Tarkastuslautakunta 28.4.2017 Yt-toimikunta 8.5.2017 Kaupunginhallitus 23.5.2017 Kaupunginvaltuusto 29.5.2017
Sisällysluettelo Kaupunginjohtajan esipuhe... 1 Henkilöstöstrategian toteutumisen arviointi... 2 Henkilöstön määrä ja rakenne... 2 Henkilöstömäärä... 2 Henkilötyövuosi... 4 Työajan jakautuminen... 5 Kokoaikaisuus... 6 Henkilöstön ikärakenne... 7 Henkilöstön vaihtuvuus... 8 Henkilöstö ammattiryhmittäin... 9 Työkyky ja työhyvinvointi... 10 Sairaus- ja tapaturmatilastot... 10 Työterveyshuollon toiminta... 11 Työsuojelu... 13 Työkykyä ja hyvinvointia ylläpitävä toiminta... 13 Aktiivisen tuen toimintamalli... 14 Eläköityminen... 15 Eläkemaksut... 15 Ennuste eläkepoistumasta... 16 Palkkaus ja palkitseminen... 17 Henkilöstökustannukset... 17 Tehtäväkohtaiset palkat... 17 Henkilökohtainen lisä... 18 Palkitseminen... 18 Tasa-arvo ja yhteistoiminta... 18 Tasa-arvo... 18 Yhteistoiminta... 19
Kaupunginjohtajan esipuhe Henkilöstöraportti 2016 Kannuksen kaupungin strategisena menestystekijänä on osaaminen ja työ-voiman saatavuus. Päämääränä on, että kaupungin palvelutuotannosta vastaa motivoitunut, osaava ja osaamistaan jatkuvasti kehittävä, rakenteellisesti palvelutarvetta vastaava henkilöstö. Kaupungin tulos vuodelta 2016 on 349 4925,54 euroa alijäämäinen. Tappion aiheutti erityisesti verotulojen vähentyminen. Kaupungin omat menot pysyivät hyvin raamissa ja myös sote-menojen maltillinen kehitys (esh -0,7% ja Jyta 2,4%). Toiminnan nettomenot ovat pysyneet jo neljä vuotta suunnilleen samalla tasolla, mikä osaltaan kertoo tehokkaasta palvelutuotannosta. Kannuksen kaupungin palveluksessa oli 31.12.2016 yhteensä 275 henkilöä. Henkilöstömäärä lisääntyi edellisvuodesta 19 henkilöllä, mikä johtuu pääasiassa Toholammin ja Kannuksen kansalaisopistoyhteistyön käynnistymisestä. Vakinaisen henkilöstön palveluaika keskimäärin oli 15,5 vuotta ja keski-ikä on 48,9 vuotta. Muutosten hallinta on noussut keskeiseksi osaamistekijäksi koko kaupunki-sektorilla. Uusi maakunnallinen Soite-kuntayhtymä aloitti vuoden 2017 alusta. Tuleva maakuntauudistus haastaa henkilöstön osaamisen eritysesti erilaisten palveluorganisaatioiden rajapinnoissa. Sote-palveluiden yhtiöittäminen, valinnanvapauden toteutuminen sekä mahdolliset uudet toimijat tuovat tulevaisuudessa muutoksia myös kaupungin omiin toimintoihin. Näillä tulee olemaan myös vaikutuksia henkilöstöön. Suurten muutosten keskellä on entistä tärkeämpää pitää huolta henkilöstön jaksamisesta. Kilpailu osaavasta työvoimasta tulee kaikilla aloilla kiristymään. Aktiivisen tuen toimintamallin käyttöönotto, esimiesten koulutukseen panostaminen, koko henkilöstön koulutussuunnittelu, toimiva työterveyshuolto ja aktiivinen tyky-toiminta ovat niitä toimintatapoja, joihin kaupungissa on panostettu henkilöstön pysyvyyden, hyvinvoinnin ja rekrytoinnin varmistamiseksi. Vuonna 2016 henkilöstön terveysperusteiset poissaolot vähenivät edelleen edellisvuodesta 344 päivää. Tämä tarkoittaa, että sairauspoissaoloja on n. 5,7 päivää/henkilö. Toivottavasti tämä aleneva trendi jatkuu myös tulevana vuonna. Lämpimät kiitokset kaikille esimiehille sekä koko henkilöstölle merkittävästä työpanoksesta, hyvästä yhteishengestä sekä joustamisesta muutosten tuulissa. Terttu Korte kaupunginjohtaja 1
