1 (85223$13$5/$0(177, $/8(32/,7,,.$67$9$67$$9$1.20,66,21-b6(1(+'2..$$1 0,&+(/%$51,(5,19$67$8.6(7 (85223$13$5/$0(17,1 $/8(32/,7,,..$/,,.(11(-$0$7.$,/89$/,2.811$1 6(.b 3(586623,0867<g-b5-(67<6-$72,0,(/,1$6,2,'(1 9$/,2.811$1 (6,77b0,,1.<6<0<.6,,1 9DVWXXYDOLRNXQWD3HUXVVRSLPXVW\ MlUMHVW\VMDWRLPLHOLQDVLRLGHQYDOLRNXQWD DOC_FI\CM\380\380795FI.doc - 1 -
2 SISÄLTÖ 9$67$8.6(7 $/8(32/,7,,..$ /,,.(11( -$ 0$7.$,/89$/,2.811$1 (6,77b0,,1.<6<0<.6,,1 I. Henkilökohtaiset ja työkokemukseen liittyvät asiat...... 4 Kysymys 1...... 4 Kysymys 2...... 4 Kysymys 3...... 5 II. Riippumattomuus...... 5 Kysymys 4...... 5 Kysymys 5...... 5 Kysymys 6...... 6 III. Euroopan unionin tulevaisuus... 6 Kysymys 7...... 6 Kysymys 8...... 6 Kysymys 9...... 7 Kysymys 10.......8 Kysymys 11...... 9 IV. Demokraattinen vastuu Euroopan parlamentille... 9 Kysymys 12...... 9 Kysymys 13...... 10 Kysymys 14...... 10 V. Aluepolitiikkaa koskevat erityiskysymykset... 11 ETUSIJALLE ASETETTAVAT KYSYMYKSET Kysymykset 15 ja 16........ 11 SUUNNITTELU Kysymykset 17 ja 18... 16 KUMPPANUUS JA TASA-ARVO Kysymykset 19 ja 20... 18 RAHOITUKSEN TÄYDENTÄMINEN Kysymys 21... 21 DOC_FI\CM\380\380795FI.doc - 2 -
3 TÄYTÄNTÖÖNPANO JA VARAINHOIDON VALVONTA Kysymykset 22, 23 ja 24... 23 ARVIOINTI Kysymys 25... 27 KOHEESIORAHASTO Kysymys 26... 28 YHTEISÖALOITTEET (INTERREG/LEADER/URBAN) Kysymykset 27, 28, 29 ja 30... 30 KAUPUNKI- JA MAASEUTUALUEIDEN VÄLINEN TASAPAINO Kysymys 31... 35 SYRJÄISET ALUEET, SAARET JA SYRJÄISIMMÄT ALUEET Kysymys 32... 36 KOHEESIO JA TYÖLLISYYS Kysymys 33... 37 KOHEESIO JA YMPÄRISTÖ Kysymys 34... 39 ALUESUUNNITTELU Kysymys 35... 41 TOISSIJAISUUSPERIAATE Kysymys 36... 43 LAAJENTUMINEN Kysymykset 37 ja 38... 45 MENETTELYSÄÄNTÖJEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Kysymykset 39 ja 40... 48 PÄÄOSASTO XVI Kysymys 41... 50 9$67$8.6(7 3(586623,086 7<g-b5-(67<6 -$ 72,0,(/,1$6,2,'(1 9$/,2.811$1(6,77b0,,1.<6<0<.6,,1... 51 DOC_FI\CM\380\380795FI.doc - 3 -
4, +HQNLO NRKWDLVHWMDW\ NRNHPXNVHHQOLLWW\YlWDVLDW Mitä työkokemuksenne osa-alueita pidätte erityisen merkittävinä tulevaa komission jäsenen roolia ajatellen? Julkisessa elämässäni on kolme erityisen merkittävää vaihetta, ja uskon, että niistä on minulle hyötyä tulevassa tehtävässäni komission jäsenenä. Viimeisten 17 vuoden ajan olen johtanut Ranskassa paikallishallinnollista aluetta, Savoien departementtia Alpeilla Valle d'aostan ja Piemonten rajalla. Hallinnon hajauttamisesta vuonna 1982 annetun lain puitteissa minulla on siis ollut tilaisuus käynnistää ja johtaa useita hankkeita, jotka ovat lähellä kansalaisia. Kaksi vuotta olen toiminut maani ympäristöministerinä. Tässä tehtävässä olen onnistunut sisällyttämään useita politiikkoja ja lukuisia suuria hankkeita, esimerkiksi suunnitelman "Loire grandeur nature", yhteisön toimintalinjoihin rakennerahastojen tuella. Tämä toiminta ja ne lukuisat teokset, jotka olen julkaissut aikaisemmin, ovat todisteena toiminnastani kestävän ja luonnon sekä luonnonvarat huomioon ottavan kehityksen hyväksi. Vuosina 1995-1997 toimin Ranskan Eurooppa-ministerinä. Tuolloin keskityin kolmeen painopistealueeseen, jotka olivat vuoropuhelu hakijamaiden kanssa ja niille annettava apu, Euroopan haasteiden selittäminen oman maani kansalaisille ja "kansallinen vuoropuhelu Euroopan puolesta". Osallistuin lisäksi näiden kahden vuoden ajan Carlos Westerdorpin johtamaan työryhmään, jossa valmisteltiin hallitusten välistä konferenssia. Osallistuin myös neuvottelijana hallitusten välisen konferenssiin, joka saatettiin päätökseen Amsterdamissa. Onko Teillä tai lähiomaisillanne liiketoimintaan liittyviä tai taloudellisia kytköksiä tai muita sitoumuksia, jotka voivat olla ristiriidassa tulevien tehtävienne kanssa? Ei. Objektiivisesti voin sanoa, etten näe lähiomaisteni ammatillisessa toiminnassa mitään sellaista, joka voisi olla ristiriidassa tulevien tehtävieni kanssa. Itse en ole koskaan harjoittanut minkäänlaista kauppaan tai rahoitukseen liittyvää toimintaa. Tehtäväni ovat aina olleet luonteeltaan poliittisia niin Ranskan kansalliskokouksessa, hallituksessa kuin myös paikallishallinnollisen alueen johtajana. DOC_FI\CM\380\380795FI.doc - 4 -
Voitteko kuvata suhtautumistanne julkisen rahoituksen hallintaan, vastuullisuuteen ja vastuuseen; esimerkiksi kertomalle esimerkkejä omasta kokemustanne? Vastuullisuus on olennaisen tärkeä asia koko institutionaalisen järjestelmän demokraattisen toiminnan kannalta. Kyseessä on poliittinen vastuu, jonka olen täysin valmis kantamaan. Julkista rahoitusta on hoidettava erittäin tinkimättömästi ja hyvän varainhoidon periaatteiden mukaisesti. Kollegiaalisia tehtäviä hoitaessani tulen huolehtimaan siitä, että näitä periaatteita noudatetaan. Komission puheenjohtajaehdokkaan minulle uskomien erityistehtävien hoidossa sitoudun vahvistamaan tarvittaessa hallintorakenteita ja suojelemaan yhteisön taloudellisia etuja. Tulen antamaan vastuulleni tuleville yksiköille tämän mukaiset ohjeet.,, 5LLSSXPDWWRPXXV 5 Miten laajaksi määrittelette velvollisuutenne hoitaa tehtäviänne täysin riippumattomasti? Miten määrittelette täydelliseen riippumattomuuteen sitoutumisenne asiasisällön hoitaessanne tehtäviänne henkilökohtaisia sitoumuksista ja esteistä riippumatta? Perustamissopimuksessa säädetty velvollisuus riippumattomuuteen koskee sekä kollegiaalisia vastuitani että minulle uskottuja erityistehtäviä, ja tulen täyttämään tämän velvollisuuden yhteisön yleisen edun nimissä. En aio pyytää enkä hyväksyä ohjeita miltään hallitukselta tai elimeltä. Niitä uusia menettelysääntöjä noudattaen, jotka komission puheenjohtajaehdokas ja jäsenehdokkaat hyväksyivät heinäkuussa pitämässään epävirallisessa kokouksessa, tulen eliminoimaan huolellisesti kaikki eturistiriitojen riskit ja annan tarvittavat selvitykset virkaan astuessani. Hyväksyn täysin menettelysääntöjen määräykset, jotka koskevat ammatillisen toiminnan harjoittamista tehtävieni päättymistä seuraavana vuonna. Uusien menettelysääntöjen mukaan velvollisuus riippumattomuuteen ei ole yhteensopiva julkisten tehtävien hoitamisen kanssa. Sen vuoksi aion luopua kaikista nyt hoitamistani julkisista tehtävistä heti virkaanastumiseni jälkeen eli joka tapauksessa ennen 30. syyskuuta 1999. Millainen kabinettinne kokoonpano tulee olemaan kansallisuuksien osalta? Tässä vaiheessa en pysty täsmentämään asiaa sen enempää, mutta vahvistan noudattavani niitä uusia menettelysääntöjä, jotka komission puheenjohtajaehdokas ja jäsenehdokkaat hyväksyivät heinäkuussa pitämässään epävirallisessa kokouksessa. Kabinetissani tulee olemaan vähintään kolmen eri kansallisuuden edustajia. DOC_FI\CM\380\380795FI.doc - 5 -
