GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M06/3312/2004/1/10 Pihtipudas Pirunkoukku 30.11.2004 Olavi Kontoniemi Juha Mursu TUTKIMUSTYÖSELOSTUS PIHTIPUTAAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KOUKKU 1, KAIV.REK.NRO 7064/1, TEHDYISTÄ KULTAMALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1998-2003
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä 30.11.2004 Tekijät Olavi Kontoniemi olavi.kontoniemi@gtk.fi Juha Mursu juha.mursu@gtk.fi Geologian tutkimuskeskus PL 1237 70211 KUOPIO Raportin nimi Raportin laji M06 Toimeksiantaja TUTKIMUSTYÖSELOSTUS PIHTIPUTAAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KOUKKU 1, KAIV.REK.NRO 7064/1, TEHDYISTÄ KULTAMALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1998-2003 Tiivistelmä Pirunkoukun tutkimusalue sijaitsee Kanalanmäen alueella n. 16 km itäkaakkoon Pihtiputaan kirkolta karttalehdellä 3312 08. Alueella tehtiin lohkare-etsintää, moreeninäytteenottoa, geologista kartoitusta, geofysikaalisia mittauksia sekä kairausta. Mineralisaation isäntäkivenä on hiertynyt ja muuttunut kvartsimaasälpäporfyyri, ja malmimineraaleina siinä on yleisimmin kuparikiisua ja arseenikiisua pirotteena tai stringereinä. Kultaa esiintyy sekä silikaatti- että sulfidifaasissa. Paras yksittäinen lävistys (5 m) sisälsi 1.4 g/t kultaa. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Pihtipudas, Pirunkoukku, kulta, kupari, kvartsimaasälpäporfyyri, geofysiikan mittaukset, kairaus Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Suomi, Länsi-Suomen lääni, Pihtiputaan kunta, Säkkärämäen kylä, Pirunkoukku Karttalehdet 3312 08 Muut tiedot Liiteraportti M19/3312/2004/1/10 Arkistosarjan nimi Arkistotunnus M M06/3312/2004/1/10 Kokonaissivumäärä Kieli Hinta Julkisuus 10 Suomi
GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND PAGE DOCUMENTATION Date 30.11.2004 Authors Olavi Kontoniemi olavi.kontoniemi@gtk.fi Juha Mursu juha.mursu@gtk.fi Geological Survey of Finland, P.O.Box 1237 70211 KUOPIO, Finland Title of report Type of report M06 Commissioned by TUTKIMUSTYÖSELOSTUS PIHTIPUTAAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KOUKKU 1, KAIV.REK.NRO 7064/1, TEHDYISTÄ KULTAMALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1998-2003 Abstract The exploration area of Pirunkoukku is located at Kanalanmäki area (map 3312 08) about 16 km SE of the center of Pihtipudas town. The exploration methods were bolder tracing, till sampling, geological mapping, geophysical measurements and diamond drilling. The host rock of a gold mineralization is sheared and altered felsic quartz feldspar porphyry. The main ore minerals are chalcopyrite and arsenopyrite which occur as disseminations and stringers. Gold occurs both within silicate and sulphide phases. The best intersection (5 m) contains 1.4 g/t gold. Keywords Pihtipudas, Pirunkoukku, gold, copper, quartz feldspar porphyry, geophysical measurements, diamond drilling Geographical area Finland, Western Finland province, Pihtipudas rural district, Säkkärämäki village, Pirunkoukku Map sheet 3312 08 Other information Report M19/3312/2004/1/10 Report serial Archive code M M06/3312/2004/1/10 Pages Language Price Confidentiality 10 Finnish
SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO...1 SUORITETUT TUTKIMUKSET...1 Lohkare-etsintä...1 Pintamoreeninäytteenotto...1 Geologinen kartoitus...3 Geofysikaaliset tutkimukset...3 Kairaus...3 Kemialliset analyysit...4 Mineralogiset tutkimukset...4 TUTKIMUSTULOKSET...5 Alueen geologiasta...5 Malmigeologiaa...6 TUTKIMUSAINEISTON TALLENTAMINEN...8 LÄHDELUETTELO...9 LIITELUETTELO...9 LIITTYY...9