Henkilöstöstrategian toteutumisen arviointi Kannuksen kaupungin henkilöstöstrategian lähtökohtana ovat vuoteen 2016 asti voimassa olevat kaupunkistrategia ja palvelustrategia. Henkilöstötyön strategiset tavoitteet ja toimenpiteet ovat pitkäkestoisia ja luonteeltaan jatkuvia prosesseja. Näitä prosesseja viedään johdonmukaisesti eteenpäin niin, että tulokset osoittavat muutosten olevan toivotun suuntaisia. Tavoite Toimenpide Tulos Uuden yhdenvertaisuuslain ja tasa-arvolain muutosten edellyttämät suunnitelmat Laaditaan yhdenvertaisuusja tasa-arvosuunnitelma työpaikoille Tasa-arvo- ja yhdenvertaisyyskyselyllä kartoitettiin nykytila ennen suunnitelman laatimista. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2017 2018 Vuonna 2016 uusittiin Kannuksen kaupungin henkilöstön ja luottamushenkilöiden merkkipäivämuistamista koskeva ohje. Henkilöstön määrä ja rakenne Henkilöstömäärä Ajankohta Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä ilman työllistettyjä Työllistetyt 31.12.2010 179 81 260 4 31.12.2011 178 92 270 4 31.12.2012 171 90 261 6 31.12.2013 178 79 257 7 31.12.2014 186 71 257 5 31.12.2015 182 74 256 1 31.12.2016 175 100 275 1 - naisia 149 69 218 0 - miehiä 26 31 57 1 Muutos 15/16-7 26 19 0 Taulukko 1. Henkilöstön määrä, rakenne ja muutokset Kannuksen kaupungin henkilöstön kokonaismäärä oli vuoden 2016 lopussa yhteensä 275. Henkilöstömäärä lisääntyi edellisestä vuodesta 19 henkilöllä. Henkilöstömäärän lisäys tapahtui määräaikaisissa, joka selittyy 1.1.2016 käynnistyneestä Kannuksen kaupungin ja Toholammin kunnan kansalaisopistoyhteistyöstä. Vuonna 2016 sivutoimisia kansalaisopiston tuntiopettajia oli 60 kun vuonna 2015 heitä oli 37. Kaupunginhallitus, sivistyspalveluiden ja teknisten palveluiden lautakunnat lakkauttivat 17 ja perustivat 9 virkaa ja tointa. Kaupunginhallitus myönsi vuonna 2016 täyttöluvan 20 vakinaiselle viralle ja toimelle. 2
Vakinainen Määräaikainen Työllistetty Yhteensä Hallinto-osasto 7 1 8 Sivistyspalveluiden osasto 122 95 217 Tekninen osasto 46 4 1 51 Yhteensä 175 100 1 276 Taulukko 2. Palvelussuhteiden määrä hallintokunnittain Vakinaiset Määräaikaiset Työllistetyt Yhteensä kpl % kpl % kpl % kpl 31.12.2009 187 69,0 % 81 29,9 % 3 1,1 % 271 31.12.2010 179 67,8 % 81 30,7 % 4 1,5 % 264 31.12.2011 178 64,9 % 92 33,6 % 4 1,5 % 274 31.12.2012 171 64,0 % 90 33,7 % 6 2,3 % 267 31.12.2013 178 67,4 % 79 29,9 % 7 2,7 % 264 31.12.2014 186 71,0 % 71 27,1 % 5 1,9 % 262 31.12.2015 182 70,8 % 74 28,8 % 1 0,4 % 257 31.12.2016 175 63,4 % 100 36,2 % 1 0,4 % 276 Taulukko 3. Palvelussuhteiden määrän kehitys vuosina 2009-2016 Vuonna 2016 määräaikaisessa palvelussuhteessa työskentelevien osuus oli 36 % (v. 2015 29 %) ja vakituisten osuus 64 % (v. 2015 71 %). Määräaikaisten osuuteen vaikuttaa sivutoimisten kansalaisopiston tuntiopettajajien määrä. Määräaikaisista palvelussuhteista, joita oli 100 kpl, sivutoimisia kansalaisopiston tuntiopettajia oli 60 (v. 2015 37). Taulukko 5. Henkilöstön jakautuminen palvelussuhteen laadun mukaan 0 % 36 % 64 % Vakinaiset Määräaikaiset Tukityöllistetyt Kuntatyönantajan tilaston mukaan kunta-alalla työskentelevistä vuonna 2015 oli määräaikaisia 20,4 %. 3