6 Suostutteko jättämään eronpyyntönne, jos komission puheenjohtaja pyytää Teitä eroamaan? Olen antanut komission puheenjohtajaehdokkaalle sitoumuksen erota, jos hän sitä pyytäisi.,,, (XURRSDQXQLRQLQWXOHYDLVXXV Miten haluaisitte Euroopan unionin kehittyvän tulevaisuudessa? Unionin kansalaisten kannalta on tärkeää vastata "Euroopan tarpeeseen", jonka kansalaiset ilmaisevat yhä selvemmin: on kehitettävä yhteismarkkinat, jotka luovat työpaikkoja ja pitävät huolen sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta, on säilytettävä vahva solidaarisuus alueiden ja yhteiskunnallisten ryhmien välillä, on suojeltava ympäristöä kaikkialla Euroopassa, on suojeltava terveyttä ja kuluttajia, on luotava todellinen vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuva alue ja otettava kaikki Euroopan valtiot mukaan ratkaisemaan niiden rajoilla esiintyviä konflikteja. Suurten yhteismarkkinoiden valmiiksi saattamisen lisäksi Euroopan unionilla on kaksi haastetta: - on luotava todellinen humaani yhteisö, joka ulottuu Keski- ja Itä-Eurooppaan, Baltian ja Välimeren maihin ja jossa yhteisöpolitiikkojen kehitys vakiinnuttaa Euroopan sosiaalisen ja kulttuurisen mallin; - on kehityttävä todelliseksi poliittiseksi voimatekijäksi luomalla uuden Amsterdamin sopimuksen säännöstön nojalla yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Euroopan tulee osoittaa poliittista tahtoa tarkistettujen perussopimusten kaikkien määräysten täytäntöönpanemiseksi. Tulevassa hallitusten välisessä konferenssissa on tehtävä perusteellinen toimielinuudistus toimielinten sopeuttamiseksi laajentumisen haasteisiin. Tässä tarvitaan todellista uudistusta, jotta yhteisö kykenisi vastaamaan kaikkien jäsenyyttä haluavien maiden odotuksiin. Millaisia johtopäätöksiä tekisitte komission äskettäisestä kriisistä komission tulevaa hallintoa ajatellen? Äskeinen kriisi merkitsee tärkeää käännekohtaa yhteisön toimielinten historiassa. Sen on saatava komissio jatkamaan uudistuksia, jotka on jo pääosin aloitettu ja joille kaikkien toimielinten ilmaisema uudistushalu antaa nyt uutta poliittista puhtia. On käytettävä hyväksi tämä tilaisuus komission toimintatapojen parantamiseksi, sen hallinnon tehostamiseksi ja sen poliittisen vastuun vahvistamiseksi erityisesti suhteessa Euroopan parlamenttiin. DOC_FI\CM\380\380795FI.doc - 6 -
Lisäksi tämä kriisi saa unionin varmasti esittämään itselleen kysymyksen sen politiikkoihin varatuista keinoista. Tämä keskustelu on mielestäni tärkeä, koska unionin lisääntyviä tehtäviä ei voida hoitaa nykyisillä voimavaroilla eikä ilman komission henkilöstön koulutus- ja liikkuvuuspolitiikkaa. 7 Miten luulette voivanne myötävaikuttaa siihen, että kansalaiset saadaan vakuuttuneiksi Euroopan unionin hyödyllisyydestä? Miten varmistaisitte, että yhteisön aluepolitiikka heijastaa "kansalaisten Euroopan" huolenaiheita? Mihin toimiin aiotte ryhtyä lisätäksenne avoimuutta komission ja unionin välisissä suhteissa? Aluepolitiikka on eräs näkyvimmistä ja konkreettisimmista yhteisöpolitiikoista. Sen tavoitteet eli alueellisten erojen vähentäminen, kilpailukyvyn lisääminen ja työpaikkojen luominen palvelevat suoraan kansalaisia, koska ne mahdollistavat heidän elintasonsa parantamisen. Rakennerahastojen panos on kuitenkin suurempi kuin tämä investointeja lisäävä rooli. Yhteisön aluepolitiikan olemassaolo saa paikalliset toimijat tekemään yhteistyötä ja kanavoimaan paikalliset voimavarat pitkällä aikavälillä yhteisen edun mukaisiin hankkeisiin. Näin aluepolitiikka sopii täydellisesti yhteen sen solidaarisuus- ja yhteistyökehityksen kanssa, joka on osa Euroopan sosiaalisen organisaation mallia. On ilmiselvää, että meidän on tehtävä tämän politiikan saavutukset paremmin tunnetuksi kansalaisten keskuudessa. Jotta kansalaisten huolenaiheet tulevat otetuiksi huomioon Euroopan unionin yhteisrahoittamissa ohjelmissa, rakennerahastoasetukset perustuvat kaikkien asiassa mukana olevien toimijoiden (alueelliset ja paikalliset viranomaiset, talouselämän toimijat, työmarkkinaosapuolet, kansalaisjärjestöt jne.) kumppanuuden käsitteeseen. Uusien asetusten mukaan tätä periaatetta on sovellettava ohjelmien kaikissa vaiheissa. Pidän kumppanuuden vahvistamista erittäin tärkeänä. Se on erinomainen keino lisätä rakennerahastojen tehokkuutta, näkyvyyttä ja legitimiteettiä ja näin ollen ensisijainen keino Euroopan tunnetuksi tekemisessä. Avoimuutta ajatellen aluepolitiikan tilanne on melko hyvä. Vuonna 1988 uudistettu rakennerahastojen perussääntö asettaa nimittäin jäsenvaltioille tiettyjä velvoitteita ja antaa Euroopan komissiolle mahdollisuuksia ja keinoja tiedotus- ja viestintätoimien toteuttamiseksi. Näitä määräyksiä on vahvistettu uudessa rahastouudistuksessa. Tulen pitämään huolen siitä, että valmisteilla olevassa täytäntöönpanoasetuksessa operatiiviset ohjelmat varustetaan konkreettisilla tiedoilla ja riittävällä rahoituksella. Lisäksi aion lisätä tiedotus- ja selvitystoimintaa sekä komission omia vuoropuheluja unionin toiminnan avoimuuden lisäämiseksi. On mobilisoitava paikallistason tiedonvälittäjät, kuten edustajien ja tiedotusvälineiden yhdistykset. Suunnittelen myös tiheään tapahtuvia vierailukäyntejä kuhunkin jäsenvaltioon ja tällöin luonnollisesti myös yhteistyötä Euroopan parlamentin asianomaisten jäsenten kanssa. Aion hyödyntää kaikkia tiedonvälitykseen ja kokemusten vaihtoon tarjoutuvia mahdollisuuksia. Tärkein on Euroopan parlamentti, jonka kanssa on vaihdettava mahdollisimman paljon tietoa. Myös alueiden komitea on luonnollinen välittävä taho. On DOC_FI\CM\380\380795FI.doc - 7 -
