Inarijärven säännöstelyn toteutuminen vuosina Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Samankaltaiset tiedostot
Mouhijärven ja Kiikoisjärven ilmastonmuutoslaskennat. Miia Kumpumäki Suomen ympäristökeskus Kevät 2018

Inarijärven säännöstelyn kehittyminen

INARIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELY VUONNA 2008 JA SEN VAIKUTUKSET

Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen

Inarijärven säännöstelyn kehittäminen Ekologiset vaihtoehdot ja kehitystrendit jaksolla

Kauvatsanjoen reitin vesitaloudellinen kehittäminen -Ilmastonmuutoksen vaikutusten tarkastelu suhteessa nykyisiin säännöstelylupiin

Inarijärven tilan kehittyminen vuosina

Inarijärven tilan seuranta ja mittarityön tuloksia

Inarijärven säännöstelyn kehittäminen Ekologiset vaihtoehdot ja kehitystrendit jaksolla

MITÄ MITTARIT KERTOVAT INARIJÄRVEN TILASTA?

PIELISEN JUOKSUTUKSEN KEHITTÄMINEN

Päijänteen säännöstelyn vaikutukset vuonna 2005

Mäntyharjun reitin vesitaselaskelmat - Ilmastonmuutoksen ja säännöstelykäytännön tarkastelu

INARIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELY MIKSI JA MITEN?

Vesistöjen säännöstelyn haasteet

Ilmastonmuutoksen vaikutus

Säännöstelyyn liittyvien tavoitteiden. Kevään 2016 työpajojen tulokset

ISTO väliseminaari , Lammi. Noora Veijalainen, Tanja Dubrovin, Bertel Vehviläinen ja Mika Marttunen

Koitereen säännöstelysuositusten toteutuminen ja vaikutukset

Inarijärven tilan kehittyminen vuosina

Kevätkuoppa ja muut haasteet - suurten järvien säännöstelyn kehittämisen ympäristövaikutukset

Säännöstelyn vaikutus Pielisen järvikutuiseen harjukseen

Inarijärven tilan kehittyminen vuosina

PIRSKE Pirkanmaan säännöstelyjen kehittäminen Hankkeen toteuttamisen suunnitelma

ISO-PYHÄNTÄJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KEHITTÄMINEN

Säännöstelyyn liittyvien tavoitteiden. järvillä

Siikajoen Uljuan altaan säännöstelyn kehittäminen. Hydrologiset selvitykset. Johdanto. Ilmastonmuutoksen vaikutus

BILKE-raportti Paimion-, Mynä- ja Sirppujoen ilmastonmuutostarkastelut, hydrologia Harri Myllyniemi, Suomen ympäristökeskus

Pirkanmaan säännöstelykatsaus 2017

Ilmastonmuutos ja vesivarat. Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus

Puulan säännöstelyn kehittäminen: vaihtoehtoisia säännöstelytapoja ilmaston muuttuessa

Vantaanjoen tulvat, ilmastonmuutos ja sateet

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Karjaanjoen säännöstelyn simuloinnit

Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin

Tammelan Pyhäjärven ja Loimijoen vedenkorkeus- ja virtaama-analyysi

Yhteenveto Pirkanmaan säännöstelyjen järvien kehittämishankkeen verkkokyselyn tuloksista

Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä

Alajärven säännöstelyn kehittäminen

Siikajoen vesistöalueen tulvariskin hallinta

Virtaamaennustein seurattavat vesistöt, ennuste

Oulujoki, Merikosken 1/250 virtaama

PIRSKE. Tanja Dubrovin, SYKE

ULJUAN TEKOJÄRVEEN LIITTYVÄT KESKEISET LUPAPÄÄTÖKSET JA SÄÄNNÖSTELYKÄYTÄNNÖT

Pielisen padotus- ja juoksutusselvitys tulokset ja johtopäätökset

Ilmastonmuutoksen vaikutuksia Kemijoki Oy:n toiminta-alueella Suomen ympäristökeskus Ilmatieteen laitos

Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen

Inarijärven tilaa koskevat tarkastelut

Tilapäinen poikkeaminen Kiikoisjärven ja Mouhijärven säännöstelyluvan lupamääräyksistä,

KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi

Siikajoen vesistöalueen tulvariskin hallinta

KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 5

WaterAdapt: Suomen vesivarat ja ilmastonmuutos vaikutukset ja muutoksiin sopeutuminen. Iijoen työraportti

Miten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa?

