Satunnaiskävijöiden vastaanotot jakaantuvat ensiapuun ja subakuutteihin (puolikiireellisiin) vastaanottoihin.

1 Perusturvalautakunta 25.9.2013 liite nro 8 TA-PERUSTELUT 2014 TERVEYSPALVELUT Vastaanottotoiminta Terveyspalvelujen vastuualue koostuu kuudesta tulosalueesta: terveydenhuollon avohoitopalvelut, mielenterveys- ja päihdepoliklinikka, sairaala, suun terveydenhuolto, työterveyshuolto sekä yhteiset palvelut. Vastuualueen budjetti sisältää myös kaikki erikoissairaanhoidon ostopalvelut sekä sairaanhoitopiiriltä ostettavat kliinisen laboratorion, kuvantamisen ja lääkehuollon sekä ensihoidon ja sairaankuljetuksen palvelut. Henkilöstöä vastuualueella on yhteensä noin 165. Avohoitopalvelujen tulosalueeseen kuuluvat lääkäreiden ja hoitajien vastaanotot, päivystyksen sekä fysioterapian ja kuntoutuksen tulosyksiköt. Tulosalueen budjetti sisältää myös ilmaisjakelutuotteet Uuden terveyskeskuksen valmistumisen myötä otetaan käyttöön vastaanotoilla uusi toimintamalli, jota on suunniteltu vastaanottopalvelujen kehittämisprojektissa. Uusi toimintamalli perustuu listaamisperiaatteeseen: pitkäaikaissairaille ja paljon palveluja käyttäville tarjotaan omalääkäri/omahoitaja vastaanottoja, satunnaiskävijöille erillisiä vastaanottoja. Vastaanotot toteutetaan keskitetysti uudelta terveysasemalta kaikille kuntalaisille. Uudessa toimintamallissa huomioidaan tuottavuusohjelmat ja uuden terveyskeskuksen tilaratkaisut. Uusi toimintamalli on suunniteltu tiimi- ja prosessiperiaatteille, jotka ottavat huomioon asiakaslähtöisyyden ja toiminnan rajapinnat erikoissairaanhoitoon, sosiaalityöhön sekä päihde- ja mielenterveyspalveluihin. Lisäksi erityistä huomiota on kiinnitetty toimintakyvyn kehittämiseen ja kuntoutusmahdollisuuksiin sekä sähköiseen asiointiin ja teknologian hyödyntämiseen potilaiden hoidossa. Vastaanottotoiminnassa aloitetaan potilaille suunnattujen nettipalvelujen käyttöönotto. Satunnaiskävijöiden vastaanotot jakaantuvat ensiapuun ja subakuutteihin (puolikiireellisiin) vastaanottoihin. Ensiapu toimii keskitetysti Äänekosken terveysasemalla kiireellistä hoitoa tarvitseville potilaille joka päivä klo 8.00 20.00 ilman ajanvarausta. Ensiavun vastaanotoille ohjataan Triagen - hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arvioinnin - kautta. Puolikiireelliset potilaat hoidetaan satunnaiskävijöiden subakuuteilla vastaanotoilla. Sairaanhoitajan ja reseptihoitajan akuuttivastaanottoa sekä fysioterapeuttien suoravastaanottoa tarjotaan satunnaiskävijöiden tiimistä. Satunnaiskävijöiden prosessissa lääkärin käyntejä arvioidaan kertyvän n. 18 000, sairaanhoitajan akuuttivastaanottokäyntejä n. 7 000 sekä hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviokäyntejä triage -hoitajalla n. 20 000. Tavoitteena on että ensiavun

2 käyntien määrä vakiintuu jo toteutuneeseen enintään 25 % kaikista käynneistä. Virka-aikana arkisin klo 8-16 tapahtuvat kiireelliset lääkärikäynnit luetaan osaksi päiväaikaista toimintaa. Listavastaanottojen toimintamalli perustuu omalääkäri omahoitaja työpari -työskentelyyn. Listaamiskriteereiden mukaan noin 25 % väestöstä tarjotaan omalääkäri omahoitaja palvelua. Listaaminen työpareille tehdään potilastietojärjestelmän ja terveydenhuollon ammattihenkilön arvioinnin avulla. Listaamiskriteereinä käytetään pitkäaikaissairauden diagnooseja, runsasta terveyspalveluiden käyttöä ja korkeaa ikää. Listatiimiin kuuluu 7 lääkäri - hoitaja työparia. Lisäksi listavastaanotoilta tarjotaan fysioterapeuttien vastaanottoja, muisti- ja diabeteshoitajan palvelua, sekä resepti- ja depressiohoitajan vastaanottoja. Tiimillä on omat vastaanottoavustajansa, jotka ovat terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Lääkäripalvelutarpeet neuvoloissa, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa sekä vanhuspalveluissa tarjotaan listatiimin toimintana. Vuoden 2014 aikana päivitetään hoitokäytäntöjä vastaamaan toimintamallia hyödyntäen käypähoito- ja alueellisia suosituksia, tuetaan potilaan aktiivista osallistumista omaan hoitoonsa ja korostetaan terveyden edistämisen näkökulmaa. Uusia toimintoja ovat verenhyytymisen lääkitystason pikamittaukset aiempaa laajemmassa käytössä ja sähköisen asioinnin lisääminen. Työvoiman riittävyyden turvaaminen sopeutetaan talousarviosuunnittelussa kaupungin vakauttamis- ja tuottavuusohjelmaan. Lääkärinvastaanottokäyntejä arvioidaan kertyvän n. 18 000 ja aluehoitajien käyntejä n. 18 000. Lisäksi tilastoidaan lääkäreiden vastaanottokäynnin korvaavat potilaspuhelut sekä paperikonsultaatiot kuten lääkäreiden osalta terveyskeskuksen muissakin tulosyksiköissä. Erityisvastaanottojen toiminta integroidaan uuteen vastaanottojen toimintamalliin soveltuvasti. Erityisvastaanotoilla tehdään tähystyksiä maha-suolikanavan alueelle, sydämen ultraääni- ja rasitustutkimuksia sekä hoidetaan diabetes- ja gynekologisia potilaita. Diabeteshoitajan käyntejä arvioidaan kertyvän n. 900 ja lääkärikäyntejä n.600. Sairaanhoitopiirin ostopalveluina jatkuvat ortopedilääkärien vastaanotot pääterveysasemalla. Yksityiseltä palveluntuottajalta Jyväskylästä ostetaan edelleen soveltuvasti geriatrian erikoislääkäripalveluja. Uuden perusturvan organisaatiomallin mukaan fysioterapia on osa lääkäreiden ja hoitajien vastaanottojen tulosaluetta ja yhteistyötä tullaan parantamaan ja tiivistämään vastaanottojen ja fysioterapian välillä tulevana vuonna. Fysioterapian ammatillinen kehittämisvastuu on vastaavalla fysioterapeutilla. Vastaava fysioterapeutti toimii puolet työajastaan kuntoutuksen koordinaattorina, jonka tehtävänä on alkuvaiheessa mm. kuntouttavan hoitotyön jalkauttaminen kotipalveluun, palvelutaloihin ja vanhainkotien henkilökunnalle. Sairaalan fysioterapeutti ja kuntohoitaja ovat siirtyneet hallinnollisesti sairaalan työntekijöiksi, mutta heidän ammatillisesta toiminnasta ja toiminnan kehittämisestä vastaa Vastaava fysioterapeutti. Fysioterapeuttien suoravastaanottotoimintaa jalkautetaan vuonna 2014.