myös toivottavaa, että voitaisiin solmia yhteyksiä Euroopan neuvoston paikallistason viranomaisten kongressiin. Näiden eri toimintojen avulla voidaan osoittaa aluepolitiikan eri ohjelmointivälineiden yhteisön lisäarvo ja edistää kussakin jäsenvaltiossa saavutettuja hyviä käytäntöjä. 8 Mihin toimiin ryhtyisitte varmistaaksenne unionin varojen tehokkaan käytön ja valvonnan? Komissio on kahden viime vuoden aikana toteuttanut merkittäviä toimenpiteitä SEM 2000 -järjestelmän (Sound and Efficient Management = terve ja tehokas talousjohtamisen järjestelmä) täytäntöönpanemiseksi. Olen kuitenkin sitä mieltä, että on tehtävä vielä paljon työtä sen hyväksi, että kaikkien yhteisön varojen käyttö ja valvonta olisivat tehokkaita. Komission on otettava vastuulleen tämä työ. Ensiksi on uudistettava komission yksiköiden organisaatiota ja rakennetta. Tällä uudistuksella on mahdollistettava myös voimavarojen ryhmittäminen uusien tarpeiden mukaisesti. Ensisijaisen tärkeää on mielestäni paneutua syvällisemmin varainhoidon valvontaan ja petostentorjuntaan. On ehdottomasti selvennettävä sekä toiminnasta että valvonnasta vastaavien yksiköiden roolia, jotta inhimillisten voimavarojen käyttö olisi optimaalista. Toinen uudistustarve liittyy komission hallintoon. On löydettävä mekanismeja, jotka antavat hallinnon pääosastoille mahdollisuuden arvioida itse omaa toimintaansa suhteessa ennalta asetettuihin tavoitteisiin. Koko komissiossa on kehitettävä laatua ja hyvää hallintoa. Tämä edellyttää työtä ja paremmin suunniteltuja tavoitteita, koulutusohjelmia ja rekrytointisuunnitelmia sekä suurempaa vastuunottoa. On sitouduttava hoitamaan muutokset paremmin. Jotta uudistus onnistuisi, se on organisoitava ja suunniteltava huolellisesti. Asiassa mukana olevien tahojen on uskottava uudistuksen onnistumiseen ja itse muutoksen oikeellisuuteen sekä luotava edellytykset sen täytäntöönpanemiseksi. Taloushallinnon parantaminen vaatii aikaa. Tämä on haaste meille kaikille, niin poliittisen vastuun kantajille kuin komission henkilöstöllekin. Mitä tulee rakennerahastoihin ja koheesiorahastoon, ensivaikutelmani on sellainen, että Euroopan parlamentin kanssa luotu uusi lainsäädäntö johtaa parempiin tuloksiin rahastojen valvonnassa ja tehokkaassa käytössä. Tässä yhteydessä on syytä korostaa kahta seikkaa. Ensinnäkin jäsenvaltiot ovat ensi kädessä vastuussa varainhoidon valvonnan varmistamisesta, ja toisaalta komissiolle uskotun vastuun luonnetta on muutettu. Tämä valvonta keskittyy itse valvontajärjestelmien tarkastukseen ja luotettavuuteen pikemmin kuin lukemattomien yksittäisten hankkeiden valvontaan. Mielestäni tämä rakennerahastouudistus voi saada aikaan merkittävää edistystä erityisesti vastuiden selkiyttämisen ansioista. Rakennerahastojen hallinnossa on esiintynyt tiettyjä vaikeuksia ja täytäntöönpanoviiveitä. Tilintarkastustuomioistuin on useaan otteeseen todennut viiveitä esimerkiksi vanhojen hankkeiden ja ohjelmien päättämisessä. Nämä viiveet aiheuttavat eräille jäsenvaltioille ilmeisen suuria vaikeuksia menojen toteennäyttämisessä. Aion käynnistää tehokkaita toimia tyydyttävän ratkaisun löytämiseksi. DOC_FI\CM\380\380795FI.doc - 8 -
9 Mihin toimiin ryhtyisitte edistääksenne miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien sisällyttämistä läpäisyperiaatteella kaikkiin unionin toimiin ja poliitikkoihin? Amsterdamin sopimus merkitsee suurta edistysaskelta miesten ja naisten tasa-arvolle yhteisön toimintalinjoissa. Rakennerahastouudistus on erittäin hyvä esimerkki yhteisöpolitiikasta, jossa otetaan huomioon tämä tasa-arvoisuuden periaate aina suunnittelusta täytäntöönpanon ja seurannan kautta arviointiin. Aion varmistaa, että aluepolitiikka todella edistää tätä myönteistä kehitystä. Amsterdamin sopimus luo myös oikeusperustan Euroopan työllisyysstrategialle. Miesten ja naisten epätasa-arvo näkyy selvimmin juuri työllisyydessä ja erityisesti työttömyydessä niin kansallisella kuin alueellisella tasolla. Tämä on neljästä pilarista koostuvan työllisyysstrategian yhden pilarin aihe. Jäsenvaltioiden on täytettävä täydellisesti tämän asian suhteen tekemänsä sitoumukset kansallisissa työllisyyssuunnitelmissaan, ja tulen valvomaan tätä asiaa. On myös syytä varmistaa, että tasa-arvonäkökulma otetaan huomioon kolmen muun painopisteen eli työllistyvyyden, yrittäjyyden ja työntekijöiden sopeuttamisen täytäntöönpanossa ja seurannassa. Näitä asioita on mietittävä myös muilla yhteisön toimialoilla uutta perussopimusta sovellettaessa. Esimerkiksi tutkimuksessa on huolehdittava siitä, että yhä useammat naiset voivat osallistua korkeakoulu- ja korkean tason tutkimustoimintaan. Sama koskee uusien teknologioiden ja tietoyhteiskunnan kehitystä. Laajentumisprosessissa on sekä yhteisön säännöstön käsittelyvaiheessa että neuvotteluvaiheessa tarkastettava, että hakijamaat ovat ymmärtäneet ja hyväksyneet nämä vaatimukset. Aion osallistua aktiivisesti komission toimiin yhtäläisiin mahdollisuuksiin liittyvissä asioissa; tämä tapahtuu erityisesti komission jäsenten ryhmässä, jonka perustamista komission puheenjohtajaehdokas aikoo ehdottaa.,9 'HPRNUDDWWLQHQYDVWXX(XURRSDQSDUODPHQWLOOH Miten katsotte olevanne vastuussa Euroopan parlamentille? Amsterdamin sopimuksessa tunnustetaan, että komissio toteuttaa tehtävänsä puheenjohtajansa määrittelemien poliittisten suuntaviivojen mukaisesti. Hallitusten välisessä konferenssissa hyväksytyssä julistuksessa komission organisaatiosta ja toiminnasta vahvistetaan komission puheenjohtajan uusi rooli kollegion jäsenille annettujen tehtävien jaossa ja käsittelemisessä. Tämä komission puheenjohtajan poliittinen ohjausvalta sekä sitoutumiseni eroamaan, jos puheenjohtaja sitä minulta pyytäisi, ovat täydellisempi vastaus vastuukysymykseen. Se, DOC_FI\CM\380\380795FI.doc - 9 -
että tällainen määräys on olemassa, on avoin takuu sille, että kullekin komission jäsenelle kuuluu tilintekovelvollisuus. 