NUORTEN SEKSUAALITERVEYDEN EDISTÄMINEN PAIKALLISTASON YHTEISTYÖNÄ Aloitusseminaari 28.-29.5.2007 Paide, Viro Seminaariraportti Sisällys: 1 Aloitusseminaarin tarkoitus...2 2 Seminaarin avaaminen...2 3 Hankkeen sisältö, tarkoitus ja tavoitteet...2 4 Terve Kaupunki on terveyden edistämistä...2 5 Nuorten seksuaalisuus ja seksuaalikasvatus...3 6 HIV/AIDS -tilanne Virossa ja Suomessa ja seksuaaliterveyden edistäminen...3 7 Nuorten seksuaaliterveyden edistäminen Järvamaalla...3 8 Partnereiden työpaja...4 9 Hankkeen hallinto ja talous...5 10 Miten tästä eteenpäin? ja seminaarin lopetus...5 11 Ekskursio Paidessa...7 Liite 1. Seminaariohjelma...8 Liite 2. Osallistujalista...9 13.6.2007 Tiina Keinänen
1 Aloitusseminaarin tarkoitus Aloitusseminaarin tarkoituksena oli mm. Hankkeen tavoitteiden ja toimien asettaminen ja selkeyttäminen Seksuaaliterveys ja HIV/AIDS tietoisuuden lisääminen Paikallisten lähtökohtien kartoitus Tiedon ja ajatusten vaihto partnereiden kesken Aloitusseminaarissa keskusteltiin hankkeen tavoitteista, tarkoituksesta ja käytännön toimista hankkeen aikana. Lisäksi luentoteemoina oli seksuaaliterveyskasvatuksen osa-alueet sekä HIV/AIDS tilanne sekä Virossa että Suomessa. Hankkeen sisältöteemojen lisäksi aloitusseminaarissa käytiin läpi hanketalouteen ja raportointiin liittyviä asioita. Maanantai 28.5.2007 2 Seminaarin avaaminen Ohjausryhmän puheenjohtaja Heini Parkkunen avasi seminaarin toivottamalla seminaariin osallistujat tervetulleeksi seminaariin. Tämän lisäksi Paiden kaupungin johtaja Kerstin Sarapuu toivotti kaikki seminaariin osallistuja tervetulleeksi Paideen. Avajaispuheenvuorossaan Sarapuu korosti terveyden edistämisen merkitystä Paiden kaupungille. Tästä syystä kunta haluaa olla hankkeessa mukana MTÜ Süda-Eesti Sotsiaalkeskuksen kautta. 3 Hankkeen sisältö, tarkoitus ja tavoitteet Projektikoordinaattori Tiina Keinänen kertoi hankkeen sisällöstä, tarkoituksesta ja tavoitteista. Sisällöstä, tarkoituksesta ja tavoitteista keskusteltiin dialogissa partnereiden kanssa. Ennen kaikkea esityksen aikana keskusteltiin siitä mitä hankkeen aikana tehdään ja miten toimet tullaan toteuttamaan. Hankkeen keskeisistä toimista tuotiin esille seksuaaliterveyskasvatus materiaalin kokoaminen ja kehittäminen, paikalliset/ kansalliset (yhteistyö)seminaarit/kokoukset sekä kansainväliset seminaarit. Lisäksi korostettiin selkeän työsuunnitelman ja kokonaisuuden merkitystä hankkeen lyhyen keston vuoksi. Näiden asioiden lisäksi esityksen aikana tuotiin esille muutamia taustatekijöitä hankkeelle, kuten seksiä korostava populaarikulttuuri, lisääntynyt tiedon tarve nuorten keskuudessa omasta seksuaalisuudesta sekä sukupuoliteitse tarttuvien tautien lisääntyminen nuorten keskuudessa. Lopuksi esiteltiin hankkeen toimijat ja heidän tehtävät hankkeessa. 4 Terve Kaupunki on terveyden edistämistä Heini Parkkunen kertoi terveyden edistämisestä ja sen merkityksestä laajemmassa kontekstissa. Hän korosti sitä, että yksilön valinnat, mutta myös kunnan tuki terveyden edistämisessä ja yhteiskunnassa vallitsevat arvot vaikuttavat yksilöiden terveyteen ja heidän terveyskäyttäytymiseen. Kunnan tehtävänä on tukea päätöksillään asukkaiden omia valintoja. Tämän lisäksi Parkkunen toi esitelmässään esille terveyden edistämisen taloudellisuuden sekä poikkisektoraalisen yhteistyön merkityksen. 2
