilötyövuotta. Noin 1 200 henkilötyövuoden vähentäminen toteutetaan ensisijaisesti hyödyntämällä lähtövaihtuvuutta ja noudattamalla hyvän työnantajan periaatteita, mikä tarkoittaa irtisanomisten välttämistä. Puolustuksen uskottavuus edellyttää, että materiaalihankintoihin käytetään edelleen noin kolmannes puolustusmäärärahoista. Puolustusvoimien johtamis- ja hallintojärjestelmää kehitetään supistuvien joukkomäärien ja turvallisuusympäristön muutosten vaatimalla tavalla. Uudistuva tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmä antaa mahdollisuuden vähentää merkittävästi johtoportaita. Puolustusvoimain komentaja Amiraali Juhani Kaskeala 3
1 JOHTAMINEN JA HALLINTO Tehtävämme on Suomen kansan ja alueen puolustaminen Kenraaliluutnantti Kari Rimpi Vuosi 2004 tullaan puolustusvoimissa muistamaan muun muassa turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta selonteosta. Siihen liittyvät, monen mielestä dramaattisimmat päätökset tehtiin kuitenkin vasta vuoden vaihteen jälkeen kahden joukko-osaston lakkauttamisten ja yhden puolittamisen myötä. Pääesikunnan päällikkö, kenraaliluutnantti Kari Rimpi pitää muutoksia tuskallisina, mutta kokonaisuuden kannalta ehdottoman välttämättöminä. Samalla Rimpi korostaa, että selonteko ja sen seuraukset eivät koske vain varuskuntia. Numerollisesti, paikkakunta- sekä ihmiskohtaisesti johtamis- ja hallintojärjestelmäuudistus, varikko- ja varastotoimintojen kehittäminen, tuottavuusohjelma, muut tarvittavat toimenpiteet ja ennen kaikkea sodan ajan rakenteidemme muutos ja joukkojen vähentäminen ovat tosiasiallisesti sekä suhteellisesti vaikuttavuudeltaan vähintäänkin yhtä laajoja ja syviä. Rauhan ajan rakenteistammekin säästämällä pyrimme turvaamaan päätehtävämme Suomen kansan ja alueen puolustamisen. Uskottava kansallinen puolustus on laadukasta palkattua henkilöstöä ja reserviläisiä, mutta myös puolustusmateriaalia. Se on myös immateriaa kun puolustustahdosta on kyse. Yksi vaikuttaa kaikkeen, kokonaisuuden on oltava tasapainossa voimavarojemme rajallisissa puitteissa. Rimpin mukaan viimeisten 15 vuoden laskeva suunta on selvä ja jatkuu. Esimerkiksi 1990-luvun aivan alusta alkaen siirtojen, lakkauttamisten ja rationalisointien kohteeksi on joutunut lähes 100 joukkoa tai paikkakuntaa, ihmiskohtaloita moninkertaisesti. Miesmuisti lienee noin kolme kuukautta. Siksi on syytä muistuttaa, että puolus- tusvoimien henkilöstö on elänyt jatkuvasti muutoksen aikakautta. Tämänkertainen selonteko edellyttää 1 200 tehtävän tai viran vähentämistä vuoteen 2012 mennessä. Osa päätöksistä on aikaistettuna jo tehty. Lisää seuraa vuoden 2009 alusta lähtien. Palkatusta henkilöstöstämme moni kummeksuu uuden henkilöstön rekrytointia samanaikaisesti vähennysten rinnalla. Tahtotilamme on kuitenkin toimia hyvän työnantajan tavoin irtisanomisia välttäen ja jokaisesta henkilökohtaisesti välittäen. Edelleen on huomattava, että vuoteen 2012 mennessä riveistämme jää joka tapauksessa yhteensä lähes 7000 ihmistä pois, eläkkeelle tai ulkoisen lähtövaihtuvuuden seurauksena. Tätä luonnollista poistumaa käytämme mainittuun 1 200 tehtävään. Ero uusiutumistarpeeseemme on enemmän kuin huomattava. Jos emme nyt hae uutta, pätevää voimaa väistyvän tilalle, sittenhän me vasta pulassa olemme. Tulevaisuus on turvattava tamänpäivän kipukohtien hoitamisen ohella. Selonteon sanoma on selvä. Miinojen korvaamista lukuun ottamatta puolustusbudjettimme pysyy korkeintaan nykyisellä reaalitasolla. Samaan aikaan kaikki kustannuskäyrämme nousevat jopa nopeammin. Johtopäätös on selvä, muutokset jatkuvat sekä sodan ajan että niihin nojaavan rauhan ajan rakenteiden tasapainon saavuttamiseksi. Yhtälö on vaikea, mutta ratkaistavissa. Kukaan ei ole koskaan asettanut perustehtäväämme Suomen kansan ja alueen puolustamista kyseenalaiseksi. Puolustuksemme hyväksi on tehtäviä ja työtä siis myös tulevaisuudessa, johon katson valoisasti. Tästä yhdessä jatkamme eteen- ja ylöspäin. AVAINTULOS Reaaliaikainen tilannekuva ja alueellisen koskemattomuuden turvaamiskyky Avaintulokseen kuuluvat toiminnot, jotka koskevat valtakunnan turvallisuuteen liittyvää tietojen hankintaa, arviointia ja raportointia sekä ulkomailla tapahtuvaa Suomen sotilasasiamiesten toimintaa. Suomen ilmatilaa, aluevesiä ja maata valvotaan kiinteillä ja liikkuvilla valvontajärjestelmillä alueellisen koskemattomuuden turvaamiseksi. Saaduista havainnoista muodostetaan tilannekuvaa, jotta havaintojen tai kohteiden edellyttämiin tarpeellisiin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä. Keskeisimmät tunnusluvut 2002 2003 2004 820 828 852 Avaintuloksen henkilötyövuodet 73 157 64 780 72 503 Avaintuloksen nettomenot kaikki momentit yhteensä ( tuhatta euroa ) 2004 Tilannekuva pidettiin ajantasaisena. Tilanteen seuranta oli jatkuvaa ja mahdollisti oikea-aikaisen päätöksenteon.
2 Valmius Pääsotaharjoitus osoitti torjuntakykyä ja suojasi meriliikennettä Puolustusvoimien pääsotaharjoitukseen 7. 17. kesäkuuta 2004 osallistui kaikkiaan yli 16 000 sotilasta, ja mukana olivat kaikki puolustushaarat. Kerralla tulessa oli enimmillään 12 800 sotilasta. Aalto 04:ssä harjoiteltiin ja testattiin strategisen iskun ennaltaehkäisy- ja torjuntakykyä erityisesti meripuolustuksessa. Kyseessä oli puolustusvoimien ensimmäinen pääsotaharjoitus, jonka johti merivoimien komentaja. Harjoituksessa jäljiteltiin tilannetta, jossa Suomea pai- nostetaan poliittisesti ja sotilaallisesti ja vaarana on konfliktin laajentuminen sotilaalliseksi yhteenotoksi. Koska Suomen ulkomaankaupasta noin 85 prosenttia kulkee meriteitse, puolustajien keskeinen tehtävä oli turvata meriliikenteen sujuvuus kaikissa tilanteissa satamiin ja niistä pois. Harjoitukseen osallistui myös muita viranomaisia. Merellisissä toiminnoissa korostui yhteistoiminta rajavartiolaitoksen joukkojen ja merenkulkuviranomaisten kanssa. Tositilanteessa tämä edellyttäisi alusten tarkastamista ja ohjaamista turvallisille väylille, kenties myös miinantorjuntaa. Toisen maailmansodan dokumenttifilmeistä tutut saattotehtävät laivaletkoineen olisivat todennäköisesti harvinaisia, sillä nykyisellä kalustolla ja teknologialla kyetään kaukosuojaukseen, suojaukseen ilman alusten keskinäistä näköyhteyttä. Maavoimien joukot huolehtivat tärkeiden kohteiden suojaamisesta ja osoittivat torjuntakykyä keskittämällä suorituskykyisiä joukkoja pääkaupunkiseudulle ja eteläiselle rantamaalle. Lisäksi suojattiin yhteiskunnan toimintojen kannalta elintärkeitä kohteita ja toimintoja. Suojattavia kohteita harjoituksessa olivat muun muassa Nokian pääkonttori Espoon Keilaniemessä sekä Espoon kaupungintalo. Harjoituksen onnistumista arvioivat sekä reserviläiset että kantahenkilökunta. Kantahenkilökunta teki arvionsa kunkin joukon sisällä, jolloin voitiin mitata suorituskyvyn eri osatekijöitä kuten moottorimarssia, yksikön hyökkäystä tai ammunnan onnistumista. Reserviläisten arvioita puoles- taan selvitettiin kyselylomakkeilla. Aalto 04:n arvioitiin sujuneen erinomaisesti. Maavoimista harjoitukseen osallistui noin 8 000 sotilasta, merivoimista runsaat 3 000 ja ilmavoimista vähän yli 1 000. Merivoimilta liikenteessä olivat kummatkin miinalaivat, pääosa ohjusveneistä sekä kuljetus- ja apualuksia. Ilmavoimat osallistui harjoitukseen myös pääkalustollaan Horneteilla. Lentoja kertyi yhteensä 290. Puolustusvoimien säästökuurin vuoksi vuodelle 2006 suunniteltu seuraava pääsotaharjoitus jää väliin. Seuraava pidetään vasta vuonna 2008. Vedet ovat tuttuja Hankoon ja Kotkaan asti Luulen, että pääsotaharjoitus antoi aika realistisen kuvan teh tä västäni sodan oloissa, sanoo reservin kersantti Kai Kaksonen, 22. Hän palveli Meripataljoonan kuljetusviirikössä Suomenlahden ran nikolla seitsemän päivän ajan. Varusmiesaikana Kaksonen sai koulutuksen sotilasveneen kuljet tajaksi. Hänellä on pätevyys toimia linnakeveneiden ja Uisko-luokan alusten päällikkönä. Ne ovat nopeita veneitä, jotka on tarkoitettu valvontatehtäviin sekä miehistön ja kaluston kuljetukseen. Tarkkaan määritellyt tehtävät tulivat yllättäen. Sitten oli kiire, kun piti lähteä selvittämään, mitä aluksia merellä oikein liikkuu, Kakso nen muistelee viime kesän harjoitusta. Linnakeveneet ja Uiskot liikkuvat kahden hengen miehistöllä, joten päällikön tehtävä on itsenäinen ja vastuullinen. Merenkulun niksit ja viestivälineiden käyttö on hallittava. Hyvästä paikallistuntemuksesta on huomattavaa etua mer enkulkualiupseerille, ja paikallistuntemusta helsinkiläiseltä Kak soselta löytyy. Hänellä oli jo ennen varusmiespalvelusta mu utama vuosi kokemusta vapaaehtoisesta meripelastustyöstä Meripelastusasema 1:ltä, risteilijä Jenny Wihurilta, joka su untaa tehtäviinsä Eteläsatamasta. Vedet ovat aika tuttuja niin Hankoon kuin Kotkaankin asti, Kaksonen sanoo. Ei siis ollut sattumaa, että Kaksonen valikoitui varusmie henä Upinniemessä sotilasveneen kuljettajaksi. On monia tapoja suorittaa varusmiespalvelus. Ajattelin, että palveluk sesta pitää olla hyötyä myös minulle. Armeijasta hankittu sotilasveneen kuljettajan pätevyys kelpaa pienen paperisodan jälkeen myös siviilipuolella. Se tiesi Kaksoselle ylennystä harrastuksessa, sillä Jenny Wihurin kansimiehestä tuli nopeassa tahdissa aliperä mies. Siviilissä luonnontieteitä opiskeleva Kak sonen kutsuttiin kertausharjoituk seen vain alle puoli vuotta var usmiespalveluksen päättymisen jälkeen. Hän sanoo osanneen sa odottaa käskyä. Palasin mielelläni puolustusvoimien kuvioihin. Armeijassa pää see ajamaan hyvällä kalus tolla.