10 Millaiseksi määrittelette henkilökohtaisen vastuunne tulevan pääosastonne/tulevien pääosastojenne hallinnossa ja komission kollektiivisten päätösten täytäntöönpanossa? Otan kollegion puitteissa henkilökohtaisen vastuun vastuualueeseeni kuuluvien politiikkojen täytäntöönpanosta ja näiden politiikkojen hallinnoinnista vastuulleni kuuluvissa pääosastoissa. Niitä menettelysääntöjä noudattaen, jotka komission puheenjohtajaehdokas ja jäsenehdokkaat hyväksyivät heinäkuussa pitämässään epävirallisessa kokouksessa, aion laatia tiiviissä yhteistyössä asianomaisen pääjohtajan kanssa tehtäväkuvauksen, jossa määritellään kollegion puitteissa toimintani pääsuuntaviivat. Näissä puitteissa pääjohtaja ottaa täyden hallintovastuun. Pyydän asianomaista pääjohtajaa pitämään minut jatkuvasti ajan tasalla kaikista asioista, jotka liittyvät hallintoon ja näiden suuntaviivojen täytäntöönpanoon. Olen tarvittaessa valmis saattamaan mahdolliset ongelmat koko kollegion tietoon. Toteutan komission kollektiiviset päätökset erityistehtävieni hoidossa. Pyydän asianomaista pääjohtajaa tekemään saman aluepolitiikan toteutuksessa. Miten laajaksi määrittelette velvollisuutenne antaa Euroopan parlamentille tietoja ja yksittäisiä asiakirjoja (mukaan lukien luottamukselliset asiakirjat), jos Teiltä niitä pyydetään, ja sitoudutteko siihen, että ette ilmoita lehdistölle komission päätöksistä ennen kuin olette ilmoittanut niistä Euroopan parlamentin asianmukaisille/toimivaltaisille elimille? Parlamentin ja komission 6. toukokuuta 1999 sopimat menettelysäännöt auttavat järjestämään laajemmalta pohjalta Euroopan parlamentin informoimisen kaikista aluepolitiikkaan liittyvistä asioista. Aion noudattaa näitä sääntöjä täysin, koska Euroopan parlamentin jäsenten osallistuminen näihin asioihin on minulle tärkeä asia. Euroopan parlamentin informoiminen tapahtuu tiiviissä yhteistyössä jo aluepolitiikan laajojen suuntaviivojen laatimisvaiheessa. Sen vuoksi toivon voivani jatkaa edeltäjieni käytäntöä ja antaa aina tilaisuuden tullen parlamentin asiasta vastaavalle valiokunnalle suullisesti tietoja komissiossa valmisteilla olevista päätöksistä. Tarkoitan tässä poliittisesti merkittäviä päätöksiä, en niinkään niitä lukuisia soveltamispäätöksiä, joita joudumme jatkuvasti tekemään. Ymmärrän täysin Euroopan parlamentin toiveen saada tietoja viipymättä. Pyrin vastaamaan näihin odotuksiin ja ilmoittamaan ensi tilassa parlamentille komission hyväksymistä tärkeistä päätöksistä. Sähköiset viestintävälineet mahdollistavat joka tapauksessa reaaliaikaisen viestinnän komission ja aluepolitiikka-, liikenne- ja matkailuvaliokunnan sihteeristön välillä. Valiokuntanne jäsenet saavat entiseen tapaan välittömästi aluepolitiikan pääosaston julkaisut. DOC_FI\CM\380\380795FI.doc - 10 -
Annan aluepolitiikka-, liikenne- ja matkailuvaliokunnan puheenjohtajalle alustavan aikataulun vierailuista, joita sekä minä itse että aluepolitiikasta vastaava pääjohtaja tulemme tekemään eri alueille. Haluan todellakin saada mahdollisimman monta Euroopan parlamentin asiasta vastaavan valiokunnan jäsentä mukaan näille vierailuille. 11 9 $OXHSROLWLLNNDDNRVNHYDWHULW\LVN\V\P\NVHW (786,-$//($6(7(77$9$7.<6<0<.6(7 Millainen on mielestänne yhteisön aluepolitiikan rooli tulevaisuudessa? Miten sen tulisi nivoutua yhteen jäsenvaltioiden omien politiikkojen kanssa? Pitäisikö se mielestänne korvata budjettitukipolitiikalla? $OXHSROLWLLNDQ MDWNXYDQD WHKWlYlQl RQ WXNHD UDNHQWHHOOLVLVVD YDLNHXNVLVVD ROHYLHQ DOXHLGHQNHKLW\VWlMDUDNHQQHPXXWRVWD(XURRSDQXQLRQLQUDNHQQHSROLWLLNNDDHLSLGl QlKGl NDQVDOOLVWHQ SROLWLLNNRMHQ NLOSDLOLMDQD NRVND NDQVDOOLVHW MD DOXHHOOLVHW YLUDQRPDLVHW RYDW NXPSSDQHLWD WlVVl SURVHVVLVVD 8QLRQLQ UDNHQQHSROLWLLNND DQWDD NXLWHQNLQ RPLQWDNHLVHQ MD XVHLQ LQQRYDWLLYLVHQ SDQRNVHQ DVLDDQ MD NHVNLWW\\ MlVHQYDOWLRVWD ULLSSXPDWWD NDLNNHLQ YDLNHLPPDVVD DVHPDVVD ROHYLLQ DOXHLVLLQ VHNl \KWHLV QSDLQRSLVWHLVLLQNXWHQW\ OOLV\\V\PSlULVW MD\KWlOlLVHWPDKGROOLVXXGHW DOC_FI\CM\380\380795FI.doc - 11 - * Alueiden ja jäsenvaltioiden välinen solidaarisuus on aluepolitiikan perusperiaate. Euroopan unionin yhteisen aluepolitiikan tarkoituksena on tarjota kaikille alueille mahdollisuudet nauttia täysin yhteismarkkinoiden ja talous- ja rahaliiton tarjoamista eduista. Tämä muodostaa haasteen, koska Euroopan unionin alueiden ja sosiaalisten ryhmien välillä on suuria erovaisuuksia. Erityisesti rakennerahastojen ja koheesiorahaston ansiosta on saatu aikaan merkittävää edistymistä. Euroopan aluepolitiikan vuonna 1988 tapahtuneesta uudistuksesta kuluneiden kymmenen vuoden aikana kaikkein köyhimmät alueet ja maat ovat kuroneet kiinni jälkeenjääneisyyttä 10 prosenttiin Euroopan unionin keskiarvosta. Kolmannes tästä edistyksestä on yhteisön rakennepolitiikan ansiota. Työpaikkoja on syntynyt yli miljoona. Aluepolitiikan avulla on kuitenkin edelleen tuettava vaikeuksissa olevien alueiden kehitystä ja rakennemuutosta. Kyse on kahdesta prosessista, jotka vaativat pitkäaikaista tukea haluttujen tulosten saavuttamiseksi. Kansalliset politiikat eivät yksin riitä pienentämään näitä eroavaisuuksia. Yhteisön politiikka edistää asiaa erityisesti seuraavasti: - Se merkitsee huomattavaa rahallista tukea, mikä on erityisen tärkeä asia, koska ongelmat ovat suuria. Seuraavan ohjelmajakson aikana yhteisön aluepolitiikan
budjetti on yli 25 miljardia/vuosi samalla kun EIP myöntää kehityksestä jälkeen jääneille alueille luottoja noin 20 miljardin edestä vuosittain. - Se keskittyy etupäässä kaikkein vaikeimmille alueille. Maat, jotka kykenevät kaikkein vähiten toteuttamaan aluepolitiikkaa, ovat usein juuri niitä, joiden tarpeet ovat suurimmat. Esimerkiksi Euroopan unionin neljä köyhintä maata edustavat vain yhtä viidesosaa kansallisista kokonaismenoista (joista kaksi kolmasosaa koskee Saksan ja Italian köyhimpiä alueita), mutta yli puolta Euroopan unionin alueellisista menoista. - Se keskittyy rajoitettuun määrään kehityksen painopisteitä ja alueiden tuotantokapasiteetin parantamiseen pitkällä aikavälillä. Kansalliset politiikat kattavat yleensä suuremman määrän ongelmia mukaan lukien tulotuki ja sosiaalipalvelut. - Se on innovaation etulinjassa paikan päällä. Kyseessä olevien alueiden lukumäärä ja erilaisuus muodostavat verkoston kehitykselle ja parhaiden käytäntöjen levittämiselle. Esimerkiksi suuri osa viimeaikaisista innovaatioista julkisen politiikan arvioinnissa liittyy rakennerahastoihin. Komissio tunnustaa kuitenkin kansallisten politiikkojen merkityksen ja niiden panoksen alueelliseen kehitykseen. Rakennerahastojen suunnitteluprosessi takaa kansallisten politiikkojen ja yhteisön politiikkojen koordinoinnin, ja on olemassa lukuisia esimerkkejä tiiviistä yhteistyöstä ja keskinäisestä ajatusten ja parhaiden käytäntöjen vaihtamisesta. Eräs keino tämän koordinoinnin varmistamiseksi on pyrkiminen suurempaan koherenssiin rakennerahastojen tukeen oikeutettujen alueiden ja sellaisten alueiden välillä, jotka hyötyvät alueelliseen kehitykseen annettavista valtion tuista. Aluepolitiikan korvaaminen yhteisön budjettitukipolitiikalla ei näytä mahdolliselta. Tähän on kaksi syytä. Ollakseen tehokas keino budjetin olisi oltava huomattavasti nykyistä suurempi, jotta päästäisiin samoihin tuloksiin kuin aluepolitiikalla. Toinen ja suurempi syy on se, että budjetista maksetut rahat vaikuttavat vain oireisiin, mutta eivät korjaa ongelmien syitä. Euroopan unionin rakennepolitiikan tavoitteena on yhdistää kehityksen taloudelliset edellytykset pitkällä aikavälillä eikä pelkästään lisätä kulutusta lyhyellä aikavälillä. Verrattuna pelkkään varojen siirtoon tämä politiikka luo tärkeää lisäarvoa suunnittelun tasolla, kun se keskittyy alueen kehitystä hidastaviin tekijöihin ja estää täydentävyysperiaatteen ansiosta kansallisen rahoituksen vähentämisen. 12 DOC_FI\CM\380\380795FI.doc - 12 -