5 Nuorten seksuaalisuus ja seksuaalikasvatus Kätilö, seksuaalikasvattaja Katriina Bildjuschkin Turun ehkäisyneuvolasta puhui seminaarissa aiheesta nuorten seksuaalisuus ja seksuaalikasvatus. Hän korosti esitelmänsä aikana ennen kaikkea sitä, että seksuaalisuus on paljon muutakin kuin vain seksi ja sukupuolitaudit. Seksuaalisuus on meissä kaikissa jo syntymisestä lähtien. Bildjuschkin kertoi mm. siitä, mitä seksuaalisuus on nuorena, miksi nuoret harrastavat seksiä, miten aikuisten tulee kohdata nuorten seksuaalisuus, mitä nuorten on mietittävä omasta seksuaalisuudestaan, mitä nuorille on opetettava seksuaalisuudesta ja siitä mitä ovat seksuaalikasvatuksen eri tasot. 6 HIV/AIDS -tilanne Virossa ja Suomessa ja seksuaaliterveyden edistäminen Kristi Rüütel Viron Terveyden edistämisen keskuksesta (Tervise Arengu Instituut) ja Henrikki Brummer-Korvenkontio Suomen Kansanterveyslaitokselta kertoivat Viron ja Suomen HIV/AIDS - tilanteesta sekä seksuaaliterveydenedistämisestä. Kristi Rüütel kertoi aluksi historiaa HIV-tartunnoista Virossa. Nykyisin tartunnan kannalta riskiryhmiä ovat etenkin suonensisäisten huumeiden käyttäjät ja nuoret, jotka vaihtavat usein partneria. Yhä enemmän tartunnoista saadaan sukupuoliteitse. Rüütelin mukaan nuoret aloittavat seksielämän yhä nuorempana. Tutkimusten mukaan nuoret ovat yli 30-vuotiaita tietoisempia sukupuoliteitse tarttuvista taudeista. Tähän on vaikuttanut mm. koulujen ja järjestöjen työ kentällä. Kansallisella tasolla on monia terveyden edistämisen strategioita, jotka tukevat myös nuorten seksuaaliterveyden edistämistä. Omaa strategiaa tälle ei kuitenkaan ole. Virossa on käytetty paljon rahaa HIVtartuntojen vastaiseen työhön, missä riskiryhmät ovat olleet prioriteettina. Henrikki-Brummer Korvenkontio aloitti luentonsa kertomalla Suomen HIV-tartuntatilastoista ja tartuntojen historiasta. Aluksi tartunnat olivat pääasiassa ruiskuhuumeiden käyttäjien keskuudessa leviäviä, mutta nyt pääasiallisin tarttumismuoto on seksuaaliteitse. Ruiskuhuumeidenkäyttäjille suunnatut terveysneuvontapisteet ovat toimineet hyvin ja tartuntojen leviäminen on saatu hallintaan. Esitelmässään Brummer-Korvenkontio korosti uusien infektioiden ehkäisyn, toimivien terveyspalveluiden ja toimivan testauksen olevan keskiössä HIV/Aidsin vastaisessa työssä. Lisäksi Brummer-Korvenkontio esitteli joitakin testausmenetelmiä, joita on Suomessa käytössä sekä muutamia mainoskampanjoita HIV-tartuntojen ehkäisemiseksi. 7 Nuorten seksuaaliterveyden edistäminen Järvamaalla Erityisasiantuntija Kaie Altmets Järvanmaan Maakuntahallituksesta kertoi seksuaaliterveyden edistämisestä Järvemaalla. Almets kertoi että eri luokka-asteilla on ihmisenkehitysopetusta: - I kouluaste, 1.-3. lk. hygienia - II kouluaste, 4.-6. lk. terveyskasvatus, murrosikä ja sukupuoliteitse leviävät taudit - III kouluaste, 7.-9. lk. kasvaminen nuoreksi naiseksi ja mieheksi, seksuaalisuus, raskaudenehkäisy - lukio, 10.-12. lk. psykologia ja perhekasvatus Ongelmana on kuitenkin se, että opetuksen laatu ja määrä riippuu paljon opettajasta. Amoryhdistys on antanut seksuaaliterveyskasvatusta kouluissa. Nuorille on järjestetty erilaisia terveysfoorumeita, missä on levitetty informaatiota seksuaaliterveydestä. Myös mm. mediassa on ollut erilaisia tempauksia. 3