Miehet Naiset Yhteensä Vakituiset 1 15 16 Määräaikaiset 0 Työllistetyt 0 Yhteensä 1 15 16 Taulukko 4. Palkattomalla virka-/työvapaalla olevien lukumäärä 31.12.2016 Määräaikaisuuden peruste Lkm Projekti/määrätty tehtävä tai tehtävän luonne 76 Sijaisuus 16 Organisaatiossa hlöstön määrään vaikuttavat muutokset 1 Työllistetty 1 Avoimen viran/toimen tehtävien hoito 5 Oma pyyntö 1 Puuttuva tutkinto 1 Yhteensä 101 Taulukko 6. Määräaikaisuuden pääasiallisimmat perusteet Henkilötyövuosi Henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstöstä vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työvoimaa kuin henkilöstömäärä tiettynä päivänä 31.12. HTV1 HTV2 HTV3 v. 2013 231,3 217,9 190,9 v. 2014 237,9 218,8 186,7 v. 2015 241,3 215,3 181,0 v. 2016 257,3 232,2 187,6 Taulukko 7. Henkilötyövuodet 2013 2016 Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Osa-aikainen henkilö muutetaan henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti. HTV1= palveluksessaolopäivien lukumäärä kalenteripäivinä/365*(osa-aikaprosentti/100) HTV2= palkallisten palveluksessaolopäivien lukumäärä kalenteripäivinä/365*(osa-aikaprosentti/100) HTV3= palveluksessaolopäivien (vähennettynä palkalliset ja palkattomat poissaolot) lukumäärä kalenteripäivinä/365 *(osa-aikaprosentti/100) Henkilötyövuodet HTV2 Miehet Naiset Yhteensä Muutos % ed. vuodesta Henkilötyövuodet palvelussuhteessa 50,0 182,2 232,2 7,8 % Taulukko 8. Henkilötyövuodet palvelussuhteessa 4
Työajan jakautuminen Henkilömäärä- ja henkilötyövuositunnuslukujen lisäksi työnantaja ja työyhteisö tarvitsevat tietoa siitä, miten työntekoon tarkoitettua työaikaa todellisuudessa on käytetty. Palvelutarpeiden edellyttämien henkilöstöresurssien oikean mitoituksen, kohdentamisen ja kuormituksen suunnittelu perustuu tietoon työajoista ja poissaoloista. Alla olevassa taulukossa työajan jakauma on raportoitu työpäivinä. Oleellisinta tässä on seurata prosenttiosuuksia teoreettisesta säännöllisestä vuosityöajasta. Taulukossa teoreettista säännöllistä vuosityöaikaa laskettaessa kalenterivuoden päivistä vähennetään lauantait, sunnuntait ja työaikaa lyhentävät arkipyhät, mikä tarkoittaa vastaavaa viiden työpäivän ajattelua esim. jaksotyössä tai toimialueilla, joissa työskennellään ympäri vuorokauden kaikkina viikonpäivinä (24/7). Muu henkilöstö Työpäivät % teoreettisesta säännöllisestä vuosityöajasta euroa Kalenterivuoden päivät - vähennetään lauantait, sunnuntait, työaikaa lyhentävät arkipyhät = Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika (työpäivinä) 40 653 100 % Vähennetään työpäivinä: - Vuosilomat ja muut lomat 4 276 10,5 % 437 320 - Terveysperusteiset poissaolot 1 036 2,5 % 81 950 - Perhevapaat 936 2,3 % 12 133 - Koulutus 410 1,0 % 31 911 - Muut palkalliset poissaolot 286 0,7 % 18 599 - Muut palkattomat poissaolot 4 659 11,5 % = Tehty vuosityöaika 29 050 71,5 % Taulukko 37. Muun henkilöstön työajan jakautuminen Opettajien työajan jakautuma voidaan raportoida vastaavalla tavalla soveltaen kuin muun henkilöstön työajan jakauma. Jakaumaa ei tehdä niistä opettajista, joille maksetaan tuntiperusteinen palkkio (lähinnä sivutoimiset tuntiopettajat). Mahdolliset koulutukseen käytetyt veso-päivät lasketaan koulutukseen. 5
