Erään piirikomponentin napajännite on nolla, eikä sen läpi kulje virtaa ajanhetkellä 0 jännitteen ja virran arvot ovat. 500t.

Samankaltaiset tiedostot
( ) ( ) ( ) ( ) SMG-1100 Piirianalyysi I, kesäkurssi, harjoitus 1(3) Tehtävien ratkaisuehdotukset

2.2 Energia W saadaan, kun tehoa p(t) integroidaan ajan t suhteen. Täten akun kokonaisenergia W tot saadaan lausekkeesta ( )

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

Kun järjestelmää kuvataan operaattorilla T, sisäänmenoa muuttujalla u ja ulostuloa muuttujalla y, voidaan kirjoittaa. y T u.

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

Lineaarialgebra MATH.1040 / Piirianalyysiä 2

Aktiiviset piirikomponentit. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Omnia AMMATTIOPISTO Pynnönen

1. Tasavirta. Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit. Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi

Luento 2. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

3 Määrätty integraali

Lineaarialgebra MATH.1040 / Piirianalyysiä

Integrointi ja sovellukset

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit

DEE Sähkötekniikan perusteet

DEE Sähkötekniikan perusteet

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

SMG-1100 Piirianalyysi I, kesäkurssi, harjoitus 2(3) Tehtävien ratkaisuehdotukset

Passiiviset piirikomponentit. 1 DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Katso Opetus.tv:n video: Kirchhoffin 1. laki

Tehtävä 1. a) sähkövirta = varausta per sekunti, I = dq dt = 1, A = 1, C s protonin varaus on 1, C

lnx x 1 = = lim x = = lim lim 10 = x x0

2. Vastuksen läpi kulkee 50A:n virta, kun siihen vaikuttaa 170V:n jännite. Kuinka suuri resistanssi vastuksessa on?

DEE Sähkötekniikan perusteet

x + 1 πx + 2y = 6 2y = 6 x 1 2 πx y = x 1 4 πx Ikkunan pinta-ala on suorakulmion ja puoliympyrän pinta-alojen summa, eli

SÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA. Harjoitus - luento 6. Tehtävä 1.

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

DEE Sähkötekniikan perusteet

Juuri 6 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty Vastaus: Määrittelyehto on x 1 ja nollakohta x = 1.

Sähkövirran määrittelylausekkeesta

Vastaus: 10. Kertausharjoituksia. 1. Lukujonot lim = lim n + = = n n. Vastaus: suppenee raja-arvona Vastaus:

ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen.

DEE Sähkötekniikan perusteet

DEE Sähkötekniikan perusteet

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

Matematiikkaa kauppatieteilijöille

S Piirianalyysi 1 2. välikoe

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 5. viikolle /

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

SÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA. Harjoitus - luento 7. Tehtävä 1

Matematiikan tukikurssi

Jakso 10. Tasavirrat. Tasaantumisilmiöt. Vaihtovirrat. Sarja- ja lineaaripiirit. Maxwellin yhtälöt. (Kuuluu kurssiin Sähkömagnetismi, LuTK)

y (0) = 0 y h (x) = C 1 e 2x +C 2 e x e10x e 3 e8x dx + e x 1 3 e9x dx = e 2x 1 3 e8x 1 8 = 1 24 e10x 1 27 e10x = e 10x e10x

VAIHTOVIRTAPIIRI. 1 Työn tavoitteet

14.1 Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait R 1. I 1 I 3 liitos + - R 2. silmukka. Kuva 14.1: Liitoksen, haaran ja silmukan määrittely virtapiirissä.

SATE1140 Piirianalyysi, osa 1 kevät /9 Laskuharjoitus 4: Kerrostamis- ja silmukkamenetelmä

Luento 2. SMG-2100 Sähkötekniikka Risto Mikkonen

W dt dt t J.

SMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos

Silmukkavirta- ja solmupistemenetelmä. 1 DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Luento 6. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 2. viikolle /

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

f (28) L(28) = f (27) + f (27)(28 27) = = (28 27) 2 = 1 2 f (x) = x 2

Luento 2. 1 DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

DEE Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto Ehdotukset harjoituksen 2 ratkaisuiksi

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi

4. Kertausosa. 1. a) 12

Lisätehtäviä. Rationaalifunktio. x 2. a b ab. 6u x x x. kx x

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA Aalto-yliopisto, sähkötekniikan korkeakoulu

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Coulombin laki. Sähkökentän E voimakkuus E = F q

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 3

Differentiaalilaskenta 1.

Juuri 6 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty

Kuva 1. Ohmin lain kytkentäkaavio. DC; 0 6 V.