Almetsin mukaan suurimmat haasteet ja ongelmat seksuaaliterveyden edistämisessä Järvemaalla on - teeman käsitteleminen pinnallista - ei tiedosteta todellista uhkaa - nuorten keskuudessa alkoholin- ja huumausaineiden käyttö kasvava trendi - kondomit eivät ole riittävän hyvin saatavilla, eikä niitä kehdata ostaa Almetsin lisäksi Maie Angerjas sanoi muutaman sanan seksuaaliterveyskasvatuksesta. Hänen mukaansa virolaisista kouluista puuttuu kunnon seksuaalikasvatus kokonaan. Ensimmäiset seksuaalikasvatustunnit pidettiin vuonna 2001. Näihin tunteihin saatiin näkökulmaa ruotsalaisten koulujen seksuaalikasvatuksesta. Angerijasin mukaan kouluttajia seksuaalikasvatukseen on, mutta asia on laitettu syrjään, toiminta on koordinoimatonta ja hajanaista, sekä yhteistyö on vähäistä. 8 Partnereiden työpaja Partnereiden työpajassa keskusteltiin partnereiden suunnitelmista, mitä he aikovat toteuttaa hankkeen aikana. Lisäksi partnerit vertailivat paikallisia lähtökohtia ja tarpeita. Andrei Antonov Narvasta esitteli aluksi työtiimin, joka työskentelee hankkeen parissa Narvassa. Tämän lisäksi hän kertoi taustaksi koulujen ja niiden oppilaiden määriä sekä sen, että Narvassa on vain yksi vironkielinen koulu. Antonov toi esille, että HIV-tartunnat ja alkoholin sekä huumausaineiden käyttö nuorten keskuudessa on Narvassa ongelma. Narvassa on tehty kysely nuorille ja nuorten vanhemmille liittyen nuorten terveydentilaan, nuorten seksielämään ja nuorten tietoisuuteen sukupuolitaudeista. Nuoret arvioivat terveiden tilansa paremmaksi kuin vanhemmat, useammalla heistä oli seksikokemuksia kuin vanhemmat arvelivat ja pienempi määrä heistä käytti ehkäisyä kuin vanhemmat arvelivat. Lisäksi nuorten tietoisuus sukupuoliteitse tarttuvista taudeista oli vähäisempi kuin vanhemmat arvelivat. Nuoret tarvitsevatkin lisää tietoa seksistä ja seksuaaliterveydestä kouluissa ja vanhemmilta. Usein tieto saadaan kavereilta. Keskeisenä ongelmana on, että kohderyhmän odotuksia vastaavaa, venäjänkielistä seksuaaliterveysmateriaalia ei ole saatavilla. Vjatseslav Akimov MTÜ Allium/ Kohtla-Järve Madala Lävega keskuksesta esitteli Kohtla-Järven koulujen opinto-ohjelmaa tavoitteiden, tuntimäärän, kohderyhmän sekä esimerkkien kautta liittyen nuorten (seksuaali)terveyskasvatukseen. (Seksuaali)terveyskasvatuksen tavoitteena on mm. tarjota tietoa liittyen tupakoinnin, alkoholin ja huumausaineiden haittavaikutuksiin, sukupuoliteitse tarttuviin tauteihin ja niiden ehkäisyyn. Nuorille on tehty kysely seksuaaliterveyteen liittyen. Kyselyn avulla saatiin tietoa nuorten tietotasosta. Tämän avulla voidaan kehittää seksuaaliterveyteen liittyvää oppimateriaalia. Nuoret saavat tietoa seksuaaliterveydestä median (TV, lehdet jne.) kautta, koulussa, kavereilta, perheenjäseniltä