Opetushenkilöstö Työpäivät % teoreettisesta säännöllisestä vuosityöajasta euroa Kalenterivuoden päivät - vähennetään lauantait, sunnuntait, työaikaa lyhentävät arkipyhät - vähennetään koulutyön keskeytysaika (pl. laskennallinen vuosiloma ja vesopäivät) = Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika (työpäivinä) 14 809 100 % Vähennetään työpäivinä: - Rehtoreiden vuosilomat 41 0,3 % 8 957 - Laskennallinen vuosiloma-aika 1 638 11,1 % - Terveysperusteiset poissaolot 218 1,5 % 36 940 - Perhevapaat 397 2,7 % 595 - Koulutus 460 3,1 % 50 623 - Muut palkalliset poissaolot 66 0,4 % 6 592 - Muut palkattomat poissaolot 788 5,3 % = Tehty vuosityöaika 11 201 75,6 % Taulukko 38. Opetushenkilöstön työajan jakautuminen Kokoaikaisuus Henkilöstöstä oli vuoden 2016 lopussa: Kokoaikaisia 190 henkilöä Osa-aikaisia 25 henkilöä Sivutoimisia 61 henkilöä, joista 60 oli kansalaisopiston sivutoimisia tuntiopettajia. Osa-aikaisista työntekijöistä osa-aikaeläkkeellä tai omasta halustaan osa-aikatyötä tekee 9 henkilöä. Osa-aikatyötä tekevistä 88 % on naisia ja 12 % miehiä. Taulukko 9. Palvelussuhteiden kokoaikaisuus 22 % Kokoaikaiset 9 % 69 % Osa-aikaiset Sivutoimiset 6
Vakinaiset Määräaikaiset Työllistetyt Yht., joista Kokoa. Osa-a. Kokoa. Osa-a. Sivut. Kokoa. Osa-a. kokoa. osa-a. Hallinto-osasto 7 1 8 100 % 0 % Sivistyspalveluiden osasto 114 8 28 7 60 217 65 % 35 % Teknisten palveluiden osasto 37 9 2 2 1 51 78 % 22 % Yhteensä 158 17 31 9 60 1 0 276 Taulukko 10. Palvelussuhteiden kokoaikaisuus hallintokunnittain Henkilöstön ikärakenne 80 70 60 50 40 30 20 10 0 alle 30v 30-39v 40-49v 50-59v 60-64v 65 ja yli miehet 6 9 11 24 5 3 naiset 23 45 47 76 27 0 Taulukko 11. Koko henkilöstön ikäjakauma Ikä vuosina Lukumäärä %-osuus alle 30 29 10,5 % 30-39 54 19,6 % 40-49 58 21,0 % 50-59 100 36,2 % 60-64 32 11,6 % 65 ja yli 3 1,1 % Yhteensä 276 100 % Keski-ikä 47,8 Taulukko 12. Koko henkilöstön ikärakenne ja keski-ikä Vuonna 2016 koko henkilöstön keski-ikä oli 47,8 vuotta (v. 2015 46,1). 7
70 60 50 40 30 20 10 0 alle 30v 30-39v 40-49v 50-59v 60-64v 65 ja yli miehet 0 5 5 14 2 0 naiset 7 29 30 61 22 0 Taulukko 13. Vakinaisen henkilöstön ikäjakauma 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Muutos 2011-2016 Vakinaiset 49,8 49,8 49,7 49,9 48,7 48,9-0,9 Miehet 49,6 49,2 49,5 49,5 48,3 49,2-0,4 Naiset 49,8 50,0 49,7 49,9 48,8 48,8-1,0 Taulukko 14. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä 2011-2016 Henkilöstön vaihtuvuus 2016 % Palvelussuhde päättynyt 23 12,64 % - joista eläkkeelle siirtyneitä 8 4,40 % Taulukko 15. Vakituisen henkilöstön vaihtuvuus Vakituiseen palvelussuhteeseen palkatut 23 12,64 % Prosentit lasketaan suhteuttamalla em. henkilöiden lukumäärät edellisen vuoden lopun vakinaisen henkilöstön kokonaismäärään. Palvelussuhteen päättymisen syy Lkm Eläkkeelle siirtyneet 8 Omasta pyynnöstä eronneet, kuollut 12 Virka lakkautettu, irtisanottu ilman omaa syytään 3 Yhteensä 23 Taulukko 16. Palvelussuhteen päättymisen syy 8
Henkilöä 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Alle 2 v. 10 16 21 18 20 17 2-4 v. 14 8 10 20 22 21 5-9 v. 30 23 21 19 24 32 10-14 v. 18 25 28 28 26 22 15-19 v. 8 8 11 15 15 14 20-24 v. 34 27 18 10 7 8 25-29 v. 34 32 37 37 35 27 Yli 30 v. 30 32 32 39 33 34 Kesto keskimäärin 17,8 17,6 17,0 17,0 15,7 15,5 Taulukko 17. Vakinainen henkilöstö palveluksessaolovuosien mukaan Vakinaisen henkilöstön keskimääräinen palvelusaika oli 15,5 vuotta. Henkilöstö ammattiryhmittäin tekninen henkilöstö nuorisotoimen henkilöstö vapaa-aikatoimen henkilöstö kulttuuritoimen henkilöstö varhaiskasvatuksen henkilöstö perusopetuksen avustava henkilöstö opetushenkilöstö lasten ja nuorten palvelut atk-palvelut ruoka- ja puhdistuspalvelut toimistohenkilöstö johto- ja hallintohenkilöstö 1 2 1 1 1 1 2 4 4 6 8 9 11 11 0 10 20 30 40 50 31 38 44 naiset miehet Taulukko 18. Vakinaisen henkilöstön jakautuminen ammattiryhmittäin 9
