1. Erään piirin impedanssimittauksissa saatiin seuraavat tulokset:

Samankaltaiset tiedostot
SATE2010 Dynaaminen kenttäteoria syksy /8 Laskuharjoitus 7 / Smithin-kartan käyttö siirtojohtojen sovituksessa

521384A RADIOTEKNIIKAN PERUSTEET Harjoitus 3

MHz. Laske. = 1,5 j1,38

SATE1050 Piirianalyysi II syksy 2016 kevät / 8 Laskuharjoitus 13 / Smithin kartta ja kuorman sovittaminen

S /142 Piirianalyysi 2 2. Välikoe

Esimerkki 1a. Stubisovituksen (= siirtokaapelisovitus) laskeminen Smithin kartan avulla

SATE1050 Piirianalyysi II syksy kevät / 8 Laskuharjoitus 12 / Siirtojohdot taajuusalueessa, ketjumatriisi

RADIOTEKNIIKKA 1 HARJOITUSTYÖ S-2009 (VERSIO2)

R = Ω. Jännite R:n yli suhteessa sisäänmenojännitteeseen on tällöin jännitteenjako = 1

l s, c p T = l v = l l s c p. Z L + Z 0

SATE2010 Dynaaminen kenttäteoria syksy /8 Laskuharjoitus 8 / Smithin-kartan käyttö siirtojohtojen kahden käytettävän sovituspalan tilanteessa

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

SATE2010 Dynaaminen kenttäteoria syksy /6 Laskuharjoitus 6 / Siirtojohdot ja transientit häviöttömissä siirtojohdoissa

DEE Sähkötekniikan perusteet

Sinimuotoinen vaihtosähkö ja siihen liittyviä käsitteitä ja suureita. Sinimuotoisten suureiden esittäminen osoittimilla

ELEC-E8419 syksy 2016 Jännitteensäätö

Keskitaajuudella rinnakkaisreaktanssi kasvaa ideaalisena äärettömän suureksi:

ELEC-C4120 Piirianalyysi II 2. välikoe

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi

Sähkötekniikka ja elektroniikka

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

ELEC C4210 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

Kuva 1: Vaihtovirtapiiri, jossa on sarjaan kytkettynä resistanssi, kapasitanssi ja induktanssi

S Piirianalyysi 1 2. välikoe

SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

Scanned by CamScanner

S Piirianalyysi 2 2. välikoe

Lasketaan siirretty teho. Asetetaan loppupään vaihejännitteelle kulmaksi nolla astetta. Virran aiheuttama jännitehäviö johdolla on

SMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos

Antennit ja syöttöjohdot

SATE1040 Piirianalyysi IB kevät /6 Laskuharjoitus 5: Symmetrinen 3-vaihejärjestelmä

2 Pistejoukko koordinaatistossa

Kirchhoffin jännitelain perusteella. U ac = U ab +U bc U ac = U ad +U dc. U ac = R 1 I 12 +R 2 I 12 U ac = R 3 I 34 +R 4 I 34, ja I 34 = U ac

FYSP1082/3 Vaihtovirtakomponentit

20 kv Keskijänniteavojohdon kapasiteetti määräytyy pitkien etäisyyksien takia tavallisimmin jännitteenaleneman mukaan:

ELEC C4210 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA Kimmo Silvonen

Analogiapiirit III. Keskiviikko , klo , TS127. Jatkuva-aikaiset IC-suodattimet ja PLL-rakenteet

521384A RADIOTEKNIIKAN PERUSTEET Harjoitus 5

SATE1120 Staattinen kenttäteoria kevät / 6 Laskuharjoitus 13: Rajapintaehdot ja siirrosvirta

Vapaan hiukkasen Schrödingerin yhtälö (yksiulotteinen)

VAIHTOVIRTAPIIRI. 1 Työn tavoitteet

d) Jos edellä oleva pari vie 10 V:n signaalia 12 bitin siirtojärjestelmässä, niin aiheutuuko edellä olevissa tapauksissa virheitä?

