GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/3234/-03/1/1 0 Rantasalmi, Joroinen Tiemassaari Hannu Makkonen ja Heikki Fors s 18.11.2003 NIKKELIMALMITUTKIMUKSET TIEMASOJAN, KOIRASAAREN JA PÖLKKYINNIEMEN KOHTEISSA RANTASALMEN-JOROISTEN TIEMASSAARESSA VUOSINA 1992-1993
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHT I Päivämäärä 18.11.2003 Tekijät Raportin laj i M1 9 Hannu Makkonen hannu.makkonen Tsf.fi Toimeksiantaj a Heikki Forss heikki.forss@gsf.fi Geologian tutkimuskeskus, PL 123 7 70211 Kuopio Raportin nimi Nikkelimalmitutkimukset Tiemasojan, Koirasaaren ja Pölkkyinniemen kohteissa Rantasalmen - Joroisten Tiemassaaressa vuosina 1992-199 3 Tiivistelm ä Rantasalmen-Joroisten Tiemassaaressa tavattiin malmiviitteitä kalliosta Tiemasoja 1 ja Tiemasoja 2 kohteissa. Tiemasoja 1 on kartoituksen, geofysiikan ja kairausten (4/143.05 m) perusteella pienialainen gabroon liittyvä nikkeliesiintymä. Paljastumanäytteissä Ni -pitoisuus on s2.08% (NisF = 5.3-7.4%), mutta kairauksissa kiisuuntumaa ei tavoitettu. Tiemasoja 2 liittyy tutkimusten mukaan (kairaus:5/139.20 m) peridotiittiin, joka on pintaleikkauksessaan n. 800 m pitkä ja 10-60 m leveä. Peridotiitin SE -päässä sijaitseva kiisuuntuma on kuitenkin kapea (<2 m) ja keskimääräinen Ni - pitoisuus s0.2 % (NiS F =2.0-2.7%). Molemmissa kiisuuntumissa PGE -pitoisuudet ovat koholla. Tiemasoja 1 :n palanäytteissä Pd on korkeimmillaan 570 ppb. Tiemasoja 2:n kairanrei'issä Pd - pitoisuus nousee analysoiduissa näytteissä parhaimmillaan 360 ppb :aan kanden metrin matkalla. Mikroanalyysien perusteella Pd ja Pt esiintyvät pääosin sulfoarsenideissa. Tutkimusalueelle jäi selvittämättömiä nikkelimalmilohkareita, joissa myös on kohonneita PGE-pitoisuuksia. Asiasanat (kohde, menetelmät jne. ) Rantasalmi-Joroinen, Tiemassaari, nikkeli, palladium, lohkare-etsintä, kartoitus, geofysiikka, kairaus, litogeokemia, iskuporanäytteenotto Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Suomi, Itä-Suomen lääni, Rantasalmi-Joroinen, Tiemassaar i Karttalehdet 3234 04 Muut tiedo t Arkistosarjan nimi Arkistotunnu s M M19/3234/-03/1/1 0 Kokonaissivumäärä Kieli Hinta Julkisuus 18 Suomi
GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND DOCUMENTATION PAGE Date 18.11.200 3 Authors Hannu Makkonen hannu.makkonen@gsf.fi Heikki Forss heikki.forssa,gsf.fi Geologian tutkimuskeskus, PL 1237 70211 Kuopi o Type of report Ml 9 Commissioned by Title of report Nikkelimalmitutkimukset Tiemasojan, Koirasaaren ja Pölkkyinniemen kohteissa Rantasalmen- Joroisten Tiemassaaressa vuosina 1992-199 3 Abstract In Tiemassaari area in the Rantasalmi and Joroinen municipalities ore indications from bedrock wer e met at Tiemasoja 1 and Tiemasoja 2 prospects. Based on mapping, geophysics and percussion and diamond drillings (4/143.05 m) Tiemasoja 1 is a small gabbro hosted mineralization met only in outcrops, where the Ni content is s2.08% (Nis F = 5.3-7.4%). Tiemasoja 2 (drilling: 5/139.20 m) i s connected with a 800 m long and 10-60 m wide peridotite sill. The mineralization in its SE end i s however narrow (<2 m) and averaging only 0.2 % Ni (NisF =2.0-2.7%). Both mineralizations show PGE enrichment. In the Tiemasoja 1 samples Pd reaches 570 ppb. In the Tiemasoja 2 boreholes 2 m's intersection with 360 ppb Pd has been analysed. Microprobe studies indicate, that Pd and Pt occu r mainly within sulfarsenides. There are still in the study area nickel ore boulders also with increased PGE contents and not traced into their source area. Keywords Rantasalmi, Joroinen, Tiemassaari, nickel, palladium, boulder tracing, bedrock mapping, geophysics, diamond drilling, percussion drilling, lithogeochemistry. Geographical area Finland, East-Finland Province, Rantasalmi, Joroinen, Tiemassaari Map sheet 3234 04 Other information Report serial Archive cod e M M19/3234/-03/1/10 Pages Languag e Price Confidentiality 18 Finnish