1 JOHDANTO Pirunkoukun tutkimusalue sijaitsee Kanalanmäen alueella n. 16 km itäkaakkoon Pihtiputaan kirkolta karttalehdellä 3312 08 (kuva 1). Alueella on tehty aikaisemmin GTK:n toimesta kupari-kultatutkimuksia vuosina 1979-1982 (Nikander 1990). Tutkimuksissa löytyi Pirunkoukun alueelta lohkareikko, jossa korkeimmat kultapitoisuudet olivat kalimetasomaattisissa granodioriittisissa kivissä (max. 58 ppm). Tällöin ei kuitenkaan lohkareiden lähtöpaikkaa tavoitettu. Alueelle palattiin vuonna 1998 Raahe-Laatokka vyöhyke, nikkelin ja kullan etsintä hankkeen toimesta, kun kullanetsintätoimien alkuvaiheessa kerättiin viiteaineistoa tutkimusten pohjaksi. Alueelta löytyi arseenikiisulohkareiden lisäksi yksi hydrotermisesti muuttunut, hiertynyt porfyyrilohkare (KAS-98-L11), jossa oli kultaa 6.7 ppm ja kuparia 0.4 %. Tämä mielenkiintoinen löydös käynnisti tutkimukset uudelleen Pirunkoukun ympäristössä. Tutkimusten suorittamiseksi alueelle tehtiin syyskuussa 1999 Pirunkoukku niminen valtausvaraus ja seuraavan vuoden syyskuussa Koukku 1 niminen valtaus, josta luovuttiin vuoden 2003 lopussa. Pirunkoukun tutkimusten yleisjohdosta on vastannut FT Erkki Luukkonen ja käytännön tutkimuksista FT Hannu Makkonen ja allekirjoittaneet. SUORITETUT TUTKIMUKSET Pirunkoukun ympäristössä tehtiin lohkare-etsintää, pintamoreeninäytteenottoa, geologista kartoitusta, geofysikaalisia mittauksia sekä kevyttä kairausta ja syväkairausta. Lohkare-etsintä Lohkare-etsintää ja esikartoitusta tehtiin Pihtiputaan alueella pääasiassa kahdella alueella, Tahkoniemessä lähellä kirkonkylää ja Kanalanmäki-Pirunkoukku alueella. Havaintoja tehtiin kaikkiaan 48 kpl ja työn suorittivat pääasiassa Reino Toivonen (RT) ja Kari Savolainen (KAS) kesien 1998 ja 99 aikana. Pintamoreeninäytteenotto Vaikean, runsaskivisen moreenin takia Pirunkoukun alueella tehtiin ns. pintamoreeninäytteenotto kesällä 1999 lapiokalustolla tavallisen iskuporanäytteenoton tilalla. Näytteet otettiin 32 pisteestä A-, B- ja C-horisonteista erikseen. Tutkimuksen suoritti FT Jari Mäkinen ja tulokset on kerrottu liiteraportissa M19/3312/2004/1/10.
Kuva 1. Pihtiputaan Pirunkoukun tutkimusalueen sijainti. Figure 1. Location of the exploration area at Pirunkoukku, Pihtipudas. 2
3 Geologinen kartoitus Geologista kartoitusta tehtiin Pirunkoukun ympäristössä kesällä ja syksyllä 1999 n. 50 km 2 :n alueella. Kartoituksen suoritti Jari Mäkinen (JEM) ja havaintoja tehtiin kaikkiaan 129 pisteestä. Geofysikaaliset tutkimukset Linjoitus Geofysikaalisia mittauksia varten tehty linjoitus on sidottu valtakunnan koordinaatistoon Digitan Fokus-palveluun pohjautuvalla DGPS-paikannuksella, jolla saavutetaan 2 metrin paikannustarkkuus vaakakoordinaateissa. Magneettiset mittaukset GTK teki systemaattisia magneettisia mittauksia Pirunkoukun alueella syyskuun 1999 ja syyskuun 2000 välisenä aikana. Mittaukset tehtiin Scintrex EnviMag protonimagnetometrillä 10 metrin pistevälillä ja 50 metrin linjavälillä. Mitattavina suureina olivat sekä totaalikenttä että vertikaaligradientti. Mittauslinjojen suunta oli suurimmassa osassa aluetta N-S, läntisin osa alueesta mitattiin E-W-suuntaisin linjoin. Mittausalueen laajuus oli 10 km 2, kaikkiaan mitattiin noin 21250 pistettä. Maan magneettikentän ajallinen vaihtelu korjattiin maa-asemarekisteröinnin avulla. Mittausaineistosta piirretty magneettinen totaali-intensiteettikartta