ja infolehtisistä. Nuoret tarvitsevat tietoa etenkin siitä: - miten suojautua sukupuoliteitse tarttuvilta taudeilta, - miten mennä testiin, - miten tartunta saadaan, - onko kondomi aina luotettava, - kuinka puhua kumppanin kanssa kondomin käytöstä, ja - miten HIV/AIDS lääkitystä saadaan? Tavoitteena on, että nuoret tietäisivät miten suojautua, että he uskaltaisivat sanoa ei, tukea kestävän parisuhteen luomisen edellytyksiä ja parantaa nuorten suhtautumista HIV-positiivisiin. Tavoitteena on käyttää monimuotoisia opetusmenetelmiä. Kaire Võsujalg MTÜ Süda-Eesti Sotsiaalkeskuksesta kertoi seksuaaliterveyskasvatuksen sisällöstä Paidessa sekä materiaalista mitä nykyisin nuorille on. Hän kertoi myös seksuaaliterveyskasvatuksen ongelmista. Hän toi esille mm. tuntimäärän vähäisyyden, tunteista ja emotionaalisista asioista puhumisen vähyyden ja opetusmateriaalin puutteen. 4
Merike Enniko-Väljaost Rakveresta kertoi seksuaaliterveysopetuksesta Rakveressa ja kyselystä minkä he ovat tehneet sekä oppilaille että opettajille liittyen seksuaaliterveystietoon ja kasvatukseen. Oppilailta kysyttiin, mitä/ miten tietoa he ovat saaneet ja millaista tietoa he tarvitsisivat, opettajilta kysyttiin miten he haluaisivat opettaa seksuaaliterveyskasvatusta. Nuoret ovat saaneet tietoa kondomin käytöstä ja sukupuoliteitse tarttuvista taudeista, ja nämä ovat asiat mistä he haluisivat myös lisää tietoa. Tietoa on saatu pääaisassa mediasta ja koulusta. Opettajille seksuaaliterveyskasvatuksen antaminen on hiukan vaikeaa. Parhaiten aiheeseen suhtautuvat 33-55-vuotiaat opettajat. Aiheen hankaluudesta johtuen opettajat ovatkin sitä mieltä että esim. video tms. materiaali voisi olla tarpeen tukemaan seksuaaliterveyskasvatusta kouluissa. Leena Kurka Turusta kertoi Turun kouluista sekä kouluterveyskyselystä, missä kysytään muutamia kysymyksiä myös liittyen nuorten seksuaaliterveyteen. Lisäksi hän kertoi seksuaaliterveyskasvatuksesta ja sen toteutuksesta sekä suunnittelusta Turun kouluissa - seksuaalikasvatus on keskeinen ja tärkeä osa kouluterveydenhoitajan työtä - kouluterveydenhoitaja on koulunsa terveydenhoidon asiantuntija - terveydenhoitaja antaa henkilökohtaista seksuaalineuvontaa esim. terveystarkastuksen yhteydessä ja pitää aiheesta oppitunteja - oman opetusrungon suunnittelu käynnistyi 11/2001, mukana ehkäisyneuvola, ala- ja yläkoulujen terveydenhoitajat, opiskelijaterveydenhuolto sekä TYKS:in sukupuolitautien poliklinikan edustus - valmis materiaali kaikille ala- ja yläkouluille, sekä lukioille ja ammatillisiin oppilaitoksiin 4/ 2003, ensimmäinen päivitysmateriaali 4/2006 - kouluissa annetaan seksuaaliterveyteen liittyvää opetusta terveystiedon oppitunneilla Seksuaalikasvatus materiaalikansio tullaa esittelemään seuraavassa seminaarissa Turussa. Nyt ajatuksena on päivittää materiaalikansiota edelleen seurustelu- ja seksi/pornoopetuskokonaisuuksilla. Tiistai 29.5.2007 9 Hankkeen hallinto ja talous Tiina Keinänen ja Mari Siimar kertoivat hankkeen hallinto- ja talousasioista. Esitys sisälsi asioita liittyen rahoituspäätökseen, hankesopimukseen, maksatusmenettelyyn, talousseurannan järjestelyyn, tukikelpoisuuteen, ohjausryhmän tehtäviin, kilpailutukseen ja tiedottamiseen. Näiden lisäksi Kaidi-Ly Välb MTÜ Süda-Eesti Sotsiaalkeskuksesta kertoi virolaisten työsopimuksista liittyen tukikelpoisuusasioihin. Hankkeen koordinaattori lähettää maksatushakemuksia varten tarvittavat lomakkeet kaikille partnereille. Lisäksi luvattiin lähettää tiedottamiseen liittyvää informaatiota ja tarvittavat logot. 