2 Valmius 2004 Puolustusvoimien organisaation kehittäminen jatkui valtioneuvoston vuoden 2001 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon mukaisesti. Selonteon edellyttämät muutokset vietiin pääosin loppuun. Puolustusvoimat oli keskeisessä osassa, kun valtioneuvoston vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen selontekoon valmisteltiin sotilaallisen puolustuksen osuutta. Uuden johtamis- ja hallintojärjestelmän suunnittelu jatkui; järjestelmä otetaan käyttöön vuonna 2008. Tähän liittyen jatkettiin pääesikunnan tehtävätasojen ja rakenteen suunnittelua. Puolustusvoimien Materiaalilaitoksessa jatkui jälkityö, joka liittyi vuoden 2001 selonteon määrittämään neljän varikon lakkauttamiseen. Alasajo koski Vammalan Asevarikkoa, Sääksjärven Asevarikkoa, Oriveden Asevarikkoa ja Suojeluvarikkoa. Lisäksi Puolustusvoimien Materiaalilaitoksessa jatkettiin PvMatL2008 -projektin kehittämistä. Varsinais-Suomen Ilmatorjuntarykmentin lakkautus saatiin päätökseen Turun alueen tilajärjestelyjä lukuunottamatta. Alueen kokonaiskäyttöön otetaan kantaa Merivoimien Esikunnan siirron valmistelun yhteydessä. Keski-Suomen Rykmentti muutettiin Pioneerirykmentiksi 1.1.2004. Utin Jääkärirykmentti siirtyi kahden joukkoyksikön kokoonpanoon. Uutena joukkoyksikkönä perustettiin Erikoisjääkäripataljoona. Karjalan Prikaatin kokoonpanoon perustettiin Karjalan Huoltopataljoona 1.1.2005. Ilmavoimissa jatkettiin valmisteluja Vinka-kaluston siirtämiseksi Tikkakoskelle ja alkeislentokoulutuksen palvelujen ulkoistamiseksi syksystä 2005 alkaen. Suunnittelu perustui lentokoulutusjärjestelmän ja lentokaluston uudelleenryhmityksen selvitykseen. Samalla jatkettiin valmisteluja Hawk-kaluston siirtämiseksi Kauhavalle syksystä 2005 alkaen. Syksyn aikana valmisteltiin Ilmavoimien koulujen uudelleenjärjestelyjä. Ilmavoimien Viestikoulu Tikkakoskella muutettiin Ilmasotakouluksi. Samalla itsenäisenä joukko-osastona toiminut Tukilentolaivue lakkautettiin ja liitettiin osaksi Ilmasotakoulua. Kauhavalla sijaitseva Ilmasotakoulu muutettiin Lentosotakouluksi 1.1.2005. Merivoimien rakennemuutoksen toiminnalliset muutokset toteutuivat suunnitellusti. Utön linnake lakkasi perusyksikkönä 1.1.2004, jolloin Turun Rannikkopatteristoon perustettiin uutena perusyksikkönä valmiuspatteri Utön ja Örön valvontalinnakkeista sekä Korppoon Merivalvontakeskuksesta. Kotkan varuskunta lakkautettiin ja liitettiin Haminan varuskuntaan. Muutokset astuivat voimaan 1.1.2005. Kotkan Rannikkoalueen Esikunnan siirtoa Haminaan valmisteltiin. Uudenmaan Prikaatissa lakkautettiin Raaseporin Rannikkopatteristo 31.12.2004 ja tilalle perustettiin Tammisaaren Rannikkopataljoona 1.1.2005. Organisaatiomuutos perustui muuttuneisiin tehtäviin joukkojen tuotannossa. Merivoimien johtama AALTO -pääsotaharjoitus oli onnistunut kokonaisuus, jossa harjoituksen tavoitteet saavutettiin hyvin. Asevelvollisuusalan ja operatiivisen johtamisen tietojärjestelmää (AVT-OPJO) rakennettiin projektisuunnitelman mukaisesti yhdessä tietojärjestelmän toimittajaksi valitun Sys- Open Oyj:n kanssa. Henkilöstön koulutus uuden AVT-OPJO: n käyttäjiksi reservin kouluttamista varten siirtyi projektissa vuodelle 2005. Koulutusmateriaalin laadinta ja kouluttajien ohjeistus alkoi. Puolustusvoimat jatkoi maakuntajoukkojen toiminnan suunnittelua. Maakuntajoukkoja ja vapaaehtoista maanpuolustustyötä koskevien selonteon linjausten edellyttämät toimet käynnistettiin. Laki kansainvälisistä tietoturvavelvoitteista edellytti, että pääesikunta antaa yhteisöturvallisuusvakuuksia suomalaisista yrityksistä niiden kansainvälisille asiakkaille, jotta yritykset voivat osallistua toisen valtion viranomaisen tai yrityksen järjestämään tarjouskilpailuun. AVAINTULOS Ajanmukainen puolustussuunnitelma ja johtamiskyky Avaintulos käsittää puolustusvoimien toiminnot, jotka koskevat valtakunnan puolustusratkaisun ja sen eri osien sotilaallisen puolustuksen tutkimusta, suunnittelua ja kehittämistä. Siihen liittyy myös puolustusvoimien johtamis- ja hallintojärjestelmän tutkimusta, kehittämistä, rationalisoinnin ohjausta, puolustusvalmiuden ylläpitoa, päivystystä, vartiointi- ja turvallisuustoimintaa sekä muille viranomaisille annettavaa virka-apua. Keskeisimmät tunnusluvut 2002 618 1 245 78 388 2003 1 085 1 230 78 220 2004 1 222 1 269 88 398 Virka-apukerrat yhteensä Avaintuloksen henkilötyövuodet Avaintuloksen nettomenot kaikki momentit yhteensä ( tuhatta euroa ) 9
3 Koulutus Yleinen asevelvollisuus tuottaa laadukkaita ja hyvin koulutettuja joukkoja Varusmiesten oman arvion mukaan puolustusvoimien antama koulutus oli vuonna 2004 hyvää tasoa: 1:stä 5:een asteikolla arvosana oli edellisten vuosien tapaan 3,6. Koulutuskulttuurin kehittymistä mittaava käyrä on ollut nousussa koko kuluvan vuosikymmenen. Huolta kouluttajille on sen sijaan aiheuttanut varusmiesikäluokkien alati heikkenevä fyysinen kunto. Vuonna 2004 palvelukseen astuneiden tulokset 12 minuutin juoksutestissä olivat kaikkien aikojen heikoimmat: keskiarvoksi tuli 2 430 metriä. Puolustusvoimissa koulutuksen uusiin haasteisiin on reagoitu niin sanotulla sopeuttavalla peruskoulutuskaudella. Vuoden 2004 toisesta eli heinäkuun saapumiserästä lähtien puolustusvoimien kaikissa joukko-osastoissa otettiin käyttöön sopeuttava peruskoulutuskausi. Tätä ennen sopeuttavaa koulutusta kokeiltiin tammikuun saapumiserällä kolmessa joukko-osastossa: Kotkan Rannikkoalueella, Niinisalon Tykistöprikaatissa ja Riihimäen Viestirykmentissä. Sopeuttava koulutus on merkinnyt erityisen suurta muutosta alokasajan eli kahdeksan ensimmäisen viikon fyysiseen koulutukseen. Siinä monipuolistettiin ja lisättiin liikuntakoulutusta, etenkin pallo- ja joukkuepelejä. Taistelu- ja marssikoulutuksen yhteydessä alettiin kiinnittää aiempaa enemmän huomiota palautumiseen: lepoon, lihashuoltoon sekä neste- ja ravintotasapainon säätelyyn. Kaiken kaikkiaan peruskoulutuskaudella vähennettiin harjoituksia raskaiden kantamusten kera. Alokkaiden armeijassa kokemaa kulttuurishokkia pyrittiin lieventämään lisäämällä vapaa-ajan määrää. Käytännössä tämä tapahtui erottamalla palvelus- ja vapaa-aika aiempaa selkeämmin toisistaan. Uudistetulla koulutuksella on ollut kaksi tavoitetta: ensinnäkin kehittää varusmiesten fyysistä kuntoa nousujohteisesti niin, että ruumiillinen kuormitus on suurimmillaan vasta joukkokoulutusvaiheessa. Toiseksi on tavoiteltu kohennusta palvelushalukkuuteen, joka tosin on ollut varsin hyvää tasoa tähänkin asti. Palvelushalukkuutta selvitetään joka saapumiserältä kolmella kysymyksellä. 44 prosenttia vuoden 2004 heinäkuussa kotiutuneesta runsaasta 10 000 varusmiehestä ilmoitti, että olisi tullut asepalvelukseen, vaikka se olisi vapaaehtoista. 66 prosenttia piti saamaansa sotilaskoulutusta tärkeänä, ja 79 prosenttia ilmaisi haluavansa suoriutua palveluksesta mahdollisimman hyvin. Puolustusvoimat voi olla koulutuksenkin näkökulmasta tyytyväinen varusmiesten yleiseen kokemukseen palvelusajastaan. Kahdeksan kymmenestä heinäkuussa 2004 kotiutuneesta varusmiesesimiehestä arvioi kehittyneensä ihmisenä tai johtajana palveluksen aikana. Vastaukset maanpuolustustahtoa mittaaviin kysymyksiin puhuivat nekin selvää kieltään: 85 prosenttia kannatti aseellista puolustautumista, jos Suomeen hyökätään, ja yhtä suuri osuus tarttuisi tässä tilanteessa itsekin aseeseen. Ensi kokemukset sopeutetusta peruskoulutuskaudesta olivat rohkaisevia. Tehtyjen kyselyiden mukaan niin henkilökunta kuin varusmiehetkin suhtautuivat uudistuksiin myönteisesti. Sen sijaan peruskoulutuskauden keskeyttämisiin näkökulma, joka korostui julkisuudessa uudistuksilla ei näyttänyt olevan olennaista vaikutusta, vaikka kahden ensimmäisen viikon aikana palveluksen keskeyttikin hieman aiempaa harvempi. Tavoitteena on ollut, että terveydellisistä syistä palveluksen keskeyttäisi korkeintaan kahdeksan prosenttia palvelukseen astuneista. Vuonna 2004 tavoitteesta jäätiin hieman, kun prosentti oli kymmenen. Joka tapauksessa keskeytysten uskotaan pitemmällä tähtäimellä vähenevän. Palveluksen suorittaa edelleen alusta loppuun yhdeksän kymmenestä varusmiehestä; kunkin ikäluokan kaikista miehistä armeijan käy hieman yli 80 prosenttia. 11
3 Koulutus 2004 Maavoimien, merivoimien ja ilmavoimien valmiusyhtymiä kehitettiin valtioneuvoston selonteon linjausten mukaisesti. Kesällä allekirjoitettiin sopimus, jonka myötä hankitaan 45 kappaletta lisää CV-9030 FIN -rynnäkköpanssarivaunuja. Vaunut toimitetaan vuoden 2007 loppuun mennessä ja niiden sotavarustehyväksyntään tähtäävä pilottikoulutus alkoi Karjalan Prikaatissa vuoden 2004 toisella saapumiserällä. Taisteluajoneuvot hyväksytään sotavarusteeksi vuoden 2004 aikana. Leopard 2A4 -taistelupanssarivaunu hyväksyttiin sotavarusteeksi tammikuussa. Huhtikuussa hyväksyttiin varomääräykset ammunnoista Leopard 2A4 -taistelupanssarivaunulla ja sen pääaseen ampumatarvikkeet. Mekanisoidun yhtymän joukkotuotanto käynnistyy vuonna 2005. Ilmapuolustuksen tukeutumisen ja toimintamahdollisuuksien turvaamisen (ITTT) tilausvaltuudella jatkettiin raivaajapioneerikomppanioiden varustamista sekä hankittiin ilmavoimille erikoisajoneuvoja ja tukeutumismateriaalia. Merivoimissa jatkettiin MUT- ja TVJ -tilausvaltuuksien hankkeita. Rauma-luokan ohjusveneillä on modernisoitujen Mto-85 -ohjusten ammuntakyky. Ilmatyynyalus Tuuli ja kaksi Helsinki-luokan ohjusvenettä poistettiin käytöstä. Kesäkuussa merivoimat vastaanotti rajavartiolaitokselta vartiolaiva Kurjen. Maavoimien iskukykytutkimuksen tutkimusraportti ja tutkimustulokset esiteltiin maaliskuussa 2004. Tutkimuksessa esitetään, että iskukyvyn kehittämiseksi hankitaan uusia kaukotorjuntaan tarkoitettuja asejärjestelmiä: raskaita raketinheittimiä, erikoisammuksia tykistölle sekä ilmasta maahan -ohjuksia ja liitopommeja Horneteihin. Kertausharjoituksille asetetut määrälliset tavoitteet ylitettiin, koska tulosneuvotteluissa tulosyksiköille myönnettiin lisärahoitusta harjoitusten järjestämiseen. Ylityksellä korjattiin vuoden 2003 vajausta. Varusmieskoulutuksessa saavutettiin joukkotuotantotehtävien mukaiset tavoitteet. Sopeuttava peruskoulutuskauden koulutusohjelma laajennettiin kokeilun jälkeen koko maahan. Vapaaehtoista maanpuolustusjärjestelmää kehitettiin suunnitelmien mukaisesti. Selvitystyöryhmä jätti loppuraporttinsa toukokuussa. Siinä esitetyt maakuntajoukot vahvistettiin vuoden 2004 selonteossa. Konseptia kehitettiin vielä saman vuoden aikana. Suurin työpanos ajoittuu vuodelle 2005. Puolustusvoimilla tavoitteena oli antaa vapaaehtoisissa harjoituksissa lisä- ja täydennyskoulutusta 12 000 reserviläisille. Puolustusvoimien voimavarat toteuttaa vapaaehtoisia harjoituksia ovat heikentyneet. Vuonna 2004 niihin oli varattu noin 1,7 miljoonaa euroa, mutta varoja kohdennettiin