Anemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB



Samankaltaiset tiedostot
Mitä punasolumorfologia kertoo anemian syistä. Pentti Mäntymaa ISLAB, Kuopion aluelaboratorio

Miten uudet verenkuvan viitearvot toimivat. Pirkko Lammi 2004

Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset. Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS

Anemioiden laboratoriodiagnostiikka. vs. kl. opettaja, el Anna Lempiäinen HY/HUSLAB kliinisen kemian yksikkö Syksy 2012

Miksi perusverenkuva on tärkeä tutkimus. Anna Lempiäinen Erikoislääkäri, LT HUSLAB, kliininen kemia ja hematologia

Veren sivelyvalmisteen morfologisen

Maahanmuuttajalapsen anemia

Hallitus , LIITE 5.

Kroonisen taudin anemian selvittely/hoito iäkkäällä. El Kari Koskela Turun kaupunginsairaala

HEMATOLOGISET LABORATORIOTUTKIMUKSET

Reumapotilaan hematologiaa

Anemia raskauden aikana

Anemian toteaminen lapsella on merkittävä

HEMATOLOGISIA ESIMERKKITAPAUKSIA LABORATORIOTUTKIMUSTEN KÄYTÖSTÄ

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus

Sysmex XS-1000i verenkuvaanalysaattorin

Lapsen raudanpuuteanemia

VEREN SIVELYVALMISTEET ANEMIANÄYTTEISTÄ

VERIRYHMÄIMMUNISAATIOT VASTASYNTYNEEN HOITO JA SEURANTA. Ilkka Ketola, LT Lastenlääkäri, neonatologi

Ritva Kaikkonen ELL Hevossairauksien erikoiseläinlääkäri Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri

BIOANALYYTIKON TYÖTEHTÄVÄT LUUYTIMEN ASPIRAATIONÄYTTEEN KÄSITTELYSSÄ

- TYÖTÄ JA YHTEISTYÖTÄ

Mitä suomalaisen lääkärin tulee tietää talassemioista

Komplementtitutkimukset

KATSAUS. Raudanpuuteanemian diagnostiikka ja hoito. Allan Rajamäki ja Kari Punnonen

Verenkuvaseminaari Markku Heikinheimo LKT, professori HY, Lastenklinikka

Laboratoriotutkimusten viitevälit vanhuksilla

Milloin epäilen myeloproliferatiivista tautia?

GLYSEROLIHEMOLYYSIAJAN VIITEARVOT

Verenkuvatutkimus Mitä vikaa veressä, verenkuvan tulkintaa

PCOS MITÄ ULTRAÄÄNIKUVAUS KERTOO? Tiina Rantsi Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, LT HUS, Lisääntymislääketieteen yksikkö

Raskaus ja anemia. EL Paula Ikäläinen

TIIMITYÖSKENTELY LYMFOOMADIAGNOSTIIKAN JA HOIDON KULMAKIVI. K Franssila & E Jantunen

Munuaisperäinen anemia. Kaisa Laine, LL, sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri Satakunnan sairaanhoitopiiri

HEMATOLOGISET LABORATORIOTUTKIMUKSET JA VIERITESTAUS

bioanalyytikko-opiskelijoille

(S-Ferrit) Kertoo elimistön rautavarastoista tarkemmin kuin pelkkä hemoglobiiniarvo.

AIHA ERIKOISTUVIEN PÄIVÄT KUOPIO EL ANNASOFIA HOLOPAINEN

Verensiirtoon liittyvät toimenpiteet sairaalassa ja verensiirron toteutus

Anemia ja raudanpuute

TÄYDELLISEN VERENKUVAN SÄI- LYVYYSTUTKIMUS

Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia

Plasmasolukasvaimet (hematologin näkökulmasta) Eeva-Riitta Savolainen LKT, dos Os.ylilääkäri

Iäkkään miehen hemolyysi ja levinnyt syöpä

VERENSIIRRON INDIKAATIOT MILLOIN POTILAANI TARVITSEE VERTA?

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri

Luuydinbiopsian valmistus ja tulkinta. Kaarle Franssila

Mikroskopia 2: Verisively, sidekudos Solubiologia ja peruskudokset 2013 Heikki Hervonen/MA, Biolääketieteen laitos /Anatomia.

Erityistilanteet laboratoriotulosten tulkinnassa. Päivi Lakkisto Kliininen opettaja, el HY/HUSLAB Kliininen kemia Syksy 2013

VEREN SOLUJEN MORFOLOGIAN KRITEERIT LISÄMATERIAALI TUNNISTAMISEN AVUKSI

VERIRYHMÄT JA VERIRYHMÄVASTA-AINEET

Uutta lääkkeistä: Ferumoksitoli

Kokemuksia vieritestaukseen perehdytettyjen terveydenhoitajien tekemisen seurannasta. Laura Varantola, bioanalyytikko Mehiläinen

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

Vastasyntyneen veriryhmämääritys ja sopivuuskoeongelmat

Malarian käytännön diagnostiikka

Ennen verensiirtoa tehtävät tutkimukset miksi veret viipyvät?

