Ympäristöministeriölle LAUSUNTO Viitaten lausuntopyyntöön 12.3.2012 (Dnro YM016:00/2007) Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia 2012 2020 Suomen Metsästäjäliitto kiittää saamastaan lausuntopyynnöstä ja lausuu seuraavaa. Metsästäjäliitto suhtautuu myönteisesti luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen, onhan se asia, jota metsästäjät ovat olleet toteuttamassa käytännön tasolla jo vuosikymmeniä esimerkiksi elinympäristöjä parantamalla ja vieraslajien torjumisella. Lisäksi metsästys itsessään perustuu kestävään käyttöön. Metsästäjäliitto kuitenkin toivoo, että nyt luonnostellussa strategiassa ei unohdeta tai suorastaan torjuta metsästäjien toimia monimuotoisuuden edistämiseksi. Kansalaisten kestävä luonnonkäyttö turvattava Luonnon kestävä käyttö on strategialuonnoksen nimen mukaan olennainen osa tätä luonnosta. Otsikkotasolla kestävä käyttö on mukana, mutta itse strategia- ja taustamuistioteksteissä keskitytään kuitenkin lähinnä minimoimaan luonnonkäyttöä. Metsästäjäliiton mielestä tällaisessa kansallisessa, vuosikymmenen eteenpäin kestävässä strategiassa on tärkeä paikka aidosti kannustaa kansalaisia luonnon kestävään käyttöön. Luonnossa liikkuminen, marjastus, sienestys, metsästys ja muu tavallisten kansalaisten harjoittama luonnon kestävä käyttö on elintärkeää monimuotoisuuden turvaamisen yleisen tahtotilan aikaan saamiseksi. Metsästäjäliiton mielestä tällaisessa strategiassa onkin otettava yhdeksi päälinjaksi tavallisen kansalaisen kestävän luonnonkäytön turvaaminen. Pääviesti ei saa olla vain yritystasolla tehtävän luonnonkäytön torjuminen. Esimerkkejä strategialuonnoksen otsikkotason ja varsinaisen tekstin ristiriidasta löytyy useita. Yläotsikkotasolla päämärässä numero yksi halutaan valtavirtaistaa kestävä käyttö, päämäärässä numero kaksi edistää kestävää käyttöä ja päämäärässä neljä turvata ekosysteemipalvelut kaikille. Tekstistä kuitenkin uupuu kokonaan kansalaistason kestävän käytön edistämisen,
tavallisen ihmisen käyttöön osallistuminen ja lähiluonnon ekosysteemipalvelveluiden nautintamahdollisuuden näkökulma. Lähes 30- sivuisessa taustamuistiossa koulutus, kansalaismielipide ja tarve osallistua on sentään mainittu yhden kerran. Tavallista kansalaista auttava kestävän käytön mahdollistuminen lainsäädännön ja hallinnon tasolla puuttuvat kokonaan. Päämäärässä viisi kestävän käytön suunnitteluun halutaan osallistaa. Varsinaisessa tekstissä on kuitenkin pohditaan lähinnä vaikuttavuuden seuraamista ja väliarviointien tekemistä. Onko kansalaisella, esimerkiksi metsästysoikeuden haltialla, aitoa mahdollisuutta vaikuttaa siihen, millä tavoin häntä koskettavalla alueella monimuotoisuutta turvataan, ja millä tasolla kestävä käyttö sallitaan? Elinympäristön suojeleminen ei vaadi kaiken kestävän käytön kieltämistä Metsästäjäliiton huoli siitä, että strategiassa unohdetaan tavallinen kansalainen ja torjutaan metsästäjien perinteinen osallistuminen monimuotoisuuden edistämiseen, kiteytyy tavoitteen 11 luonnonsuojelualuepolitiikkaan. Kuten strategialuonnoksessa ja taustamuistiossa kerrotaan, ympäristöhallinnossa suunnitellaan parhaillaan perustettavaksi 670 000 hehtaaria luonnonsuojelualueita ja lisäksi muutamien olemassa olevien suojelualueiden laajentamista. Nyt lausunnolla olevassa strategialuonnoksessa suojelutavoitteeksi on otettu vähintään 17 prosenttia maa-alueista ja 10 prosenttia vesialueista. Kuten luonnoksen taustamuistiosta voi todeta, pääpaino suojelutarpeen perusteluissa on elinympäristöjen suojelussa. Elinympäristöjen suojelu on monimuotoisuuden turvaamisen ydin. Kuitenkin käytäntö on nyt osoittanut, että monimuotoisuuden suojelu tarkoittaa käytännössä myös halua kieltää kestävä käyttö. Suojelualueilta nimittäin näytetään haluavan aina lähtökohtaisesti kieltää esimerkiksi metsästys. Tämä