3 Kaksi fysioterapeuttia on saanut sairaanhoitopiirin koulutuksen ja voivat ottaa itsenäisesti vastaan tuki- ja liikuntaelinsairaita potilaita. Suoravastaanotoilla nämä potilaat tutkitaan, ohjataan itsehoitoon ja vain tarvittaessa konsultoidaan tai varataan lääkärinaikaa. Muiden fysioterapeuttien osalta jatkuu selkäpotilaiden akuuttivastaanottotoiminta. Vuoden 2014 aikana tehostetaan arthroosi- ja selkäryhmien käyttöä itsehoidon menetelmänä. Uudella terveysasemalla pyritään yhdistelemään nykyisiä eri pisteissä toimivia lääkinnällisen kuntoutuksen pienryhmiä ja sitä kautta tehostamaan toimintaa. Uuden kuntosalin toimintaa on tarkoitus organisoida siten, että arkisin 8-16 ajan ulkopuolella sali olisi hallitusti muiden toimijoiden käytössä, esim. vapaaehtoisryhmien muodossa. Nykyisen Suojarinteen terapiatalolla sijaitsevan kuntosali jää Suolahteen lähisaliksi, kuntohoitajan ja vertaisohjaajien vetämien ryhmien paikaksi, sekä lähiseniori saliksi muiden ohjattujen ryhmien käyttöön. Ilmaisjakeluun varatuilla määrärahoilla kustannetaan avohoidossa olevien äänekoskelaisten sekä opiskeluterveydenhuollon piirissä olevien ulkokuntalaisten pitkäaikaista sairautta sairastavien sairaanhoitovälineitä ja -tarvikkeita. Hoitovälineiden ja -tarvikkeiden jakelussa noudatetaan perusturvalautakunnan hyväksymää yleisohjetta sekä ylilääkärin hyväksymää hoitotarvikeluetteloa. Mielenterveys- ja päihdeklinikka Mielenterveys- ja päihdeklinikan tulosalueen toimintayksikköjä ovat mielenterveyspoliklinikka, kuntoutumiskeskus, kuntoutuksen sairaanhoitajat, toimintaterapia, terveyskeskuspsykologin vastaanotot sekä päihdeklinikka. Keskeinen tavoite työskentelylle on tuottaa avohoitopalvelut monipuolisesti, laadukkaasti ja taloudellisesti tarkoituksenmukaisella tavalla vastaamaan Äänekosken väestön keskeisiin psykiatrisen avohoidon ja päihdehoidon tarpeisiin. Tulosalueen budjettiin sisältyy yhteensä 70 000 euron määräraha kolmannen sektorin mielenterveys- ja päihdepalveluiden kuntoutustoiminnan avustukseen ( Ilona potilasyhdistyksen toimintaa, Ystävän tuvan ja Suomen Siniaalto ry:n toimintaa). Näillä toiminnoilla tuetaan ennaltaehkäisevää mielenterveys- ja päihdetyötä sekä arjen kuntoutusta. Yhteistyön kehittämistä jatketaan sairaanhoitopiirin ja kolmannen sektorin kanssa. Mielenterveyspoliklinikan akuuttitiimissä pyritään kehittämään hoitoketjuja niin, että potilaan hoito ja kuntoutus toteutetaan oikeassa paikassa huomioon ottaen potilaan tarpeet ja hoidon porrasteisuus. Edelleen kehitetään moniammatillista työotetta kotiin suuntautuvassa palvelussa huomioiden potilaidenverkostot ja eri hoitotahot. Tämä edellyttää toimintatavan kehittämistä mm. hoidon alkuarvion tehostamista, kotiin tehtävän työn tehostamista, hoitojen määräaikaistamista ja

4 yhteistyön tiivistämistä psykiatristen sairaaloiden kanssa. Erikoisosaamisen asiantuntijuuden kehittymisen ja oman jaksamisen vuoksi henkilöstö tarvitsee jatkuvaa koulutusta ja työnohjausta. Yksi sairaanhoitajan vakanssi esitetään siirrettäväksi Arjen tuen palveluohjaajan vakanssiksi. Kuntoutuspalveluista vastaa kuntoutuksen sairaanhoitajat ja toimintaterapia. Tavoitteena on kuntoutujan oikea-aikainen ja tarkoituksenmukainen kuntoutus, mitä edistää työnjaon kehittäminen koko tulosalueen ja yhteistyökumppaneiden kesken. Kotiin menevää työtä tulee kehittää ja siten lisätä ja uudelleen organisoida. Akuuteissa tilanteissa tehdään yhteistyötä mielenterveyspoliklinikan tehostetun kotihoidon sairaanhoitajan kanssa. Yhteistyö Ilona potilasyhdistyksen kanssa jatkuu. Toimintaterapeutin tutkimuksia voidaan hyödyntää asiakkaan työkykyä arvioitaessa. Työmuotoa tulisi kehittää siten, että toimintaterapiapalveluja voidaan hyödyntää myös Arjen tuen vastuualueella. Terveyskeskuspsykologit toimivat ihmisen terveen kehityksen, psyykkisten ongelmien ja vuorovaikutuksen asiantuntijoina. Työn keskeinen tehtävä on pyrkiä ammatillisin keinoin tukemaan, edistämään ja mahdollistamaan kaikenikäisten kuntalaisten normaalia, tervettä kasvua ja kehitystä. Tavoitteena on myös riskitilanteiden ja