SISÄLLYSLUETTEL O JOHDANTO 1 SUORITETUT TUTKIMUKSET JA TULOKSET 1 Lohkare-etsintä ja esikartoitus 1 Detaljimagnetometraus ja kartoitus 4 Kallioperäkartoitus 4 Geofysikaaliset maastomittaukset 6 Tutkimuskaivaukset 7 Iskuporanäytteenotto 7 Kairaus 10 Oliviinianalyysit 10 PGE analyysit l l TUTKIMUSMATERIAALIN TALLENTAMINEN 1 2 AIHEEN ARVIOINTI 1 3 LIITTEET 1 3 LIITTYY 13
1 JOHDANTO Nikkelimalmitutkimukset Rantasalmen-Joroisten Tiemassaaren alueella (kuva 1) aloitettiin v. 1992. Tarkoituksena oli selvittää Haukiveden länsipuolisen alueen nikkelipotentiaalia. Alueelle tehtii n kesäkuussa kahdeksan km2:n valtausvaraus nimellä Tiemassaari. Tutkimusten yleisjohdosta vastasi FL Elias Ekdahl ja tutkimuksista allekirjoittaneet. SUORITETUT TUTKIMUKSET JA TULOKSE T Lohkare-etsintä ja esikartoitu s Lohkare-etsintää Tiemassaaren alueella tekivät kesällä 1992 Rauli Lempiäinen (RKL) ja Veikko Auti o (VA). Parhaimmat nikkelimalmiviitteet löytyivät Pölkkyinniemen ja Tiemasojan alueilta. Lisäksi merkittävä nikkelipitoisuus oli lohkareessa VA-92-L6 (taul.1, kuva 2). Taulukko 1. Tiemassaaren parhaat kesällä 1992 löytyneet nikkeliviitteet. Table 1. The best nickel ore indications in the Tiemassaari area found in summer 199 2 NÄYTE X-koord Y-koord kivilaji Ni % Cu % Pd ppb S % Nisf % POLKKYINNIEMI RKL-92-L1 6895.980 3559.420 gb 0.23 0.09 <50 1.97 4.1 9 RKL-92-L2 6895.990 3559.410 gb 0.90 0.41 <50 7.47 4.52 RKL-92-L3 6895.980 3559.390 gb 0.40 0.15 <50 3.29 4.56 VA-92-L1 6896.000 3559.400 gb 0.23 0.14 <50 2.07 4.17 TIEMASOJA 1 NÄYTE 1 6899.280 3556.180 gb-prd 1.80 0.74 573 12.0 5.63 NÄYTE 2 6899.280 3556.180 gb-prd 0.93 0.37 221 6.43 5.42 NÄYTE 3 6899.280 3556.180 gb-prd 0.49 0.19 109 2.49 7.38 NÄYTE 4 6899.280 3556.180 gb-prd 2.08 0.43 411 14.6 5.34 MUUT VA-92-L6 6898.420 3553.700 gb 0.86 0.35 99 10.2 3.1 6 RKL-92-L7 6898.940 3553.160 gb 0.20 0.06 <50 1.03 7.28 Pölkkyinniemen lohkareet löytyivät tieleikkauksesta (tienro 464). Lähellä lohkareiden löytöpaikkaa on gabrokallio, jota on louhittu tien rakentamisen yhteydessä ja lohkareiden emäkallion arveltiin sijaitsevan kyseisessä muodostumassa. Myöhemmin kesällä löytynyt Tiemasojan nikkeliesiintymä on kuitenki n jäätikön kuljetussuunnan perusteella myös yksi mahdollinen lohkareiden lähtöpaikka. Toisaalta vaikka lohkareissa on paikoin runsaasti magneettikiisua, niiden suskisarvot ovat alhaiset, kun taas Tiemasoja n esiintymän malminäytteissä on huomattavan korkeita suskisarvoja (esim. 14810x 10"6 SI). Lohkareiden lähtöpaikka jäi näin ollen avoimeksi.
Kuva 1. Tutkimusalueen sijainti. Alimpaan kuvaan on merkitty mustilla pisteillä kairauspaikat. Fig. 1. Location of the study area. Black dots in the lowest figure show the drilling sites. 2
Kuva 2. Tiemassaaren nikkelimalmiviitteet. Punaiset neliöt ovat kallionäytteitä ja kolmiot lohkareita. Fig. 2. Nickel ore indications in the Tiemassaari area. Bedrock samples as red squares and boulders as triangles.