13 Kuinka rakennetoimien ja -politiikkojen välistä koordinaatiota voitaisiin parantaa siten, että niillä vahvistettaisiin ja tuettaisiin kasvua ja työllisyyttä edistävää yhtenäistä aluepoliittista lähestymistapaa? Miten aiotte soveltaa perussopimuksen määräyksiä, joiden mukaan kaikkien yhteisön toimien on edistettävä taloudellista ja sosiaalista koheesiota? 7XOHQ SLWlPllQ KXROHQ VLLWl HWWl UDKDVWRMHQ LQWHJURLQWLSHULDDWHWWD VRYHOOHWDDQ PDKGROOLVLPPDQODDMDVWLDOXHSROLLWWLVLVVDWRLPLVVD.DWVRQHWWlUDNHQWHHOOLVWHQWRLPLHQ K\Yl NRRUGLQRLQWL RQ ROHQQDLQHQ HGHOO\W\V VLOOH HWWl UDKDVWRW HGLVWlYlW WHKRNNDDVWL NLOSDLOXN\N\l WDORXVNDVYXD MD W\ OOLV\\WWl MRWND RYDW XQLRQLQ UDNHQQHSROLWLLNDQ SllWDYRLWWHLWD$ODNRKWDLVLVVDSROLWLLNRLVVDRQRWHWWDYDSDUHPPLQKXRPLRRQNRKHHVLRQ XORWWXYXXV *,17(*5$$7,2Ã3$/9(/(0$66$Ã7<g//,6<<77b Rakennetoimien integroinnin periaatteen tavoitteena on lisätä yhteisrahoitettujen toimien tehokkuutta tutkimuksen ja rahastojen eri interventioalojen välisen synergiavaikutuksen arvioinnin avulla. Tämä lisääntynyt tehokkuus parantaa rahoitustoimien vaikutusta kilpailukykyyn, kasvuun ja työllisyyteen epäsuotuisilla alueilla. Koska kukin rakennerahasto edesauttaa eri tavalla näiden tavoitteiden saavuttamista, komissio pitää erittäin tärkeinä integroitua strategista suunnittelua ja eri politiikkojen ja välineiden koordinointia. Integroinnin periaate taataan tavoitteessa 1 (kehityksestä jäljessä olevat alueet, joihin käytetään lähes 70 prosenttia rakennerahastojen varoista), johon osallistuu neljä rakennerahastoa (EAKR, ESR, EMOTR-ohjaus ja KOR). Omalta osaltani pyrin uusista yhteisön tukikehyksistä ja ohjelma-asiakirjoista neuvoteltaessa takaamaan aluekehityksen käytössä olevien eri välineiden mahdollisimman tehokkaan integroinnin. Kokemus näyttää osoittavan, että tämä integraatio on tehokkainta silloin, kun ohjelmat on laadittu aluetasolla. Kunkin jäsenvaltion valmistelema tavoitteen 3 horisontaalinen suunnitelma toimii myös poliittisena viitekehyksenä kaikille inhimillisten voimavarojen hyväksi toteutettaville toimille koko kansallisella alueella. Tämän viitekehyksen pitäisi tehostaa kaikkien inhimillisiä voimavaroja koskevien alueellisten toimien koordinointia. Lisäksi kaikki yhteisöaloitteet tullaan toteuttamaan integroidusti, koska ne rahoitetaan yhdestä ainoasta lähteestä. Yksi rahoituslähde huolehtii kaikkien mahdollisten toimien rahoituksesta, joka yleensä tapahtuu neljästä eri rahastosta. Sitä vastoin tavoitteen 2 alueilla (taantuvat alueet) rahastojen integrointi on jäljessä komission alkuperäisestä ehdotuksesta. Ainoastaan EAKR ja ESR on ohjelmoitu DOC_FI\CM\380\380795FI.doc - 13 -
yhteisesti alueellisella ja paikallisella tasolla. On olemassa vielä se vaara, että ESR, joka kattaa myös taantuvat alueet horisontaalisen tavoitteen 3 mukaisilla interventioilla, tukee vain täydentävästi tavoitteen 2 erityisohjelmia. Yhteenvetona voidaan todeta, että jos rahastojen integrointiperiaate yleensä säilytetään, tarvitaan aivan erityistä valppautta uuden tavoitteen 2 interventioissa sekä tietyissä tavoitteen 1 alakohtaisissa ohjelmissa. Koska kiinnitän erityistä huomiota rakenteellisten interventioiden tehokkuuteen, tulen pitämään huolen siitä, että tätä periaatetta sovelletaan oikein. 0XLGHQ\KWHLV SROLWLLNNRMHQRVXXVNRKHHVLRVVD Euroopan unionin konsolidoitujen sopimusten 159 artiklassa säädetään, että \KWHLV Q SROLWLLNDQ MD WRLPLQQDQ VXXQQLWWHOXVVD MD Wl\WlQW QSDQRVVD VHNl VLVlPDUNNLQRLGHQ WRWHXWWDPLVHVVD RWHWDDQ KXRPLRRQ 158 artiklassa tarkoitetut taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tavoitteet. Taloudellisesta ja sosiaalisesta yhteenkuuluvuudesta laadittu kertomus on eräs tärkeimmistä välineistä 159 artiklan soveltamisen arvioinnissa. Lisäksi komissio on viime vuosina julkaissut useita tiedonantoja, jotka käsittelevät koheesion ja muiden yhteispolitiikkojen (ympäristö, energia, liikenne, TTK, kilpailu ja tietoyhteiskunta) välisiä suhteita. Meidän tärkein tehtävämme on nyt pitää huoli siitä, että näissä poliittisissa asiakirjoissa esitetyt suositukset otetaan tulevien vuosien aikana huomioon kyseisiä politiikkoja suunniteltaessa ja toteutettaessa. On kuitenkin myönnettävä, että tämä lähestymistapa ei ole osoittautunut kovin tehokkaaksi. Vaikka rakennerahastojen toimia on pystytty tehostamaan tietyillä erityisaloilla, muita yhteisöpolitiikkoja laaditaan edelleen alakohtaisesti ottamatta selkeästi huomioon koheesion ulottuvuutta. Tässä mielessä ne ilmentävät hallinnon alakohtaista organisaatiota. Mainitun 159 artiklan tavoitteiden täyttämiseksi tämän alan toimien tulee perustua komission ja jäsenvaltioiden selkeään poliittiseen sitoutumiseen, jotta koheesiota voidaan edistää aktiivisesti niiden poliittisten toimivaltuuksien puitteissa. Tarvitaan poliittinen keskustelu siitä, miten alueellinen ulottuvuus voidaan sisällyttää alakohtaisiin politiikkoihin ja miten voidaan parantaa aluepolitiikan vaikutusta muihin yhteisöpolitiikkoihin. Aion käynnistää tulevien kollegojeni kanssa syvällisen keskustelun tästä aiheesta. Toivon voivani luottaa siihen, että Euroopan parlamentti antaa palautetta näistä asioista. Suunnittelen työohjelman laatimista 159 artiklan soveltamisen varmistamiseksi. Toisessa kertomuksessa taloudellisesta ja sosiaalisesta yhteenkuuluvuudesta kiinnitetään erityishuomio siihen, miten tietyt yhteisöpolitiikat, kuten yhteismarkkinat ja talous- ja rahaliitto, verotukseen ja talousarvioon liittyvät ongelmat sekä YMP:n uudistus, ovat edistäneet koheesiota. On syytä viedä päätökseen strateginen työ, joka koskee alueellisen vaikutuksen arviointia. Sekä komission sisällä että sen ulkopuolella tulisi järjestää avoin keskustelu kuulemismekanismien välityksellä; näitä ovat esimerkiksi vihreät ja valkoiset kirjat sekä suurelle yleisölle tarkoitetut tapahtumat, kuten poliittiset foorumit. On olennaisen tärkeää tehdä sopimuksia muiden yhteisöpolitiikkojen kanssa, jotta voidaan määritellä selkeä keskipitkän aikavälin työohjelma. Aluksi toiminnan tarkoituksena tulisi olla niiden etujen DOC_FI\CM\380\380795FI.doc - 14-14