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2016)

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA Aalto-yliopisto, sähkötekniikan korkeakoulu

d+tv 1 S l x 2 x 1 x 3 MEI Mallintamisen perusteet Harjoitus 6, kevät 2015 Tuomas Kovanen

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Ympyrän yhtälö

Lineaarialgebra MATH.1040 / Piirianalyysiä 2

S Piirianalyysi 2 Tentti

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

S Piirianalyysi 2 Tentti

Sähkömagnetismi. s. 24. t syyskuuta :01. FY7 Sivu 1

Häiriöt, siirtojohdot, antennit, eteneminen

Radioamatöörikurssi 2014

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

RG-58U 4,5 db/30m. Spektrianalysaattori. 0,5m. 60m

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

Kuva 1. Vastus (R), kondensaattori (C) ja käämi (L). Sinimuotoinen vaihtojännite

Luento 15: Ääniaallot, osa 2

LABORATORIOTYÖ 2 (8 h) LIITE 2/1 WLAN-ANTENNIEN TUTKIMINEN JA AALTOJOHTOMITTAUKSET

TRIGONOMETRISTEN FUNKTIOIDEN KUVAAJAT

Kondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri)

BY-PASS kondensaattorit

S Piirianalyysi 2 Tentti

IMPEDANSSIMITTAUKSIA. 1 Työn tavoitteet

VIRTAPIIRILASKUT II Tarkastellaan sinimuotoista vaihtojännitettä ja vaihtovirtaa;

Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt

Derivaatan sovellukset (ääriarvotehtävät ym.)

215.3 MW 0.0 MVR pu MW 0.0 MVR

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 6 Maanantai

Kuva 1. Ohmin lain kytkentäkaavio. DC; 0 6 V.

DEE Sähkötekniikan perusteet

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 2: Usean muuttujan funktiot

MICRO-CAP: in lisäominaisuuksia

Antennit ja. syöttöjohdot. OH3TR:n radioamatöörikurssi Tiiti Kellomäki, OH3HNY

Kondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri)

TEKNILLINEN KORKEAKOULU Systeemianalyysin laboratorio. Mat Systeemien Identifiointi. 4. harjoitus

Kuva 1: Funktion f tasa-arvokäyriä. Ratkaisu. Suurin kasvunopeus on gradientin suuntaan. 6x 0,2

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

LUT, Sähkötekniikan osasto. 1. Ilmassa etenevällä tasoaallolla on sähkökentän voimakkuus z. d) vaihekerroin

1. a. Ratkaise yhtälö 8 x 5 4 x + 2 x+2 = 0 b. Määrää joku toisen asteen epäyhtälö, jonka ratkaisu on 2 x 1.

1. Etsi seuraavien funktioiden kriittiset pisteet ja tutki niiden laatu: (a.) f(x,y) = 20x 2 +10xy +5y 2 (b.) f(x,y) = 4x 2 2y 2 xy +x+2y +100

A B = 100, A = B = 0. D = 1.2. Ce (1.2 D. C (t D) 0, t < 0. t D. )} = Ae πjf D F{Π( t D )} = ADe πjf D sinc(df)

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (CHEM) Luento 2: Usean muuttujan funktiot

y=-3x+2 y=2x-3 y=3x+2 x = = 6

763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 3 Kevät E 1 + c 2 m 2 = E (1) p 1 = P (2) E 2 1

Kenttäteoria. Viikko 10: Tasoaallon heijastuminen ja taittuminen

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät Välikoe

S Piirianalyysi 2 Tentti

RF-VAHVISTIMEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS 868 MHZ:LLE

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

PIIRILEVYJOHTIMEN AALTOIMPEDANSSIN MÄÄRITTÄMINEN

Kertaus. Integraalifunktio ja integrointi. 2( x 1) 1 2x. 3( x 1) 1 (3x 1) KERTAUSTEHTÄVIÄ. K1. a)

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2016)

Vanhoja koetehtäviä. Analyyttinen geometria 2016

Transkriptio:

521384A RADIOTEKNIIKAN PERUSTEET Harjoitus 4 1. Erään piirin impedanssimittauksissa saatiin seuraavat tulokset: f [MHz] [Ω] 870 120-j100 875 100-j80 880 80-j55 885 70-j30 890 70-j15 895 65+j10 900 70+j30 905 80+j55 910 100+j70 915 120+j100 a) Määrää Smithin kartan avulla, millä taajuudella saadaan pienin jännitteen seisovan aallon suhde (SAS) ja kuinka suuri se on, kun nimellisimpedanssitaso on 100 Ω. b) Määrää piirin taajuuskaista, kun piirin sisäänmenossa jännitteen heijastuskertoimen itseisarvon on oltava pienempi kuin 0,29. 2. Sovita kuorma L = (200 + j100) Ω avointa rinnankytkettyä virityspätkää käyttäen 300 Ω:n johtoon. 3. Sovita kuorma L = (100 j50) Ω keskitetyillä häviöttömillä komponenteilla 50 Ω:n aaltojohtoon taajuudella 900 MHz. 4. Sovita kuorma L = (20 - j10) Ω neljännesaaltomuuntajalla 50 Ω:n aaltojohtoon. Käytä Smithin karttaa kaikissa tehtävissä.