vain 628 500 euroa. Puolustusvoimat ohjaa ja tukee Maanpuolustuskoulutus ry:tä (MPK ry.), joka johtaa vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta. Toiminnassa keskitytään alueellisten ja paikallisten joukkojen reserviläisten koulutukseen sekä kouluttajakoulutukseen. Pääesikunta solmi vuosittaisen tulossopimuksen MPK ry:n kanssa. Vuoden 2004 tulossopimuksessa todettiin: Neuvo- teltu tuki Maanpuolustuskoulutus ry:lle on 1 565 800 euroa. Kursseja järjestetään noin 1 000, joihin sisältyy 2 000 koulutuspäivää. Koulutettavien määrä on vähintään 20 000 ja koulutuksen kokonaistuotos noin 40 000 oppilaskurssipäivää. Sotilaallisen koulutuksen tuotos valtakunnallisesti on noin 55 prosenttia ja varautumiskoulutuksen noin 10 15 prosenttia. Yleisiä kansalaisvalmiuksia kehittävän turvallisuuskoulutuksen osuus on yhteensä noin 30 prosenttia. Johtamis- ja kouluttajakoulutuksen osuus on noin 5 10 prosenttia. MPK ry koulutti vuoden 2004 aikana 28 278 kurssilaista. Kurssivuorokausia oli kaikkiaan 53 661. Kursseja järjestettiin noin 1 200. Niistä 50,5 prosenttia (614 kpl) oli sotilaallisia taitoja edistäviä kursseja, joihin osallistui lähes 13 000 reserviläistä. Sotilaallisten kurssien vuorokausimäärä oli yli 25 000. Vapaaehtoisia kouluttajia vuonna 2004 oli noin 4 500. MPK ry:n budjetti vuodelle 2004 oli noin kaksi miljoonaa euroa, josta puolustusministeriön tuen osuus oli 1,56 miljoonaa euroa. Lisäksi puolustusvoimat antoi veloituksetonta tukea maanpuolustusjärjestöille arviolta noin 1,6 miljoonan euron arvosta. Tämä tuki kohdistui pääsääntöisesti MPK ry:n antamaan koulutukseen. Puolustusvoimien toimintamenoihin vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen tukemisen ja ohjauksen kuluihin varatut määrärahat olivat vuodelle 2004 noin 1,3 miljoonaa euroa. Vuonna 2004 MPK ry:n tukemiseen osoitettiin 399 263 euroa. Mitäkö olen oppinut? No, lentämään Kun helsinkiläinen lentosotamies Juha Heinonen, 21, aikanaan antaa arvosanan puolustusvoimien koulutuksesta ja omasta palvelusmotivaatiostaan, armeijan asettama tavoiteluku 3,5 varmaankin ylittyy. Ilmavoimiin hakeudutaan ja päästään monivaiheisten ja vaativien valintakokeiden kautta nämä nuoret miehet haluavat lentämään. Koko ajan olen oppinut uutta, ei ole jämähtänyttä hetkeä tullut. Meillä on tiivis porukka ja hyvä ryhmähenki, Heinonen sanoo. Hän aloitti varusmiespalveluksen ilmasotakoulun ohjaajakurssilla Kauhavalla vuoden 2004 elokuussa 39 muun alokkaan kanssa. Useimpien kurssikavereidensa tavoin Heinonen tavoittelee paikkaa jatkokurssille ja sitä kautta kenties edelleen ilmavoimien kadettikurssille. Mitäkö olen oppinut? No, lentämään, Heinonen virnistää. Mutta ennen Vinkan ohjaimiin pääsyä piti suoriutua ankarasta teoriajaksosta, pänttäämisestä, joka käsitti ohjausoppia, aerodynamiikkaa, sääoppia ja monta muuta aihealuetta. Työtä vaadittiin niin paljon, että odotin, että lentäminen olisi ollut vaikeampaa. Sävähdyttävin kokemus varusmiespalveluksen aikana oli tietenkin ensimmäinen yksinlento. Heinosella se tosin jäi lyhyeksi, vain viiteen minuuttiin. Sää oli niin kehno, hän toteaa ja uskoo saavansa tynkälennosta huumoripitoisen maininnan kurssijulkaisuun. AVAINTULOS Suorituskykyiset joukot Avaintulos jakautuu kolmeen alatulokseen. Tehtävänsä hallitsevat, riittävät joukot sisältävät asevelvollisten ja palkatun henkilöstön koulutuksen suunnittelua, valmistelua, toteutusta ja seurantaa, vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta sekä alus- ja lentotoimintaa. Joukkojen ylläpito vaatii ase- ja muiden ylläpitovelvollisten muonittamista ja siihen liittyvien tarveaineiden ja välineiden hankintaa sekä kunnossapitoa. Ylläpito vaatii myös terveyden- ja sairaanhoitoa, kenttälääkintää, sotilaslääketieteellistä tutkimusta, päivärahojen ja matkojen maksamista sekä vaatettamista ja siihen liittyvien laitteiden suunnittelua, kehittämistä ja kunnossapitoa. Tehtävän mukainen varustus edellyttää materiaalihankkeiden ja asejärjestelmien kehittämistä, sotavarustemateriaalin hankkimista ja jakoa joukoille, teollisuuden kriisivalmiuden suunnittelua sekä teknistä ja luonnontieteellistä tutkimusta. Keskeisimmät tunnusluvut 2002 28 939 365 25 256 6 551 117 49 3,6 3,6 4,3 31 052 164 080 4 4,2 458 12 964 6 263 867 281 2003 28 718 409 25 901 6 652 399 46 3,6 3,6 4,3 34 188 173 827 3,9 4 409 12 249 6 252 910 407 2004 28 286 381 26 054 6 687 439 45 3,6 3,6 4,4 37 733 184 719 3,9 4 399 11 321 6 277 985 235 Palvelukseen astuneet varusmiehet Palvelukseen astuneet naiset Kotiutuneet koulutetut varusmiehet Varusmiesten ( ml naiset ) palvelusvuorokaudet 180 vuorokautta koulutettavien keskimääräiset maastovuorokaudet Varusmieskoulutuksen laatu keskimäärin, koulutettavan arvio ( 1 5 ) Varusmiesten palvelusmotivaatio ( 1 5 ) Varusmiesten maanpuolustustahto ( 1 5 ) Kertausharjoituksissa koulutetut Kertausharjoitusvuorokaudet Reserviläiskoulutuksen laatu, koulutettavan arvio ( 1 5 ) Reserviläisten palvelusmotivaatio ( 1 5 ) Vapaaehtoiset harjoitukset ( kpl ) Vapaaehtoisissa harjoituksissa koulutetut Avaintuloksen henkilötyövuodet Avaintuloksen nettomenot kaikki momentit yhteensä ( tuhatta euroa ) 13
4 Kansainvälinen toiminta Suomalaiset osallistuivat viime vuonna yhdeksään eri Suomi turvasi rauhaa ja hallitsi kriisejä rauhanturva- ja kriisinhallintaoperaatioon. Maailmalla oli samanaikaisesti lähes tuhat suomalaista. Monilukuisimmat joukot olivat Kosovossa, Eritrean ja Etiopian raja-alueella, Afganistanissa sekä Bosnia-Hertsegovinassa. Syksyllä 2004 Suomi lähti tasavallan presidentin päätöksellä mukaan EU:n historian suurimpaan kriisinhallintaoperaatioon, Altheaan Bosnia-Hertsegovinassa. Se on jatkoa Nato-vetoiselle SFOR-operaatiolle, joka käynnistyi vuonna 1996 Bosnian sodan jälkimainingeissa. EU:lle Althea on laatuaan ensimmäinen kokonaisvaltainen operaatio, jossa ovat mukana niin sotilaat, poliisit kuin siviilitkin. Sotilaallisesti alue on jo varsin vakaa, mutta ongelmana on korruptoitunut hallinto, jättimäinen työttömyys ja järjestäytynyt rikollisuus. Maan eri etnisillä ryhmillä, islaminuskoisilla bosniakeilla, serbeillä ja kroaateilla, ei ole vielä yhteistä käsitystä siitä, miten maata kehitetään. Suomi on johtanut operaation pohjoista monikansallista taisteluosastoa loppuvuodesta 2004. Pohjoisen osaston komentajan prikaatikenraali Juha Kilpiän mukaan operaation tarkoituksena on saattaa yhteiskunta toimintakuntoon. Siinä sotilaiden tehtävänä on luoda turvallisuutta ja tukea paikallisia viranomaisia. Althean erityispiirre ovat paikallisten keskuudessa asuvat yhteysupseerit, joiden nimenomainen tehtävä on yhteistoiminta paikallisviranomaisten kanssa. Operaation kokonaisvahvuus on 7200 henkilöä, joista Pohjoiseen osastoon kuuluu 1350. Suomalaisia osastossa on noin 200, heistä pääosa viestikomppaniassa, joka toimii kokonaan suomalaisvoimin. Viestiosaamisen ansiosta suomalaisten tehtävänä oli luoda alueen joukkojen käyttöön johtamisjärjestelmä. Vuoden 2004 aikana Euroopan unioni otti ripeitä askelia oman kriisinhallintakykynsä kehittämisessä. Unionin nopean toiminnan joukkojen perustaminen hyväksyttiin toukokuussa, ja marraskuussa järjestetyssä voimavarakonferenssissa jäsenmaat ilmoittivat yhteensä 13 taisteluosastoa ja muuta nopean toiminnan kykyä unionin käyttöön. Taisteluosasto on omavarainen noin 1 500 sotilaan yksikkö, jota voidaan tarvittaessa tukea ilma- ja merivoimayksiköillä. Suomi ilmoitti marraskuussa osallistuvansa kahteen taisteluosastoon. Toinen muodostetaan Saksan ja Alankomaiden kanssa, toinen Ruotsin, Norjan ja Viron kanssa. Yhteensä Suomi tarjoaa osastoihin noin 350 sotilasta, muun muassa esikuntahenkilöstöä, vartiointi- ja saattueensuojausyksikön, elektronisen tiedustelun osaston, tulitukiyksikön, suojeluosaston sekä tiedusteluyksikön. Joukkoihin valitaan puolustusvoimien palkattua henkilökuntaa ja sopimussotilaita, joita rekrytoidaan reservistä. Sopimussotilaiden osuus vahvuudesta on 60 80 prosenttia. Ensimmäiset varusmiehet, joille tarjoutuu mahdollisuus hakeutua taisteluosastokoulutukseen, astuvat palvelukseen heinäkuussa 2005. Taisteluosastojen valmiusaikaa edeltää noin kuuden kuukauden mittainen yhteiskoulutusjakso, jolloin harjoitellaan taisteluosastokokoonpanossa sekä kotimaassa että ulkomailla. Saksan johtama taisteluosasto on kuuden kuukauden valmiusvuorossa vuoden 2007 alusta ja Ruotsin johtama osasto puolestaan vuoden 2008 alusta. 15
4 Kansainvälinen toiminta 2004 Yhteistoimintakyky- ja kriisinhallintavalmiuden tavoitteet ylläpidettiin ja kehitettiin tulostavoitteiden edellyttämällä tavalla. Rauhanturvaamistoiminta toteutui pääosin suunnitelmien mukaisesti. Joulukuussa 2004 Bosnia-Hertsegovinan Nato-johtoinen kriisinhallintaoperaatio SFOR (Stabilisation Force) siirtyi Euroopan unionin johtoon. Suomi toimii EUFOR-operaatio (European Union Force in Bosnia and Herzegovina) Althean Pohjoisen taisteluosaston MNTF(N):n (Multinational Task Force North) johtovaltiona ja huolehtii taisteluosaston johto- ja viestijärjestelmästä. Suomi otti johtovastuun Keskisestä Prikaatista (MNB (C)) (Multinational Brigade Central) KFOR-operaatiossa (Kosovo Force) Kosovossa. Maaliskuisten mellakoiden vuoksi Keskinen Prikaati ei siirtynyt taisteluosastokokoonpanoon suunnitellulla tavalla vaan jatkaa prikaatikokoonpanossa Naton päätöksillä. Valmisteluja tehdään Keskisen Prikaatin johtovastuun siirtämiseksi Tsekin tasavallalle. Suomalainen esikunta- ja vartiokomppania kotiutettiin suunnitelman mukaisesti UNMEE-operaatiosta (United Nations Mission in Ethiopia and Eritrea) Eritreasta joulukuussa 2004. Operaatiossa jatkaa kuusi suomalaista esikuntaupseeria ja seitsemän sotilastarkkailijaa. Afganistanin ISAF-operaatiossa (International Security As- sistance Force) aloitettiin valmistelut mahdollisesta henkilöstön lisäämisestä Pohjois-Afganistanissa toimivaan Maimanan PRT-osastoon. Suomen monikansalliseen SHIRBRIG-esikuntaan (Standby High Readiness Brigade) sijoitetut kolme esikuntaupseeria jatkavat lähtövalmiudessa ja siirtyvät toimialueelle, mikäli YK aloittaa rauhanturvaamisoperaation Sudanissa. Suomi oli mukana yhdeksässä rauhanturvaamisoperaatiossa, joissa palveli noin 880 suomalaista. Kansainvälisten joukkojen materiaalista kehittämistä jatkettiin aiemmin tehtyjen päätösten mukaisesti. Raskaiden ajoneuvojen, työkoneiden, rakenteiden sekä johtamiskykyä parantavien järjestelmien hankintoja jatketaan vuosina 2005 2006. Vuoden 2004 rahoituksella hankittiin majoituslaitteita, konttiratkaisuun perustuvia työskentelytiloja, lääkintä- ja pelastusvarustusta, suojattuja maastohenkilöautoja, konttien käsittelylaitteita sekä viestimateriaalia. Eurooppalaiseen kriisinhallintaan osallistuttiin pääosin aikaisempien vuosien tapaan. Suomi osallistui aktiivisesti