Jakso 6: Värähdysliikkeet Tämän jakson tehtävät on näytettävä viimeistään torstaina

Luento 4 / 12. SMG-1100 Piirianalyysi I Risto Mikkonen

Kertaus. Integraalifunktio ja integrointi. 2( x 1) 1 2x. 3( x 1) 1 (3x 1) KERTAUSTEHTÄVIÄ. K1. a)

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

5 Differentiaalilaskentaa

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

Matematiikan tukikurssi

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki.

1. Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait

R = Ω. Jännite R:n yli suhteessa sisäänmenojännitteeseen on tällöin jännitteenjako = 1

MATEMATIIKAN PERUSKURSSI I Harjoitustehtäviä syksy Millä reaaliluvun x arvoilla. 3 4 x 2,

RCL-vihtovirtapiiri: resonanssi

Ohjeita fysiikan ylioppilaskirjoituksiin

Harjoitus 1. Tehtävä 1. Malliratkaisut. f(t) = e (t α) cos(ω 0 t + β) L[f(t)] = f(t)e st dt = e st t+α cos(ω 0 t + β)dt.

Fysiikan laboratoriotyöt 3 Sähkömotorinen voima

Van der Polin yhtälö

Kuva 1: Vaihtovirtapiiri, jossa on sarjaan kytkettynä resistanssi, kapasitanssi ja induktanssi

Transkriptio:

DEE- Piirianalyysi Harjoitus / viikko 4 Erään piirikomponentin napajännite on nolla, eikä sen läpi kulje virtaa ajanhetkellä jännitteen ja virran arvot ovat t Kun t, v te t 5t 8 V, i te t 5t 5 A, a) Määritä ajanhetki, jolla komponenttiin tuotu teho on maksimissaan b) Laske tehon p suurin arvo c) Laske piirielementtiin tuotu kokonaisenergia Lähdetään liikkeelle siitä, että piirretään komponentin jännite v(t), virta i(t) ja teho p(t) ajan t funktiona Kuvasta voidaan päätellä, että (a) teho saavuttaa maksiminsa suunnilleen ajanhetkellä ms, (b) maksimiteho on hieman yli 6 W ja (c) kokonaisenergiaa voidaan arvioida kuvittelemalla käyrän

pinta-alaa suunnilleen kuvaava suorakulmio kuvaajaan Tämä voisi olla noin 4 W 6 s = 4 mj Haetaan seuraavaksi täsmälliset vastaukset kohtiin (a), (b) ja (c) a) Muodostetaan ensin tehon lauseke: 5t 5t 6 p t v t i t 8te 5te t e Tehon maksimi löydetään p(t):n aikaderivaatan nollakohdan avulla, koska dp(t)/dt on tehon kuvaajan tangentti, eli kertoo tehon muutosnopeuden ajan funktiona Kun dp(t)/dt on nolla, kuvaajalle piirretty tangentti on vaakasuorassa dp t d t e d t e te e dt dt dt dp t 6 t t te e dt 6 6 6 : ms te t e te t t b) Tehon maksimiarvo saadaan selville, kun p(t) lausekkeeseen sijoitetaan t = s: 6 p e 65 W c) Kokonaisenergia W saadaan selville integroimalla tehoa ajan suhteen

6 6 t t W p t dt t e dt t e dt Hyödynnetään osittaisintegrointia, jonka mukaan f ' g fg fg ' Valitaan g t ja f ' e, jolloin g' t ja f e Tällöin 6 t t W e e dt Yllä olevan lausekkeen sijoitustermi menee nollaksi sekä ylä- että alarajalla Alarajan nollaksi meneminen on selvää, mutta ylärajan nollaksi meneminen on seuraus siitä, että e - lähestyy nollaa nopeammin kuin t lähestyy ääretöntä, kun t lähestyy ääretöntä On siis saatu, että t 6 W e dt 4 te dt Käytetään uudelleen osittaisintegrointia Valitaan g f e t ja f ' e, jolloin ' g ja Tällöin t W 4 e e dt Yllä olevan lausekkeen sijoitustermi menee nollaksi sekä ylä- että alarajalla Perustelu on sama kuin edellä On siis saatu, että