1.) a) Normalisoidaan impedanssit 100 Ω:lla ja sijoitetaan niitä vastaavat pisteet kartalle f [MHz] [Ω] (norm) 870 120-j100 1,2-j1 875 100-j80 1-j0.8 880 80-j55 0,8-j0,55 885 70-j30 0,7-j0,3 890 70-j15 0,7-j0,15 895 65+j10 0,65+j0,1 900 70+j30 0,7+j0,3 905 80+j55 0,8+j0,55 910 100+j70 1+j0,7 915 120+j100 1,2+j1 Pienimmän SAS:n omaava taajuus on, jonka kautta piirretyllä ympyrällä on pienin säde. Tämä piste on se, jolla on normalisoitu impedanssi 0,7-j0,15. Ko. piste vastaa taajuutta 890 MHz. Piirretään ympyrä pisteen kautta ja luetaan Smithin kartan lävistäjältä SAS min 1,5 b) Määrätään ympyrä, jossa heijastuskertoimen itseisarvo on 0,29. Niillä pisteillä, jotka osuvat ympyrän sisään, tehtävän heijastuskerroinehto täyttyy. Määrätään niitä vastaavat taajuudet ja saadaan taajuuskaistaksi 885-900 MHz. 1/10

Tehtävä 1 2/10

2.) Siirtojohto, jonka ominaisimpedanssi on 0 = 300Ω, on päätetty impedanssiin L = (200+j100)Ω. Sovitetaan kuorma rinnankytketyllä avoimella virityspätkällä: 1º Normalisoitu impedanssi kuormassa norm =Y norm =1 d 1 200 + j100 n = = 0.67 + 300 j0.33 0 L Merkitään tämä pisteeksi P1 Smithin kartalle d 2 2º Koska virityspätkä on rinnankytketty, siirrytään admittanssitasoon. Sinne päästään piirtämällä P1:n kautta kulkeva ympyrä ja siirrytään ympyrän vastakkaiselle puolelle, eli peilataan P1 origon suhteen pisteeseen P2. Normalisoitu admittanssi on Y n = 1.2 j0.6 ( P2) 3º Avoin virityspätkä sijoitetaan kohtaan, jossa normalisoidun admittanssin reaaliosa on yksi. Siirrytään siis pisteestä P2 vakio SAS- ympyrää (SAS= 1.8) pitkin generaattorin päin pisteeseen P3, jossa normalisoidun admittanssin reaaliosa eli konduktanssi on yksi: Y 3 = 1.0 + j0.58 P3 Em. siirtymä P2 P3 vastaa liikettä kuormasta vasemmalle: d 1 = (0.5-0.328)λ+0.144λ= 0.316λ 4º Jotta etäisyydelle d 1 sijoitettu avoin stubi sovittaisi siirtojohdon kuormaan, on virityskannan kumottava norm. suskeptanssi j0.58 samansuuruisella negatiivisella suskeptanssilla. Tällöin päädytään pisteeseen (1,0) SAS= 1 eli sovitus ok! Virityspätkä on avoin Y=0 (= ) (piste P4). Tästä pisteestä siirrytään pisteeseen, jossa norm. admittanssi on j0.58 (P5). P4 P5 siirtymä vastaa matkaa d 2 = (0.418-0)λ= 0.418λ 3/10