RETIKULOSYTOOSI VÄÄRIEN POSITIIVISTEN TULOSTEN LÄHTEENÄ FETAALIHEMOGLOBIINI- VÄRJÄYKSESSÄ

*Valmistetaan yhdistelmä-dna-tekniikalla kiinanhamsterin munasarjasoluissa (CHO).

Perinnöllinen välimerenkuume

CELLTAC α MEK-6400K-VERENKUVA- ANALYSAATTORIN VALIDOINTI

Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei?

YLEISIMMÄT LEUKEMIOIDEN AIHEUTTAMAT VERISOLU- MUUTOKSET PERIFEERISEN VEREN SIVELYVALMISTEESSA

Digitaalinen oppimateriaali bioanalytiikan itsenäiseen opiskeluun kliinisen hematologian opintojaksolle

Pramipexol Stada , Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

SÄHKÖINEN OPPIMATERIAALI VEREN SIVELYVALMISTEEN TARKASTELUUN

Leikkausverenvuodon portaittainen korvaus. Kati Järvelä TAYS Sydänkeskus Oy

KATSAUS. Maahanmuuttajan hematologiaa. Marja Lehtinen

Krooniseen munuaisten vajaatoimintaan liittyvän oireisen anemian hoito lapsi- ja aikuispotilailla:

Verenvuoto miten diagnosoin, mitä huomioin ja miten hoidan. Aino Lepäntalo LT, hematologian erikoislääkäri

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

Verensiirron haittavaikutukset Johanna Wiksten ja Susanna Sainio

IMHA Immuunivälitteinen hemolyyttinen anemia koiralla

VISUAALINEN OPPIMATERIAALI VERITAUTIEN SOLUMORFOLOGIASTA

Kertomus. Sivu 1. Tulostettu Koti Tyo

VERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2009

SYSMEX XN-350 -VERENKUVA- ANALYSAATTORIN VALIDOINTI

Autoimmuunitaudit: osa 1

Raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot: Raskaudenaikainen seuranta ja hoito:

B12-vitamiinin puutteen diagnostiikka

Taulukko 1. Verensiirtojen yhteydessä ilmenneet haittatapahtumat vuosina Reaktio

Tavallisimmat lymfaattiset sairaudet

Miten MALDI-TOF MS -menetelmä on muuttanut diagnostiikkaa ja tunnistusta?

RAUTA. ferrum. Kirjoittanut Sandra Porthan

Anemia on yleisintä ikääntyneessä

Laboratoriotiedote : Muutoksia verenkuvamäärityksissä

PUNASOLUT RYHMÄN MUKAISESTI

luotettava nopea kvantitatiivinen QuikRead järjestelmä ISO9001 CERTIFIED

VEREN SOPIVUUSTUTKIMUKSET

Veriturvaraportti 2018 VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2018

Digitaalinen kuvamateriaali verisolumorfologiasta hematologian opetukseen

Tietovihkonen potilaille, joille on määrätty Volibris-valmistetta

TERVEIDEN SUOMALAISTEN EMAKOIDEN HEMATOLOGISET NORMAALIVERIARVOT Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma

Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma. IMMUUNIVÄLITTEINEN HEMOLYYTTINEN ANEMIA KOIRALLA - kirjallisuuskatsaus

Pienryhmä 3 immuunipuolustus

Yksityiskohtaiset mittaustulokset

Maksakokeiden viiterajat

DIAGNOSTISIA ONGELMIA. Suuri hemoglobiinipitoisuus. Eeva Juvonen ja Eero Ikkala

Reumasairauksiin liittyvä anemia ja raudanpuute

VALMISTEYHTEENVETO. EPREX 4000 IU/ml injektioneste, liuos, esitäytetyssä ruiskussa

Transkriptio:

Anemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB

ANEMIA Anemia = Hb laskee alle iän ja sukupuolen mukaisen viitearvon Anemian syntymekanismit Punasolujen tuotannon alentuminen Punasolujen lisääntynyt tuhoutuminen Punasolujen perinnöllinen häiriö Verenhukka Anemiapotilaan punasolujen koko ja muoto vaihtelevat ja osassa anemioita muutokset ovat diagnostisia

ANEMIOIDEN MORFOLOGINEN KOLMIJAKO Anemian syntymekanismien erilaisuudesta johtuen summittaisesti valitut laboratoriotutkimukset harvoin johtavat kustannus-hyötysuhteeltaan järkevään lopputulokseen. Koeteltu ja hyväksi havaittu menettely onkin jaotella anemiat punasolujen koon perusteella mikrosyyttianemioiksi (E-MCV matala) makrosyyttianemioiksi (E-MCV korkea) tai normosyyttianemioiksi Tämä kolmijako voidaan tehdä myös veren sivelyvalmisteen morfologisen tulkinnan perusteella.