10 Miten tästä eteenpäin? ja seminaarin lopetus Toisena seminaaripäivänä keskusteltiin ensimmäisen päivän keskustelujen ja partneriesitysten pohjalta siitä, mitä ovat keskeiset tarpeet ja toiveet partnereiden keskuudessa seksuaaliterveyskasvatuksen ja -materiaalin osalta. Partnereilla on selkeitä tarpeita ja ideoita siitä, mitä he aikovat tehdä hankkeen aikana: Narva 5
venäjänkielinen materiaali riittämätön materiaalia, joka suunnattu koko väestölle, ei vain riskiryhmille materiaalin laatu ja sisältö ei vastaa nuorten odotuksia MTÜ Süda-Eesti Sotsiaalkeskus seksuaaliterveyden pohjan rakentaminen tärkeää tunne-elämän tietoisuus itsestä ja elämänkumppanista arvomaailma, tulevaisuuden parisuhteen ja seksuaaliterveyden ja -käyttäytymisen pohja kohderyhmä 12-14-vuotiaat Rakvere kaupungin organisaatiosta puuttuu terveydenedistämisen asiantuntija videomateriaali opetusmateriaalina MTÜ Allium/ Kohtla-Järve Madala Lävega keskus opetuksen pitkänteisyys ja järjestelmällisyys opetusta nuorten kokoontumispaikoissa; koulut, urheiluseurat, nuorisokeskukset, leirit opetus paikalliset lähtökohdat huomioiden interaktiivisuuden lisääminen opetuksessa; roolileikit, keskustelu jne. alan asiantuntijoiden määrän lisäys Turku Seksuaalikasvatus-kansion päivittäminen Seurustelu Porno/Seksi Uusi murrosikä-esite yläkoululle Seminaari syksyllä 2007 Seksuaalinen suuntautuminen Seksuaalikasvatus Tämän lisäksi keskusteltiin siitä, mitä ovat seuraavat askeleet hankkeessa ja mitä odotuksia partnereilla on seuraavan seminaarin osalta. Ennen Turussa pidettävää seminaaria partnerit tulevat laatimaan sisällysluettelon koskien opetusmateriaalia. Tämän lisäksi päätetään, mihin aihealueeseen materiaalipaketin kehittämisen suhteen keskitytään. Mahdollisuuksien mukaan myös sisältöä aloitetaan tuottamaan kehitettävään osioon. Lisäksi suunniteltiin järjestettävän suunnittelukokous virolaisten partnerien kesken, muutaman partnerin kesken tai partnerin oma suunnittelukokous, jonne kutsutaan mahdollisesti myös ns. ulkopuolisia asiantuntijoita. Virolaisten osalta käytiin keskustelua siitä, että päättäjätasoon tulisi vaikuttaa hankkeen aikana, sillä opintotuntien määrää tulisi lisätä kouluissa. Tähän asiaan voidaan vaikuttaa kuntatasolla tai valtiollisella tasolla. Mahdollisuutena on että jokainen partneri vaikuttaa päättäjätasoon itsenäisesti tai partnerit toimivat yhdessä. Myös yhteistyön tiivistämistä kunnan ja kolmannen sektorin välillä pidettiin tärkeänä. Seuraavan seminaarin sisältöehdotukset yms. olivat seuraavanlaisia: - interaktiivinen opetus (roolipelit, videot yms.) - terveystiedon opetus - Turun seksuaalikasvatuskansion esittely - Erityisryhmien (kehitysvammaiset, liikuntarajoitteiset) seksuaalisuus - Vierailukäynnit kohteissa (Leena Kurka suunnittelee vierailukohteita) Ennen lopetusta sovittiin hankkeen seuraavan seminaari ja lopetusseminaari päivät. Seuraava seminaari pidetään Turussa 21.