4 Tiemasojan esiintymä löytyi lohkare-etsintöjen yhteydessä. Ojan penkalta löydetyissä gabrolohkareiss a oli korkeat nikkelipitoisuudet sekä lisäksi merkittävät Pd-pitoisuudet (taul. l ). Myöhemmin selvisi, että Outokumpu Oy oli tutkinut aihetta -70 ja -80 luvuilla. Muista löydetyistä lohkareista paras on VA-92-L6 (Ni=0.86%), joka sijaitsee Tiemassalon länsipääss ä (kuva 2). Pienestä Koirasaaresta löytyi gabropaljastuma, mikä sopi sijaintinsa puolesta lohkareen lähtöalueeksi. Suoritetun kallioperäkartoituksen perusteella kyseinen gabroesiintymä on kuitenkin pien i eikä sisällä merkittäviä kiisuuntumia (liite 1). Lohkareen suskisarvon perusteella lähtöpaikassa o n magneettinen anomalia ; tosin voimakas remanenssi voi muuttaa suskisarvon perusteella syntyvä ä anomaliaa (K (10E-6 SI) = 1710; Q = 25.9). Detaljimagnetometraus ja -kartoitus Tiemasoja 1 esiintymän alueella tehtiin pienialainen magnetometraus Jalander -magnetometrillä 5x5m :n ruudukolla kesällä 1992 (R.Lempiäinen). Kiisuuntuma erottuu mittauksessa selkeänä positiivisena anomaliana, mutta kooltaan pienenä (kuva 3). Kiisuuntuma on näkyvissä Tiemasojan seinämässä. Noin kaksi metriä syvää ojaa tehtäessä on paikoi n jouduttu louhimaan kalliota. Kallioseinämät kartoitettiin kiisuuntuman molemmin puolin. Kiisuuntuma on pienialaisessa gabrossa, joka puolestaan rajoittuu kiillegneissiin/pyrokseenigneissiin. Gabro o n emäksisempää kiisuuntuman kohdalla. Runsaspirotteinen kiisuuntuma on paksuudeltaan yhden metri n (kuva 3). Kallioperäkartoitus Kallioperäkartoitusta tehtiin loppukesällä 1992 Tiemasojan ja Koirasaaren alueilla (havainnot Raul i Lempiäinen, RKL-92-1 95, liitteet 1 ja 2). Tiemasojan alueen kartoituksissa selvisi, että Tiemasoja 1 nikkeliesiintymän isäntäintruusio on pienialainen. Sen sijaan Tiemasoja 2 nikkeliesiintymän esiintymän isäntäkivenä on peridotiitti, joka esiintyy n. 800 m pitkänä ja n. 10-60 m leveänä, NW-SE -suuntaisen a kerrosjuonena. Peridotiittisillin kaade on 45-85 0 luoteeseen. Päämineraaleina siinä ovat sarvivälke j a klinopyrokseeni, mutta emäksisimmissä tyypeissä päämineraaleina on myös ortopyrokseenia j a oliviinia. Myös alueelta tavatut gabrot esiintyvät kapeina kerrosmyötäisinä juonina. Ne koostuvat sarvivälkkeestä, plagioklaasista ja vaihtelevasti joko ortopyrokseenista tai klinopyrokseenista. Sillein ä ja myös pahkuina esiintyvät dioriitit on erotettu gabroista suuremman kvartsimääränsä perusteella. Liitteenä 2 oleva kallioperäkartta Tiemasojan alueelta on piirretty tehdyn kartoituksen ja varsinkin NE - osaltaan 1 :100 000 kallioperäkartan perusteella. Kallioperäkartoituksen yhteydessä mitattiin jokaiselta paljastumalta suskisarvo eri kivilajeista (arvo t havaintolomakkeissa). Lisäksi otettiin petrofysikaalisiin tutkimuksiin näytteitä kahdelta KL -linjoituksen L-linjoillta (L=99.400 ja L=99.080, kts. liite 2). Liitteessä 3 on esitetty tiheys-, suskeptiivisuus - ja johtavuusarvot ko. näytteistä. Peridotiitit erottuvat korkeamman tiheyden puolesta muista kivilajeista, mutta suskeptiivisuusarvot ovat korkeimmat amfiboliitissa ja kvartsidioriitissa näytteiden sisältämän magnetiitin ansiosta.
Kuva 3. Detaljimagnetometraus Jal ander-magnetometrilla, litologia ja kairanreiät Tiemasoja 1 kohteessa. Fig. 3. Detailed magnetic ground survey i(jålander magnetometry)lithology and boreholes in the Tiemasoja 1 target.