on liitteessä 2. IP-mittaukset GTK teki systemaattisia IP-mittauksia Pirunkoukun alueella syyskuun 1999 ja elokuun 2000 välisenä aikana. Mittaukset tehtiin Scintrex IPR-10 laitteistolla 100 metrin linjavälillä ja 20 metrin pistevälillä dipoli-dipoli-järjestelmällä (a = 20 m, n = 3). Mittauslinjojen suunta oli suurimmassa osaa aluetta N-S, läntisin osa alueesta mitattiin E-W-suuntaisin linjoin. Mittausalueen laajuus oli 9.83 km 2 käsittäen kaikkiaan noin 5460 mittauspistettä. Mitattu näennäinen varautuvuus on esitetty karttana liitteessä 3. Petrofysikaaliset mittaukset Petrofysikaalisia ominaisuuksia mitattiin laboratoriossa (GTK, Kuopio) kaikkiaan 16 kairansydännäytteestä, jotka oli valittu neljästä eri reiästä. Näytteistä määritettiin tiheys, magneettinen suskeptibiliteetti, remanenssi, Q-arvo ja ominaisvastukset kolmella eri taajuudella (0.1 Hz, 10 Hz ja 500 Hz) MAFRIPO-märkämittauksella. Ominaisvastuksien taajuusriippuvuuden avulla määritettiin näytteiden varautuvuudet. Petrofysikaalisten mittausten tulokset ovat liitteessä 5. Kairaus Kevyttä kairausta tehtiin GTK:n POKA:lla kahdessa vaiheessa vuosina 2000 ja 2001 yhteensä 26 reikää (1736.50 m) T-56 kalustolla (Taulukko 1 ja Liite 6). Syväkairausta tehtiin myös kahdessa vaiheessa vuosina 2001 ja 2003 ulkopuolisen urakoitsijan toimesta. Reikiä tehtiin yhteensä 14 kpl (2040.05 m) T-56 kalustolla.
4 Taulukko 1. Pirunkoukun työmaan kairaukset. Table 1. Diamond rilling in Pirunkoukku. Aika Kairaaja Reikiä (kpl) Reikänumerot Yhteispituus (m) Period Driller Holes ID-number Total (m) 07.08. 21.09.2000 29.05. 08.07.2001 22.10. 22.11.2001 04.08. 27.08.2003 GTK Geotek Oy GTK Oy Kati Ab 17 4 9 10 329, 333 348 361 364 365 373 378 387 1127.10 1024.95 609.40 1015.10 Yhteensä (Summary) 40 3776.55 Kemialliset analyysit Pirunkoukun ympäristöstä kerätyistä lohkare- ja kairanäytteistä on tehty kaikkiaan 1527 kemiallista analyysiä. Näytteistä 46 oli lohkarenäytteitä ja loput 1481 kpl kairansydännäytteitä. Pintamoreeninäytteiden (135) esikäsittelystä ja analysoinnista kerrotaan raportissa M19/3312/2004/1/10. Kairansydännäytteet on ositettu kivilajirajat huomioon ottaen yleensä n. 1 m:n pätkiksi. Analyysipätkät on puolitettu timanttisahalla ja puolikkaat on murskattu, jaettu ja jauhettu automaattisella käsittelylinjalla mangaaniteräsvälineillä (menetelmä 33) GTK:n Kuopion laboratoriossa. Kaikista näytteistä on analysoitu ns. ICP-pakettiin kuuluvat komponentit ja jalometallit (Au, Bi, Sb, Se, Te). Liuotus on tehty kuningasvedellä 90 o C:ssa ja analysointi ICP-tekniikalla (GTK-koodi 511P). Jalometallit on määritetty menetelmällä 521U, 522U tai 523U. Menetelmässä 5 g:n (20 g 522U:ssa ja 523U:ssa) näyte uutetaan kuningasvedellä huoneenlämmössä, jonka jälkeen jalometallit kerasaostetaan elohopealla. Jalometallien määritys tehdään sitten GAAS-tekniikalla. Osasta kairansydännäytteitä (129 kpl) tehtiin vertailumielessä Aumääritys myös menetelmällä 704P (näytemäärä 25 g) tai 705P (50 g) GTK:n Espoon laboratoriossa. Menetelmässä määritetään totaali-au dokimastisesti (fire assay) ja analysointi suoritetaan ICP-AES tekniikalla. Lohkarenäytteiden analysointi tehtiin muuten samoin, mutta esikäsittely tehtiin mangaaniteräs- (murskaus) ja hiiliteräsvälineillä (jauhatus). Mineralogiset tutkimukset Mikroskooppitutkimuksia varten tehtiin kiillotettuja ohuthieitä (KOH) 33 kpl GTK:n Kuopion laboratoriossa. Hieistä määritettiin mikroskooppisesti silikaatti- ja malmimineraalit sekä näytteen kivilaji.