häiriöiden mahdollisimman varhainen tunnistaminen ja hoito. Tulosalueella on 1 ½ psykologia. Kokoaikaisen psykologin on tehtävänä neuvolaikäisten lasten kasvun ja kehityksen tukeminen oikea-aikaisesti, vanhempien tuella ja niin, että psyykkinen näkökulma välittyy paitsi perheiden, myös neuvoloitten, päivähoidon ja kuntoutuksen arkeen. Toisen, puolikkaan terveyskeskuspsykologin kohderyhmänä ovat aikuiset sekä opiskelijaterveydenhuolto. Päihdepalvelut sisältävät päihdeklinikan palvelut, muun päihdekuntoutuksen sekä asumispalvelut ja laitoskuntoutuksen. Päihdeklinikka tuottaa päihdeongelmaisille henkilöille ja heidän omaisilleen tarkoitetut avohoitopalvelut aina avovieroituksesta tavoitteellisiin terapeuttisiin avokuntoutuspalveluihin. Muun päihdekuntoutuksen budjettiin sisältyy määräraha, jolla voidaan tukea kolmannen sektorin palveluntuottajien järjestämää päiväkeskus- ja kuntoutustoimintaa. Kustannuspaikan määrärahoilla tuetaan mm. Suolahden Ystävän Tuvan ja Suomen Siniaallon järjestämää päiväkeskustoimintaa ja ostetaan muita hoidon/ kuntoutuksen ostopalveluita. Näillä toiminnoilla toteutetaan etsivää ja ehkäisevää päihdetyötä sekä arjen kuntoutusta. Päihdehuollon laitoskuntoutuksen määrärahalla hankitaan lyhytaikaiset huumevieroitus- ja päihdekuntoutusjaksot. Laitoskuntoutuksen myöntäminen edellyttää päihdetyön, mielenterveystyön ja aluesosiaalityön yhteistä päätöstä (MIEPÄS-työryhmä).

5 Terveyskeskussairaala Suun terveydenhuolto Talousarvioesitys on tehty 50-paikkaiselle osastolle ajalla 1.1. 31.8.2014 ja 40-paikkaiselle osastolle ajalla 1.9. 31.12.2014. Terveyskeskussairaalan pääasiallisia asiakkaita ovat akuuttihoitoa ja kuntoutusta tarvitsevat potilaat. Tavoitteena on kokonaiskuormituksen pysyminen 92 %:ssa alkuvuoden, jotta potilaat pystytään ottamaan hoitoon terveyskeskussairaalaan viiveettä. 40-paikkaisen osaston kuormitus on arvioitu olevan noin 99 %, jolloin haasteeksi muodostuu asiakkaiden viiveetön hoitoon pääsy ja riski kitkalaskutukselle. Henkilöstön määrä sairaalassa ajalla 1.1. 31.8.2014 on: 1 osastonhoitaja, 1 apulais-osastonhoitaja, 2 osastonsihteeriä, 19 sairaanhoitajaa, 19 perushoitajaa, 9 laitos-huoltajaa, 1 fysioterapeutti ja 1 kuntohoitaja. Lääkäripanosta osastolle on varattu yhden lääkärin työpanoksen verran. Henkilöstön määrä vähenee osastolla ajalla 1.9. 31.12.2014 seitsemällä (2 sh, 3 ph ja 2 laitosh.). Lääkäripanosta osastolle on varattu edelleen yhden lääkärin työpanoksen verran. Lisäksi sairaalan budjettiin sisältyy 5 varahenkilöstön palkat ( 3 sh, 2 ph) Hoitajamitoitus on alkuvuodesta 0,76 ja loppuvuodesta 0,83. Akuuttiosaston toiminnan turvaamiseksi kaikkiin poissaoloihin on varattu sijaiset. Suun terveydenhuollon tehtävänä on tuottaa ja järjestää Äänekosken kaupungin asukkaiden suun terveydenhuollon palveluja omana toimintana. Tarpeelliset erikoishammaslääkäripalvelut (oikominen, suukirurgia, muu vaativa hammashoito) järjestetään ostopalveluna vakiintuneiden sopimusten puitteissa. Palveluiden tarve harkitaan vuosittain erikseen. Painopistealueena on järjestää lakisääteinen hammashoito alle 18-vuotiaille ja huolehtia akuutin hammashoidon palveluista sekä panostaa suusairauksien ennaltaehkäisevään työhön ja kannustaa kuntalaisia omatoimiseen suun terveydestä huolehtimiseen. Suun terveydenhuollon tulosalueen talousarvioon sisältyy yhdeksän hammaslääkärin, kuuden suuhygienistin, kymmenen hammashoitajan sekä osastonhoitajan (60,13 %) ja osastosihteerin (54 %:) palkkauskustannukset. Tällä henkilöstömäärällä tavoitellaan 25 000 käyntisuoritetta vuodelle 2014. Kiireettömän hammashoidon järjestäminen lakisääteisesti alle 6 kuukaudessa on haasteellista omana toimintana, mikäli avoimia hammaslääkäreiden vakansseja ei saada täytettyä. Vuonna 2014 on tarkoitus ulkoistaa hammaslääkäreiden arkipäivystystyö. Myös palvelusetelijärjestelmä otetaan käyttöön. Lääkärityövoimaa ostetaan mikäli vakansseja ei saada täytettyä. Kaikki ostopalvelut ja palveluseteleistä aiheutuvat kustannukset katetaan avoimien virkojen palkkauskustannuksiin vaatuilla määrärahoilla.