6 Geofysikaaliset maastomittaukse t Magneettiset mittaukset on esitettyliitteissä 4 ja 5. Tiemasoja Magneettiset mittaukset Magneettiset mittaukset tehtiin systemaattisena 1.3 km2 suuruisella alueella 5 m :n pisteväliä ja 20 m :n linjaväliä käyttäen. Työ tehtiin syys-marraskuussa 1992 ja työstä vastasi GTK :n Väli-Suomen ryhmä. Mittaukset tehtiin Scintrex MP-2 protonimagnetometreilla totaalikomponentti-mittauksena. Maan magneettikentän ajallinen vaihtelu korjattiin maa-asemamittausten perusteella. Lisäksi mitattiin kaksi yhteispituudeltaan 1.5 km systemaattisen alueen ulkopuolelle jatkuvaa profiilia. Slingram-mittaukset Johteiden paikantamiseksi mitattiin slingram- menetelmällä samainen 1.3 km2 systemaattinen alue kuin magneettisella mittauksellakin. Mittaus tehtiin syys-marraskuussa 1992. Mittauksessa käytettiin 20 m :n pisteväliä, 40 m:n linjaväliä, 14000 Hz taajuutta ja 60 m :n kelaväliä. Mittauksen suoritti GTK:n Väli- Suomen geofysiikan ryhmä ja laitteistona oli GTK:n omavalmiste slingram (mallia NP). Gravimetriset mittaukset Gravimetrinen mittaus tehtiin kahdella rinnakkaisella profiililla, yhteispituudeltaan 3,2 km. Mittauksissa käytettiin 20 m:n pisteväliä. Mittaukset tehtiin GTK :n Worden -gravimetreilla sekä RR KM-20 letkuvaa'alla ja työ tehtiin loka- ja joulukuussa 1992 ja sen teki GTK :n Väli-Suomen geofysiikan ryhmä. Mittaus on sidottu valtakunnalliseen tasoon geodeettisen laitoksen I luokan painovoimaverkon Var - kauden pisteellä. Korkeus on sidottu N60järjestelmään järvien pinnan tasoihin. Latauspotentiaalimittaukset Kiisulävistysten koon ja jatkeiden määrittämiseksi tehtiin latauspotentiaalimittaus yhdellä malmimaadoituksella. Mitattiin systemaattinen 0.03 km2:n detaljialue maanpintamittauksena 5 m :n pisteväliä ja 10 m:n linjaväliä käyttäen. Työn teki GTK :n Väli-Suomen geofysiikan ryhmä toukokuussa 1993 GTK:n Gefinex 100 mittauslaitteistolla. IP-mittaukset IP-mittauksia tehtiin samoilla kahdella profiililla kuin gravimetrisiakin. Yhteispituudeltaan profiilit olivat 1860 m. Mittauksessa käytettiin 20 m:n pisteväliä ja dipoli-dipoli- konfiguraatiota (N=3 ja a= 2 0 m). Mittauksen teki GTK:n Väli-Suomen geofysiikan ryhmä lokakuussa 1992 Scintrex IPR-1 0 vastaanotinta ja IPC-250 1ähetintä käyttäen. Pölkkyinniemi Magneettiset mittaukset Magneettiset mittaukset tehtiin systemaattisena 0.33 km2 suuruisella alueella 5 m :n pisteväliä ja 20 m :n linjaväliä käyttäen. Työ tehtiin loka-marraskuussa 1992 ja työstä vastasi GTK :n Väli-Suomen ryhmä. Mittaukset tehtiin Scintrex MP-2 protonimagnetometreilla totaalikomponentti-mittauksena. Maan magneettikentän ajallinen vaihtelu korjattiin maa-asemamittausten perusteella.
7 Slingram-mittaukset Slingram- menetelmällä mitattiin samaisella systemaattisella alueella kuin magneettisella mittauksellakin, kuitenkin vain 0.11 km2 kokoisena.' Mittaus tehtiin loka-marraskuussa 1992. Mittauksessa käytettiin 20 m:n pisteväliä, 40 m:n linjaväliä, 14000 Hz taajuutta ja 60 m:n kelaväliä. Mittauksen suoritti GTK:n Väli-Suomen geofysiikan ryhmä ja laitteistona oli GTK:n omavalmiste slingram (malli a NP). Koirasaar i Magneettiset mittaukset Magneettiset mittaukset tehtiin systemaattisena 0.21 km 2 suuruisella alueella 5 m :n pisteväliä ja 1 0 sekä 20 m:n linjaväliä käyttäen. Työ tehtiin maaliskuussa 1993 ja työstä vastasi GTK:n Väli-Suomen ryhmä. Mittaukset tehtiin Scintrex MP-2 protonimagnetometreilla totaalikomponentti-mittauksena. Maan magneettikentän ajallinen vaihtelu korjattiin maa-asemamittausten perusteella. Tutkimuskaivaukse t Syksyllä -92 tehtiin Tiemasoja 2 kohteeseen 30 m pitkä ja 2 m leveä tutkimusoja (HVM-92-M1). Kyseinen paikka tuli esille geofysikaalisissa mittauksissa ja kiisuuntuman sijainti varmistettiin pienialaisella Cobra -näytteenotolla. Montun pohjoisosassa kivilaji on sarvivälke-pyrokseenigabroa j a eteläosassa gabroa sekä peridotiittia, joka koostuu pääosin sarvivälkkeestä ja klinopyrokseenista. Emäksisimmät osat ovat 1-2 metrin paksuisia ja kiisuuntuma liittyy niihin. MAGK-LUKI -pirotetta on näkyvissä muutaman metrin matkalla ja lähes kompaktia kiisua on n. metrin leveydellä. Muodostuman kaade on 60 etelään. Montusta otettiin 27 minikairanäytettä 26 :sta pisteestä analyysejä, hieitä ja petrofysikaalisia tutkimuk - sia varten. Ni-pitoisuus kohoaa yli 0..1% :n kanden metrin matkallaj a siitä puolen metrin välein otettujen neljän näytteen keskiarvo on 0.50 % Ni ja 0.30% Cu. Maksimi Ni-pitoisuus on 1.00 % ja sulfidifaasin Ni-pitoisuus alhainen, n. 2 %. Pd-pitoisuus on kaikissa näytteissä < 50 ppb (kuvat 4 ja 5). Iskuporanäytteenott o Syksyn -92 ja talven -92-93 aikana otettiin iskuporanäytteitä Cobra-kalustolla Tiemasojan alueelta j a myös muutama piste Pienen Koirasaaren kohteesta (yht. 126p/164n). Näytteenottajina olivat Veikko Autio, Rauli Lempiäinen ja Heikki Karvonen. Näyte pyrittiin ottamaan mandollisimman läheltä kallion pintaa. Ensimmäisen vaiheen näytteenotossa (pisteet 9295001-99) otettiin, jos mandollista, sekä rapakallio/kallionäyte että moreeninäyte, jotka analysoitiin erikseen. Rapakallio/kallionäytteissä tavattiin merkittäviä Ni-pitoisuuksia Tiemasoja 2 kohteen lisäksi Immontaipaleen talon länsipuolelta. Ni-pitoisuus oli siellä korkeimmillaan 4140 ppm ja Cu-pitoisuus 4320 ppm. Liitteessä (6) on esitetty Tiemasojan alueen Ni-pitoisuudet rapakallio/kallio- ja moreeninäytteissä.