periaate on nyt käsitteillä olevan strategian pääotsikon, EU-tason edellytysten ja kansalaisille aikoinaan annettujen Natura 2000 -lupausten vastaista. Räikein esimerkki lienee Natura 2000 -verkosto, jota perustettaessa nimenomaisesti kerrottiin, että koska kyseessä on elinympäristöjen, ei riistalajien suojelualueverkosto, niin metsästystä ei tulla kieltämään. Tällä lupauksella monia maanomistajia saatiin mukaan suojelualueverkostoon. Metsästäjäliitto on myös tarkistanut EU:n ympäristökomissaari Janez Potocnikilta, että kestävän metsästyksen kieltäminen ei ole EU:n edellytys. Ja kuitenkin Natura 2000 -verkosto ollaan nyt sisällyttämässä ympäristöministeriön valmistelemaan suuren luokan suojeluohjelmaan, jonka keskeinen tavoite on pääsääntöisesti kieltää metsästys. Tämän vuoksi Metsästäjäliitto toteaa vahvalla painotuksella, että kansalaisilta ei tule kieltää kestävää käyttöä 17 prosentilla maapinta-alasta eikä 10 prosentilla vesialasta. Kannoiltaan elinvoimaisten riistaeläinten kestävän
käytön ja perinteisen eräkulttuurin kieltämiselle ei ole Metsästäjäliiton mielestä ekologisia eikä sosiaalisia perusteita. Mikäli luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategian avulla on mahdotonta suojella elinympäristöjä ja monimuotoisuutta ilman, että samalla halutaan myös kieltää kansalaisilta esimerkiksi riistaeläinten kestävä käyttö, ei tämänlaajuista suojelualueverkostoa tule perustaa lainkaan. Metsästäjillä tärkeä merkitys monimuotoisuuden edistäjinä Strategialuonnoksen taustamuistiossa kiitetään luonnonsuojelujärjestöjä työstä lajien suojelussa. Luonnoksessa ja sen taustamuistiossa kuitenkin unohdetaan kansalaistasolla merkittävä käytännön luonnonhoitotyötä tekevä taho, metsästäjät. Metsästäjien tekemä käytännön maastotyö lienee strategian laatijoille vieras. Suomalaiseen metsästyskulttuuriin ja metsästysseuratoimintaan kuuluu olennaisena osana riistanhoito ja riistantutkimukseen osallistuminen vapaaehtoisesti. Suomessa on yli 310 000 metsästäjää ja noin 4 500 metsästysyhdistystä. Näiden tahojen maastossa tekemää käytännön työtä monimuotoisuuden eteen ei tule unohtaa eikä varsinkaan estää. Metsästäjät vaikuttavat toimillaan konkreettisesti luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi. Metsästäjät ovat esimerkiksi jo vuosikymmenten ajan perustaneet ja hoitaneet tuhansia paikallisia riistakosteikoita, joista ovat hyötyneet riistalintujen lisäksi alueen vesiekosysteemin monimuotoisuus sekä vesistön ravinnetaso. Kosteikkojen kiistattomat hyödyt tunnetaan myös käsitteillä olevassa strategialuonnoksessa: tavoitteen 15 taustatiedoissa nostetaan esille kosteikot, jotka palvelevat myös tavoitteen 8 saavuttamista. Tavoitteessa 5 peräänkuulutetaan elinympäristömuutosten pysäyttämistä. Kosteikot, harvinaistuvat metsätyypit ja perinneympäristöt ovat esimerkkejä elinympäristöistä, joita on tarpeen turvata. Myös tällä saralla metsästäjillä on pitkä kokemus käytännön tason kansalaistoiminnasta, joka tulee ehdottomasti turvata tässä strategiassa. Metsästäjillä on käytännön kyky ja tahto parantaa esimerkiksi vesilintujen, peltolintujen ja kanalintujen elinympäristöjä. Heillä on käytännön tason yhteydet maanomistajiin ja pitkät perinteet paikallisesta elinympäristöjen hoitamisesta. Myös tavoitteen 19 tutkimuksen ja inventointien toteutuksessa metsästäjillä on merkittävä osuus. Suomalaiset riistan pitkäaikaisseurannat ovat sekä laajuudeltaan että jatkuvuudeltaan täysin poikkeuksellisia koko maailmassa. Inventoinnit suorittavat metsästäjät vapaaehtoispohjalta. Mikään muu kansalaisryhmä tai yksittäinen järjestö ei ole tähän mennessä pystynyt vastaavanlaajuiseen suoritukseen. Tavoitteessa 9 käsitellään haitallisten vieraslajien torjuntaa. Metsästäjien osuutta nisäkästulokkaiden torjunnassa käsitellään seuraavassa kappaleessa.