PUNASOLUARVOT Normaali hemoglobiinipitoisuus = B-Hb naisilla 117-155 g/l, miehillä 134-167 g/l Hematokriitti = B-Hkr punasolujen tilavuusosuus verestä Punasolujen määrä = B-eryt naisilla 3.9-5.2 * 10 12 /l, miehillä 4.25-5.7 * 10 12 /l Punasolujen keskitilavuus = E-MCV (82-98 fl) Punasolujen keskimassa = E-MCH (27-33 pg) Punasolujen keskimassakonsentraatio = E-MCHC (315-360 g/l)

Normaali veren sivelyvalmiste

Normaali veren sivelyvalmiste

Normaali veren sivelyvalmiste pisarapää keskiosa häntä

Normaali aikuisen näyte Normaali lapsen näyte

Punasolujen koon vaihtelu, anisosytoosi, (E-RDW) Red Cell Distribution Width Punasolujen koon keskihajonta Vaihtelu ilmoitetaan prosentteina. Merkitys: Normaalisti punasolut ovat varsin tasakokoisia. Jos RDW on yli 15 %, vaihtelua on tavallista enemmän. Antaa tietoa esimerkiksi hemolyysiin tai vuotoon liittyvästä punasolujen uudistuotannosta (suuret punasolut), anemioihin liittyvästä koon vaihtelusta tai tasaisesta mikro- tai makrosytoosista

Normaali (MCV 95, RDW 12 % ) Makrosytoosi (MCV 105, RDW 21 % )

Normaali (MCV 95, RDW 12 % ) Koon vaihtelu (MCV 95, RDW 19 % )

Punasolujen värjäytyvyys, hemoglobiini Hypokromasia Hyperkromasia Polykromasia Dimorfinen punasolupopulaatio Normaali punasolun keskikalpeus 1/3 solun läpimitasta

Normaali veren sivelyvalmiste pisarapää keskiosa häntä

Normokromisia ja hypokromisia punasoluja (Verensiirroin korjattu raudanpuuteanemia)

Hyperkromisia ja polykromisia punasoluja Sferosytoosi

Mikroskopoiden Punasolujen koko ja värjäytyvyys mikro-, makro- ja normosyyttianemiat hypokromiset- normokromiset anemiat Lisäetuina nähdään mahdollinen + Punasolujen koon vaihtelu + Dimorfinen punasolupopulaatio

Hypokromiset mikrosyyttianemiat Tavallisimmin kyseessä on raudanpuuteanemia. Vaikka raudanpuutteen aiheuttamat punasolumuutokset ovat yleensä selviä, ei täysin varmaa diagnoosia voi morfologian perusteella tehdä Myös kroonisiin perussairauksiin liittyvät tulehdusanemiat (sekundaarianemiat) voivat olla mikrosyyttianemioita. Harvinaisia mikrosyyttianemioita ovat talassemiat ja sideroblastianemiat. Hypokrominen mikrosyyttinen punasolumorfologia, joka ei johdu raudan puutteesta eikä tulehdusanemiasta verenkuvassa on targetsoluja ja punasolujen basofiilista pilkutusta potilaan etninen tausta tukee tätä epäilyä.

Makrosyyttianemiat voi johtua suurentuneesta retikulosyyttien määrästä tai normaalia kookkaammista kypsistä punasoluista Pyöreää makrosytoosia ja target-soluja voi löytyä maksasairauksien tai runsaan alkoholinkäytön seurauksena Suuria, soikeita makrosyyttejä nähdään vitamiinipuutoksen aiheuttamassa megaloblastisessa anemiassa Retikulosytoosista johtuvaa makrosytoosia esiintyy mm hemolyyttisissä anemioissa

Hemolyyttiset anemiat Tärkeä tutkimus: retikulosyyttien määritys Veren sivelyvalmisteen morfologia; Retikulosytoosi näkyy verenkuvassa polykromaattisen punasolujen määrän lisääntymisenä Perinnöllisissä hemolyyttisissä taudeissa punasolujen morfologia saattaa selvittää taudin luonteen (esim. sferosytoosi, elliptosytoosi, tallassemiat). Hankinnaisessa hemolyyttisessä anemiassa (esim autoimmuunihemolyyttinen anemia) voidaan nähdä agglutionaatioryhmitystä, sferosyyttejä ja pilkkoutmishemolyysisä nähdään punasolufragmentteja

Polykromasiaa

Normaalit punasolut ja retikulosyytti

Voimakas hemolyysi

Raharulla Agglutinaatio

Punasolufragmentit (skistosyytit) Fragmentaatiohemolyysi

Stomatosytoosi, sferosytoosi, elliptosytoosi

Kirjasta; Hoffrbrand, Pettit. Essential haematology

Punasolumuotoja Ekkinosyytti, akantosyytti, keratosyytti, skistosyytti, pisarasolu

Punasoluinkluusioita Howell-Jolly, basofiilipilkutus, Pappenheimin kappaleet

Anemioiden diagnostiikassa tärkeät morfologiset havainnot Perusjako Mikrosytoosi, makrosytoosi, hypokromasia Hemolyysiin liittyvät: Agglutinaatio Punasolufragmentit Sferosyytit ja muut poikkeavan muotoiset punasolut Kiihtyneeseen punasolutuotantoon liittyvät Retikulosytoosi, erytroblastit

Punasoluja

Lähteet Barbara J.Bain: Blood cells, A Practical Guide, 2002 Tarja-Terttu Peliniemi: Veren sivelyvalmiste, Duodecim 1998