6 Työterveyshuolto Nykymuotoinen yhteistyö pohjoisen Keski-Suomen kuntien viikonloppupäivystysjärjestely on arvioitava uudestaan mm alueen hammaslääkäripulasta ja osin myös valmisteilla olevan asetuksen johdosta. Alkusyksyn 2013 aikana jatketaan neuvotteluja viikonloppupäivystyksen uudelleenjärjestelyistä. Valmisteilla oleva asetus (voimaantulo 1.5.2014) velvoittaa kuntia järjestämään ympärivuorokautisen suun terveydenhuollon päivystyksen, jossa tulisi olla valmius mm. suu- ja leukakirurgian vaatimiin toimenpiteisiin ja leikkaushoitoon. Edelleen on oltava mahdollisuus tarvittaviin röntgenkuvauksiin. Omana toimintana näin laajaa päivystystä ei ole mahdollista järjestää. Neuvottelut Keski-Suomen tai vaihtoehtoisesti Erva- alueen yhteistyöstä ovat vielä kesken. Työterveyshuolto tuottaa terveydenhoitopalveluja kaupungin työntekijöille ja muille asiakasyrityksilleen. Palvelujen piirissä on n. 2850 henkilöasiakasta. Näistä suurimmalle osalle tuotetaan myös työnantajien kustantamia sairaanhoitopalveluja. Merkittäviä muutoksia asiakaskunnassa ei ole tiedossa vuonna 2014. Palvelut ja henkilöluvun mukainen perusmaksu laskutetaan asiakkaiden työnantajilta tavoitteena mahdollisimman täysimääräinen kulujen kattaminen. Hintoihin tehdään kustannusten nousua vastaava tarkistus vuoden vaihteessa. Työterveyslääkärien muuhun terveyskeskustyöhön käyttämä työaika korvataan työterveysyksikölle sisäisellä laskutuksella. Samoin ns. kansanterveystyönä tehdyt vastaanotot ja terveydenhoitajien tekemät nuorten työttömien TYP -terveystarkastukset. Vakanssien ollessa täytettyinä ja työterveyshuollon käytössä käyntimääriksi arvioidaan n. 7800. Lisäksi merkittävä osa asiakkaiden palvelusta tapahtuu puhelimitse ja konsultaatioina. Laskutettavia puheluja ja konsultaatioita arvioidaan syntyvän työterveyshuollossa yhteensä n. 3600 kpl. Lisäksi työterveyshenkilöstö tekee työpaikkaselvityksiä ym. toimintaa työpaikoilla n. 630 tuntia. Toiminnan painopisteenä on työterveyshuoltotoiminnan kehittäminen siten, että laadukkailla palveluilla asiakkaiden työkykyä voidaan tukea entistä paremmin työuran eri vaiheissa. Osatyökykyisiä ja pitkien sairauslomien jälkeen työhön palaavia tuetaan yhteistyössä työpaikkojen kanssa selviytymään työssään. Terveydenhuollon yhteiset palvelut Terveydenhuollon yhteiset palvelut sisältävät sairaanhoitopiiriltä ostettavat laboratorio-, röntgen- ja ensihoitopalvelut, joiden osuus yhteisten palveluiden 2,3 menoista on n. 70 %. Lisäksi yhteisiin palveluihin on budjetoitu omana työnä tehtävä terveyspalveluiden johto, asiakirjahallinto ja sihteerityö, materiaalihallinto välinehuolto, terveyden edistäminen (mm. joukkoseulonnat) ja hoitotyön kehittäminen.

7 Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoidon palvelut tuottaa pääosin Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, joka laskuttaa myös ns. kauttalaskutuksena suurimman osan muiden sairaaloiden tuottamista palveluista. Menoihin sisältyy lisäksi oma määrärahansa kaupungin suoraan ostamat erikoissairaanhoidon palvellut sekä lakkautettujen kuntayhtymien eläkevakuutusmaksut. SOSIAALITYÖ JA TYÖELÄMÄÄN KUNTOTUMISEN PALVELUT Sosiaalityön tulosalue Sosiaalityön ja työelämään kuntoutumisen vastuualue sisältää aikuis- ja perhesosiaalityön, toimeentuloturvan, lastensuojelun sekä työelämään kuntoutumisen palvelukokonaisuudet. Vastuualueen palveluille on yhteistä syrjäytymisen ehkäisyn, sosiaalisen kuntoutumisen, oman elämänhallinnan, työllistymisen sekä itsenäisen selviytymisen tavoitteet. Sosiaalityön tulosalueella vastataan aikuis- ja perhesosiaalityön, toimeentuloturvan, lastensuojelun ja lastenvalvojan palveluista. Aikuis- ja perhesosiaalityö Aikuis- ja perhesosiaalityön palvelut kohdentuvat erityisesti pitkäaikaistyöttömien, lapsiperheitten ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tukeen ja auttamiseen. Kokonaisasiakasmäärästä (n.1100) arvioidaan 800 asiakkaan tarvitsevan säännöllisesti tai tilapäisesti sosiaalityön palveluja ja 300 asiakkaan avuntarpeen rajoittuvan pelkkään toimeentulotukeen. Pitkäaikais- ja toistuvaisasiakkaat listataan sosiaalityöntekijöille. Palvelu- ja aktivointisuunnitelmien laatiminen sekä seuranta ovat työvälineitä tavoitteelliseen asiakastyöhön. Suuntaamalla voimavaroja asiakkaan monipuoliseen tukeen voidaan vähentää pitkäaikaisasiakkuutta ja myös toimeentulotukimenoja. Asiakkaina oleville lapsiperheille laaditaan pääsääntöisesti palvelusuunnitelmat. Ehkäisevän lastensuojelutyön ( mm. lapsiperheitten