ECAP- (European Capabilities Action Plan) työhön sekä EU:n taisteluosastokonseptin kehittämiseen. Osallistumisella voidaan vaikuttaa EU:n tuleviin kriisinhallintaratkaisuihin. Open Skies-toimintaan hankittiin tarvittavat laboratoriovälineet ja asennukset Topografikunnan tiloihin Kilossa. La- boratorio otettiin tuotantokäyttöön. Pienaseprojekti Sveitsin kanssa käynnistettiin Kaukasuksella. Puolustusvoimat aloitti kansainvälisiin operaatioihin komennettavien upseerien sotilasenglannin kielitaitotestit. Valtaosa testatuista ei ole suorittanut yleistä kielitutkintoa (YKI), joka on puolustusvoimien henkilöstön englannin kielen virallinen kielitaitotesti ja kansainvälisessä sotilaallisessa yhteistyössä Naton STANAG 6001-kielitutkintoon rinnastettu kansallinen testausväline. Kaikkien kansainvälisiin tehtäviin komennettavien henkilöiden on suoritettava YKI-testi ennen kansainvälisiin tehtäviin pyrkimistä. Pääesikunnan päällikön allekirjoittaman kielitaidon mittaamista puolustusvoimissa koskevan ohjeen mukaisesti jokaisen upseerin on suoritettava YKI-tutkinto ennen valmistumista Kadettikoulusta. Noudattamalla annettua ohjetta selviää kuva henkilöstön kielitaidosta ja käytettävyydestä kansainvälisiin tehtäviin. Ihan sama minne menee, aina pidetään hyvänä Sotilas-siviilitehtävien (CIMIC) tuoman kokemuksen perusteella luutnantti Timo Joki- Suikko päätti hakea viime kesänä yhteysupseeriksi Bosniaan. Päätöstä ei ole tarvinnut katua: kansainvälinen työympäristö tuntuu haasteelliselta ja mielenkiintoiselta. LOT (Liaision Observer Team) -upseerin työ on tiedon keräämistä keskustelemalla paikallisten ihmisten ja eri järjestöjen kanssa sekä seuraamalla tiedotusvälineitä. Rauhanturvaajien kannalta olennaisen tiedon LOT-upseerit toimittavat suomalaisten tukikohtaan Camp Eagle Baseen. Miehet itse asustavat maakunnissa lottitaloissa, lähellä tiedon lähteitä. Joki-Suikko ei ole koskaan kohdannut vihamielisesti tai negatiivisesti suomalaisiin suhtautuvia paikallisia. Tehtävän parhaiksi puoliksi hän mainitseekin paikallisten vieraanvaraisuuden ja kohteliaisuuden. Ihan sama minne menee, aina pidetään hyvänä, Joki-Suikko kehuu. Yksi tärkeä tekijä suomalaisten saamalle hyvälle kohtelulle on Joki-Suikon mukaaan se, ettei suomalaisilla ole alueella historiallista taustaa. Paikalliset tietävät, ettemme ole missään vaiheessa sotineet alueella kenenkään puolella. He luottavat puolueettomuuteemme, hän kertoo. Paikallisten suhtautumiseen vaikuttavat suurelta osin myös suomalaisten LOT-upseereiden toimintatavat. Suomalaisia on helppo lähestyä asian kuin asian tiimoilta. Aseetkin pysyvät visusti piilossa, vaikka niitä toki kannetaan mukana partiossa. AVAINTULOS Kansainvälinen yhteistyö ja valmius tukea rauhanturvatoimintaa Avaintulos käsittää puolustusvoimien toiminnot, jotka koskevat puolustusvoimien osallistumista YK:n ja Euroopan turvallisuusja yhteistyöjärjestön (ETYJ) rauhanturvatoimintaan ja -tehtäviin sekä niiden toiminnan valmisteluun. Avaintulokseen sisältyvät myös osallistumiset muihin Suomea kansainvälisesti ja puolustuspoliittisesti koskeviin tehtäviin sekä ulkomailla tapahtuviin opintoihin ja koulutusmatkoihin. Keskeisimmät tunnusluvut 2002 315 266 3 31 916 66 900 892 4,2 1 124 79 783 2003 283 162 3,2 3 982 213 1 091 1 825 4 1 145 96 079 2004 288 268 3 5 981 130 732 717 4,5 1 106 85 773 * = laskutavan muutos 2003 Valmiusjoukkoon koulutetut Valmiusjoukkoon sitoutuneet Valmiusjoukon toimeenpanovalmius Pidetyt kansainväliset harjoitukset ( vast ) ( kpl ) * Rauhanturvaoperaatioiden henkilöstövahvuudet Suomessa kansainvälisillä sotilastarkkailijakursseilla koulutetut Rauhanturvakoulutettujen määrä Osallistujamäärät kansainvälisiin harjoituksiin Rauhanturvakoulutuksen laatu ( tot ) ( 1 5 ) Avaintuloksen henkilötyövuodet Avaintuloksen nettomenot kaikki momentit yhteensä (tuhatta euroa) 17
5 Viestintä Yli 2000 esiintymistä, yli 3 miljoonaa kuulijaa Suurelle yleisölle maamme 13 sotilassoittokuntaa taitavat olla se näkyvin ja kuuluvin osa puolustusvoimista. Vuonna 2004 soittokunnilla oli yhteensä 2037 esiintymistä eri puolilla Suomea ja myös ulkomailla. Yleisömäärissä saavutettiin uusi ennätys: peräti 3,4 miljoonaa kuulijaa. Orkesterien päätehtävä on edelleen esiintyä puolustusvoimien ja maanpuolustusjärjestöjen tilaisuuksissa. Sotaveteraanien rivien harvetessa sotilassoittokunnat kuitenkin menettävät yhden uskollisen yleisönsä. Soittokuntien lähivuosien suunnitelmiin kuuluukin nuorison ja nuorisomusiikin huomioiminen sekä ohjelmistossa että soitinvalikoimassa. Sähköisten soittimien, kitaroiden, bassojen ja koskettimien, käyttöä on tarkoitus lisätä. Armeijan toimintojen tiivistyminen koskee lähivuosina myös sotilassoittokuntia. Niiden tulevaisuutta pohtinut työryhmä luovutti ehdotuksensa pääesikunnalle vuoden 2003 lopulla. Nyt kun puolustusministeri on tehnyt päätöksensä säi- Täsmäiskuja sotilasmusiikin keinoin Sotilassoittokunnat ovat puolustusvoimien pr-nyrkki yhdysside sotilaiden ja siviilien välillä, sanoo musiikkimajuri Raine Ampuja, Helsingissä toimivan Kaartin soittokunnan kapellimestari. Kaartin soittokunta kajauttaa kansallislaulut, kun eri maiden suurlähettiläät akkreditoituvat Suomeen. Vuoden tärkein esiintyminen on tasavallan merkkipäivänä presidentinlinnassa. Kaartin soittokunta tekee eri kokoonpanoissaan noin 400 keikkaa vuodessa. Kaikki soittajat ovat ammattilaisia kuten muissakin soittokunnissa, varusmiessoittokuntaa lukuun ottamatta. Esimerkiksi Ampujalla on Sibelius-akatemiasta hankittu säveltapailun ja musiikin teorian opettajan pätevyys. Noin puolet sotilassoittokuntien esiintymisistä tapahtuu yhä varuskunnissa, joissa yleisö tulee varmasti paikalle. Kasarmin porttien ulkopuolella soittokunnat joutuvat kuitenkin tiukkaan kilpaan yleisön huomiosta. Oikeastaan juuri sotilassoittokunnat keksivät massiiviset jäähallikonsertit vuosia ennen kuin mestarit ja muut ilmestyivät areenalle. Kaartin soittokunnan vastaus kilpailuun on ollut konserttien teemoitus. Joka konsertilla on nimi, joka kertoo jotakin ohjelmasta. Ihmiset haluavat etukäteen tietää, mitä ohjelma pitää sisällään. Olemme pyrkineet täsmäiskuihin, Ampuja sanoo. Kaartin soittokunnan repertoaari kattaa tätä nykyä kaikki musiikin lajit, ja solisteiksi orkesteri saa niin kotimaisia kuin kansainvälisiäkin tähtiä. Soittokunta on esiintynyt Jari Sillanpään, Arja Korisevan ja Dannyn kanssa, klassisen puolen solisteja ovat olleet muiden muassa baritoni Jorma Hynninen ja trumpetisti Jouko Harjanne. Vuonna 2004 soittokunta teki uuden aluevaltauksen, kun se aloitti vakavan konserttimusiikin sarjan. Oma lukunsa sarjassa olivat Carl Orffin Carmina Buranan, massiivisen orkesteri- ja kuoroteoksen, esitykset Oulaisissa ja Kokkolassa. lyttää sotilassoittokunnat asemapaikoillaan vuoteen 2008, voidaan rauhassa tarkastella kehittämistyöryhmän esitystä ja päivittää suunnitelmaa tulevaisuutta varten. Sotilasmusiikkialan suurimpana uudistuksena voidaan pitää sitä, että vastedes puolustusvoimat pääsee kouluttamaan soittokuntiensa kapellimestarit Sibelius-Akatemiassa, puhallinorkesterinjohdon koulutusohjelmassa. Ensi vuosikymmenen alkuun mennessä, sitä mukaa kun virkoja vapautuu, tarkoituksena on kouluttaa soittokunnille 6 7 uutta kapellimestaria. Tulevaisuudessa pyritään siihen, että soittajat maamme sotilassoittokuntiin rekrytoitaisiin Puolustusvoimien Varusmiessoittokunnassa palvelleista miehistä ja naisista. Sotilassoittokunnissa näille nuorille avautuisi mahdollisuus suorittaa työn ohessa musiikkialan perustutkinto sekä edetä urallaan jatko-opintojen kautta aina sotilasmusiikkialan ylimpiin virkoihin. Viestintävuoden seuratuin tapahtuma oli jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothin valtiolliset hautajaiset. Sen uutisointiin osallistui 130 joukkoviestinten edustajaa, ja suoraa televisiolähetystä seurasi 737 000 suomalaista. Puolustusvoimat tuotti tapahtumasta omat verkkosivut. Puolustusvoimien verkkopalvelua www.mil.fi käytti päivittäin keskimäärin 7 500 vierailijaa. Palvelussa oli noin 17 000 sivua. Puolustusvoimien Aalto 2004 -pääsotaharjoituksen verkkosivuille tuotettiin 140 uutista ja artikkelia, 24 videota ja satoja valokuvia. Maanpuolustusalueiden pääsotaharjoituksia seurasi verkon välityksellä yhteensä yli 430 000 käyttäjää. AVAINTULOS Kansalaisten maanpuolustustahdon ylläpito ja viestintä Avaintulos viisi sisältää puolustusvoimien toiminnot, jotka koskevat puolustusvoimien tiedotus-, sotilasmusiikki-, julkaisu- ja näyttelytoimintaa. Siihen kuuluvat myös vapaaehtoisen maanpuolustustyön, kilta- ja veteraani- ja museotoiminnan tukeminen, sotilasurheilu sekä maanpuolustuskurssit. Keskeisimmät tunnusluvut 2002 3 328 17 635 2003 2 329 18 679 2004 3 336 18 892 Kansalaisten maanpuolustustahto ( 1 5 ) Avaintuloksen henkilötyövuodet Avaintuloksen nettomenot kaikki momentit yhteensä (tuhatta euroa) 2004 Kansalaisten maanpuolustustahto oli nousussa. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) syksyn 2004 kyselyssä 80 prosenttia suomalaisista oli sitä mieltä, että Suomen on puolustauduttava, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta. Tulos on seitsemän prosenttiyksikköä aiempaa parempi (naisten osalta +11%). MTS:n tutkimus ei selitä muutoksen taustalla olevia tekijöitä. Vaikuttaakin ilmeiseltä, että vuosittaisen tutkimustuloksen käyttö maanpuolustustahdon muutossuunnan ja -syiden arvioinnin perustana ei riitä luotettavan tuloksen ja kehitysennusteen saamiseksi. Siksi maanpuolustustahdon käsite olisi selkeytettävä ja sille olisi luotava oma tutkimusmenetelmänsä. Tutkimuksen on oltava viranomaisen ohjaamaa ja sen on sovelluttava myös poikkeusolojen tarpeisiin. Vuoden alusta lukien otettiin käyttöön puolustusvoimien viestintästrategia ja uusittuun visuaaliseen ilmeeseen perustuva graafinen ohje. Vuoden alusta siirryttiin viestintästrategian mukaisesti viestintä -termin käyttöön. Puolustusvoimissa jatkettiin puolustusvoimien maineenhallinnan ja yhteisömarkkinoinnin kehittämistä laajan kokonaisviestinnän käsitteen mukaisesti. Puolustusvoimien tiedotuksen teemana oli suomalainen yleinen asevelvollisuus. Muita keskeisiä aiheita olivat iskukykytutkimus, valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko 2004, Althea-rauhanturvaoperaatio, maakuntajoukot, reservin täydennyskoulutus, varusmiesten uudistettu peruskoulutuskauden koulutus sekä kumppanuushankkeet ja niihin liittyvät organisaatiomuutokset. Puolustusvoimissa käynnistettiin sähköisen viestinnän hanke, jonka tavoitteena on uudistaa verkkopalveluiden toiminnallisuus ja kehittää sähköistä asiointia sekä tukea viestinnän johtamista myös kriisitilanteissa. Turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta selonteosta tehtiin sisäisen viestinnän tutkimus. Puolustusvoimien henkilöstö toivoi siinä lisää avoimuutta selonteon valmisteluun. Neljä viidestä oli sitä mieltä, että puolustushallinnon pitäisi perustella julkisuudessa selkeämmin omat tavoitteensa ennen selonteon poliittista käsittelyä. Sisäistä tiedottamista kehitettiin hyödyntämällä webcasting-lähetyksiä. Tiedotusilmapiirin ja -toiminnan seurantaa varten kehitettiin uusi toimintatapamalli. Suhdetoimintamateriaalin käytöstä tehtiin selvitys. Sen perustella luotiin puolustusvoimien viestintästrategiaan, arvoihin ja visuaaliseen ilmeeseen perustuva uusi toimintatapamalli. Pääesikunta tuotti puolustusvoimien toimintakertomuksen, Varusmieheksi 2003 -kirjasen kieliversioineen, Taskutietoa 2004 -kirjasen ja sen kieliversiot sekä web-versiot. Uutena hankkeena käynnistettiin puolustusvoimien eri toimintoja esittelevien videoiden ja multimedian tuottamiseksi. 19