5 TUTKIMUSTULOKSET Alueen geologiasta Pihtiputaan Pirunkoukun alue sijaitsee kohdassa, missä Raahe-Laatokka vyöhykkeen suuntainen päähiertovyöhyke haarautuu toisaalta pohjoiseen jatkuvaan hiertoon ja toisaalta luoteeseen Reisjärven suuntaan jatkuvaan hiertoon (ks. kuva 2). Kuva 2. Pirunkoukun työmaan sijainti magneettisella matalalentokartalla (vaalea = maksimi). Päähiertovyöhykkeet on esitetty valkoisilla viivoilla. Fig. 2. Location of the Pirunkoukku area on the low altitude magnetic (light = positive anomaly) map. Major shear zones are presented with white lines. Hiertovyöhykkeen itäpuoli koostuu pääasiassa korkean asteen gneisseistä ja Pirunkoukun hierron N-puolinen alue keskiasteen metasedimenteistä ja metavulkaniiteista. Pirunkoukun ympäristössä on pääasiassa happamia porfyyrejä (kvartsimaasälpäporfyyri) ja intermediäärisiä juonikiviä ja vulkaniitteja. Alueen eteläpuolella on intrusiivikiviä (gabro granodioriitti) ja länsipuolella grauvakkatyypin sedimenttejä sekä leikkaava porfyyrinen graniitti. Alueen kivilajikartta on liittyy-aineistona myös mukana olevalla CD-levykkeellä. Vaikuttaa siltä, että Pirunkoukun alueen kivet olisivat työntyneet hierrossa pohjoiseen, jolloin rakenteet ovat venyneet ja on syntynyt ylityöntösiirroksia varsinkin intermediäärisen vulkaniitin ja happaman porfyyrin kontaktiin. Kivilajiyksiköiden kaateet ovat kairatulla alueella (ks. liite 4) koko ajan n. 45 0 etelään.