-22.8. Lopetusseminaarin ajankohdaksi sovittiin 26.-27.11. MTÜ Allium/ Kohtla-Järven Madala Lävega keskuksen edustajat ehdottivat seminaarin pitopaikaksi Kohtla-Järvea. Osallistujat puolsivat ehdotusta. Koordinaattori lupasi selvittää voiko lopetusseminaarin siirtää pidettäväksi Kohtla-Järvelle Tallinnan sijaan. Hankkeen koordinaattori Tiina Keinänen päätti kokouksen ja kiitti kaikkia osallistujia aktiivisesta panoksesta ja toivotti kaikki tervetulleeksi Turkuun 21.-22. elokuuta hankkeen seminaariin. 6
11 Ekskursio Paidessa Seminaariin osallistujat tutustuivat yhden partneriorganisaation toimintaan Paidessa. Vierailu tehtiin MTÜ Süda-Eesti Sotsiaalkeskukseen. Keskuksessa kerrottiin sen toiminnasta ja osallistujat saivat mahdollisuuden kierrellä tutustumassa sen eri toimitiloihin. Keskuksen keskeisiin tehtäviin kuuluu sosiaalineuvonta, lääketieteellinen neuvonta, psykologinen neuvonta, sosiaalipalvelut esim. peseytymismahdollisuus, ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksien tarjoaminen. 7
Liite 1. Seminaariohjelma Seminaariohjelma Maanantai 28.5. 09:00 09:15 Seminaarin avaus Paiden kaupunginjohtaja Kersti Sarapuu 09:15 10:00 Hankkeen sisältö, tarkoitus, tavoitteet Tiina Keinänen, Itämeren alueen Terveet Kaupungit ry 10:00 10:45 Terve Kaupunki on terveyden edistämistä Heini Parkkunen, Turun kaupunki ja Itämeren alueen Terveet Kaupungit ry Kahvitauko 11:15 12:00 Nuoren seksuaalisuus ja Seksuaalikasvatus Katriina Bildjuschkin, Turun kaupunki Lounas 13:00 13:45 HIV- tartuntojen tilanne Virossa ja seksuaaliterveyden edistäminen Kristi Rüütel, Tervise Arengu Instituut 13:45 15:00 HIV/AIDS tilanne Suomessa ja seksuaaliterveyden edistämisen hyviä käytäntöjä Henrik Brummer-Korvenkontio, Kansanterveyslaitos 15:00 15:45 Nuorten seksuaaliterveyden edistäminen Paidessa Kaie Altmets, Järvan Maakuntahallitus Kahvitauko 16:15 18:00 Partnereiden työpaja 19:30 Illallinen, Paide Vallitorni Tiistai 29.5. 08:30 10:00 Hankkeen hallinto ja talous Mari Siimar ja Tiina Keinänen, Itämeren alueen Terveet Kaupungit ry 10:00 11:00 Miten tästä eteenpäin? Tiina Keinänen, Itämeren alueen Terveet Kaupungit ry Lounas 12:00 14:00 Excursio Paidessa 8
Liite 2. Osallistujalista Aloitusseminaari 28.-29.5.2007, Paide/ Seminar 28.-29.5.2007, Paide Osallistujat/ Osalejad Kohtla-Järve/ MTÜ Allium Madala Lävega keskus 1. Vjatšeslav Akimov 2. Vladimir Sarantsev 3. Jevgenija Dvornik Tervise Arengu Instituut, Tallinn 4. Reelika Viitamees 5. Kristi Rüütel Turku 6. Katriina Bildjuschkin 7. Leena Kurka Itämeren alueen Terveet Kaupungit ry/ Läämemere regioni Tervislike Linnade Esindus 8. Mari Siimar 9. Heini Parkkunen 10. Tiina Keinänen Kansanterveyslaitos, Helsinki 11. Henrikki Brummer-Korvenkontio Paide/ MTÜ Süda-Eesti Sotsiaalkeskus 12. Kaidi-Ly Välb 13. Kaire Võsujalg 14. Maie Angerjas 15. Galja Ulasevitš 16. Kaie Altmets Rakvere 17. Merike Enniko-Väljaots Narva 18. Andrei Antonov 9