6 Rahoitus Kasvun paine on hillittävä Rahoituksen näkökulmasta vuosi 2004 oli puolustusvoimille varsin tyydyttävä, joskin tulostavoitteita ja suoritustasoja jouduttiin suhteuttamaan käytössä olleisiin voimavaroihin. Tärkeimmät tulostavoitteet saavutettiin kuitenkin hyvin. Huomattava parannus saavutettiin puolustusmateriaalin hankintamäärärahojen käyttö- ja sitomisasteessa. Vuoden 2003 tasosta, 67 prosentista, noustiin 92 prosentin tasolle. Se on erittäin hyvä tulos, toteaa pääesikunnan suunnittelupäällikkö, eversti Raimo Jyväsjärvi. Käyttöasteella tarkoitetaan ulos maksettua rahaa suhteessa varattuun kokonaisrahoitukseen; sitomisaste puo- Eversti Raimo Jyväsjärvi lestaan kertoo, kuinka suuri osuus suunnitelluista rahoituksesta on sidottu kaupallisen sopimuksen perusteella. Jyväsjärven mukaan parannuksen taustalla ovat puolustusministeriön ja pääesikunnan yhteiset toimet, joiden tuloksena hankintaprosessia tarkistettiin. Jos ei muuta, aiempien vuosien alhaisemmasta käyttöasteesta oli puolustusvoimille ehkäpä imagohaittaa. Saattoi syntyä mielikuva siitä, että puolustusvoimilla olisi löysää rahaa, Jyväsjärvi sanoo. Tilanne on todellakin päinvastainen. Vuoden aikana jouduttiin kantamaan huolta jo tulevista vuosista. Henkilöstökulujen kasvu, puolustusmateriaalin ja sen ylläpidon kallistuminen sekä muun muassa kiinteistö- kustannusten kasvu ajavat puolustusvoimia ahtaalle, varsinkin kun välttämätön rauhanajan organisaation supistaminen ja tuottavuushankkeet alkavat tuottaa säästöä vasta viiveellä. Erityisen hankalilta näyttävät vuodet 2006 ja 2007. Noille vuosille ajoittuvat myös puolustusvoimilta vaaditut lisäsäästöt. Jyväsjärven mukaan kustannuspaineet eivät sinänsä ole tulleet yllätyksenä, sillä suunta on nähty jo muutamia vuosia. Syy on yksinkertainen. Kustannustason nousu ei täysin kompensoidu. Monet asiat, esimerkiksi materiaalin tekninen kallistuminen ja ylläpitokustannukset kasvavat 4 6 prosenttiyksikköä indeksitarkistuksia enemmän. Samoin tietohallintokustannukset kasvavat keskimäärin seitsemän prosenttia. Säästettävää on syntynyt, koska muun muassa aivan välttämätön varikko- ja koulutusorganisaation tarkistaminen saatiin vasta nyt toteutettua. Samalla kun kustannuspaineet on saatava kuriin, on puolustusvoimien suorituskykyä ylläpidettävä ja osin kehitettäväkin vähintään eduskunnan määrittämillä alueilla. Etunenässä ovat muun muassa tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmät, kansainvälinen kriisinhallinta sekä puolustushaarojen valmiusyhtymät. Eikä varusmiehiäkään voi unohtaa: heidän taloudellisen asemansa kohentaminen on säästövelvoitteista huolimatta korkealla puolustusvoimien rahoituslistalla. Koska puolustusselonteon pohjalta päätetyn johtamisja hallintojärjestelmän uusimisen, joukko-osastojen lakkautusten, varikkojen ja varastojen uudelleenjärjestelyjen sekä puolustushallinnon tuottavuusohjelman tuomat säästöt alkavat tuntua täysimääräisesti vasta vuosikymmenen loppupuolella, puolustusvoimien on pakko tinkiä toiminnastaan vuosina 2006 2007. Niinpä alusvuorokausia ja lentotunteja leikataan, pääsotaharjoitus jätetään väliin ja aselajien valtakunnalliset harjoitukset toteutetaan paikallisina pienin kokoonpanoin. Niin ikään tingitään kansainvälisistä harjoituksista. Myös kertausharjoituksia vähennetään niin, että vain tärkeimpiä joukkoja ja suoritusorganisaatioita harjoitetaan. Näillä säästötoimilla katetaan pyöreästi 40 miljoonaa euroa sekä vuonna 2006 että vuonna 2007, Jyväsjärvi laskee. Ja tähän sitten vielä päälle kehysleikkausten 20 miljoonaa euroa. Vaihtoehtoja säästökohteiksi on vähän: toiminta ja materiaalihankinnat. Erikseen tai yhdessä, Jyväsjärvi sanoo. Kovalla säästökuurilla tasapaino saavutetaan vuonna 2009. Määrärahat 1992 2004 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 milj. euroa 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 Vuoden 2004 hintataso Toimintamenot Materiaalihankinnat Valtion menot vuonna 2004 mrd 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Sosiaali ja terveysministeriö 25,8% Opetusministeriö Valtionvarainministeriö Maa ja metsätalousministeriö Työministeriö Puolustusministeriö Liikenne ja viestintäministeriö Sisäasiainministeriö Kauppa ja teollisuusministeriö Ulkoasiainministeriö Ympäristöministeriö Oikeusministeriö Muut menot Valtion velan korot 7,3% 6,0% 5,9% 5,2% 3,9 % 2,6 % 2,1% 1,9 % 1,8% 0,4% 6,6% 14,1% 16,4% Menot yhteensä 36,3 miljardia euroa 21
6 Rahoitus 2004 Puolustusvoimilla oli vuonna 2004 käytössään määrärahoja 2 180 miljoonaa euroa. Toimintamenoja käytettiin 1 275 miljoonaa euroa ja puolustusmateriaalihankintamäärärahoja 602,3 miljoonaa euroa. Rauhanturvaamisen määrärahoja käytettiin 95,2 miljoonaa. Työllistämistukia käytettiin 2,7 miljoonaa euroa. Puolustusvoimien toimintamenomäärärahat riittivät kattamaan tulosneuvotteluissa sovitun ja toimintasuunnitelman mukaisen toiminnan ilman merkittäviä muutoksia palkkamenoja lukuunottamatta. Toimintamenomomentilta maksetut palkkamenot työnantajamaksut mukaan lukien nousivat 708 miljoonaan euroon (665 milj. vuonna 2003). Puolustusvoimien palkkamenoihin sisältyvät varsinaiset palkat sivukuluineen ylittyivät noin puolella prosenttiyksiköllä. Ylityksen syinä olivat lähinnä muutokset tehtävien vaa- tivuusluokittelussa sekä suoritusarviointien perusteella maksettu HENKI-prosenttiosuuksien kasvu. Puolustusvoimat saavutti pääosan puolustusministeriön vuodelle 2004 asettamista materiaalihankintamäärärahojen ja tilausvaltuuksien käytön ja sitomisen tavoitteista. Puolustusvoimilla oli kaikkiaan vuonna 2004 käytettävissä puolustusmateriaalihankintoihin tilausvaltuuksia ja määrärahoja 2 271,1 miljoonaa euroa, joista 1 514,3 miljoonaa oli käytettävissä olevaa tilausvaltuutta ja 756,8 miljoonaa käytettävissä olevaa määrärahaa. Käytettävissä olevista tilausvaltuuksista sidottiin 1387,7 miljoonaa euroa ja sitomatta jäi 126,6 miljoonaa euroa. Käytettävissä olevista määrärahoista käytettiin 602,3 miljoonaa ja sidottiin 148,1 miljoonaa euroa. Määrärahoista jäi sitomatta 6,4 miljoonaa euroa. Tulosta voidaan pitää erittäin hyvänä. MÄÄRÄRAHOJEN KÄYTTÖ Tulosyksiköittäin MÄÄRÄRAHOJEN KÄYTTÖ Avain- ja tukituloksittain 2002 216,3 124,5 94,1 365,9 844,2 219,4 425,1 189,7 68,9 1 725,6 2003 251,6 123,8 113,9 515,6 1 090,1 260,5 445,3 175,8 85,2 2 014,3 2004 255,0 126,5 113,8 642,1 1 181,3 258,9 431,1 187,6 78,0 2 136,9 Läntinen Maanpuolustusalue Itäinen Maanpuolustusalue Pohjoinen Maanpuolustusalue Puolustusvoimien Materiaalilaitos Maavoimat * Merivoimat Ilmavoimat Pääesikunta ja sen alaiset laitokset ** Puolustusvoimien Kansainvälinen Keskus Yhteensä ( miljoonaa euroa ) * = mukaanlukien Maavoimaesikunta ja Maasotakoulu ** = poislukien Maavoimaesikunta, Maasotakoulu, Utin Jääkärirykmentti, Puolustusvoimien Kansainvälinen Keskus ja Puolustusvoimien Materiaalilaitos 2002 73,8 78,4 867,2 228,6 148,1 490,5 79,8 17,6 197,4 303,1 108,3 1 116,8 608,8 1 725,6 2003 64,8 78,2 910,3 242,6 149,0 518,7 96,1 18,7 193,8 318,1 184,8 1 168,1 696,7 149,5 2 014,3 2004 72,5 88,4 985,2 254,6 150,8 579,8 85,8 18,9 196,7 323,2 191,3 1 250,8 711,2 174,9 2 136,9 Ajanmukainen puolustussuunnitelma ja johtamiskyky Reaaliaikainen tilannekuva ja alueellisen koskemattomuuden turvaamiskyky Suorituskykyiset joukot Tehtävänsä hallitsevat riittävät joukot Joukkojen ylläpito Tehtävänmukainen varustus Kansainvälinen yhteistyö ja valmius tukea rauhanturvatoimintaa Maanpuolustustahdon ylläpito ja viestintä Laadukas hallinnollinen tuki ja ohjaus Laadukas materiaalituki Tarkoituksenmukainen toimintaympäristö Avaintulokset yhteensä Tukitulokset yhteensä Arvonlisävero Kaikki yhteensä ( miljoonaa euroa ) 23
7 Toiminnan ylläpito Yli tuhat erilaista tehtävää Puolustusvoimat on työnantaja tällä hetkellä noin 16 500 henkilölle. Puolet työntekijöistä on siviilejä ja naisia on kaikkiaan neljännes. Tehtävien moninaisuutta kuvaa se, että erilaisia tehtävänimikkeitä on yli tuhat. Perinteisten sotilastehtävien lisäksi työtä löytyy siviileille laidasta laitaan kaikkia on mahdoton listata, sillä sektori ulottuu käden taitajista tutkijoihin. Jonkinlaisen kuvan monipuolisuudesta saa jo lyhyellä listalla: On kokkia ja koulutussuunnittelijaa, sihteeriä, soittajaa ja sairaanhoitajaa. Löytyy myös lääkäriä ja lakimiestä, insinööriä ja kielentaitajaa. Hyvinvoinnista huolehtivat papit ja kuraattorit, yhtä lailla kuin tukihenkilöt eri varastoilla ja korjaamoilla. Runsas erilaisten tehtävien määrä mahdollistaa haasteellisen, mielenkiintoisen ja monipuolisen työuran tekemisen puolustusvoimissa. Kotimaan tehtävien lisäksi mahdollisuuksiin kuuluvat myös kansainväliset tehtävät. Puolustusvoimat pitää huolta henkilöstönsä hyvinvoinnista ja osaamisesta. Elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti henkilöstölle tarjotaan perus-, jatko- ja täydennyskoulutusta. Viikossa saa käyttää kaksi tuntia työaikaa liikkumiseen, kunhan vain on muistanut ensin käydä kartoittamassa kuntonsa. Työilmapiiriä tutkitaan puolustusvoimissa vuosittain ja kyselyiden tulokset ovat olleet mairittelevia jo vuosia. Tutkimuksen mukaan puolustusvoimissa on kolme osa-aluetta, joihin ollaan erityisen tyytyväisiä: oma työtehtävä, mehenki pienryhmissä ja lähiesimies. Myös yhteinen arvopohja koetaan tavallista vahvemmaksi. Puolustuspoliittisessa selonteossa ja sitä seuranneissa päätöksissä puolustusvoimille on asetettu tavoitteeksi vähentää henkilöstön määrää 1 200 henkilötyövuoden verran vuoteen 2012 mennessä. Vaikeaa tehtävää helpottaa tulevien vuosien suuri eläkepoistuma, jonka on yhdessä ulkoisen vaihtuvuuden kanssa arvioitu olevan noin 700 800 henkilöä vuodessa. Helppoa vähennysten tekeminen ei silti ole, sillä kaikkia avautuvia työpaikkoja ei voida automaattisesti lakkauttaa. Vähennysten lisäksi henkilöstöön liittyviä haasteita aiheuttavat joukko-osastojen lakkautukset vuodesta 2007 alkaen sekä uusi