Työkyky ja työhyvinvointi Sairaus- ja tapaturmatilastot Terveysperusteiset poissaolot Kalenteripäivät euroa Lyhyet poissaolot alle 4 pv 656 51 135 4-29 päivää 690 55 082 30-60 päivää 171 10 012 61-90 päivää 62 3 369 91-180 päivää 0 Yli 180 päivää 0 Yhteensä 1579 119 598 Taulukko 19. Terveysperusteiset poissaolot keston mukaan Keskimäärin / HTV2 6,8 Keskimäärin / henkilö 5,7 2500 2000 1500 1000 500 0 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Sairauspäivät 2301 2052 2208 2257 1923 1579 Taulukko 20. Terveysperusteisten poissaolojen määrä 2011-2016 Tapaturmatyyppi 2012 2013 2014 2015 2016 Työpaikkatapaturmat 7 14 7 13 8 Työmatkatapaturmat 5 2 2 3 Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt Yhteensä 12 16 9 16 8 Taulukko 21. Tapaturmien kehitys 2012 2016 10
Työterveyshuollon toiminta Henkilöstölle järjestetään lakisääteisen työterveyshuoltopalveluiden lisäksi työterveyshuollollisesti painottuva yleislääkäritasoinen sairaanhoito- ja terveydenhoitopalvelut. Työterveyspalvelut tuotti peruspalveluiden liikelaitos Jyta. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma toimii viitekehyksenä toteutettavalle toiminnalle ja sitä päivitetään vuosittain. Vuoden 2016 aikana työpaikkakäyntejä ja -selvityksiä tehtiin 3 (v. 2015 15) kappaletta. Tavoite Toimenpide Tulos Kela korvaa työterveyshuollosta aiheutuneet kustannukset vain jos työpaikalla on tehty perusselvitys. Työpaikkojen perusselvitys tehdään ensisijaisesti niillä työpaikoilla, joilla sitä ei ole tehty tai työpaikkaselvitys ei ole kattanut kaikkia toimialoja. Työterveyshuolto kartoittaa ne työpaikat, joissa työpaikkaselvitystä ei ole tehty tai se ei ole kattanut kaikkia toimialoja. Työpaikkakäynti ja selvitys tehtiin kolmella työpaikalla. Laaditaan työterveyshuollon toimintasuunnitelma ajalle 1.1.2017 31.12.2021. Päätettiin jatkaa työterveyshuollon toimintasuunnitelman 2011 2016 voimassaoloa vuodelle 2017. 11
Toimenpiteet Suorite määrä 2016 Suorite määrä 2015 Käynnit lääkärin vastaanotolla (kpl) 404 385 Käynnit työterveyshoitajan/sairaanhoitajan vastaanotolla (kpl) 151 134 Käynnit fysioterapeutin vastaanotolla (kpl) Käynnit erikoislääkärillä (kpl) 8 2 Laboratoriotutkimukset (kpl) 705 751 - joista terveystarkastuksissa (kpl) 63 65 Röntgentutkimukset (kpl) 56 55 Terveystarkastukset (kpl) - lääkäri 76 93 - työterveyshoitaja 57 69 - työfysioterapeutti - psykologit - erikoislääkärit 1 Työpaikkaselvitykset (t) - lääkärit - työterveyshoitajat 9 13,0 - fysioterapeutit 44 32,0 Ryhmän neuvonta ja ohjaus (t) - lääkäri - työterveyshoitaja Yksilön neuvonta ja ohjauskäynnit (kpl) - lääkäri 13 33 - työterveyshoitaja 43 33 - työfysioterapeutti 38 29 - psykologit 13 Taulukko 22. Työterveyshuollon suoritteet 2015 2016 Euroa 80 000,00 70 000,00 60 000,00 50 000,00 40 000,00 30 000,00 20 000,00 10 000,00 0,00 2013 2014 2015 2016 Kokonaiskusttannukset 50 242,61 59 250,41 69 861,11 70 959,27 KELA:n osuus 26 626,10 31 687,67 37 894,82 38 499,80 Nettomeno 23 616,51 27 562,74 31 966,29 32 459,47 Taulukko 23. Työterveyshuollon kustannukset 12