Kehittämissuositukset Pirkanmaan keskeisten järvien säännöstelyille

Säännöstelyn lupaehtojen tilapäinen muuttaminen Kiikoisjärvellä ja Mouhijärvellä, Sastamala

Säännöstelyjen vaikutukset vesiympäristöön. Kooste vuosien varrella tehdyistä selvityksistä

Pielisen säännöstelyselvitykset. Yhteenveto keskeisimmistä tuloksista Neuvottelu

Vesivoima ja ilmastonmuutos Vesivoiman tuotannon toimintaympäristön muutokset Pohjois- ja Etelä-Savossa

Pirkanmaan säännöstelykatsaus 2018

PÄÄTÖS Nro 121/07/1 Dnro ISY-2007-Y-132 Annettu julkipanon jälkeen Stora Enso Publication Papers Oy Ltd

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä

Tilapäinen poikkeaminen Näsijärven säännöstelyluvan lupamääräyksistä Tampere, Ylöjärvi, Ruovesi

INARIJÄRVEN KÄYTÖN JA HOIDON KEHITTÄMINEN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE

Päätös Nro 21/2019 Dnro LSSAVI/1442/2019 Länsi- ja Sisä-Suomi Annettu julkipanon jälkeen

Padotus- ja juoksutusselvitys

Pyhäjärven ja Näsijärven säännöstelylupien sopeuttaminen ilmastonmuutokseen

Toimenpiteiden ilmastokestävyyden arviointi & yhteensovittaminen vesienhoitoon. Anne-Mari Rytkönen, SYKE Tulvaryhmien koulutuspäivä 28.5.

Salajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa.

Loppuuko Loimijoesta vesi? -tietoa säännöstelystä ja sen vaikutuksista

Jänisjoen vesistön säännöstelysuositusten toteutuminen ja vaikutukset

Kyrösjärven säännöstelyn lupaehdoista tilapäinen poikkeaminen Hämeenkyrö,

Suomen vesivarat ja ilmastonmuutos vaikutukset ja muutoksiin sopeutuminen

Säännöstelyn lupaehtojen tilapäinen muuttaminen Kätkänjärvellä, Alajärvi. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 89/2005/4 Dnro LSY-2005-Y-220

Pielisen vedenkorkeudet ja juoksuttaminen

Ympäristökeskus on perustellut hakemusta seuraavasti:

Itämeren fosforikuorma Suomen vesistöistä

Tulviin varautuminen

Päijänteen säännöstely - Kymijoen juoksutus

Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen

Inarijärven seurantaryhmän kokous

YHTEENVETO PIRKANMAAN KESKEISTEN JÄRVIEN SÄÄNNÖSTELYJEN KEHITTÄMIS- SUOSITUKSISTA JA NIIDEN TOTEUTUMISESTA VUOTEEN 2014 MENNESSÄ

Rantavyöhykkeen kasvillisuuden seuranta

LUPAPÄÄTÖS Nro 35/11/2 Dnro PSAVI/23/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA

Katsaus valuma-alueiden vesi- ja lumitilanteeseen. Maantieteen tutkimusyksikkö Oulun yliopisto

Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus

Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa

Ranta-asukkaiden ja virkistyskäyttäjien suhtautuminen järvisäännöstelyihin

Vuosina suoritetut Inarijärven velvoitetyöt. Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lapin tulvatilannekatsaus

PÄÄTÖS. Nro 13/2014/2 Dnro PSAVI/30/04.09/2014 Annettu julkipanon jälkeen

ROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ

SIIKAJOEN TULVARISKIEN HALLINNAN JA SÄÄNÖSTELYN KEHITTÄMINEN

LUPAPÄÄTÖS Nro 81/2013/1 Dnro PSAVI/76/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

KAICELL FIBERS OY Paltamon biojalostamo

Kiimingin yksityiskohtaiset tulvavaarakartat

ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT

EURAJOEN YLÄOSAN TULVASUOJELU. Varsinais-Suomen ELY-keskus.

Lausunto Kollaja-hankkeen vuoden 2010 suunnitelman Natura-arvioinnista / Pudasjärven

Transkriptio:

Inarijärven säännöstelyn toteutuminen vuosina 2014 2015 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Juha-Petri Kämäräinen 17.9.2015

Keskiennusteen (15.9.2014) mukainen suunnitelma 15.9.2014 ennuste LAPELY, JPK 15.10.2015 2

Yläraja Ennusteen mukaiset vesipinnat Havaittu vesipinta Luonnonmukainen vesipinta Toteutunut juoksutus Suunniteltu juoksutus 3

Lumenvesiarvo Paatsjoen valuma-alueella 2014-2015 (1971-2000) Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 15.10.2015 4

Yläraja 118,00 m 1.5. mennessä 5

Yläraja 6

Lumen vesiarvokartta (Suomen ympäristökeskus) 15.10.2015 7

Touko-kesäkuun kokonaistulovirtaama noin 25 % kevään ennusteita suurempi, ollen volyymiltaan noin 20 % keskimääräistä suurempi Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 15.10.2015 8

Yläraja Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 15.10.2015 9

15.10.2015 10

(10.9.2015) 15.10.2015 11

15.10.2015 12 (10.9.2015)

Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 15.10.2015 13

Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 15.10.2015 14

Inarin säännöstelykäytäntöjen vertailu ilmastonmuutosskenaariolla kaudelle 2040 2069 Inarijärven vedenkorkeudet simuloitiin käyttäen vesistömallin lähtötietoina vertailujakson 1971 2000 havaittuja sateita ja lämpötiloja Ilmastonmuutos otettiin huomioon lisäämällä havaittuihin lämpötiloihin ja sadantoihin ilmastomallien jaksolle 2040-2069 simuloima kuukausittainen lämpötilan ja sadannan muutos Käytetty ilmastonmuutosskenaario on Ilmatieteen laitoksen laskema 19 globaalin ilmastomallin tuottamien lämpötila- ja sadantamuutosten keskiarvo Tarkastelun tarkoituksena on arvioida nykykäytäntöä ja nykyisten lupaehtojen mukaista mutta nykykäytäntöä joustavampaa säännöstelykäytäntöä ilmastonmuutostilanteessa vuosijaksolla 2040 2069 Vertailtavana on säännöstelykäytäntöjen vaikutukset rantavyöhykkeen tilaan, virkistyskäyttöön ja taloudellisiin tekijöihin 15.10.2015 15

Jaksolle 2040-2069 simuloitujen Inarin päivittäisten vedenkorkeuksien mediaani ja 50% verhokäyrä vertailtavilla juoksutuksilla 15.10.2015 16

118 nykysäännöstely: tavoitteellinen kevätkuoppa 118,00 saavutetaan 23/30 (77%) jakson vuosista luvan mukainen yläraja 119,50 ylitetään yhtenä vuonna luvan mukaista alarajaa 117,14 ei aliteta yhtenäkään vuonna pyrkimys pysyä tason 119,35 alapuolella ei onnistu 10/30 (33%) jakson vuosista pyrkimys välttää alle 118,90 vedenkorkeuksia kesällä ei onnistu 10/30 (33%) jakson vuosista pyrkimys tulvahuipun jälkeiseen alenevaan vedenkorkeuteen onnistuu 5/30 (17%) jakson vuosista Joustava säännöstely: nykyisessä säännöstelyssä oleva tavoitteellinen kevätkuoppa 118,00 saavutetaan 5/30 (17%) jakson vuosista luvan mukainen yläraja 119,50 ylitetään yhtenä vuonna luvan mukaista alarajaa 117,14 ei aliteta yhtenäkään vuonna pyrkimys pysyä tason 119,35 alapuolella ei onnistu 13/30 (43%) jakson vuosista pyrkimys välttää alle 118,90 vedenkorkeuksia kesällä ei onnistu 4/30 (13%) jakson vuosista pyrkimys tulvahuipun jälkeiseen alenevaan vedenkorkeuteen onnistuu 8/30 (27%) jakson vuosista 15.10.2015 17

MITTARIEN SANALLINEN LUOKITTELU KUVAUS Kevättulvan suuruus (m) Vedenkorkeuden muutos kasvukaudella Vedenkorkeuden lasku kesällä (%) Saraikon laajuus (m) Kortteikon laajuus (m) Ruokovyöhykkeen laajuus (m) Jäätyvän vyöhykkeen osuus (%) Jäänpainaman vyöhykkeen osuus (%) Häiriövyöhykkeen osuus (%) Vedenpinnan nousu lintujen pesintäaikana (m) Jäänlähtöpäivän vedenkorkeustaso Talvialenema / keskisyvyys (%) Alenema mädin hautoutumiskaudella (JP-JLP) Tulvan lasku hauen kutuaikana (JLP->4vk) Tulvan lasku hauen kutuaikana (JLP->6vk) Minimisyvyys saraikossa hauen kutuaikana Min.syvyys saraikossa hauen kutuaikana(+10 vrk) Vedenkorkeuden vaihtelu kesällä (21.6-15.8) Vedenkorkeuden poikkeama mediaanista JLP-15.6. Vedenkorkeuden poikkeama mediaanista 15.6-30.9. Jäätymispäivän ja 1.1.-1.4. alimman vedenpinnan ero Kesäveden ja syystulvan ero Nousu (JLP->31.5.) virkistyskäytön 4lle tasolle (%) Vuoden ylimmän ja mediaaniveden (JLP-JP) ero yhtä hyvä vanha parempi uusi parempi 18

Mittarit, joissa luokka parani joustavalla säännöstelykäytännöllä, ovat: - Mittari 9: Jäänpainaman vyöhykkeen osuus (%) - Mittari 11: Vedenpinnan nousu lintujen pesintäaikana (m) - Mittari 12: Jäänlähtöpäivän vedenkorkeustaso - Mittari 13: Talvialenema / keskisyvyys % - Mittari 20: Vedenkorkeuden poikkeama mediaanista JLP-15.6. Mittarit, jossa luokka huononi joustavalla säännöstelykäytännöllä, on - Mittari 24: Nousu virkistyskäytön hyvälle tasolle (JLP -> 31.5, vaihtoehtoisesti JLP -> +30 päivää) HUOM! Jäänlähtöpäivissä on käytetty 1971-2000 vuosien aineistoa. Ilmastonmuutosskenaarioissa jäänlähtöpäivät tulevat pääosin aikaistumaan, joten niiltä osin mittarit 12, 20 ja 24 voivat olla osin vääristyneitä. 15.10.2015 19