johtamis- ja hallintojärjestelmä, joka otetaan käyttöön vuoden 2008 alussa. Supistuksista huolimatta puolustusvoimat haluaa pitää kiinni hyvän työnantajan periaatteista. Lakkautettavien toimipaikkojen henkilöstöä pyritään työllistämään muualle puolustus- ja valtionhallintoon ja toisaalta henkilöstön työmarkkinakelpoisuutta pyritään parantamaan tukemalla omaehtoista opiskelua ja itsensä kehittämistä. Koska eläkepoistuma ja ulkoinen vaihtuvuus ovat vähennystarpeita suuremmat, tarvitaan puolustusvoimiin edelleen uusia, osaavia työntekijöitä. Sen vuoksi työnantajakuvan kehittämistä ja rekrytointeja jatketaan. Työnantajakuvan parantamiseen ja monipuolistamiseen tähtäävää Tee työtä, jolla on tarkoitus -kampanjaa jatkettiin vuonna 2004 jo neljättä vuotta. Maaliskuussa kampanjaan kuuluvat mainokset näkyivät 66 kertaa nuorten suosimien sarjojen ja urheiluohjelmien lomassa. TNS-Gallupin tekemän huomioarvotutkimuksen mukaan ne erottuivat erinomaisesti muun yhteiskunnallisen mainonnan seasta. Vastaajista 60 prosenttia arvioi, että mainokset antoivat hyvän kuvan puolustusvoimista työnantajana. Mediamainonnasta huolimatta kaikkein tärkeimpiä mainospaikkoja puolustusvoimille ovat kuitenkin varuskunnat. Maanpuolustuskorkeakoulun pääsykokeiden yhteydessä tehdyt kyselyt osoittavat, että myönteinen kokemus varusmiesaikaisen lähimmän esimiehen toiminnasta on monesti ratkaiseva sysäys haettaessa töihin puolustusvoimiin. Kampanjoinnille on tarvetta, sillä jo kymmenen vuoden ajan tehdyt nuorisotutkimukset osoittavat nuorten tiedot puolustusvoimien monipuolisista työ- ja uramahdollisuuksista varsin heikoiksi. Esimerkiksi lääkärin, insinöörin tai sosiaalikuraattorin ammatteja ei aina osata yhdistää puolustusvoimiin. Puutteellisista tiedoista huolimatta nuorison maanpuolustustahto ja puolustusvoimien instituutiona nauttima arvostus ovat säilyneet korkeina. Rekrytointikampanjointi on myös tuottanut tulosta: ruotsalaisen Universum Communicationsin tekemän tutkimuksen mukaan puolustusvoimat on tekniikan alan korkeakouluopiskelijoiden mielestä työnantajana seitsemänneksi houkuttelevin 136 työnantajan joukossa. Vuotta aiemmasta sijoitus koheni kahdella. Puolustusvoimien sisällä tulevaisuuden haasteisiin kuuluu pitkään kasvussa olleen sairauspoissaolojen määrän pienentäminen. Vuosina 2003 ja 2004 suunta on ollut jo laskeva, mutta poissaolojen määrä on edelleen korkea: vuoden 2004 aikana sairauspäivistä muodostui 619 henkilötyövuotta. Henkilöä kohti sairauspäiviä oli 9,6, kun vuonna 1997 niitä oli 5,7. Vuoden 2004 aikana puolustusvoimissa käynnissä olleita henkilöstöalan hankkeita olivat henkilöstöalan kehittämisohjelman suunnittelu ja toimeenpano sekä henkilöstöstrategian tarkistaminen. Myös uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottoa ja kehittämistä jatkettiin aiemmin saatujen kokemusten perusteella. Vuoden alussa valmistui ja julkaistiin osaamisen kehittämisen strategia. Alikersanteista parempia johtajia Puolustusvoimien henkilöstöstä neljännes on naisia, ja yksi tästä joukosta on sosiaalipäällikkö, valtiotieteiden tohtori Liisa Eränen, 49. Merivoimien esikunnassa työskentelevä Eränen edustaa myös armeijan akateemisesti koulutettua siviilihenkilöstöä, jonka määrä on viime vuosina ollut kasvamaan päin. Eränen vastaa merivoimissa varusmiesten ja henkilöstön sosiaalisesta hyvinvoinnista. Yhteydenpitoa varusmiestoimikuntiin, sosiaalikuraattorien ohjausta, työsuhdeasuntojen hallinnointia, erilaisia suunnittelu- ja kehittämistehtäviä, hän luettelee laajaa työnkuvaansa. Varusmiestoimikuntien kanssa asioidessaan Eränen törmää varusmiesten arkisiin ongelmiin alkaen vaihtosukkien ja -alusvaatteiden määrästä. Monet ongelmista ovat niin käytännönläheisiä, että ne voidaan ratkaista varuskunnan sisällä, Eränen sanoo. Varusmiesten ehkä suurimpaan valituksen aiheeseen sosiaalipäälliköllä ei kuitenkaan ole ratkaisuvaltaa. Päivärahan suuruuden päättää eduskunta. Yksi viime aikojen kiinnostavimmista kehittämishankkeista oli Eräsen suunnittelema varusmiesesimiesten työnohjausprojekti. Se järjestettiin Kotkan ja Upinniemen varuskunnissa kahden saapumiserän alikersanteille. Alikersantit pantiin ohjatusti ryhmässä pohtimaan johtamistilanteita ja niiden ongelmia - päämääränä auttaa johtajaksi kasvamisessa. Alikersantit ovat nuoria miehiä, joilla on vähän elämänkokemusta. On hyvin haastavaa johtaa itsensä ikäisiä kavereita. Eräsen mukaan varusmiehet ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä armeijan henkilökuntaan. Järkeilin, että jos haluaa vaikuttaa alokkaiden kohteluun, siihen pitää puuttua tasolla, jolla ongelma todennäköisesti on, ja se on ryhmänjohtajatasolla. Heillä on kaikkein vähiten kokemusta ja koulutusta johtamiseen, mutta he ovat päivittäisessä elämässä eniten tekemisissä varusmiesten kanssa. Projektiin osallistuneet alikersantit haastateltiin, mutta aineiston analyysi on vielä kesken. Haastattelujen perusteella voi sanoa, että projektista oli hyötyä. Kasvamista ja kypsymistä tapahtui, Eränen sanoo. Puolustusvoimien organisaation supistamistoimet ja uudelleenjärjestely koskettavat suoraan myös Erästä itseään. Kun merivoimien esikunta siirtyy kahden vuoden kuluessa Helsingistä Turkuun, hän muuttaa mukana. Armeijan rakennemuutos heijastuu myös Eräsen työnkuvaan. Muuttajat tarvitsevat apua käytännön elämän järjestelyissä alkaen asunnonhankinnasta. Ne, jotka eivät halua tai voi muuttaa, kaipaavat puolestaan tukitoimia uuden työn haussa ja kouluttautumisessa. Henkilöstöstä puolet on siviilejä, ja itse asiassa muutto koskettaa heistä useampaa kuin sotilaista, joilla tehtäväkierto on nopeaa, Eränen sanoo. 25
7 Toiminnan ylläpito Ruokahuolto mallina kumppanuushankkeille Puolustushallinnon kumppanuusohjelmaan kuuluu seitsemän eri hanketta, joiden avulla puolustusvoimien toimintoja pyritään järkeistämään yhteistyössä siviiliyhteiskunnan toimijoiden kuten yritysten, kuntien ja kuntayhtymien kanssa. Kumppanuushankkeita oli vuonna 2004 eri vaiheissaan käynnissä ruokahuollon, terveydenhuollon, kuljetuspalveluiden, talous- ja tietohallinnon sekä vaatetushuollon ja kunnossapidon alalla. Ruokahuollon kehittämisessä on päästy jo hyvään alkuun. Vuoden aikana päätettiin perustaa ruokahuollon palvelukeskus, jonka Kuopioon sijoitettava esikunta johtaa ruokahuoltoa keskitetysti vuoden 2006 alusta. Järjestely toimii nk. tilaaja tuottaja -mallin mukaisesti. Joukko-osastojen yhteydessä toimivat muonituskeskukset valmistavat ja tarjoilevat ateriat kuten tähänkin asti. Vastedes joukko-osastot ovat kuitenkin ruokahuollon asiakkaita, joten niiden ei tarvitse enää käsitellä esimerkiksi ruokahuollon talous- ja henkilöstöhallinnon asioita. Nykyisin puolustusvoimien ruokahuollossa työskentelee noin 800 henkilöä, ja aterioita valmistetaan vuodessa noin 16 miljoonaa. Ruokahuollon kokonaiskustannukset ovat noin 58 miljoonaa euroa vuodessa. Palvelukeskusmallin avulla säästöä on laskettu saatavan vuonna 2008 kaksi miljoonaa euroa ja 2010-luvulle tultaessa vuosittain jo yli kolme miljoonaa euroa. Vertailukohtana ovat vuoden 2002 kustannukset. Pääosa säästöistä syntyy henkilöstömenoista; tulevina vuosina ruokahuollon lasketaan pärjäävän yli kymmenen prosenttia nykyistä vähemmällä väellä. Uuden järjestelyn vuoksi ketään ei irtisanota, vaan säästöt pystytään toteuttamaan luontaisen lähtövaihtuvuuden avulla. Palvelukeskusmallilla toimiva ruokahuolto vastaa aiempaa paremmin kriisiolojen tarpeisiin. Johtosuhteet ovat samat sekä rauhan että kriisin aikana, ja johtoketjut ovat nykyistä lyhyemmät. Kriisiajan toiminnan samoin kuin kaluston kehittäminen tehostuu, minkä lisäksi henkilöstö voidaan sijoittaa selkeästi koulutuksensa edellyttämään sodan ajan tehtävään. Palvelukeskus pystyy vastaamaan aikaisempaa paremmin myös ruokahuollon haasteisiin kansainvälisissä operaatioissa. Hankkeeseen liittyy Suomen oloissa ainutlaatuinen kokeilu, jossa Amica Ravintolat Oy otti vuoden 2005 alusta lukien hoitaakseen Haminan Reserviupseerikoulun ja Kotkan Rannikkoalueen muonituksen. Kolmantena osapuolena kumppanuussopimuksessa on Haminan kaupunki, jonka kouluista ja päiväkodeista Amican ruokittaviksi siirtyy 1200 oppilasta ja päiväkotilasta. Puolustusvoimien väkeä Amica muonittaa päivittäin 500 1500; vahvuus riippuu siitä, onko Haminassa meneillään reserviupseerikurssi vai ei. Amican osuus vastaa noin viittä prosenttia koko puolustusvoimien ruokahuollosta. Puolustusvoimien palveluksessa ollut muonitushenkilöstö siirtyi sopimuksen mukana Amican palvelukseen. Palvelukeskushankkeen onnistumista arvioidaan ensimmäisen kerran kahden vuoden kuluttua toiminnan alkamisesta. Kuljetuspalveluissa Valkealan Vekarajärvellä toimiva Karjalan Prikaati solmi kaksi vuotta kestäneen kokeilun päätteeksi laajat kumppanuussopimukset. Sotilaskuljettajakoulutuksen sopimukset tehtiin Kouvolan ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen kanssa, Kouvolan Ajokoulutuskeskus Oy puolestaan alkaa vastata sotilaskuljettajakurssin jatko-opetuksesta. Kotkan ammatillinen koulutuskeskus huolehtii työkoneenkuljettajien koulutuksesta. Karjalan Prikaatissa saatujen hyvien kokemusten myötä pääesikunta päätti alkaa selvittää maanlaajuisesti alan opetuspaikkoja, jotta vastaava kumppanuustoiminta voisi alkaa muissakin varuskunnissa. Terveydenhuollossa Sotilaslääketieteen keskus päätettiin perustaa Lahteen vuoden 2006 alusta lukien. Kump- panuus toteutetaan Päijät-Hämeen keskussairaalan kanssa. Uusi toimintamalli tarkoittaa samalla, että Helsingissä sijaitseva Keskussotilassairaala Tilkka ei enää anna erikoissairaanhoitoa. Myös Sotilasapteekin apteekkitoiminta loppuu. Puolustusvoimat kokeili kumppanuuksia erikoissairaanhoidossa Lapin ja Kainuun sairaanhoitopiireissä viiden vuoden ajan. Vuoden 2004 alusta niitä hyödynnettiin myös lääkehuollossa sekä Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiireissä. Kokemukset olivat sekä taloudellisesti että toiminnallisesti erinomaisia. Matkustaminen ja poissaolo palveluksesta pystyttiin minimoimaan. Palkkahallinnossa päätettiin siirtyä yhden keskuksen malliin. Keskus sijoitetaan Hämeenlinnaan, ja se hoitaa puolustusvoimien henkilöstön palkanmaksun ja siihen liittyvän neuvonnan. Lisäksi palvelukeskukselle siirretään pääesikunnan talousosaston palkkasektorin tehtäviä ja vastuita. Myös tietohallinnon järkeistäminen eteni vuoden aikana. Tietohallinnon rationalisointihankkeen (TIERA) neljälle projektille alettiin etsiä yrityskumppaneita. Niiden avulla pyritään katkaisemaan tietohallintokustannusten jatkuva kasvu. Esimerkiksi ohjelmistojen valinnassa kiinnitetään huomiota siihen, että tuotteen pitää olla käytettävissä ja kehitettävissä koko puolustusvoimissa. Vaatetushuollossa alkoi nelivuotinen kokeilu, jolla järjestetään puolustusvoimien palkatun siviilihenkilöstön suojavaatteiden vuokravaatepalvelu. Sopimuksen muut osapuolet ovat Kauppatalo Hansel sekä varsinaisen palvelun tuottaja Lindström Oy. Sopimus kattaa vaatteiden hankinnan, pesemisen, kuljetuksen ja huollon. Tarkoituksena on, että puolustusvoimat voi luopua sotavarustukseen kuulumattoman siviilihenkilöstön suojavaatetuksen omistamisesta ja huoltamisesta. Valtakunnallisen Akku-hankkeen tavoitteena on selvittää, miten puolustusvoimien sotavarustuksen kunnossapito voitaisiin järkeistää. Tarkastelussa on varuskuntakorjaamojen, Puolustusvoimien Materiaalilaitoksen ja teollisuuden osuus ja vastuunjako eri materiaaliryhmien kunnossapidossa. Selvitystyössä otetaan kantaa myös siihen, onko kunnossapitoa mielekästä kehittää puolustusvoimien omana toimintana vai kumppanuusmallilla. 27