x
Kuva 5. Poilddleikkaus tutkimusojasta HVM-92-M1 (vrt. teksti). Fig 5. Cross section through the trench HVM-92-M1 (see text). 9
1 0 Kairaus Kairaus tehtiin maaliskuussa 1993 GTK:n POKA-kalustolla (liite 7). Tiemasoja 1 kohteeseen kairattii n 4 reikää, R325-R328, yhteensä 143.05m. Rei'issä tavattiin peridotiittia ja gabroa-dioriittia pyrokseenigneissin ympäröimänä, mutta ei Ni-malmia. Magneettinen anomalia tunnetun kiisuuntuma n länsipuolella aiheutuu kairausten perusteella peridotiitista (liite 5). Pyrokseenigneississä päämineraaleina ovat plagioklaasi, ortopyrokseeni, biotiitti ja kvartsi. Peridotiitti on oliviini-ortokumulaattia, jossa päämineraaleina ovat klinoamfiboli, oliviini+serpentiini ja ortopyrokseeni. Lisäks i tavattiin hienorakeisempaa ultramafista kiveä, joka koostuu pääosin sarvivälkkeestä ja ortopyrokseenista. Gabron päämineraalit ovat sarvivälke, plagioklaasi, biotiitti ja joskus myös klinopyrokseeni. Dioriitissa päämineraaleina ovat plagioklaasi ja biotiitti sekä paikoin myös ortopyrokseeni. Sulfideina ultramafisissa kivissä esiintyvät MAGK, PENT, CUKI, NIKK,GERS, COHO, MAUC ja MONO sekä mahdollisesti PGE- mineraaleja. Tiemasoja 2 kohteeseen kairattiin myös 4 reikää, R329-R332, yhteensä 100.20m. Rei'issä tavattiin dioriittia, gabroa ja peridotiittia, joka koostuu pääosin sarvivälkkeestä ja klinopyrokseenista. Kaikki reiät lävistivät peridotiitista olevan kiisuuntuman. Sen paksuus on kuitenkin vain n. lmja Ni-pitoisuus jää alhaiseksi : paras metrin pätkä (R331/11.65-12.65) sisälsi 0.20% Ni ja 0.14% Cu. Reiässä 329 tavattiin merkittävää Pd-pitoisuuden nousua :10.05m-11.05m: 517 ppb, 11.05m-12.05m: 204 ppb (kuva 6). Sulfidimineraaleja kiisuuntumassa ovat MAGK, CUKI, PENT, SKII ja MOHO. Vuonna 2002 analysoitiin myös kiisuuntumien reunoilta Pd+Pt+Au rei'istä 325, 326, 329, 330, 331, 332 ja 333. Vain reiässä 331 oli pitoisuuden nousua välillä 19.65-22.65 (Pt 146 ppb). Perusmetallit määritettiin GTK:n menetelmällä 511A, S menetelmällä 810L ja Pd+Au menetelmällä 521U. Vuoden 2002 analyyseissä (tilaus 62055) käytettiin menetelmää 511P perusmetalleille ja rikille sekä menetelmää 521U kullalle, palladiumille ja platinalle. Peridotiittijakson länsipäähän kairattiin yksi reikä (R333, 39.00m). Se lävisti kvartsidioriitin ympäröimänä peridotiittikerroksen, jossa oli kuitenkin vain satunnaisia MAGK/CUKI -rakeita. Oliviinianalyysit Kolmesta näytteestä (Tiemasoja 1 : R325/14.80, R325/18.00 ja Tiemasoja 2 : R328/2.25) analysoitiin oliviini ja lisäksi joitakin ortopyrokseenirakeita. GTK:n Espoon mikroanalysaattorilaboratoriossa. Oliviinin keskimääräiset Fo- ja Ni -pitoisuudet ovat : NÄYTE Fo mol-% Ni ppm R325/14.80 80.16 174 0 R325/18.00 77.72 127 0 R328/2.25 75.22 590 Tiemasoja 2:n näytteessä oliviini muistuttaa asunsa perusteella muualta Rantasalmelta tavattuj a metarnorfisia oliviineja, joten sen koostumuksesta ei voi arvioida magman rikkikylläisyyttä. Tiemasoja 1 :n näytteiden perusteella (olettaen, että oliviini on magmaattista) rikkiä ei ole ollut runsaasti läsnä oliviinin kiteytyessä.