kotipalvelu, tukiperheet, sosiaalityön psykososiaalinen tuki, ohjaus ja neuvonta ) roolia vahvistetaan. Sosiaalityöntekijät osallistuvat edelleen lastensuojelun työparityöhön, aktivointityöhön te- toimiston kanssa sekä toimivat lastenvalvojan työpareina käräjäoikeudelle annettavissa olosuhdeselvityksissä. Yli 18-vuotiaat lastensuojelun jälkihuoltonuoret ja ennakollisen lastensuojeluilmoituksen piirissä olevat asiakkaat ovat työnjaollisesti aikuissosiaalityön asiakkaita ja tarvitsevat usein hyvin laajaa ja monipuolista tukea. Vuoden 2014 alusta aikuis- ja perhesosiaalityössä toteutetaan tehtävärakenteen muutos: aluepohjaisesta työstä siirrytään asiakkaitten listaukseen sosiaalityöntekijöille. Aluepohjainen työ säilytetään osittain Suolahden ja Äänekosken

8 toimistojen välillä. Työskentelyä Konginkankaan ja Sumiaisten sivupisteissä jatkuu tarpeen mukaan. Alle 25-vuotiaitten nuorten palvelut keskitetään omalle sosiaalityöntekijälle. Yksi sosiaalityöntekijän vakanssi siirtyy lastensuojelutiimiin, mikä mahdollistuu etuussihteerin lisäyksellä. Muutostilanteessa asiakkaiden neuvonnan ja ohjauksen tarve erityisesti kirjallisesti haettavan toimeentulotuen osalta kasvaa Etuuskäsittelyssä lisätään kirjallista toimeentulotukea ja välitystiliasiakkuus kohdennetaan sitä tosiasiallisesti tarvitseville määräaikaisena tukimuotona. Varaudutaan 1100 toimeentulotukiasiakkaan päätöksentekoon ja n. 100 välitystilin hoitoon. Toimeentulotuki Toimeentulotuen tarpeeseen ja asiakasmäärään vaikuttavat laajat yhteiskunnalliset ilmiöt kuten talouden epävarmuus ja työttömyysaste. Äänekoskella suuri pitkäaikaistyöttömien määrä ja nuorisotyöttömyyden korkea taso näkyvät toimeentulotuessa. Tulottomien nuorten osuus toimeentulotuessa on edelleen huolestuttavan korkea. Äänekoskella on myös paljon vuokra-asuntoja tarjolla ja näihin kohdistuvan muuttoliikkeen kautta tulee myös uusia toimeentulotukiasiakkaita. Paikkakunnalla on opiskelijoita joista osa hakee kesäajan elantoonsa Toimeentulotukena. Toimeentulotukea hakevien opiskelijoiden kesätyöllistämistä jatketaan yhteistyössä työllisyyspalvelujen kanssa. Perustoimeentulotuen menot on arvioitu 2013 toteumaennusteen tasoon. Pitkäaikaistyöttömien aktivoinnin oletetaan vaikuttavan siihen, että indeksikorotus voidaan kattaa tuen nykytasosta. Perustoimeentulotuki on sidottu kansaneläkeindeksiin ja menoihin vaikuttavat myös sosiaaliturvan perustulojen mahdolliset korotukset sekä hallituksen mahdolliset linjaukset vähäisten työtulojen suhteesta sosiaaliturvaetuuksiin. Pitkäaikaistyöttömien siirtyminen aktiivitoimenpiteisiin, kuten kuntouttavaan työtoimintaan, vähentää toimeentulotuen tarvetta. Oletettavaa on, että toimeentulotuessa näkyy edelleen tuen tarpeen pitkittyminen: laissa viimesijaiseksi ja väliaikaiseksi tarkoitetusta toimeentulotuesta on tullut monelle perustulon lähde, koska ensisijaiset etuudet eivät riitä turvaamaan elantoa. Täydentävässä toimeentulotuessa merkittävä menoerä on asuntojen vakuusvuokrat, koska muuttoja on paljon. Täydentävää toimeentulotukea kohdennetaan myös mm. tilanteisiin joissa voidaan tukea työllistymistä tai opiskelua, sekä lapsiperheitten tukeen ehkäisevänä lastensuojeluna. Täydentävässä toimeentulotuessa varaudutaan vuoden 2013 tasoon. Ehkäisevä toimeentulotuen määräraha on pienempi kuin vuonna 2013. Ehkäisevää tukea on viime vuosina käytetty määrärahaa vähemmän, koska osa tuen tarpeesta ohjautuu täydentävään, harkinnalla myönnettävään toimeentulotukeen. Ehkäisevänä tukena maksetaan osalle kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvista työpaikkaruokailu tukemaan kokonaiskuntoutumista Lastensuojelu

9 Lastensuojelun avohuollon toiminnoissa varaudutaan vähintään nykyiseen laajuuteen: arvioidaan, että lastensuojelun palveluja tarvitsee noin 400 lasta / 230 perhettä. Lastensuojeluilmoitusten määrä on kasvanut edelleen tammi-kesäkuussa 2013 ja tilanne säilyy todennäköisesti yhtä haastavana vuonna 2014. Toiminnassa varaudutaan n. 500 lastensuojeluilmoituksen käsittelyyn. Koska lastensuojelun sosiaalityön resurssit ovat olleet riittämättömät näin suuren asiakasmäärän hoitamiseen, siirretään viimeistään vuoden 2014 alusta sisäisin työjärjestelyin yksi sosiaalityöntekijä aikuissosiaalityöstä lastensuojeluun. Lastensuojelun sosiaalityötä on lisäksi vahvistettu palveluohjaajan työpanoksella vuoden 2013 alusta ja tätä toimintaa jatketaan. Palveluohjaajan työpanos kohdennetaan lastensuojelun asiakasprosessin alkuun, lastensuojelutarpeen selvittämistyöskentelyyn sekä