7 Toiminnan ylläpito 2004 Henkilöstöjohtamisessa toiminta painottui henkilöstön rakenteen kehittämiseen ja palkkahallinnon valtakunnalliseen keskittämiseen. Henkilöstörakenne ja tehtävätasot muuttuivat, kun vapautuvia henkilöstövoimavaroja kohdistettiin henkilöstökokoonpanomenettelyllä (HKP) puolustusvoimien kehittämisohjelmiin. HKP-menettelyllä myös pysäytettiin puolustusvoimien henkilötyövuosimäärän nousu. Palkkahallinnon valtakunnallisessa kehittämishankkeessa määriteltiin palkkahallinnon ihanneprosessi. Palkkahallinnon palvelukeskuksen perustaminen aloitettiin Hämeenlinnassa jo toteutetun pilottihankkeen kokemusten pohjalta. Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotto ja kehittäminen sekä järjestelmän yhteensovittaminen tehtävä- ja urasuunnittelun kanssa jatkui. Puolustusvoimien työnantajakuva- ja rekrytointikampanja jatkui tukeutuen aiempien vuosien kokemuksiin ja tutkimustuloksiin. Puolustusvoimat nauttii yhteiskunnassa arvostusta instituutiona, työnantajana ja työpaikkana. Puolustusvoimien osaamisen kehittämisstrategia julkaistiin ja otettiin käyttöön. Palkatun henkilöstön koulutusjärjestelmässä selvitettiin upseerikoulutusohjelman tutkintorakenteen kehittämistarpeet osana Bologna-prosessia sekä aloitettiin opetussuunnitelmatyö. Jatkokoulutuksessa valmisteltiin esiupseerikurssia verkkotuettuna monimuoto-opetuksena. Täydennyskoulutusjärjestelmän kehittämisessä tärkeintä oli puolustushaara- ja toimialakohtainen koulutus. Oppimisympäristöjen kehittäminen jatkui AVOT-hankkeessa (avoin oppimis- ja työskentely-ympäristö). Hankkeen ideana on edistää joustavaa, tietotekniikkaa hyödyntävää työskentelyä ja opiskelua muun muassa etäopiskelun muodossa. Henkilöstön toimintakyvyn ja hyvinvoinnin turvaamiseksi jatkettiin toimia uuden osallistumisjärjestelmämallin viemiseksi käytäntöön. Reservin fyysisen suorituskyvyn tutkimuksen loppuraportti julkaistiin toukokuussa. Maanpuolustuskorkeakoulun ja Puolustusvoimien Koulutuksen Kehittämiskeskuksen toiminnan yhdistämisen suunnittelu jatkui. Maanpuolustuskorkeakoulu vastaa jatkosuunnittelun johtamisesta. Vuoden 2004 lopussa puolustusvoimissa oli vakinaista henkilöstöä 16 417, mikä on kaksi vähemmän kuin vuonna 2003. Lisäksi puolustusvoimien palveluksessa oli määräaikaisia sopimussotilaita 444 henkilöä ja työllisyysvaroin palkattuja työntekijöitä 127. Henkilötyövuosien määrä ilman rauhanturvahenkilöstöä oli 16 535. Sairaspoissaolot vähenivät edelleen; niitä oli 9,6 päivää henkilöä kohden. Lähtövaihtuvuus oli edellisvuoden tasolla, ja kokonaispoistuma oli 5,4 prosenttia. Puolustusvoimien asiainhallinta (PvAH) -järjestelmän käyttöönotto aloitetaan vuoden 2005 alkupuolella. Hanke on edennyt suunnitellusti, ja käyttöönotto- ja koulutusprojekti toteutetaan koko puolustusvoimissa vuoden 2006 huhtikuun loppuun mennessä. PvAH korvaa nykyiset EJja OPJOEJ -järjestelmät yleiskäyttöisissä mutta ei toimialakohtaisissa sovelluksissa. SAP-tietojärjestelmän perustoiminnat materiaalihallinnossa, hankintatoimessa ja taloushallinnossa olivat tuotantokäytössä koko puolustusvoimissa. Tuotantokäyttö on sujunut pääasiassa hyvin, ja sitä tukee SAP-palvelukeskus. SAP-järjestelmän toiminnan laajentaminen raportointiin, sisäiseen laskentaan, maanpuolustuskaluston hallintaan ja kunnossapitoon eteni tarkennettujen suunnitelmien mukaisesti. Kumppanuushankkeet etenivät aikataulussa. Pilottihankkeiden perusteella kumppanuus ei ainakaan toistaiseksi ole kaikilla kehittämisalueilla tarkoituksenmukainen toimintamalli. Osassa kumppanuushankkeita (muun muassa ruoka- ja lääkintähuolto sekä kuljettajakoulutus) laadittiin ja laaditaan kumppanuussopimukset. Arvonlisäveron huomioiminen kumppanuushankkeissa on edelleen ratkaisematta. Kumppanuushankkeiden toteuttamismahdollisuuksia on arvioitava myös sodan ajan näkökulmasta. Kumppanuuden rinnalla puolustusvoimat on kehittänyt omaa toimintaa. TUKITULOS Laadukas hallinnollinen tuki ja ohjaus Tukitulos käsittää ne toiminnot, jotka koskevat muun muassa toiminnan ja resurssien suunnittelua, tieto-, talous- ja henkilöstöhallintoa, puolustusvoimien sosiaalitoimintaa, kuten asevelvollisten sosiaaliavustuksia, sosiaali-, varusmies- ynnä muita toimikuntia sekä palkatun henkilöstön virkistystoimintaa. Tukitulokseen sisältyvät myös puolustusvoimien kirkollinen työ, oikeudellinen toiminta, toimistotyöskentelyn vaatimat hankinnat ja kirjastopalvelut. Myös puolustusvoimien ulkopuolelta hankitut tietoliikennepalvelut sekä puolustusvalmiuteen liittyvien tieto- ja tietoteknisten järjestelmien rakentaminen, ylläpito, käyttö ja kehittämien kuuluvat tukitulokseen. Keskeisimmät tunnusluvut 2002 2 985 197 395 2003 2 842 193 772 2004 2 828 196 716 Tukituloksen henkilötyövuodet Tukituloksen nettovuodet (tuhatta euroa) Nykyisen järjestelmän kehitysmahdollisuudet on käytetty loppuun Ruokahuollon palvelukeskuksen perustaminen merkitsee ruokahuollon työnjohdolle mahdollisuutta edetä urallaan, uskoo muonituspäällikkö Arja Lehtimäki, 50. Hän hakeutuu vuoden 2005 aikana Kuopioon, johon perustetaan puolustusvoimien ruokahuollon palvelukeskuksen esikunta vuoden 2006 alussa. Yhteensä esikuntaan tulee 26 työntekijää. Ruokahuollon palvelukeskuksen esikunta keskittyy johtamiseen, suunnitteluun ja kehittämiseen: ruokahuollon rahojen ja henkilöstön käyttöön, ruokalistoihin, mistä hankitaan raaka-aineet, miten ruoka tehdään ja niin edelleen. Tämä tapahtuu yhteistyössä paikallisten muonituskeskusten kanssa. Itäisen maanpuolustusalueen esikunnassa Mikkelissä viime vuodet työskennellyt Lehtimäki on ollut alalla jo 25 vuotta ja nähnyt armeijan muonitusta eri puolilla Suomea. Tänä aikana on kohonnut niin henkilöstön koulutustaso kuin ruuan laatukin. Varuskuntien ruokalat vastaavat tasoltaan siviilipuolen henkilöstöruokaloita, Lehtimäki arvioi. Tehokkuutta on saatu muun muassa raaka-ainehankinnoissa, kun ostoja on keskitetty. Tästä huolimatta Lehtimäki pitää siirtymistä keskitettyyn hallintoon ja suunnitteluun välttämättömänä. Nykyinen toimintamalli ja sen kehitysmahdollisuudet on näissä raharaameissa käytetty loppuun. Puolustusvoimien pitäisi pystyä tuottamaan ruokaa väelleen yhtä tehokkaasti kuin vastaavat siviiliyhteiskunnan organisaatiot, ja tähän kilpailuun palvelukeskuksen on määrä vastata. Tähän asti puolustusvoimien 24 muonituskeskusta ovat toimineet joukkoosastojen kyljessä, joukko-osaston tukitoimintona. Tämä on ollut omiaan luomaan kirjavuutta niin hallintoon kuin ruuan tuotantoprosesseihinkin. Nyt ne perataan läpi ja yhdenmukaistetaan, Lehtimäki sanoo. Perkauksen uskotaan tuovan tehokkuutta, joka mahdollistaa säästöt ajan oloon myös henkilöstömenoissa. Yhtenäisillä toimintamalleilla voidaan nykyinen määrä ruokaa tuottaa vähemmälläkin väellä, Lehtimäki sanoo. 29
8 Puolustushaarojen toiminta Maavoimia varustetaan ensi vuosikymmenelle Puolustusvoimien kehittämisen painopiste on 1990- luvun lopulta lähtien ollut maavoimissa. Vuoteen 2008 mennessä maavoimille luodaan uskottava kyky ehkäistä ja tarvittaessa torjua lyhyelläkin varoitusajalla alkavia strategisia iskuja yhdessä meri- ja ilmavoimien kanssa. Tätä tarkoitusta varten maavoimien varustamisessa on keskitytty kolmeen valmiusyhtymään, jotka ovat Säkylässä toimiva Porin Prikaati, Karjalan Prikaati Valkealassa sekä Kainuun Prikaati Kajaanissa. Lisäksi on panostettu pääkaupunkiseudun puolustukseen kouluttamalla ja varustamalla kaupunkisodankäyntiin erikoistuneita joukkoja. Termi laajamittainen hyökkäys poistui nimettyjen uhkakuvien joukosta syyskuussa 2004 julkistetusta valtioneuvoston puolustusselonteosta, viralliselta nimeltään Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2004. Laajamittaisen hyökkäyksen sijaan nykyinen sodankuva edellyttää varautumista sotilaallisen voiman käyttöön, joka voi olla strateginen isku tai strategisella iskulla alkava hyökkäys alueiden valtaamiseksi. Strategisella iskulla tarkoitetaan yllättäviä, voimakkaita ja kohdennettuja toimia valtakunnan elintärkeisiin kohteisiin kuten tiedustelu- ja johtamisjärjestelmiin, ilmapuolustukseen ja satamiin, tavoitteena pakottaa valtakunnan johto haluttuihin ratkaisuihin. Muuttunut sodankuva mahdollistaa osaltaan selonteossa linjatun sodanajan joukkojen vähentämisen 350000 sotilaaseen, josta maavoimien osuus on noin 285000. Aiempaa pienemmiltä joukoilta vaaditaan kuitenkin uudenlaista suorituskykyä johtamisessa, tulivoimassa, liikkuvuudessa ja taistelukestävyydessä. Vuonna 2004 puolustusvoimat jatkoi suorituskykyä kohottavia kalustohankintoja. Valmiusprikaateille hankittiin 45 ruotsalaista CV (Combat Vehicle) 9030 -rynnäkköpanssarivaunua, mikä nostaa vaunujen kokonaismäärän 102: een. Lisäksi hankittiin muun muassa 62 panssaroitua AMV (Armoured Modular Vehicle) -miehistönkuljetuspanssariajoneuvoa ja silta- ja raivaamiskalustoa. Puolustusvoimat saa uuden kaluston käyttöön asteittain vuoteen 2008 mennessä, jolloin kolmen valmiusyhtymän on määrä olla täydessä operatiivisessa valmiudessa. Muita lähivuosille ajoittuvia, jo päätettyjä hankintoja ovat NH-90 -kuljetushelikopterit, jotka mahdollistavat joukkojen taktiset kuljetukset. NH-90 soveltuu myös evakuointi-, etsintä- ja pelastustehtäviin, ja sitä voidaan käyttää kansainvälisissä operaatioissa. Ensimmäiset kopterit 20:n koneet hankintaerästä saadaan Suomeen vuonna 2006. Maaliskuussa 2004 valmistuneen maavoimien iskukykytutkimuksen ja puolustusselonteon linjausten mukaisesti maavoimille suunnitellaan myös raskaita raketinheittimiä sekä tykistön erikoisammuksia. Näitä hankintoja varten tarvitaan tiedustelu- ja maalinosoitusjärjestelmä, joka perustuu muun muassa lennokkien käyttöön. Ilmavoimien Hornet-kalusto varustetaan ilmasta maahan -asejärjestelmällä. Maavoimien kehittäminen ei kuitenkaan tarkoita yksinomaan kalustohankintoja. Yhtä lailla päivitetään myös puolustusoppeja ja toimintatapoja, koulutusta, huolto- ja logistiikkajärjestelmää sekä joukkojen ja kaluston käytön mahdollistavaa