Työsuojelu Kannuksen kaupungilla on yhteinen yhteistoiminnan ja työsuojelun yhteistoimintaelin eli yttoimikunta, jonka toimikausi alkoi 2014. Työsuojeluhenkilöstö valittiin joulukuussa vuosille 2014 2017. Työntekijöiden valitsemista kahdesta työsuojeluvaltuutetuista toinen edustaa opetustointa ja päivähoitoa ja toinen muita toimialoja. Tavoite Toimenpide Tulos Työpaikkakohtaiset riskiarvioinnit saatetaan ajantasalle. Arviointi suoritetaan RiskiArvi sovelluksella aina työpaikkaselvityksen yhteydessä ja vanhentuneet arvioinnit saatetaan ajantasalle. Riskien arvioinnin suorittaminen on esimiehen vastuulla. Työpaikkojen riskiarvioinnit on saatettu ajantasalle kolmea työpaikkaa lukuun ottamatta. Korvatut tapaturmat Sattuneet tapaturmat Korvauspäivien määrä Ohimenevät korvaukset Pysyvät korvaukset Tapaturmat työpaikalla 8 8 8 7 838 0 Tapaturmat työmatkalla 0 Ammattitaudit 0 Yhteensä 8 8 8 7 838 0 Taulukko 24. Työtapaturmat Op Vakuutuksen ja If-tilastojen mukaan Työsuojelun toimintakulut olivat vuonna 2016 yhteensä 4 132 euroa. Työkykyä ja hyvinvointia ylläpitävä toiminta Työkykyä ylläpitävällä toiminnalla pyritään edistämään henkilöstön fyysistä ja psyykkistä työkykyä ja hyvinvointia työssä sekä yhteisöllisyyttä. Toimintaa on järjestetty jo vuodesta 1998 lähtien. Tyky-toimintaa on kehitetty viime vuosina ja toiminnan käytännön toimenpiteet ovat vakiintuneet. Toimintasuunnitelma 2013 2016 toimii viitekehyksenä toteutettavalle toiminnalle. Vuonna 2016 työntekijälle jaettiin 14 kappaletta tyky-seteleitä. Kaupungin työntekijät käyttivät yhteensä 2 294 tyky-seteliä hyvinvointi- ja harrastepalveluihin. Seteleiden kustannus työnantajalle oli 11 094 euroa. KKI-kuntokortin palauttaneiden kesken arvottiin kannustuspalkinnot, jonka saivat Tarja Heinonen, Arja Kangas ja Ritva Peltola. Vuosi 2016 oli Kannuksen kaupungin juhlavuosi kun kaupunki täytti 30 vuotta. Yt-toimikunnan esityksestä kaupunginhallitus päätti järjestää henkilöstölleen henkilöstöjuhlan. Henkilöstöjuhlaa vietettiin 30.9.2016 ja juhlaan ilmoittautui 119 Kannuksen kaupungin, Vuokra-asunnot Oy:n ja Keski-Pohjan Yrityspalvelun työntekijää. Kunnallisesta palveluksesta palkittiin 36 työntekijää, joista kolmella oli 40 vuotta kunnallista palvelua. 13
Tyky-toiminnan toimintakulut olivat vuonna 2016 yhteensä 12 049 euroa. Aktiivisen tuen toimintamalli Aktiivinen tuki auttaa löytämään yhdessä ratkaisuja työkyvyn palautumiselle sekä työssä jatkamiselle silloinkin, kun työkyky on heikentynyt. Käytännössä aktiivisen tuen malli auttaa tunnistamaan työhyvinvoinnin riskitekijät ajoissa ja ohjaamaan ratkaisujen löytämistä. Aktiivisen tuen toimintamalli tuli voimaan 1.1.2014 alkaen. Tavoite Kehityskeskustelut käydään työntekijöiden kanssa vuosittain 100 %:sti (vakituiset sekä yli vuoden yhtäjaksoisessa palvelussuhteessa olevat) Käytyjen kehityskeskusteluiden lkm ajanjaksolla 1.1. 31.12. 104 Aktiivisen tuen toimien seuranta Tavoite Lukumäärä ajanjaksolla 1.1. 31.12. Asetetut tavoitteet saavutettu. Lukumäärä ajanjaksolla 1.1. 