asiakkaitten ohjaukseen ja neuvontaan. Lastensuojelun avohuollon toimintatapoja, tukimuotoja ja ennaltaehkäisevää työtä peruspalveluissa tulee vahvistaa ja siten vähentää sijaishuollon tarvetta. Tähän toimintaan tähtää edelleen lastensuojelun kokonaisrakenteen kehittäminen. Lastensuojelun perhehoito on lain mukaan ensisijainen sijaishuollon järjestämistapa. Lastensuojelulain mukaan lastensuojelun laitoshuoltoa järjestetään vain, jos lapsen sijaishuoltoa ei voida järjestää lapsen edun mukaisesti riittävien tukitoimien avulla perhehoidossa tai muualla. Lastensuojelun perhehoidon laajuus arvioidaan olevan vuoden 2013 tasossa ja hoitovuorokausissa varaudutaan 40 lapsen kokovuotiseen hoitoon. Uudet sijoitukset voidaan kattaa osittain poistuman kautta. Lyhytaikaisia sijoituksia kriisiperheisiin arvioidaan tarvittavan 6, näistä osa jatkuu pitkäaikaisena perhehoitona. Sijaishuollon tukeen ja seurantaa kohdennetaan työpanosta Keski-Suomen sijaishuoltoyksikön palvelujen lisäksi omasta lastensuojelun perhetyön yksiköstä. Lastensuojelun laitoshoidon tarve on kasvanut muutaman viimeisen vuoden aikana ja kustannusten kasvussa on näkynyt erityisesti ajoittainen raskaampien ja kalliimpien yksiköiden käytön tarve. Laitoshoidon ostopalveluissa varaudutaan 15 koko vuoden kestävään sijoitukseen. Lastensuojelun laitoshuollon kustannukset sisältävät sekä ammatilliset perhekodit että varsinaiset laitosyksiköt. Ostopalveluista yli puolet on sijoituksia ammatillisiin perhekoteihin. Äänekoski on mukana Keski-Suomen lastensuojelun ammatillisten perhekotipaikkojen ja lastenkotipaikkojen hankintarenkaassa. Kilpailutuksesta ja puitesopimuksen solmimisesta on vastannut Jyväskylän kaupunki. Valtaosa soveltuvista ammatillisista perhekoti- ja laitospaikoista on voitu hankkia kilpailutetuista yksiköistä. Lakisääteinen sosiaalipäivystys hankitaan virka-ajan ulkopuolella Jyväskylän kaupungin päivystysyksiköltä. Virka-aikainen päivystys hoidetaan omana toimintana. Ensi- ja turvakotipalvelut ostetaan ensisijaisesti Jyväskylän ensi- ja turvakodista. Ensikotijaksot kohdentuvat vauva- ja pikkulapsiperheisiin tilanteissa joissa vanhemmuuden tuen lisäksi tarvitaan seurantaa ja arviointia. Turvakotia käytetään akuuteissa kriiseissä, jotka ovat pääosin perheväkivaltatilanteita. Varaudutaan vuoden 2013 tasoon.

10 Lastensuojelun perhetyön yksikkö toimii edelleen välivaiheena perhekeskukseen ja keskeisenä osana lastensuojelun avohuoltoa. Lastensuojelun perhetyössä kehitetään erityisesti intensiivistä perhetyötä, sijaishuollon tukea, jälkihuollon lähityötä sekä ryhmätoimintaa. Tavoitteena on myös lisätä työn tavoitteellisuutta ja tehostaa perhetyön prosessia ja näin kohdentaa työ entistä tarkemmin perheille, jotka hyötyvät tästä avohuollon tukimuodosta. Perhetyöntekijät osallistuvat lastensuojelutarpeen selvittämis- työskentelyyn sosiaalityön työpareina. Tapaamispalvelu toteutetaan edelleen perhetyön yksikön tiloissa. Varaudutaan yhteensä n. 250 asiakkaan palveluihin. Perhekeskuksen tilojen suunnittelu Lossintielle (nykyisen toimintakeskuksen tilat) jatkuu 2014. Tavoitteena on tilojen remontointi perhekeskuksen käyttöön vuoden 2015 aikana. Vuoden 2014 aikana perhekeskuksen toiminnallinen suunnitelma päivitetään ja linjataan mitkä toimintamuodot toteutuvat perhekeskuksessa sen käynnistyessä vuonna 2015. Työelämään kuntoutumisen palvelut Ääneseudun työvoiman palvelukeskus Typ on yhteistyörakenne, jossa toimijoina ovat Äänekosken kaupunki, Konneveden kunta, Keski-Suomen TE-toimisto ja Kela. Yksikössä työskentelevät kaksi kaupunginpalveluohjaajaa ja kaksi TE-toimiston asiantuntijaa ja osa-aikaisesti kuntoutuspsykologi. Asiakkaiden terveystarkastukset hoidetaan kaupungin työterveyshuollon kautta. Toiminnan kustannukset jaetaan puoliksi kunnan ja TE-toimiston kesken. TYP- toiminnan tavoitteena on moniammatillisen tuen tarpeessa olevien asiakkaiden työllistämisen esteiden tunnistaminen ja ratkaisujen löytäminen sekä asiakkaiden tukeminen siirtymisessä työmarkkinoille. Asiakkaita ovat nuoret työnhakijat sekä eri-ikäiset yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneet työttömät työnhakijat. Pitkäaikaistyöttömyyden kasvun ja asiakkaiden elämäntilanteiden vaikeutumisen vuoksi TYP:n toiminta ja sen kehittäminen on perusteltua ja selkeä tarve moniammatilliselle yhteistyölle on olemassa. Aktiivivaiheen asiakkaita Typissä arvioidaan vuonna 2014 olevan 200. Työpaja Työpaja on yksi keskeinen osa työelämään kuntoutumisen palveluja. Paja jakaantuu toiminnallisesti