6 Malmigeologiaa Liitteen 2 magneettisella kartalla intermediääriset vulkaniitit erottuvat positiivisina anomalioina ja IP-kartan (liite 3) maksimialueet kuvastavat hiertovyöhykkeitä ja kiisupirotteita happamassa porfyyrissä. Kertunpuron S-puolinen laaja IP-anomalia (ks. liite 4) on kokonaan vaihtelevasti kiisuuntunut, mutta korkeimmat kultapitoisuudet liittyvät karttaan merkityn rakenteen kohdalle. Kvartsimaasälpäporfyyri on mineralisoituneissa kohdissa voimakkaasti hiertynyttä ja muuttunutta. Muuttumista on periaatteessa kahdenlaista, läpikotaista ja kapeisiin hiertosaumoihin liittyvää. Läpikotainen muuttuminen on vanhempaa ja se käsittää pääasiassa eriasteista plagioklaasin hajoamista, serisiittiytymistä, kalimuuttumista, karbonaattiutumista, saussuriittiutumista ja kvartsiutumista. Paikoin on myös punaruskeaa granaattia ja malmimineraaleja. Nuorempi propyliittinen muuttuminen keskittyy kapeisiin saumoihin, joissa kvartsin lisäksi on tyypillisesti granaattia, punaista kalimaasälpää, sinivihreää amfibolia, kloriittia, epidoottia, malmimineraaleja ja satunnaisesti myös fluoriittia. Yleisimmät malmimineraalit ovat kuparikiisu, arseenikiisu ja magneettikiisu, jotka esiintyvät raitaisina pirotteina sekä stringereinä. Satunnaisesti esiintyy myös kuparihohdetta, sinkkivälkettä, markasiittia, ilmeniittiä, molybdeenihohdetta ja metallista kuparia. Kulta ja sen seuralaismineraalit (Bi-Sb-Te mineraalit) ovat sulkeumina sekä silikaatti- että sulfidiosassa. Sulfidinen kulta on sekä sulkeumina että raepinnoilla useimmiten arseenikiisun tai kuparikiisun yhteydessä. Kairausaineiston korkein kultapitoisuus (1 m) on 3.3 ppm ja korkein kuparipitoisuus 3.91 %. Taulukossa 2 on lueteltu parhaita lävistyksiä Pirunkoukussa. Taulukko 2. Pirunkoukun parhaat lävistykset. Table 2. The best drill hole intersections of Pirunkoukku. Lävistys Pituus (m) Au (ppb) Cu (ppm) As (ppm) Intersection R368/ 48.50-53.50 R364/ 131.00-132.00 R378/ 96.50-100.00 Length (m) 5.0 1.0 3.5 1400 2230 86 1007 195 8152 Kuten taulukosta 2 jo voi arvella, mitään korrelaatiota kullan ja muiden metallien välillä ei ole. Vain puolimetalleilla on heikko positiivinen korrelaatio kullan kanssa (ks. kuva 3). Mineralogian perusteella voi päätellä, että useimmiten sellaisilla paikoilla, missä esiintyy kohonneita kultapitoisuuksia, on seuraavia tekijöitä esillä: o hiertyminen + kvartsijuonia o propyliittinen muuttuminen o arseenikiisu ja/tai kuparikiisu o molybdeenihohdetta lähellä o Bi-Sb-Te mineraaleja. Vertailun vuoksi tehtiin 133 kairansydännäytteestä sekä GAAS (522U)- että fire assay (704P)-analyysit (ks. kuva 4). Yleisesti ottaen osa kullasta jää liukenematta kuningasveteen, koskapa fire assay tulokset ovat hieman korkeampia. 602 442 678
7 Au_As As (ppm) 60000 50000 40000 30000 20000 10000 0 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 Au (ppb) Au_Cu 50000.0 40000.0 Cu (ppm) 30000.0 20000.0 10000.0 0.0 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 Au (ppb) Au_Te Te (ppb) 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 Au (ppb) Kuva 3. Kullan korrelaatio As:n, Cu:n ja Te:n kanssa. Fig. 3. Correlation of Au with As, Cu and Te.