31.12. Varhaisen tuen tavoitteena on ratkoa työtä häiritsevät tekijät osana normaalia esimiestyötä - puheeksiottojen lukumäärä Tehostetun tuen toimilla haetaan ratkaisua työkyvyn palauttamiseksi silloin kun esimiehen omat keinot eivät enää riitä. - työkyky-. ja verkostoneuvotteluiden lukumäärä Paluun tuen toimilla mahdollistetaan työhön paluu onnistuneesti. - työhön paluun suunnitelmien lukumäärä Tavoitteena työkyvyn palauttaminen ja työtä häiritsevien tekijöiden poistaminen työyhteisön sisäisin keinoin. Tavoitteena työkyvyn palauttaminen yhdessä työntekijän, esimiehen, henkilöstöhallinnon ja työterveyshuollon kanssa. Tavoitteena onnistunut työhön paluu työyhteisön tuella pitkän poissaolon jälkeen. 8 2 3 2 14
Eläköityminen Vuonna 2016 KuEL ja VaEL vanhuuseläkkeelle siirtyi 8 henkilöä. Kevan vuoden 2015 toimintakertomuksen mukaan vanhuuseläkkeelle siirryttiin kunta-alalla keskimäärin 63,6 vuoden iässä. Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keskiikä 2015 62,8 2016 61,6 Taulukko 25. KuEL ja VaEL vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä Eläkemaksut Työnantaja maksaa varhaiseläkemenoperusteista eli varhe-maksua, kun sen työntekijät jäävät ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle eli määräaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle. Keskisuurien työnantajien, kuten Kannuksen kaupungin, varhe-maksu muodostuu palkkasumma- ja eläkemenoperusteisesta osasta. Osien välinen suhde määräytyy KuEL-palkkasumman perusteella määräytyvän omavastuisuusasteen suhteessa. Palkkasummaperusteinen osa lasketaan valtuuskunnan keskisuurille työnantajille vahvistaman prosentin mukaisesti ja eläkemenoperusteinen osa entiseen tapaan jäsenyhteisön palveluksen perusteella alkaneista varhaiseläkkeistä maksetun eläkemenon perusteella. Eläkemenoperusteinen maksu Varhe-maksu 2009 609 974 74 041 2010 635 200 95 690 2011 648 958 75 348 2012 693 148 65 213 2013 779 278 47 284 2014 699 339 46 196 2015 662 992 39 169 2016 626 091 (arvio) 42 403 (arvio) Taulukko 26. Eläkemaksut ja niiden kehitys euroa %-osuus palkkasummasta Varhe-maksu 39 169 0,416 % Taulukko 27. Varhe-maksun osuus palkkakustannuksista 15
Ennuste eläkepoistumasta Taulukko 28. Eläköitymisennuste 2017 2036 Ennusteessa kuvataan vakuutettujen arvioitu eläköityminen aikasarjana vuosittain. Ennuste perustuu vuoden 2015 lopussa vakuutettuna olleiden työ- ja virkasuhteisten tilanteeseen sekä vuoden 2017 alun organisaatiotilanteeseen. Ennusteessa on huomioitu vanhuus-, työkyvyttömyys- ja osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyvät henkilöt. Vanhuuseläkkeet sisältävät varhennetut vanhuuseläkkeet, täydet työkyvyttömyyseläkkeet sisältävät kuntoutustuet ja osatyökyvyttömyyseläkkeet sisältävät osakuntoutustuet. Osittaiset varhennetut vanhuuseläkkeet eivät ole mukana ennusteessa. Työuraeläkkeet sisältyvät täysiin työkyvyttömyyseläkkeisiin. Prosenttiosuudet on laskettu vertaamalla eläköityvien määrää vastaavaan edeltävänä vuotena palveluksessa 31.12. olevien henkilöiden joukkoon. Vuoden 2017 eläkeuudistuksesta johtuen alimmat eläkeiät nousevat syntymävuoden mukaan portaittain. 16