Tehtävä 2 sovitus ok! 4/10

Taustatietoa tehtävään 3. Häviöttömien keskitettyjen elementtien vaikutus sovituksessa 0 =100Ω L =(50+j50)Ω Normalisoitu impedanssi yllä on tällöin L, n =0,5+j0,5 Merkitään tämä pisteeksi P1 Smithin kartalle 1) Jos lisätään sarjakondensaattori, jonka kapasitanssi on C Nyt sisäänmenoportista näkyy impedanssi tot = L, n 1 + = 0,5 + jωc j0,5 + 1 jωc = 0,5 + j0,5 1 j ωc ->Piste P1 siirtyy vakioresistanssikäyrällä vasemmalle eli negatiivisen reaktanssin puolelle päin tot C L 2) Jos lisätään sarjakela, jonka induktanssi on L Nyt sisäänmenoportista näkyy impedanssi tot = + jωl = 0,5 + j0, 5 + L, n jωl ->Piste P1 siirtyy vakioresistanssikäyrällä oikealle eli positiivisen reaktanssin suuntaan tot L L 3) Siirrytään pisteestä P1 admittanssitasoon Smithin kartalla (piste P1 ). Admittanssi pisteelle P1 on Y L,n =1,0-j1,0 Jos lisätään rinnankela, jonka induktanssi on L Nyt sisäänmenoportista näkyy admittanssi Y tot = Y L, n 1 + = 1,0 jωl j1,0 1 j ωl ->Piste P1 siirtyy vakiokonduktanssikäyrällä vasemmalle eli negatiivisen suskeptanssin suuntaan Y tot L L 4) Jos lisätään rinnankondensaattori, jonka kapasitanssi on C Nyt sisäänmenoportista näkyy admittanssi Y tot = Y + jωc = 1,0 j1, 0 + L, n jωc ->Piste P1 siirtyy vakiokonduktanssikäyrällä oikealle eli positiivisen suskeptanssin suuntaan Y tot C L 5/10

Taustatietoa tehtävään 3 6/10

3.) L = (100-j50) ohm 0 = 50 ohm f =900 MHz Normalisointi: n = L 0 100 j50 = = 2 50 j ( P1) Jotta päästään lopulta origoon johtavalle vakioresistanssikäyrälle, siirrytään ensin admittanssitasoon : Y n = 0.4 + j0.2 P2 Siirrytään vakiokonduktanssikäyrällä pisteeseen P3 käyttäen rinnankondensaattoria (käytetään apuna katkoviivalla piirrettyä apuympyrää): P3 = 0.4 + 1 jωc = j0.49 0 j0.29 0.29 C = 2πf 0 0.29 = 2π 900 10 6 1.0 pf 50 Siirrytään takaisin impedanssitasoon pisteeseen P4 = 1.0- j1.22. Tästä pisteestä siirrytään vakioresistanssikäyrää pitkin origoon oikealle käyttäen sarjakelaa: 0 1.22 50 1.22 jωl = 0 j1.22 L = = 11nH 6 2πf 2π 900 10 11 nh 1,0 pf L 7/10

Tehtävä 3 8/10

4.) Jotta kuorma L = (20-j10)Ω voidaan sovittaa λ/4-muuntajalla, on kuorman ja muuntajan väliin lisättävä siirtojohto, jonka avulla impedanssi muuttuu reaaliseksi. Valitaan tämän johdon ominais-impedanssiksi 50Ω, jolloin kuorman norm. impedanssi: LN = L 0 20 j10 = = 0.4 50 j0.2 Impedanssi saadaan reaaliseksi siirtymällä pitkin vakio SASympyrää pisteeseen P2. Impedanssi tässä pisteessä on 1 =0.38. Siirtymä aallonpituuksina vastaa: 0.037λ -0λ = 0.037λ. Kuorman ja λ/4-muuntajan väliin asetettavan siirtojohdon pituus on siis 0.037λ. Tämän jälkeen tarvittavan λ/4-muuntajan ominaisimpedanssi: piste P2 normalisoimattomana: 0.38 50Ω = 19Ω =R λ/4-muuntajan ominaisimpedanssi: P1 m = = 50 2 0 R 0.38Ω 31Ω ja pituus tietenkin λ/4. λ/4 0.037λ 50 Ω 31 Ω 50 Ω L Tarkistetaan Smithin kartalla: R normalisoidaan impedanssiin m : R N 0.38 50 = 50 0.38 0.62 P3 Siirrytään vakio SAS-ympyrällä λ/4 verran pisteeseen P4 : P4N = 1.62. m P4N Normalisoidaan tämä 0 :an: = 1 ok! IN 0 9/10

Tehtävä 4 10/10