8 Au (ppb, GAAS) 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 Au (ppb, fire assay) Kuva 4. Kulta-analyysimenetelmien vertailu. Fig. 4. Comparison of different gold assay methods. Koska tehdyillä tutkimuksilla ei löydetty malmiluokan esiintymää, tehdystä valtauksesta luovuttiin vuoden 2003 lopussa. Liitteeseen 4 piirretyn kultarakenteen alueelta saattaisi löytyä aihelohkareen tasoista kultapitoisuutta, mutta tuskin sen parempaa. Em. rakenteen itäpää jäi kohtalaisen vähälle kairaukselle. TUTKIMUSAINEISTON TALLENTAMINEN Kairansydämet raportteineen on varastoitu GTK:n Lopen arkistoon ja raportit sekä Liittyy -aineiston kartat, kairausprofiilikuvat ja kairausraportit päätearkistoon. Liittyy-aineistoa on myös Kuopiossa (mm. hieet ja havaintolomakkeet). Kallioperähavainnot ja kairaushavainnot sekä analyysidata on talletettu Oracletietokantaan. Aineistoa voidaan muokata käyttäjän tarvitsemaan muotoon. Raportin Liittyy-aineisto on myös mukana olevassa CD-tallenteessa. Olavi Kontoniemi geologi Juha Mursu geofyysikko
9 LÄHDELUETTELO REFERENCES Nikander, J. 1990. Kupari-kultamalmitutkimukset Pihtiputaan Kolkussa, karttalehdellä 3312 08 ja 11 vuosina 1979-1982. Julkaisematon raportti. Geologian tutkimuskeskus. M19/3312/-90/1/10. LIITELUETTELO APPENDICES 1. Valtausalueen sijaintikartta. 1. Location of the claims. 2. Pirunkoukun magneettinen kartta. 2. Magnetic map of the Pirunkoukku area. 3. Pirunkoukun IP-kartta. 3. IP-map of the Pirunkoukku area. 4. Pirunkoukun kairanreikien ja kultarakenteen sijainti IP-kartalla. 4. Location of drill holes and gold structure on the IP-map. 5. Kairausnäytteiden petrofysikaaliset mittaukset. 5. Petrophysical measurements of some drill core samples. 6. Kairanreikäluettelo. 6. List of drill holes. LIITTYY LIST OF RELATED MATERIAL Alla lueteltu Liittyy -aineisto on soveltuvin osin myös liitteenä olevassa CD:ssä. 1. Geofysikaaliset kartat Magneettiset mittaukset: Q22.21/3312 08/2000/1 1:10000 Q22.22/3312 08/2000/1 1:10000 IP-mittaukset: Q28.41/3312 08/2000/1 1:10000 Q28.42/3312 08/2000/1 1:10000 2. Geologiset kartat M11.7/3312/04, Kivilajikartta 1:20000 3. Syväkairausraportit: - M52.5/3312/2000/R329, R333 R348 - M52.5/3312/2001/R361 R373 - M52.5/3312/2003/R378 R387 4. Kemialliset analyysit: - lohkareet, tilaus 52990 (N98313830..846), tilaus 52991 (N98314554..578), tilaus 62002 (L99328248.250), tilaus 77322 (L01004886)
10 - kairansydämet, tilaukset 62011.62016, tilaus 77322, tilaus 77324, tilaus 77327, tilaukset 77330.77332, tilaus 77334, tilaus 77336, tilaukset 77346 ja 77347, tilaukset 77535 ja 77536, tilaus 77537 (L04042603 685) 5. Havaintolomakkeet: - lohkareet, RT-98-22..49, KAS-98-9 21, RT-99-2.4, RT-99-9, OMK-99-45, JKL-99-1 - paljastumat, RT-98-21, JEM-99-1.96, 318.349 6. Hiekortit: - Ku 27531, Ku 29629, Ku 29693, Ku 29780 795, Ku 30764, Ku 30765, Ku 30899 901, Ku 32200.205, Ku 32465..467 7. Syväkairausprofiilit: - M52.7/3312/00/R329, 333 338; 01/R361; 03/R381 - M52.7/3312/01/R363, 364, 370, 371; 03/R384, 385 - M52.7/3312/01/R365...369; R378, 379 8. Liiteraportit: - M19/3312/2004/1/10
Liite 1. Valtauksen Koukku 1 sijainti. App. 1. Location of the claim Koukku 1.