1 1 Kuva 6. Kairausprofiili R329-R330. Fig. 6. Drilling profile R329-R330. PGE -analyysit Tiemasoja 1 kohteen viidestä palanäytteestä ja lohkareista VA-92-L6 sekä RKL-92-L7 analysoitii n platinaryhmän metallit (+Au ja Ag) ICP-MS -menetelmällä (714M) GTK:n Espoon laboratoriossa. Vain Pd-pitoisuus kohosi merkittävästi. Korkein Pt- pitoisuus oli näytteessä RKL-92-L7 (taul. 2). Kondriittinormalisoidulla diagrammilla tarkasteltuna Tiemasojan näytteissä on platinan kohdalla kuoppa (kuva 7). Taulukko 2. PGE -analyysit (ppb). Table 2. PGE analyses (ppb). Näyte Tiemasojal Tiemasoja2 Tiemasoja3 Tiemasoja4 Tiemasoja5 RKL-92-L7 VA-92-L 6 N i (%) 1.80 0.93 0.49 2.08 1.00 0.02 0.86 Cu (%) 0.74 0.37 0.19 0.43 1.01 0.16 0.35 S (%) 12.00 6.43 2.49 14.60 13.70 1.98 10.2 0 Os 7.8 2 2.4 13.7 3.4 0.5 2. 5 l r 8.57 2.87 2.32 18.8 1.58 0.89 1. 9 Ru 10.6 2.8 3.4 15.9 2 0 3. 5 Rh 17.3 4.7 3.4 40.3 4.2 2.3 3.2 Pt 40.4 11 31 32.2 2.5 232 4. 9 Pd 171 95.3 65.8 265 399 182 4. 6 Au 17.9 14.7 26.4 107 53 18.3 55. 2 Re 10.7 2.03 1.45 41.5 3.38 0.35 1.1 4 Pt/(Pt+Pd) 0.19 0.10 0.32 0.11 0.01 0.56 0.52 Pt/Ir 4.71 3.83 13.36 1.71 1.58 260.67 2.5 8 Pd/I r 19.95 33.21 28.36 14.10 252.53 204.49 2.42
1 2 Kuva 7. Kondriittinormalisoidut (Cl) sulfidifaasille lasketut PGE-pitoisuudet Tiemasoja 1 näytteissäja kandessa Tiemassaaren lohkareessa (merkitty tunnuksella). Fig. 7. Average in 100 % sulfides/concentration in Cl chondrite for the samples of Tiemasoja 1 and two boulders in Tiemassaari (with a label). Kolmesta kiillotetusta ohuthieestä (Tiemasoja 1 : R325/14.80, R325/18.00 ja Tiemasoja 2 : R328/2.25) tehtiin mikroanalyysejä pentlandiitista, gersdorffiitista, maucheriitista, nikkoliitista ja kobaltiitist a GTK:n Espoon mikroanalysaattorilaboratoriossa (K.Kojonen). Pentlandiitin ja sulfoarsenidien Pd - pitoisuus vaihteli välillä 15-144 ppm (yksi analyysi alle määritysrajan) ja korkeimmat pitoisuude t tavattiin maucheriitista ja gersdorffiitista. Platinaa tavattiin vain kahdessa maucheriittianalyysissä, 139 ja 156 ppm (liite 8). PGE -mineraaleja ei löytynyt hakuajossa. TUTKIMUSMATERIAALIN TALLENTAMINE N Kairansydämet on talletettu GTK :n Lopen kairasydänarkistoon ja reikäraportit GTK :n Espoon arkistoon. Kairaustiedot ovat myös GTK :n Oracle -tietokannassa. Hieet on talletettu Kuopion hiearkistoon. Iskuporanäytetiedot ja lohkaretiedot löytyvät Kuopiosta ja ne tullaan tallentamaa n Oracle tietokantaan.