seinälliseen ja seinättömään pajaan. Seinällinen paja käsittää metallija puuverstaan, starttipajan ja pesulan. Seinätön paja on puolestaan laajempi käsite, mikä tarkoittaa mm. pajan asiakkaiden sijoittumista kaupungin muille toimipaikkoihin, järjestöihin tai yrityksiin. Vuoden 2014 aikana työpajan tavoite on vastata osaltaan nuorisotakuuseen ja kehittää toimintaa entistä paremmin asiakkaitten tarpeita vastaavaksi. Työpajan asiakkaiden pääryhmä on alle 30-vuotiaat. Vuonna 2014 tavoitteena on erityisesti kehittää seinätöntä pajatoimintaa verkostoitumalla entistä tiiviimmin kaupungin muiden toimialojen sekä paikkakunnan yrittäjien, 3. sektorin työllistävien toimijoiden sekä ammatillisten oppilaitosten kanssa. Toimintavuoden aikana jatketaan työpajan kehittämistä oppimisympäristönä. Osaamistodistuksen perusteella oppilaan pajalla tunnistettu osaaminen voidaan lukea hyväksi ammatillisissa opinnoissa tai haettaessa niihin. Yhteistyötä yrityksiin

11 tehostetaan mm. hakemalla asiakkaille ns. elelleensijoituksia (työntekijä on työpajan kirjoilla, mutta työ tehdään yrityksessä ). Starttipajan asiakkaat ovat alle 25-vuotiaita vailla työtä tai opiskelupaikkaa olevia nuoria. Starttipaja toiminta on käynnistynyt hankerahoituksella, mutta jatkuu toimintakaudella pajan omana toimintana valtion työpajoille myöntämän tuen turvin. Asiakkaat ohjataan starttipajalle Typ:stä, etsivästä nuorisotyöstä, aikuissosiaalityöstä tai oppilaitoksista. Tarvetta starttipaja muotoiselle toiminnalle on vuoden 2013 aikana ollut enemmän kuin on mihin on pystytty vastaamaan. Tulevan toimintakauden aikana toimintaa jaetaan kahteen ryhmään. Näin asiakasmäärää voidaan lisätä ja samalla toiminnan sisältöä selkeyttää asiakkaiden yksilöllisiä tarpeita ja tavoitteita paremmin vastaaviksi. Työpajan henkilöstö on 2 vakituista ohjaajaa, 2 ohjaajaa valtionavustuksella sekä 4 ohjaajaa palkkatuella. Metalliosaston työnjohtaja jää vuorotteluvapaalle vuoden 2014 alussa. Vuonna 2014 työpajan eri toiminnoissa on varauduttu 55 65 yhtäaikaiseen asiakkaaseen. Lisäksi osana nuorten kesätyöllistämistä järjestetään kesäleiri noin 15 20 nuorelle. Työpajan asiakkuudet perustuvat eri toimenpiteisiin kuten kuntouttava työtoiminta, työkokeilu, palkkatuettu työ tai oppilaitoksen työssäoppimisjakso. Joissakin tapauksissa nuori voi olla pajan omalla sopimuksella. Kuntouttava työtoiminta Kuntouttava työtoiminta on kunnan järjestämisvastuulla oleva toimenpide. Sen tarkoituksena on aktivoida pitkään työttömän olleita henkilöitä takaisin työelämään tai etsiä muita ratkaisuja asiakkaalle. Elämänhallintaan ja terveydentilaan liittyvät tekijät ovat nousseet myös merkittäväksi kuntouttavan työtoiminnan sisällöksi monen asiakkaan kohdalla. Kuntouttava työtoiminta on yksi aktiivitoimenpide, jonka aikana kunnalla ei ole maksuvelvoitetta työmarkkinatuesta. Vuoden 2013 aikana työmarkkinatuen osalta tuli lakiuudistus, jonka mukaan kuntouttavassa työtoiminnassa olevalla on oikeus työmarkkinatukeen toimenpiteen aikana vaikka oikeutta työttömyyden perusteella ei olisikaan. Uudistuksen vaikutukset näkyvät toisaalta kiinnostuksena osallistua työtoimintaan, mutta myös toimeentulotuen kustannuksia pienentävästi. Vuoden 2014 tavoitteeksi asetetaan asiakasmäärän kasvattaminen 100 asiakkaaseen kuukaudessa ja uusien työtoimintapaikkojen lisääminen erityisesti kaupungin omissa yksiköissä. Kuntouttavaa työtoimintaa hankitaan myös 3.sektorin toimijoilta. Vuoden 2013 maaliskuussa kuntouttavaan työtoimintaan palkattiin määräaikainen palveluohjaaja. Palveluohjaaja tukee asiakkaan tavoitteellista ja suunnitelmallista prosessin etenemistä ja toimii koordinaattorina toimijoiden ja asiakkaan välillä. Jotta lisäys ja toiminnan käytännöntyön kehittäminen olisi mahdollista, jatketaan kuntouttavan työtoiminnan palveluohjaajan määräaikaista virkasuhdetta vuonna 2014. Muut kuntoutumispalvelut