4 W 4 e dt 4 e 4 e 4 mj Kuvan virtapulssi kulkee kelan ( L 75 mh ) läpi a) Kirjoita it ():n yhtälö ajanhetkinä t, t 5 ms, 5 ms t 5 ms ja t 5 ms b) Johda lausekkeet kelan jännitteelle, teholle ja energialle ajan funktioina a) Suoran yhtälö on: i t i kk t t, jonka avulla saadaan virran yhtälöt: i( t) A, kun t ms i( t) 6 t A, kun t 5 ms i( t),8 6 t A, kun 5 ms t 5 ms i( t) A, kun t 5 ms b) Kelan jännitteelle, teholle ja energialle saadaan seuraavat yhtälöt:

u ut () di L dt u( t) V, kun t ms u t ( ) 6 75 6 V, kun t 5 ms u t ( ) 6 75 6 V, kun 5 ms t 5 ms u( t) V, kun t 5 ms p( t) u( t) i( t) p( t) W, kun t ms p( t) 6 6t 96 t W, kun t 5 ms p( t) 6,8 6t 96t 4,8 W, kun 5 ms t 5 ms p( t) W, kun t 5 ms E( t) Li( t) E( t) J, kun t ms E( t) 75 6t 48 t J, kun t 5 ms E( t) 75,8 6t 75, 64 5, 6t 56t, 4,8t 48 t J, kun 5 ms t 5 ms E( t) J, kun t 5 ms 6 Syötä tehtävän 4 kuvassa annettu virta käämiin ( aikaväleillä L mh ) ja laske käämin yli oleva jännite eri

i( t) 8 t A, kun t 5 μs i( t),4 A, kun 5 μs t 5 μs it () i( t) 8t, 6 A, kun 5 μs t 5 μs i( t) 8t, 4 A, kun 5 μs t μs u t ( ) 8 4 V, kun t 5 μs di u( t) V, kun 5 μs t 5 μs u() t L dt u( t) 8 4 V, kun 5 μs t 5 μs u t ( ) 8 4 V, kun 5 μs t μs 4 Määritä alla olevan piirin virta I E = V, R = 5, R =, R = 5, R 4 = 5, R 5 = 5 Kun kytkentä on oheisen kuvan mukainen, virta I saadaan Ohmin lain avulla: E I R I E R, jossa R on kytkennän kokonaisresistanssi Määritetään R vastuksia yhdistelemällä Vastukset R ja R 5 ovat sarjassa, koska niiden läpi kulkee sama virta Näiden yhdistetyksi resistanssiksi R 5 saadaan täten R5 R R 5 5 5 =

Vastukset R ja R 5 ovat rinnakkain, koska niiden yli on sama jännite Näiden yhdistetyksi resistanssiksi R 5 saadaan täten R R R R R R R 5 5 5 5 R 5 RR 5 R R 5 Vastukset R, R 5 ja R 4 ovat sarjassa, koska niiden läpi kulkee sama virta Näiden yhdistetyksi resistanssiksi R saadaan täten R R R5 R 4 4 4 Kysytyksi virraksi I saadaan siis I E R A A 4 Laske oheisen piirin virrat i ja Kun kytkentä on oheisen kuvan mukainen, virta saadaan Ohmin lain avulla: i g 5 V, R 5 V R

jossa R on kytkennän kokonaisresistanssi Laskuvaiheet ja käytetyt merkinnät selviävät seuraavasta kuvasarjasta R R R R R R 4 Määritetään R vastuksia yhdistelemällä 5, ja ovat sarjassa, joten niiden yhdistetyksi resistanssiksi R saadaan R = (5++) = 4 5 ja ovat rinnakkain, joten niiden yhdistetyksi resistanssiksi R saadaan: R 5 4 R = 4 6 ja R ovat sarjassa, joten niiden yhdistetyksi resistanssiksi R saadaan R = 6 Ω + R = (6 + 4) = R ja R ovat rinnakkain, joten niiden yhdistetyksi resistanssiksi R 4 saadaan:

R R R R R R R 4 R 4 RR R R 4 4 8 ja R 4 ovat sarjassa, joten niiden yhdistetyksi resistanssiksi R saadaan R = + R 4 = ( + 8) = Täten virta on 5 5 A 5 A R Hyödynnetään virranjakoa virran i laskemisessa (katso kolmas kuva) Virta kulkee jakaantuu sen jälkeen rinnankytketyille vastuksille R ja R Kun R r on tarkasteltavan rinnankytkennän kokonaisresistanssi, virranjaon perusteella vastuksen R virta i on :n läpi ja RR R R R R i i i i r g g g R R R R 4 4 5 A A, Virta i kulkee 6 :n vastuksen läpi ja jakaantuu sen jälkeen rinnankytketyille vastuksille 5 ja Virranjaon perusteella :n vastuksen virta i on 5 Rr 5 i 5 i i A A 5