1 3 AIHEEN ARVIOINTI Ni-malmimahdollisuudet Tiemassaaren kohteissa ovat pienet, koska tutkitut kiisuuntumat ovat hyvi n pienialaisia. Myös isäntäintruusioiden edustama magmamäärä on niin pieni, ettei kohteista voi odotta a löytyvän kooltaan merkittäviä Ni-malmeja. Sen sijaan Tiemasoja 1 ja 2 kohteet tekee mielenkiintoisiks i niiden anomaalisen korkea PGE-pitoisuus. LIITTEET APPENDICES 1. Koirasaaren litologinen kartt a 1. Lithological map of the Koirasaari area 2. Tiemasojan litologinen kartta 2. Lithological map of the Tiemassaari area 3. Petrofysiikka 3. Petrophysics 4. Tiemassaaren magneettiset mittausalueet 4. Magnetic measurements in Tiemassaari area 5. Magneettinen kartta ja kairanreikien sijainti 5. Magnetic map and drilling sites 6. Iskuporanäytteenotto 6. Percussion drilling 7. Lista POKA -rei'istä 7. Borehole list 8. Pentlandiitin ja sulfoarsenidien PGE -analyysit 8. PGE analyses ofpentlandite and sulfarsenides LIITTYY RELATED MATERIAL 1. Kallioperähavainnot: RKL-92-1 --- 95 (myös Oracle -kannassa) 1. Bedrock mapping data 2. Lohkarehavainnot : RKL-92-L1 L7, VA-92-L1 L8 2. Boulder data 3. Kiillotetut ohuthieet: Ku19464-67, Ku19598, Ku19918-21, Ku20029, Ku20144-46, Ku20164-67, Ku20801-07, Ku20858 (Lätkä), Ku20887-93. 3. Polished thin sections 4. Syväkairausraportit : M52.5/3234/93/R325-R333 (myös Oracle -kannassa). 4. Borehole reports 5. Reikäprofiilit : M52.5/3234/93/R325-R333.
14 5. Drilling profiles 6. Kemialliset analyysi t Lohkareet ja kallionäytteet : Til.nrot 36593, 36594, 36595, 36597, 45541(PGE). Iskuporanäytteenotto : Til.nrot 35547, 35705, 47246. Pokanäyttenotto: Til.nrot 47247, 62055. 6. Chemical analyses 7. Mikroanalyysit 7. Microprobe analyses 8. Mikroskooppivalokuvat 8. Photomicrographs 9. Petrofysiikka 9. Petrophysics 10. Geofysikaaliset kartat 10. Geophysical map s Linjoitus : Q06/3234 04 1 :20000 Gravimetrinen mittaus : Q21.1/323404/1992 1 :4000 Magneettinen mittaus : Q22/323404/1992/1 1 :4000 Q22/323404/1992/2 1 :4000 Q22/323404/1992/3 1 :4000 Sähköinen (slingram) mittaus : Q24.1/323404/1992/1 1 :400 0 Q24.1/323404/1992/2 1 :4000 IP-mittaus : Q28.4/323404/92 1 :4000 Latauspotentiaalimittaus : Q28.3/323404/1993 1 :2000
r~y~
LIITE 3 Näyte X-koord Y-koord Kivilaji Suskeptiivisuu s Tiheys Johtavuu s K(10E-6 SI) D(Kg/m3) M(10E-3 Alm ) 1 6899.611 3556.403 KVARDR 250 2702 5 0 2 6899.551 3556.392 KVARDR 140 2666 1 0 3 6899.424 3556.293 PYRGN 580 2792 3 0 4 6899.406 3556.255 GB 930 3024 4 0 5 6899.364 3556.212 PYRGN 330 2743 1 0 6 6899.353 3556.195 GB 470 2749 9 0 7 6899.335 3556.191 MALMI 5910 3083 353 0 8 6899.316 3556.185 GB 810 2958 6 0 9 6899.226 3556.103 AFB 36810 2842 517 0 10 6899.104 3555.953 KVARDR 450 2784 3 0 11 6899.053 3555.901 DR 420 2812 1 0 12 6899.049 3555.896 PRD 810 3121 12 0 13 6899.042 3555.890 PRD 910 3201 17 0 14 6899.032 3555.888 GB-DR 850 2892 9 0 15 6899.028 3555.876 GB-DR 320 2872 11 0 16 6898.975 3555.823 KVARDR 150 2679 2 0 17 6898.915 3555.763 KVARDR 2560 2740 8 0 18 6898.890 3555.738 KGN 610 2819 1 0 19 6898.848 3555.690 KGN- KVARDR 32980 2789 81 0 20 6898.685 3555.972 KGN 2730 2815 49 0 21 6898.711 3556.012 KVARDR 19390 2759 64 0 22 6898.757 3556.079 KVARDR 260 2727 1 0 23 6898.816 3556.124 KVARDR 310 2728 20 24 6898.886 3556.187 DR 650 2879 60 25 6898.908 3556.209 KVARDR 420 2770 20 26 6898.913 3556.214 PRD 790 3080 40 27 6898.917 3556.218 DR 510 2889 40 28 6898.949 3556.250 KVARDR 350 2773 2 0 29 6898.958 3556.259 PYRGN? 560 2946 1 0 30 6898.966 3556.267 KVARDR 300 2712 2 0 31 6899. 031 3556. 368 G RAN KG N 340 2754 160 32 6899.167 3556.468 HAPAN GN 150 2661 1 0 33 6899.738 3557.039 KGN 490 2790 10
LIITE 4 Systemaattiset magneettiset mittausalueet Koirasaaren. Pölkkyinniemen ja Tiemasojan tutkimuskohteissa. Magnetic measurement anas on Koirasaari. PiUnyinnienri and 7ienrasoja.