selvittäminen ja määrällinen arviointi, jotka voidaan saavuttaa yhteisöpolitiikkojen paremmalla koordinoinnilla. Tällaisen tutkimuksen viitemääritteitä ollaan valmistelemassa. 15 DOC_FI\CM\380\380795FI.doc - 15 -
16 68811,77(/8 Miten jäsenvaltioissa on edistytty yhteisön tukikehysten ja yhtenäisten ohjelma-asiakirjojen suunnittelussa? Missä vaiheessa valmistelu tällä hetkellä on, ja mikä on tukikehysten ja asiakirjojen sisältö ja toteutetun kumppanuuden laatu? Voidaanko vuonna 2000 odottaa kutakin toimenpiteisiin tarkoitettua välinettä koskevaa ohjelmaa?.dlnnlmlvhqydowlrwrydwydoplvwhohpdvvd\kwhlv QWXNLNHK\NVLlMD\KWHQlLVLlRKMHOPD DVLDNLUMRMD PXWWD NRPLVVLR HL ROH PXNDQD DVLDNLUMRMHQ VLVlOO Q MD NXPSSDQXXGHQ ODDGXQ PllULWWlPLVHVVl NRVND DVLD NXXOXX WlVVl YDLKHHVVD MlVHQYDOWLRLGHQ WRLPLYDOWDDQ -RV XXVLHQ RKMHOPLHQ YDOPLVWHOXDLNDWDXOX YDLKWHOHH UDNHQQHUDKDVWRMHQ HQVLVLMDLVWHQ WDYRLWWHLGHQ PXNDLVHVWL RQ DMDWHOWDYLVVD HWWl NDLNNL WXNLNHK\NVHW MD \KWHQlLVHWRKMHOPDDVLDNLUMDWK\YlNV\WllQYXRGHQNXOXHVVD DOC_FI\CM\380\380795FI.doc - 16 - * Sen jälkeen kun komissio on laatinut luettelot tavoitteiden 1 ja 2 tukeen oikeutetuista alueista, jäsenvaltioilla on neljä kuukautta aikaa tehdä ehdotuksia alueiden kehittämis- tai rakennemuutossuunnitelmiksi. Sitten komissiolla on viisi kuukautta aikaa hyväksyä yhteisön tukikehykset tai yhtenäiset ohjelma-asiakirjat, kunhan ne vain sisältävät kaikki tarvittavat elementit. Tavoitteen 1 tapauksessa komissio on 1. heinäkuuta 1999 hyväksynyt luettelon tukeen oikeutetuista alueista. Jäsenvaltioilla on siis 1. marraskuuta 1999 saakka aikaa esittää aluekehityssuunnitelmansa. Suurimman osan suunnitelmista odotetaan saapuvan lokakuussa. Tämä tarkoittaa, että komissio voisi hyväksyä tavoitetta 1 koskevat ensimmäiset yhteisön tukikehykset ja yhtenäiset ohjelma-asiakirjat vuoden 2000 ensimmäisen neljänneksen kuluessa, kunhan niiden laatu vain on tyydyttävä. Tavoitteen 2 tapauksessa tukeen oikeutettujen alueiden valinta tapahtuu jäsenvaltioiden ehdotusten perusteella. Ehdotukset on pyydetty tekemään elokuun 1999 loppuun mennessä. Niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka noudattavat tätä aikarajaa, ja sillä ehdolla, että ehdotukset ovat määräysten mukaisia, komissio voisi hyväksyä tukeen oikeutettujen alueiden luettelon marraskuussa 1999. Normaaliaikataulu antaa olettaa, että komissio voisi hyväksyä yhtenäiset ohjelma-asiakirjat alkusyksystä 2000, jos kaikki jäsenvaltiot ehdottavat ohjelmiaan annetussa määräajassa. Mitä tulee yhteisöaloitteisiin, komissio on valmistellut aktiivisesti ohjaushankkeita välitettäviksi jäsenvaltioille ja Euroopan parlamentille ja hyväksynee ne piakkoin. On odotettavissa, että lopulliset suuntaviivat hyväksytään ennen vuoden 1999 loppua, ja tällöin, jos noudatetaan samaa aikataulua, pääosa yhteisöaloiteohjelmista olisi mahdollista hyväksyä ennen vuoden 2000 loppua. Tässä vaiheessa on käytettävissä vain epävirallisia ja osittaisia tietoja jäsenvaltioissa käynnissä olevasta kumppanuudesta niiden laatiessa suunnitelmiaan. Pyrin interventioita koskevissa neuvotteluissa korostamaan jäsenvaltioiden viranomaisille laajan ja tehokkaan kumppanuuden merkitystä.
17 Komissio on esittänyt uusien ohjelmien valmistelua varten suuntaviivat, joissa Euroopan aluepolitiikalle pannaan erityistä painoa. Miten voidaan taata, että jäsenvaltiot ottavat suuntaviivat huomioon? Mitkä valtiot ovat selkeästi kieltäytyneet toimimasta suuntaviivojen mukaisesti? 1lPlDOXVWDYDWVXXQWDYLLYDWHGXVWDYDW\KWHLV QXORWWXYXXWWDNRKHHVLRDVLDVVDMDQLLGHQ WDUNRLWXNVHQD RQ DXWWDD NDQVDOOLVLD MD DOXHHOOLVLD YLUDQRPDLVLD ODDWLPDDQ RKMHOPRLQWLVWUDWHJLDQVD $OXHLGHQ HL WXOH NDWWDD NDLNNLD VXXQWDYLLYRLVVD PllULWHOW\Ml DORMDYDDQRQNHVNLW\WWlYlQLLKLQDORLKLQMRLOODRQVXXULPPDWSXXWWHHWWDLVXXULPPDW PDKGROOLVXXGHW.RPLVVLR WDUNLVWDD VLVlOW\YlWN VXXQWDYLLYDW WDUNRLWHWXOOD WDYDOOD MlVHQYDOWLRLGHQ DOXHNHKLW\VVXXQQLWHOPLLQ.RVND \NVLNllQ MlVHQYDOWLR HL ROH NLHOWl\W\Q\WWRLPLPDVWDVXXQWDYLLYRMHQPXNDLVHVWLNRPLVVLRRGRWWDDQLLGHQVLVlOW\YlQ NDLNNLHQMlVHQYDOWLRLGHQNHKLW\VVXXQQLWHOPLLQ * Toissijaisuusperiaatteen mukaisesti on ensisijaisesti jäsenvaltioiden ja alueiden asia määritellä omat kehityspainopisteensä. Koska Euroopan unioni yhteisrahoittaa ohjelmia, on kuitenkin ilmeistä, että on otettava huomioon myös yhteisön painopisteet yhteisön taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ulottuvuuden edistämiseksi. Tämä on tarkoituksena näissä suuntaviivoissa, joilla pyritään yleisesti ja suuntaa-antavasti auttamaan kansallisia ja alueellisia viranomaisia laatimaan ohjelmointistrategiansa rakennerahastojen tavoitteille 1, 2 ja 3 ja niiden yhteyksille koheesiorahastoon. Näissä olosuhteissa ei odoteta, että kukin tuettu alue kattaisi kaikki suuntaviivoissa esitetyt vyöhykkeet. Kunkin jäsenvaltion ja alueen tulee keskittyä suuntaviivoissa mainittuihin aloihin, joilla on suurimmat puutteet tai jotka tarjoavat suurimmat mahdollisuudet kyseisen alueen kilpailukyvyn lisäämiseksi. Kaikkien on omissa aluekehityssuunnitelmissaan kuitenkin osoitettava, että ne soveltavat suuntaviivoissa mainittuja horisontaalisia periaatteita eli kestävää kehitystä ja yhtäläisiä mahdollisuuksia. Koska alustavien suuntaviivojen määrittelystä on säädetty jäsenvaltioiden hyväksymässä yleisessä asetuksessa ja koska suuntaviivoista on keskusteltu jäsenvaltioiden kanssa, komissio odottaa, että jäsenvaltiot ottavat ne huomioon. Tähän mennessä yksikään jäsenvaltio ei ole vastustanut niitä kehityssuunnitelmien laadinnassa. Suuntaviivojen huomioon ottamisen tarkistaminen kuuluu osana aluekehityssuunnitelmien käsittelyyn ja yhteisön tukikehyksistä ja yhtenäisistä ohjelmaasiakirjoista käytäviin neuvotteluihin. Sitoudun näiden neuvottelujen kuluessa varmistamaan, että suuntaviivat ilmenevät tarkoitetulla tavalla aluekehitysohjelmissa. DOC_FI\CM\380\380795FI.doc - 17 -