Jotta nämä metsästäjien tekemät vapaaehtoistoimet voidaan turvata strategialuonnoksen toiveen mukaisesti, on ymmärrettävä mikä metsästäjiä motivoi tähän toimintaan. Metsästäjiä motivoi mahdollisuus metsästää, tuntea luontoa ja riistaa omalla alueellaan ja edistää alueen metsästettävän riistakannan elinoloja. Mikäli monimuotoisuutta pyritään turvaamaan estämällä riistaeläinten kestävää käyttöä, tehdään karhunpalvelus monimuotoisuuden käytännön tason edistämiselle. Tämän vuoksi Metsästäjäliitto esittää, että strategiassa otettaisiin konkreettisesti esille kansalaisten tekemä monimuotoisuutta tukeva työ ja erityisesti sen turvaaminen. On ymmärrettävä, että kestävä metsästys ei turmele luonnon monimuotoisuutta, vaan lisää jo nyt sitä harjoittavien kansalaisten motivaatiota tehdä käytännön työtä elinympäristöjen eteen. Vieraslajien torjuntaa tuettava Strategialuonnoksessa ei paneuduta tarkemmin vieraslajiongelmaan, vaan viitataan kansalliseen vieraslajistrategiaan. Siitä huolimatta nyt käsiteltävä monimuotoisuusstrategia liittyy olennaisesti metsästettävien vieraslajien käytännön tason torjumiseen tai torjunnan vaikeuttamiseen. Kansallisessa vieraslajistrategiassa metsästettävä laji minkki on nimetty ainoana nisäkkäänä erityisen haitalliseksi vieraslajiksi, jonka torjunta on erityisen tärkeää. Minkin torjunta toteutetaan käytännössä metsästävien kansalaisten tekemänä vapaaehtoistyönä, jota tehdään jo nyt kymmenien tuhansien vuosittain pyydettyjen minkkien verran. Minkinpyynti on osa metsästäjien tekemää luonnonhoitoa, joka tehdään pääasiassa motivaatiosta parantaa syötävän riistan, kuten vesilintujen elinoloja. Metsästäjäliitto toivookin, että monimuotoisuuden ja kestävän käytön strategiaa kirjoitettaessa ja toteutettaessa ymmärretään, että metsästäjien tekemä arvokas vapaaehtoistyö tarvitsee tukea ja motivointia. Yleisesti ottaen motivaatio syntyy mahdollisuudesta metsästää, esimerkiksi vesistöalueilla mahdollisuudesta metsästää syötävää riistaa, kuten vesilintuja. Mikäli alueella voi metsästää, on alueen luonnonhoito ja riistan elinolojen parantaminen tärkeää metsästäjille. Jos päällimmäinen motivaatio estetään, eli kaiken syötävän riistan metsästys alueella kielletään, herää kysymys löytyykö haitallisen minkin torjuntaan enää pyytäjiä vastaavassa laajuudessa. Harkinnan tekevät viime kädessä yksittäiset kansalaiset. Näin ollen myös vieraslajien torjunnan kannalta on tärkeää hyväksyä periaatteellisella tasolla muukin metsästys kuin vain vieraslajien hävitys.
Myös suojelualueilla kestävä metsästys voidaan järjestää ajallisesti ja paikallisesti niin, ettei se häiritse muuta luonnonkäyttöä tai vaaranna alueen suojeluarvoja niin, että se kuitenkin kannustaa haitallisten vieraslajien tehokkaaseen torjuntaan. Siksi tämä käytännön toimintaa tukeva linjaus on lisättävä strategialuonnokseen. Riihimäellä 4.4.2012 Suomen Metsästäjäliitto Finlands Jägarförbund ry Lauri Kontro puheenjohtaja Panu Hiidenmies toiminnanjohtaja