LIITE 5
Liite 7 Tiemassaaren Poka -reiät Reikä X-koord Y-koord L-koord K-koord Suunta/kulma Pituus (m) 325 6899.335 3556.177 99.405 19.655 45/45 26.10 326 6899.321 3556.163 99.405 19.635 45/45 46.15 327 6899.327 3556.186 99.3925 19.655 45/45 36.95 328 6899.331 3556.208 99.380 19.674 45/80 33.85 329 6898.837 3556.152 99.070 19.285 45/50 16.60 330 6898.827 3556.142 99.070 19.271 45/60 30.85 331 6898.828 3556.161 99.0575 19.285 45/50 26.60 332 6898.842 3556.140 99.0825 19.280 45/50 26.1 5 333 6899.070 3555.848 99.450 19.235 45/50 39.00
LIITE 8 Geological Survey of Finlan d Pentlandite and sulfarsenides from Tiemasoja, Rantasalmi CSIRO Quantitative Trace Analysi s Label : PGE1 35 kv, 495 na, 600 s measuring time Printout Date : Dec 4 10 :11 :36 2000 Ir n.d. sd 10.5 GM35 4314 R325/14.40pn GM35 4315 R325/14.40pn n.d. 10.4 n.d. 13.9 27 7.7 n.d. 10.3 GM35 4316 R325/14.40pn n.d. 10.2 n.d. 13.5 21 7.5 n.d. 10. 1 GM35 4317 R325/14.40pn n.d. 10.1 n.d. 13.4 18 7.4 n.d. 1 0 GM35 4318 R325/14.40grs n.d. 8.4 n.d. 12.5 24 7.3 n.d. 9. 5 GM35 4319 R325/14.40pn n.d. 8.3 n.d. 12.3 n.d. 7.2 n.d. 9. 4 GM35 4320 R325/18.00pn n.d. 10.2 n.d. 12.9 37 7.2 n.d. 9. 5 GM35 4321 R325/18.00pn n.d. 10.2 n.d. 12.9 32 72 n.d. 9. 5 GM35 4322 R325/18.00cob n.d. 9.4 n.d. 14.8 81 8.3 n.d. 10. 7 GM35 4323 R325/18.00nic n.d. 9.8 n.d. 16 79 9.2 n.d. 1 2 GM35 4324 R325/18.00nic n.d. 9.8 n.d. 16 99 9.1 n.d. 1 2 GM35 4325 R325/18.00nic n.d. 9.8 n.d. 16 90 9.2 n.d. 11. 9 GM35 4326 R325/18.00cob n.d. 9.4 n.d. 14.9 84 83 n.d. 10.8 GM35 4327 R325/18.00cob n.d. 9.4 n.d. 14.9 87 8.3 n.d. 10. 8 GM35 4328 R325/18.00cöb n.d. 9.3 n.d. 14.8 90 8.2 n.d. 10.7 GM35 4329 R325/18.00mch n.d. 9.8 156 15 93 8.3 n.d. 1 1 GM35 4330 R325/18.00mch n.d. 9.8 139 15 95 8.3 n.d. 1 1 GM35 4331 R325/18.00cob n.d. 7.6 n.d. 11.6 31 6.6 n.d. 8.6 GM35 4332 R325/18.00mch n.d. 9.5 n.d. 15 144 8.4 n.d. 10. 9 GM35 4333 R325/18.00grs n.d. 9.4 n.d. 14.9 116 8.3 n.d. 10. 8 GM35 4334 R325/18.00grs n.d. 9.4 n.d. 14.9 122 8.3 n.d. 10. 8 GM35 4335 R325/18.00nic n.d. 9.7 n.d. 15.9 74 9.1 n.d. 11. 9 GM35 4336 R325/18.00nic n.d. 9.7 n.d. 15.9 92 9.1 n.d. 11.9 GM35 4337 R328/2.25nic n.d. 9.6 n.d. 15.7 80 9 n.d. 11.8 GM35 4338 R328/2.25nic n.d. 9.6 n.d. 15.4 90 8.7 n.d. 11. 3 GM35 4339 R328/2.25cob n.d. 9.6 n.d. 15.4 75 8.6 n.d. 11.4 GM35 4340 R328/2.25cob n.d. 9.6 n.d. 15.4 78 8.7 n.d. 11.5 GM35 4341 R328/2.25grs n.d. 8 n.d. 11.7 15 6.9 n.d. 8.8 GM35 4342 R328/2.25cob n.d. 10.4 n.d. 13 39 7.3 n.d. 9.5 GM35 4343 R328/2.25nic n.d. 8 n.d. 12.1 23 7.1 21 9.1 s.d.= standard deviation n.d. = not detected P t n.d. ppn s d 14 Pd 25 s d 7.7 Rh n.d. s d 10.5