18.8033$1886-$7$6$$592 Euroopan parlamentti on vaatinut kumppanuuden ja tasa-arvon periaatteiden kattavampaa soveltamista kaikissa rakennerahastojen valmisteluun liittyvissä vaiheissa, etenkin suunnitelmien tekovaiheessa. Mikä mielestänne on vahvistetun kumppanuuden rooli pyrkimyksissä saada kansalaiset vakuuttuneiksi Euroopan unionin hyödyllisyydestä? Minkälaisten erityistoimin aiotte vahvistaa periaatteiden toteuttamista käytännössä? Aiotteko tutkia Euroopan parlamentin ehdotusta, jonka mukaan ohjelma-asiakirjoja voitaisiin pitää "ohjelma-kumppanuus -sopimuksina"?.xpssdqxxv 5DNHQQHUDKDVWRXXGLVWXV DQWDD MlVHQYDOWLRLOOH HQVLVLMDLVHQ YDVWXXQ KXROHKWLD NXPSSDQXXGHQYDKYLVWDPLVHVWDMDODDMHQWDPLVHVWD.RPLVVLRQURROLRQKXROHKWLDVLLWl HWWl NXPSSDQXXGHVVD Wl\WHWllQ VllG NVLLQ SHUXVWXYDW YHOYRLWWHHW WRLVVLMDLVXXVSHULDDWHWWD QRXGDWWDHQ 3\ULQ NXLWHQNLQ NHKLWWlPllQ NXPSSDQXXWWD XXVLVWDRKMHOPLVWDNl\WlYLHQNHVNXVWHOXMHQNXOXHVVDVHNlWHKRVWDPDOODWLHGRWXVWDQLLOOH NXPSSDQHLOOHMRLWDDVLDHQLWHQNRVNHH DOC_FI\CM\380\380795FI.doc - 18 - * Merkitys, jonka komissio antaa kumppanuuden vahvistamiselle jäsenvaltioissa, kuvastaa halua lisätä rakennerahastojen tehokkuutta, näkyvyyttä ja legitimiteettiä jäsenvaltioissa ja alueilla hankkeiden hajautetun toteutuksen puitteissa. Tarkoituksena on tuoda unioni lähemmäksi kansalaisia ja taloudellisia ja yhteiskunnallisia toimijoita. Jäsenvaltioiden on kuitenkin pidettävä huoli siitä, että yleistä rakennerahastoasetusta sovelletaan erityisesti siinä, mikä koskee eri viranomaisten ja elinten osallistumista ohjelmien eri laatimisvaiheisiin. Tämä osallistuminen, joka on uusi ja tärkeä asia, koskee myös vaihetta, jossa laaditaan jäsenvaltioiden komissiolle toimittamia kehityssuunnitelmia, ja näyttää jo nyt siltä, että jäsenvaltiot haluavat tulla kuulluksi aikaisempaa enemmän. Komission rooli kumppanuudessa rajoittuu asetuksen puitteisiin. Uudet määräykset ovat kuitenkin lisänneet komission toimintakykyä. Kumppanien osallistuminen seurantakomiteoihin täsmennetään yhteisön tukikehyksiä ja eri interventioita laadittaessa. Pyrin edistämään kumppanuuden parantamista verrattuna ohjelmajaksoon 1994-1999, ottaen huomioon lähtötilanteen ja kunkin jäsenvaltion erityispiirteet ja eri ohjelmat. Parlamentti tulee saamaan uusien menettelysääntöjen mukaisesti kaikki haluamansa tiedot. Yleisesti voidaan todeta, että on mahdollista tehostaa kumppanuutta interventioiden hallinnossa, mutta ensisijaisesti on vahvistettava kumppanuutta ohjelmasuunnitteluvaiheessa. Juuri tässä vaiheessa kumppanuudella voidaan parantaa erityisesti ohjelmien laatua ja eri toimijoiden sitoutumista ohjelmien tavoitteisiin sekä varmistaa suurempi avoimuus. Sitoudun siis kannustamaan sitä, että muodostetaan vahvoja paikallisia kumppanuuksia, jotka perustuvat alueellisista työllisyyssopimuksista saatuihin kokemuksiin.
Toissijaisuusperiaatteen mukaisesti kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten tehtävä on kuitenkin ensi kädessä määrittää kumppanuuden yksityiskohtaiset säännöt, jotka voivat olla muodoltaan erilaisia, mukaan lukien ohjelma- kumppanuus - sopimukset. Tekisin vahvasta paikallisesta kumppanuudesta tunnusmerkin vastuulleni kuuluvien yhteisöaloitteiden täytäntöönpanolle. Lopuksi haluaisin lisätä edelleen suurelle yleisölle, mahdollisille tuensaajille ja asiaan osallistuville kumppaneille suunnattua tiedotusta rakennerahastojen toimista ja merkityksestä taloudellisessa ja sosiaalisessa kehityksessä ja elämisen laadun parantamisessa. 7DVDDUYR.RPLVVLROODHL ROH WlVVl YDLKHHVVD Nl\WHWWlYLVVlWLHWRMDVLLWlPLWHQPLHVWHQMDQDLVWHQ WDVDDUYRRQRWHWWXKXRPLRRQRKMHOPLVVDNRVNDRKMHOPLHQYDOPLVWHOXRQWlOOlKHWNHOOl MlVHQYDOWLRLGHQ WHKWlYl 6HXUDDQ WLODQQHWWD WDUNDVWL MD S\ULQ HGLVWlPllQ WlPlQ QlN NRKGDQ VLVlOO\WWlPLVWl UDNHQQHUDKDVWRMHQ WRLPLLQ NXWHQ HGHOO\WHWllQ SHUXVWDPLVVRSLPXNVHVVD XXGHVVD DVHWXNVHVVD MD NRPLVVLRQ VXXQWDYLLYRLVVD 2OHQ NXLWHQNLQWLHWRLQHQVLLWlHWWlHQVLVLMDLQHQYDVWXXDVLDVVDRQMlVHQYDOWLRLOOD * Komission avustuksella eräissä jäsenvaltioissa ja eräillä alueilla viime vuosina saavutettu edistyminen osoittavat mielestäni, että nämä ovat entistä tietoisempia tämän periaatteen merkityksestä ja sen sisällyttämistä eri politiikkoihin. Katson erityisesti, että miesten ja naisten tasa-arvoa koskevat säädökset antavat mahdollisuuden tämän periaatteen edistämiselle konkreettisesti. Se, että arvioidaan ohjelmien laadintavaiheessa etukäteen miesten ja naisten tasa-arvon tilaa, antaa mahdollisuuden ottaa paremmin huomioon naisten erityistarpeet. Toivon hartaasti, että jäsenvaltiot ja alueet käyttäisivät hyväksi mahdollisuutta muuttaa rahastojen rahoitusmääriä interventioissa tasa-arvoperiaatteelle annetun arvon perusteella. On sovittu, että seuraava komissio muodostaa komission jäsenten ryhmän, joka vastaa erityisesti miesten ja naisten tasa-arvoon liittyvistä asioista. Olen ilmaissut komission puheenjohtajaehdokkaalle aikomukseni osallistua aktiivisesti tämän ryhmän toimintaan. 19 DOC_FI\CM\380\380795FI.doc - 19 -
20 Ohjelmia toteutettaessa tärkeimpiä kumppanuuselimiä ovat seurantakomiteat. Mihin toimenpiteisiin komissio aikoo ryhtyä sen varmistamiseksi, että komiteat laajentavat kumppanuuden käsitettä ja että miehet ja naiset ovat niissä edustettuina tasapuolisesti? Onko komissio tietoinen jäsenvaltioiden aikeesta avata nämä komiteat Euroopan parlamentin jäsenille?.xq VRYHOOHWDDQ VXRUDDQ WRLVVLMDLVXXVSHULDDWHWWD WlUNHLPSLHQ NXPSSDQXXVHOLQWHQ PllULWWHO\ NXXOXX \NVLWWlLVLOOH MlVHQYDOWLRLOOH 7lPl NRVNHH HULW\LVHVWL RVDOOLVWXPLVWD VHXUDQWDNRPLWHRLGHQW\ VNHQWHO\\Q * Mitä tulee miesten ja naisten tasa-arvoon seurantakomiteoissa, säädösten mukaan kumppanuuselinten on itse varmistettava naisten ja miesten tasapainoinen edustus. Keskusteluissani jäsenvaltioiden kanssa kumppanuuden tehostamisesta aion kuitenkin korostaa tämän periaatteen merkitystä. Rakennerahastoasetuksen mukaan seurantakomiteoihin osallistuminen kuuluu jäsenvaltioiden vastuulle, ja niiden kuuluu nimetä edustavimmat kumppanit. Henkilökohtaisesti olen kuitenkin aina pitänyt tärkeänä sitä, että parlamentin jäsenet saavat mahdollisimman paljon tietoa asiasta ja voivat vaikuttaa siihen. DOC_FI\CM\380\380795FI.doc - 20 -