Taulukko 29. Eläkkeelle siirtyneiden määrä 2003-2016 Lähde: Taulukot 28 ja 29 Kevan tilastopalvelu Palkkaus ja palkitseminen Henkilöstökustannukset Henkilöstökulut 2015 2016 Muutos % Palkat ja palkkiot 7 142 632 7 073 821-0,963 % Henkilösivukulut Eläkekulut 1 995 388 1 893 436-5,109 % Muut henkilösivukulut 361 872 389 358 7,596 % Henkilöstökorvaukset -58 043-26 648-54,088 % Henkilöstökulut yhteensä 9 441 849 9 329 967-1,185 % Taulukko 30. Henkilöstökustannukset Uudet kunta-alan virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa 1.3.2014 31.1.2017. Sopimuskausi muodostuu kahdesta jaksosta. Ensimmäisen jakso 1.3.2014 31.12.2015 on 22 kuukautta. Toinen jakso 1.1.2016 31.1.2017 on 13 kuukautta. Ensimmäisellä jaksolla 1.3.2014 31.12.2015 kunta-alan palkkoja korotettiin 1.7.2014 sopimuskorotuksella, jonka kustannusvaikutus koko kunta-alalla on keskimäärin 0,8 %. Toisen jakson 1.1.2016 31.1.2017 palkkaratkaisun kustannusvaikutus koko kunta-alalla oli 0,59 %. Kokouspalkkioita maksettiin vuonna 2016 61 607 euroa (v. 2015 63 243 e). Tehtäväkohtaiset palkat Tehtäväkohtainen palkka on perustava osa palkkaa. Se määritellään tehtävän vaativuuden arvioinnin perusteella kaikilla kuukausipalkka-aloilla. 17
Naisten lkm Miesten lkm KVTES 132 5 OVTES 53 14 Tekniset 1 13 Taulukko 35. Naiset ja miehet sopimusaloittain KVTES OVTES TS LS TuntiTES Tehtäväkohtainen palkka 2 206 2 854 2 568 - - Säännöllinen ansio 2 438 3 764 2 828 - - Kokonaisansio 2 438 3 803 2 829 - - Taulukko 39. Lähde: Tilastokeskus Kuntasektorin palkkatiedustelu, ansiovertailutilasto 23.5.2016 Henkilökohtainen lisä Harkinnanvarainen henkilökohtainen lisä perustuu työsuorituksen arviointiin ja on käytössä muilla paitsi opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen piiriin kuuluvilla. TS euroa saajia (lkm) KVTES 2 991 61 TS 451 9 OVTES - - Taulukko 34. Henkilökohtaisen lisän jakautuminen sopimusaloittain Palkitseminen Henkilöstölle on tarjolla henkilöstöetuuksia kuten työterveyspalvelut, työnantajan tukema työpaikkaruokailu, alennussetelit lounasravintoloihin, päiväkahvit sekä harraste- ja liikuntasetelit. Henkilöstöllä on myös mahdollisuus vuokrata Vuokatin vapaa-ajan mökkiä kohtuulliseen hintaan. Tasa-arvo ja yhteistoiminta Tasa-arvo Tasa-arvosuunnitelma on laadittu vuonna 2007 ja sen voimassaolo päättyi 31.12.2016. Vuonna 2016 henkilöstölle järjestettiin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysely, jossa kartoitettiin nykytilaa. Tasa-arvosuunnitelman toteutumista seurataan vuosittain mm. henkilöstöraportin avulla. 18
Miehet Naiset Yht. Vakinaiset Määräaikaiset Vakinaiset Määräaikaiset Kokoa. Osa-a. Kokoa. Osa-a. Kokoa. Osa-a. Kokoa. Osa-a. Hallinto-osasto 1 6 1 8 Sivistyspalveluiden osasto 12 2 2 27 102 6 26 40 217 Teknisten palveluiden osasto 11 2 1 26 9 1 1 51 Yhteensä 24 2 4 28 134 15 28 41 276 Miehet yhteensä 58 miesten osuus (%) 21 % Naiset yhteensä 218 naisten osuus (%) 79 % Kokoaikaiset yhteensä 190 kokoaikaisten osuus (%) 69 % kokoaikaiset miehet (%) 15 % kokoaikaiset naiset (%) 85 % Osa-aikaiset yhteensä 86 osa-aikaisten osuus (%) 31 % osa-aikaiset miehet (%) 35 % osa-aikaiset naiset (%) 65 % Taulukko 36. Henkilöstön jakautuminen sukupuolen, palvelussuhteen laadun ja työajan mukaan. Yhteistoiminta Yhteistoiminta perustuu yhteistoiminnasta kunnissa ja työsuojeluyhteistoiminnasta annettuihin lakeihin. Ylimpänä yhteistoimintaelimenä toimii yt-toimikunta, joka kokoontui kertomusvuonna 3 kertaa. Yt-toimikunnassa on 12 jäsentä, joista 6 on yhteistoimintalain, 2 työsuojelulain mukaisia jäseniä ja 4 työnantajan edustajaa. Paikallisesti työnantajan ja ammattijärjestöjen edustajat ovat käyneet 4 neuvottelua. 19