johtamisjärjestelmää. Selonteon mukaan puolustuskyky mitoitetaan valtakunnan koko alueen puolustamiseen. Tämä on otettu huomioon maavoimien kehittämisessä muun muassa selkeällä työnjaolla valmiusyhtymien ja alueellisten joukkojen kesken. Alueellisilla joukoilla, joihin kuuluvat myös suunnitelmien mukaiset maakuntajoukot, suojataan yhteiskunnalle ja puolustusvoimille tärkeät kohteet sekä pidetään valtakunnan puolustuksen kannalta tärkeät alueet omassa hallussa. Maahan tunkeutuneet hyökkääjät puolestaan lyödään koko maan alueella käytettävillä liikkuvilla operativiisilla joukoilla kauaskantoisen tulen tukemana. Vuodesta 2009 eteenpäin maavoimien kehittämisen painopiste siirtyy valmiusyhtymistä alueellisiin joukkoihin sekä ilmatorjuntaan. Alkuvaiheessa kehitetään alueellisten joukkojen kykyä sotilas- ja siviilikohteiden nopeaan suojaamiseen, suojautumiseen biologisia, kemiallisia ja ydinaseita vastaan sekä turvallisuustilanteen ylläpitoon. Lisäksi luodaan edellytyksiä virka-avun antamiseen muille viranomaisille. CV-9030 parantaa maavoimien liikkuvuutta, suojaa ja tulivoimaa Rynnäkköpanssarivaunu CV-9030 (Combat Vehicle) on yksi maavoimien merkittävimmistä hankinnoista viime vuosina. Ne lisäävät jalkaväen liikkuvuutta, suojaa ja tulivoimaa Karjalan Prikaatissa, joka on yksi kolmesta maavoimien valmiusyhtymästä. Jalkaväen koulutus Vekaranjärven varuskunnassa Valkealassa muuttuu vähitellen, kun ruotsalaiset rynnäkköpanssarivaunut korvaavat liikkumisvälineinä kotimaiset Pasit. CV:t pystyvät liikkumaan maastossa Paseja paremmin, niissä on parempi panssarointi ja tehokkaampi aseistus, yliluutnantti Jussi Lappalainen kuvaa uuden kaluston ominaisuuksia. Tositilanteessa niillä päästäisiin lähemmäs vihollista todennäköisesti pienemmin tappioin, ja toisaalta jalkaväellä olisi käytössään tehokas tulituki ilman tykistöä tai kranaatinheittimistöäkin. 30-vuotias Lappalainen vastaa vaunulinjan johtajana vuonna 2005 aloittaneen ensimmäisen täyden CV-9030 -koulutuserän koulutuksesta. Vaunumiehistöjä koulutetaan kaikkiaan 15; ajaja, ampuja ja johtaja joka vaunuun. Jo vuonna 2004 koulutettiin kaksi pienempää kokeiluerää. Vaunumieheltä vaaditaan rauhallisuutta, toisaalta tietyissä tilanteissa pitää kyetä niin sanotusti vaihtamaan vaihde kakkoselle, Lappalainen sanoo. Koulutus sopii erityisen hyvin sellaisille nuorille, jotka ovat kiinnostuneita tekniikasta ja teknisistä laitteista, hän arvioi. Karjalan Prikaatin henkilökunnalle uuden kaluston käyttöönotto on ollut monivuotinen projekti, jossa on uudistettu muun muassa prikaatin huolto-organisaatio. Projekti jatkuu edelleen kouluttajien koulutuksen ja vaunun kenttäkokeiden muodossa. Lappalainen itse on saanut vaunukoulutuksensa Panssariprikaatissa Hattulassa, jossa panssarijääkärien kalustona ovat olleet neuvostoliittolaista alkuperää olevat BMP-1- ja BMP-2 -rynnäkköpanssarivaunut. Tältä pohjalta Lappalaisen on helppo arvioida muutosta maavoimien suorituskyvyssä. Ne ovat aikanaan olleet käyttökelpoisia ja täyttäneet niille asetetut vaatimukset, hän toteaa vanhasta kalustosta. CV:ssä esimerkiksi tähtäinlaitteet ovat selvästi kehittyneemmät kuin BMP:ssä. Lämpötähtäimen avulla CV pystyy havaitsemaan maalin aiemmin, Lappalainen sanoo. Länsimaiselle kalustolle tyypillisesti CV:n suunnittelussa on kiinnitetty huomiota myös käytettävyyteen. Ajaja jaksaa paremmin, kun hän saa tehdä työnsä riittävässä tilassa. 31
8 Puolustushaarojen toiminta 2004 Puolustusvoimien varastoinnin kehittäminen ja tilojen käytön kriittinen arviointi jatkui. Sen osana selvitettiin maapeitteisten ja muiden varastojen tarvetta. Käyttöön saadut resurssit ohjattiin tilahallinnan hankeprosessin mukaisesti. Varastointia kehittävien toimenpiteiden valmistelu ja toiminnan johtaminen edellyttävät entistä tarkempaa ampumatarvikkeiden ja räjähteiden hankinnan, varastoinnin ja luopumisen pitkän tähtäyksen suunnittelua. EU:n nopean toiminnan joukkojen materiaalin varastointi lisättiin osaksi rauhanturvaamistoiminnan materiaalijärjestelmän kehittämistä. Uutena toimialueena aloitettiin räjähdeturvallisuus, jossa osallistuttiin Naton johtamiin MSIAC- (Mu- nitions Safety Information Analysis Center) ja rauhankumppanuustyöryhmiin. Räjähdeturvallisuuden määrittelemiseksi ja kehittämiseksi käynnistettiin Naton räjähteitä koskevan standardointisopimuksen (STANAG, Nato Standardization Agreement) hyväksyminen ja käyttöönotto sekä IM-politiikan (Insensitive Munitions) laadinta. Poistuva maanpuolustuskalusto inventoitiin. Kaluston poistaminen käynnistyy vuoden 2004 jälkeen. Puolustusvoimat hävitti räjähteitä noin miljoona kappaletta, pääosin vanhentuneita kranaatteja, räjäyttimiä ja sytyttimiä. Räjähdysaineita hävitettiin noin 230 000 kiloa. TUKITULOS Laadukas materiaalituki Tukitulokseen kuuluvat materiaali- ja kuljetushallintoa sekä liikenneturvallisuuden kehittämistä koskevat toiminnot. Näiden lisäksi se sisältää hankitatoiminnan suunnittelua, ohjaamista ja kehittämistä. Tukitulokseen luetaan myös varikkojen, laitosten ja korjaamojen tuotantotoiminta, materiaalin tuotekehitys ja käyttöhuolto sekä koulutus- ja poikkeusolojen materiaalin varastointi, maakuljetukset puolustusvoimien omalla kalustolla sekä puolustusvoimien viranomaisvelvoitteiden mukainen teknillinen tarkastustoiminta. Keskeisimmät tunnusluvut 2002 62 719 11 436 4 866 303 091 2003 64 835 13 467 4 814 318 058 2004 62 139 11 004 4 752 323 150 Ajoneuvoilla ajetut kilometrit ( 1000 km ) Liikennepolttonesteiden käyttö ( 1000 l ) Tukituloksen henkilötyövuodet Tukituloksen nettomenot kaikki momentit yhteensä (tuhatta euroa) 33
9 Toimintaympäristö Ympäristönsuojelu puolustusvoimissa Puolustusvoimien rauhanajan lakisääteisiin tehtäviin kuuluu olennaisena osana sotilaallisen puolustusvalmiuden ylläpito ja kehittäminen sekä sotilaskoulutuksen antaminen. Sodan ajan toiminnan harjoittelusta koituu väistämättä ympäristövaikutuksia; melua, tärinää, jätettä ja päästöjä. Haitallisia vaikutuksia pyritään ehkäisemään ennalta ottamalla ympäristö huomioon jo toiminnan, kuten sotaharjoituksen, suunnittelussa. Ympäristölainsäädäntö koskee myös puolustusvoimia. Ympäristönsuojelulain selvilläolovelvollisuuden mukaan puolustusvoimien on oltava selvillä toiminnan ympäristövaikutuksista ja -riskeistä sekä mahdollisuuksista vähentää haitallisia vaikutuksia. Lain aiheuttamisperiaate velvoittaa toiminnan harjoittajan vastaamaan aiheuttamistaan vahingoista. Puolustusvoimien tämän hetken ja tulevien vuosien merkittävimpiä ympäristönsuojelun kohteita ovatkin melun ympäristövaikutusten selvittäminen ja vähentäminen, pilaantuneiden maiden selvittäminen ja puhdistaminen, jäte- ja ongelmajätehuollon kehittäminen sekä vaarallisten ja haitallisten aineiden käsittelyyn liittyvien riskien vähentäminen. Ympäristönsuojelulaki on lisäksi taannehtiva, eli se velvoittaa saattamaan vanhat toiminnot ja rakenteet nykyisen lain vaatimusten mukaisiksi. Lain mukaan puolustusvoimien jakeluasemat, kemikaalivarastot, lentokentät ja ampumaradat tarvitsevat ympäristöluvan. Ennaltaehkäisy on ympäristönsuojelussa tärkeää. Toimintojen ympäristöriskit ja muut ympäristövaikutukset pyritään selvittämään ja ehkäisemään jo ennalta toimimalla huolellisesti ja varovaisesti sekä noudattamalla lainsäädäntöä ja määräyksiä. Vahinkojen välttämiseksi on tärkeää tietää, millaisessa maastossa toimitaan. Harjoitus- ja leirialueista on tehty ympäristöselvityksiä, joiden perusteella osataan varoa muun muassa pohjavesialueita ja tärkeitä luontokohteita. Lisäksi varuskuntasuunnitelmien olennaisina osina ovat maankäyttösuunnitelma, kulttuuriympäristöselvitys, luontoselvitys, maisemanhoitosuunnitelma ja ympäristöohjelma, joiden perusteella varuskuntia kehitetään ympäristöolosuhteet huomioon ottaen. Ympäristönsuojelun kehittämisessä on koulutuksella huomattava merkitys. Joukko-osastoihin ja varuskuntiin nimettiin ympäristövastaavat vuonna 1995, ja heille annetaan täydennyskoulutusta säännöllisesti. Varusmiehille annetaan myös ympäristökoulutusta ja pyritään vahvistamaan myönteistä ympäristöasennoitumista. 2004 Toiminta uudessa kiinteistöhallintajärjestelmässä sujui pääosin hyvin. Toimijoiden ja keskinäisten lausuntopyyntöjen määrä lisääntyi. Yhteiset toimintatavat kuitenkin selkiintyivät ja luottamus kumppaneihin syventyi. Henkilökunnan tietämystä uudesta järjestelmästä on yhä lisättävä. Tarkoituksenmukaisen, käyttäjien tarpeita vastaavan toimintaympäristön luomisessa oli vuoden 2004 aikana edelleen ongelmana erityisesti pienten muutostöiden teettäminen. Senaattikiinteistöjen näihin töihin osoittama rahoitus vuodelle 2004 vastasi vain osaa tiedossa olevasta tarpeesta. Luovutettavien maa-alueiden ja polttoaineiden jakopaikkojen ympäristöselvitykset ja puhdistukset etenivät suunnitellusti. Pilaantuneiden maiden selvityksiä tehtiin 16 ja puhdistuksia 11 alueella. Suurimmat hankkeet olivat Vammalan asevarikon, Kyminlinnan, Taivallahden (Helsinki) ja Niinisalon jakeluasema-alueiden puhdistustyöt. Käytöstä poistettuja jakeluasema-alueita ennallistettiin 25 paikkakunnalla. Meluprojekti jatkui. Ampumaradoista ja -alueista tehtiin melumittauksia ja meluselvityksiä uuden asekaluston käyttöönoton yhteydessä sekä kaavoituksen ja ympäristölupien tarpeisiin. Puolustushallinnossa ympäristöhankkeisiin käytettiin varoja noin kaksi miljoonaa euroa. Yhteiskunnallisesti kiinnostava Kymijoen kartoitus- ja raivausprojekti sitoo edelleen Itäisen maanpuolustusalueen voimavaroja. Kymijoen ranta-alueiden raivauskustannukset nousevat arvion mukaan useisiin miljooniin euroihin ja raivaaminen kestää vuosia. Toinen mittava hanke oli Joroisten lentokenttäalueen räjähdekartoitus. Se päättyi elokuun alussa. TUKITULOS Tarkoituksenmukainen toimintaympäristö Tukitulos käsittää toiminnot, jotka koskevat mm. työsuojelua sekä ympäristön- ja luonnonsuojeluun liittyvää ohjausta, toimenpiteitä ja valvontaa. Tulokseen sisältyi myös kiinteistö- ja rakennusinvestointien sekä kiinteistöjen käytön tarveselvittelyä ja hankesuunnittelua, samoin kuin toimitilojen hoitoa, kunnossapitoa sekä vuokria. Myös pienimuotoinen varastojen ja rakennelmien sekä alueiden rakentaminen ja korjaus sisältyvät tukitulokseen. Keskeisimmät tunnusluvut 2002 385 84 5 3,8 104 108 261 2003 382 80 6 3,7 107 184 801 2004 384 55 8 3,5 98 191 321 Työtapaturmat ( kpl ) Ammattitautiin sairastumiset ( kpl ) * Ympäristövahingot ( kpl ) Käyttäjätyytyväisyys Puolustushallinnon rakennuslaitoksen palveluihin ( 1 5 ) Tukituloksen henkilötyövuodet Tukituloksen nettomenot kaikki momentit yhteensä (tuhatta euroa) * = Vuoden 2004 tiedot perustuvat Valtiokonttorin ja aiemmat vuodet Työterveyslaitoksen tilastoihin. 35
ISBN 951 25 1601 2 Pääesikunta, Viestintäosasto PL 919, 00131 Helsinki puolustusvoimat@mil.fi www.mil.fi