Pihtipudas, Pirunkoukku Kairausnäytteiden petrofysikaaliset mittaukset (Petrophysical measurements of some drill core samples) Mittausaika: 27.-30.10.2002 NÄYTE Sample ID Koordinaatit D k J Q Ominaisvastus [ohm-m] Varautuvuus [%] X Y [kg/m3] [*10E-6 SI] [ma/m] [ - ] R(0.1Hz) R(10Hz) R(500Hz) PL PT Kivilaji Rock type Kiisut Sulphides Huom R329-26.10 7024740 3443600 2645 90 20 4.69 3160 2980 2880 5.7 8.9 KVARSERIL HRT R329-31.70 7024740 3443600 2778 340 10 1.03 5780 5580 5480 3.5 5.2 KVARMAASPF JUONI R329-41.20 7024740 3443600 2766 220 10 1.35 7960 7690 7500 3.4 5.8 KA R329-43.50 7024740 3443600 2888 610 20 0.74 16100 15100 14400 6.2 10.6 IVULK SAUMOJA R329-58.40 7024740 3443600 2798 430 30 1.74 6950 6700 6450 3.6 7.2 KA-AFB R329-61.10 7024740 3443600 2773 410 0 0.26 13300 12700 12000 4.5 9.8 IAGL R329-68.30 7024740 3443600 2696 810 30 1.02 9560 9280 9000 2.9 5.9 KVARMAASPF HRT R335-68.30 7024540 3443600 2710 1450 2300 38.84 14000 12600 11600 10.0 17.1 KVARMAASPF STRINGER HRT R336-9.50 7024540 3443600 2784 460 20 0.99 169501 169501 169501 IJ R336-13.40 7024540 3443600 2677 120 20 5.01 157259 157259 157259 KVARMAASPF R336-36.20 7024540 3443600 2673 120 30 5.75 20900 20200 19600 3.3 6.2 KVARMAASPF R336-43.50 7024540 3443600 2662 60 10 5.63 6810 6590 6420 3.2 5.7 KVARMAASPF SAUMOJA HRT R336-50.00 7024540 3443600 2952 150 20 3.60 2570 2100 1830 18.3 28.8 KVARMAASPF STRINGER HRT R336-64.80 7024540 3443600 2727 620 420 16.35 19800 18300 16800 7.6 15.2 KVARMAASPF SAUMOJA HRT R337-39.80 7024565 3443600 2689 80 10 1.68 3960 3650 3460 7.8 12.6 KVARMAASPF PIROTE HRT, SERI R337-44.00 7024565 3443600 2714 200 20 2.82 7840 7360 7060 6.1 9.9 KVARMAASPF SAUMOJA HRT MAFRIPO-märkämittaus PL=100*[R(0.1Hz)-R(10Hz)] / R(0.1Hz), PT=100*[R(0.1Hz)-R(500Hz)] / R(0.1Hz) KVARSERIL = kvartsiserisiittiliuske (quartz sericite schist), KVARMAASPF = kvartsimaasälpäporfyyri (quartz feldspar porphyre), KA = karsi (skarn), IVULK = intermediäärinen vulkaniitti (intermediate vulkanite), AFB = amfiboliitti (amphibolite), IAGL = interm. agglomeraatti (intermediate agglomerate), IJ = interm. juoni (intermediate vein), HRT = hiertynyt (sheared) Liite 5, App. 5
Liite 6 (App. 6) REIKÄTUNNUS X-KOORD Y-KOORD SUUNTA KULMA PITUUS (M) 329 7024740 3443600 360 45 69.10 333 7024690 3443600 360 45 73.30 334 7024640 3443600 360 45 72.10 335 7024590 3443600 360 45 74.00 336 7024540 3443600 360 45 71.70 337 7024565 3443600 360 45 80.30 338 7024790 3443600 360 45 71.70 339 7025300 3443701 360 45 71.20 340 7025249 3443704 360 45 36.40 341 7025200 3443700 360 45 82.50 342 7025150 3443700 360 45 68.90 343 7025020 3443300 360 45 52.40 344 7024970 3443300 360 45 63.30 345 7024920 3443300 360 45 68.30 346 7024900 3444100 360 45 55.70 347 7024850 3444099 360 45 49.40 348 7024798 3444102 360 45 66.80 361 7024450 3443600 360 45 254.20 362 7024350 3443700 360 45 305.70 363 7024550 3443799 360 45 205.60 364 7024470 3443800 360 60 259.45 365 7024704 3443500 360 45 85.50 366 7024650 3443500 360 45 60.10 367 7024600 3443500 360 45 60.80 368 7024550 3443500 360 45 66.00 369 7024500 3443500 360 45 83.90 370 7024750 3443800 360 45 74.90 371 7024699 3443800 360 45 60.80 372 7025150 3443098 360 45 67.40 373 7025100 3443104 360 45 50.00 378 7024575 3443500 360 44.4 100.60 379 7024525 3443500 360 45.1 60.20 380 7024525 3443550 360 45.4 104.70 381 7024500 3443600 360 45.1 109.90 382 7024525 3443650 360 45.5 95.30 383 7024600 3443700 360 44.4 148.50 384 7024600 3443800 360 46.1 83.40 385 7024550 3443800 360 69.9 120.50 386 7024545 3444000 360 45.6 98.30 387 7024545 3444000 360 70.1 93.70 Yhteensä (m) 3776.55