21 5$+2,78.6(17b<'(17b0,1(1 Euroopan rakennerahastot edellyttävät yhteisrahoitusta kansallisista varoista. Jäsenvaltiot näyttävät kuitenkin käyttävän rahastoja ujostelematta hyväkseen omien kansallisten tukiohjelmiensa vahvistamiseen ja uudelleenrahoitukseen. Miten komission jäsenehdokas aikoo ratkaista tämän ongelman? 5DNHQQHUDKDVWRMHQ KDOOLQWRYDVWXX RQ MDHWWX NRPLVVLRQ MD MlVHQYDOWLRLGHQ NHVNHQ /LVlNVL QlPl UDKDVWRW RQ VXXQQLWHOWX Wl\GHQWlPllQ WDL HGLVWlPllQ NDQVDOOLVLD WDL DOXHHOOLVLD WRLPLD 5DKDVWRMHQ Nl\WW WDSD WDNDD PLHOHVWlQL NXLWHQNLQ WRGHOOLVHQ \KWHLV QOLVlDUYRQ.RPLVVLRNLLQQLWWllHULW\LVKXRPLRQPllUlOOLVHHQWl\GHQWlY\\WHHQ MRND RQ HGHOO\W\V VLOOH HWWl UDNHQQHUDKDVWRLOOD RQ WRGHOOLVWD YDLNXWXVWD WXNHHQ RLNHXWHWXLOODDOXHLOOD * Rakennerahastojen säännöissä edellytetään, että kansalliset viranomaiset yhteisrahoittavat rahastoista tehtäviä interventioita, mutta määrätään myös, että \KWHLV Q WRLPHW RQ VXXQQLWHOWXWl\GHQWlPllQYDVWDDYLDNDQVDOOLVLDWRLPLDWDLHGLVWlPllQQLLWl. Rakennerahastoista tuetaan siis pääasiassa jäsenvaltioiden järjestämiä tai ehdottamia toimia tai ohjelmia toissijaisuusperiaatetta noudattaen, koska jäsenvaltiot ovat vastuullisia toimijoita, jotka tuntevat parhaiten omat tarpeensa. Tähän rahastoista annettavaan tukeen liittyy kuitenkin erinäisiä ehtoja, joiden tarkoituksena on taata todellinen yhteisön lisäarvo ja todellinen teho kyseessä olevilla alueilla: - rakennerahastojen tulee edistää selkeästi määriteltyjen ensisijaisten tavoitteiden toteutumista taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lujittamiseksi (keskittämisperiaate); - yhteisön toimista päätetään komission, jäsenvaltioiden sekä nimettyjen viranomaisten ja elinten välisessä tiiviissä yhteistyössä (kumppanuusperiaate); - rahastojen määrärahat eivät voi korvata jäsenvaltion julkisia rakennemäärärahoja tai vastaavia, vaan niillä täydennetään näitä viimeksi mainittuja (määrällisen täydentävyyden periaate); - rahastoista yhteisrahoitettavien toimien on oltava yhteisön sääntöjen, politiikkojen ja toimien mukaisia (yhteensopivuuden periaate); - yhteisön ja jäsenvaltion yhteistä toimintaa varten hyväksymissä strategioissa ja painopisteissä on otettava huomioon komission ohjelmasuunnittelua varten laatimat suuntaviivat (koordinaatioperiaate tai aiheenmukaisen keskittämisen periaate); strategian tulee perustua erityistavoitteisiin ja halutun (sittemmin toteutuneen) vaikutuksen arviointiin kyseessä olevien alueiden kehityksessä tai rakennemuutoksessa; DOC_FI\CM\380\380795FI.doc - 21 -
Sitä vastoin välineet, joilla yhteisön interventiot pannaan täytäntöön, ovat ennen kaikkea keinoja ja käytäntöjä, jotka ovat jo käytössä jäsenvaltioissa, ja täytäntöönpanossa sovelletaan suoraan toissijaisuus- ja täydentävyysperiaatetta. Interventioihin ei siis tarvita välttämättä nimenomaisesti rakennerahastoihin liittyviä ad hoc -välineitä. Kun on kyse erityisesti määrällisestä täydentävyydestä, on havaittu, että eräät jäsenvaltiot pyrkivät korvaamaan omat julkiset tai vastaavat varansa rakennerahastojen varoilla tukeen oikeutetuilla alueilla. Tästä syystä komissio ja Euroopan parlamentti panevat niin paljon painoa tämän periaatteen noudattamiselle. Vuonna 1988 tehdystä uudistuksesta lähtien täydentävyys on ollut yksi rahastojen toiminnan neljästä perusperiaatteesta. Tämä periaate säilyy jaksolla 2000-2006, ja sen toteaminen tehdään helpommaksi ja vähemmän byrokraattiseksi. Kyseessä on tärkeä periaate sen varmistamiseksi, että rakennerahastoilla on todellisia vaikutuksia tukeen oikeutetuilla alueilla. Tästä syystä komissio antaa asialle erityishuomion ohjelma-asiakirjoja valmisteltaessa ja niitä hyväksyttäessä. 22 DOC_FI\CM\380\380795FI.doc - 22 -
23 7b<7b17gg13$12MD9$5$,1+2,'219$/9217$ Vaikka onkin tapahtunut edistystä ja vaikka uusilla asetuksilla on pyritty ratkaisemaan monia ongelmia, on silti olemassa rakennerahastoihin ja niiden toteuttamisaikatauluun liittyviä ongelmia, jotka on ratkaistava käytännössä sekä komission tasolla (byrokratia, koordinaation puute jne.) että jäsenvaltioissa (tiedonkulun puutteet, täytäntöönpanon epäonnistuminen jne.). Mitä pitäisitte ensisijaisena keinona taata parempi täytäntöönpano ja mihin toimenpiteisiin aiotte ryhtyä sen parantamiseksi?.dlnnld XXVLD MD YDKYLVWHWWXMD PllUl\NVLl K\YlNVL Nl\WWlHQ DLRQ SDUDQWDD UDNHQQHUDKDVWRMHQ WRLPLQWDD MlVHQYDOWLRLGHQ NDQVVD WDSDKWXYDVVD VHONL\WHW\VVl \KWHLVW\ VVl 7lPl WDUNRLWWDD UDNHQQHUDKDVWRMHQ Nl\WW VllQW MHQ \NVLQNHUWDLVWDPLVWD MD OXMLWWDPLVWD MRWWD YRLGDDQHQQHQNDLNNHDWHKRVWDDQLLGHQYDLNXWXVWDWDORXGHOOLVHHQ MDVRVLDDOLVHHQ\KWHHQNXXOXYXXWHHQ * Rakennerahastojen hallinnossa on ilmennyt tiettyjä vaikeuksia ja niiden täytäntöönpanossa on ollut viiveitä. Tilintarkastustuomioistuin on useaan otteeseen havainnut esimerkiksi viiveitä vanhojen hankkeiden ja ohjelmien päättämisessä. Nämä viiveet merkitsevät erityisesti eräille jäsenvaltioille vakavia vaikeuksia toimittaa todisteet suoritetuista maksuista. Aion käynnistää tehokkaita toimia tyydyttävien ratkaisujen löytämiseksi. Jotta rakennerahastoista saataisiin todellista hyötyä, on noudatettava tiettyjä periaatteita ja yhteisön sääntöjä eikä käsitettävä niitä pelkästään rahasiirroiksi ilman yhteisön lisäarvoa. Komissiolla on siis ratkaiseva rooli erityisesti sillä perusteella, että sillä on yksinomainen vastuu yhteisön talousarvion toteuttamisesta. Koska kokemus on kuitenkin osoittanut, että tällä alalla on tiettyjä vaikeuksia, rakennerahastouudistuksessa jaksolle 2000-2006 painotetaan seuranta-, arviointi- ja valvontakeinojen tehostamista sekä vastuukysymysten selventämistä. Ensinnäkin tulee vähentää aikaisemmin esiintyneitä vaikeuksia ja viiveitä sekä jäsenvaltioissa että komissiossa. Tämä voidaan tehdä yksinkertaistamalla rahastojen rakennetta - vähentämällä ensisijaisten tavoitteiden ja yhteisöaloitteiden määrää - sekä hajauttamalla ohjelmien hallinto. Kannustaisin myös jäsenvaltioita vähentämään ohjelmien määrää interventioiden alueellistamisen puitteissa. Toiseksi välineet, joilla on tarkoitus parantaa rahastojen hallinnon laatua, on nyt kirjattu säädöksiin. Toisaalta ohjelmien täytäntöönpanoa ja seurantaa koskevat säännöt määritellään yhdessä jäsenvaltioiden ja komission kanssa, ja komissio hyväksyy ne tarkan tutkinnan jälkeen. Toisaalta tulen pitämään huolen seurantajärjestelmien tehokkuudesta niiden vuotuisten kokousten avulla, joita järjestetään komission ja jäsenvaltioiden hallinto- ja valvontaviranomaisten välillä. Näissä tilaisuuksissa komissio hyödyntää kaikki uusien määräysten suomat mahdollisuudet, kuten jäsenvaltioille osoitetut suositukset ja tarvittaessa taloudelliset sanktiot. En epäröi näiden määräysten soveltamista, jos katson, että julkisia varoja ei ole käytetty tehokkaasti. DOC_FI\CM\380\380795FI.doc - 23 -