12 Sosiaalihuoltolain 27e mukaista työtoiminnassa on tällä hetkellä kaksi henkilöä. Toiminnan lisäämiseen on tarvetta, mutta ongelmana on ollut sopivien työtoimintapaikkojen ja tehtävien löytäminen. Vuoden 2014 aikana toimintaa kehitetään yhteistyössä arjen tuen - vastuualueen kanssa. Valmisteilla oleva lakiuudistus vammaispalvelu- ja kehitysvammalain yhdistämisestä etenee. Käytännössä on mietittävä lakiuudistuksen vaikutuksia esim. työ- ja päivätoiminnan järjestämiseen ja toiminnan selkeyttämiseen. Yhteistyössä vammaispalvelujen kanssa sovitaan käytännön linjaukset ja toimintakäytännöt työtoiminnan osalta. Muu työllisyyden tuki Kustannuspaikalle on budjetoitu kolmannen sektorin työllistäville toimijoille maksettavan tuen, järjestöille ja yrityksille maksettavan kuntalisän ja hankkeiden kuntarahaosuuden. Kuntalisän avulla pyritään kannustamaan ja tukemaan yrityksiä työllistämään äänekoskelaisia pitkäaikaistyöttömiä palkkatuella tai oppisopimuksella. Tukea maksetaan yritykselle enintään puoli vuotta 200 kuukaudessa. Järjestöille tukea voidaan maksaa enintään vuosi. Kuntalisä oppisopimuksiin maksetaan koko oppisopimusjakson ajalta. Vuonna 2014 tukea kohdennetaan erityisesti Typin ja työpajan asiakkaiden yrityksiin työllistymiseen. Samoin tuetaan nuorten mahdollisuutta sijoittua oppisopimuksella yrityksiin yhteistyössä työpajan ja Typ:n kanssa. Kolmannen sektorin toimijoiden rooli välityömarkkinoiden työllistäjänä on merkittävä. Yrityksiin ja avoimille työmarkkinoille siirtyminen on vaikeaa monelle pitkään työttömänä olleelle. Kaupunki tukee kolmannen sektorin työllistäviä toimijoita, jotta mahdollisimman moni kaikkein vaikeimmassa työllisyystilanteessa oleva pääsisi aktivointitoimenpiteiden piiriin. Asiakasmäärän kasvun lisäksi on tärkeää, että asiakkaat saavat riittävästi heidän tarpeitaan vastaavaa ohjausta. Keskeiset yhteistyökumppanit ovat edelleen Äänekosken Katulähetys, Suolahden Työttömät ry ja Suolahden Ystävän Tupa ry. Työmarkkinatuen kuntaosuus Yli 500 pv työttömänä olleiden passiivitukea saavien henkilöiden työmarkkinatuesta kunta maksaa 50 %. Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen on tulosalueen ensisijaisia tavoitteita. Äänekoskella oli kesäkuun 2013 lopussa yli vuoden työttömänä olleita työttömiä työnhakijoita 407. Yli 500 päivää ns. passiivista työmarkkinatukea saaneiden määrä oli keskimäärin 240 henkilöä vuoden 2013 ensimmäisellä puoliskolla. Vuonna 2014 tavoitteena on saada mahdollisimman moni passiivituen piiristä aktiivitoimenpiteisiin, esim. kuntouttavaan työtoimintaan. Nuorten kohdalla tavoitteena on työllistyminen tai opiskelupaikan etsiminen. Työmarkkinatukea saavien joukossa on myös niitä, joilla taustalla on työkyvyttömyys. Heidän ohjaamisensa työttömien terveystarkastukseen ja mahdollisesti eläkeselvittelyyn on tarkoituksenmukaista sekä työttömän itsensä että kunnan näkökulmasta. Oma työllistäminen

13 Kustannuspaikalle on budjetoitu noin 20 palkkatuella olevan henkilön palkkakustannukset kuukaudessa. Palkattavat työntekijät ovat kohdennettu kaupungin eri yksiköihin ja yksiköt ovat itse valinneet työllistettävät työntekijät. Lisäksi kustannuspaikalta hoidetaan kaupungille tulevien ns. velvoitetyöllistettyjen työllistäminen. Vaikean työllisyystilanne ja pitkäaikaistyöttömyys lisää paineita kaupungin omaan palkkatuella työllistämiseen. Myös kunnan työmarkkinatuen kuntaosuuden maksujen suuruus asettaa vaatimuksia oman työllistämisen lisäämisestä. Toimintavuonna on linjattava valitaanko keskitetyllä palkkatuella työllistettävät henkilöt pitkäaikaistyöttömien listalta vai jatketaanko entistä käytäntöä eli esimiehet valitsevat itse omaan yksikköön tulevat työllistettävät. Kesätyöllistäminen Varaudutaan 150 nuoren kesätyöllistämiseen kaupungin omiin toimintoihin, 4 H työllistämistoimintaan ja kesätyösetelillä yrityksiin ja yhdistyksiin. Kesätyöllistäminen kohdistuu erityisesti peruskoulun päättäviin nuoriin ARJEN TUKI Asiakkuuksien hallinta Vuoden 2013 alusta perusturvan toimialueella tehtiin organisaatiomuutos, jossa Arjentuen vastuualueelle sijoitetettiin vammaispalvelut, mielenterveys- ja päihdetyön asumispalvelut sekä ikäihmisten palvelut. Vuonna 2014 jatketaan aloitettua muutosta. Toiminnan painopistealue on kotihoidossa ja avotoiminnan kehittämisessä. Henkilöstöresursseja kohdennetaan avopalveluihin ja samalla supistetaan palveluasumisen ja laitoshoidon palveluita. Palveluasumisessa ja laitoshoidossa puretaan ylipaikat suunnitellusti vuoden 2014 aikana. Työ- ja päivätoimintaa kehitetään niin, että toiminta on laaja-alaista ja yhteistyö arjen tuen sisällä on saumatonta. Ulospäin suuntautuvaa työtoimintaa pyritään laajentamaan työpajan kanssa yhteistyössä. Kaikissa toiminnoissa korostetaan moniammatillista yhteistyötä jotta saadaan kustannustehokkaita palveluita. Asiakkuuksien hallinnan tulosalue sisältää vanhus- että vammaisasiakkaiden palveluohjauksen ja koordinoinnin sekä sosiaalityön ja mielenterveysasiakkaiden palveluohjauksen. Vastuualueelle on budjetoitu sekä vammais- että vanhusasiakkaiden kotihoidon tuki, vanhus-, vammais- ja mielenterveysasiakkaiden laitos- ja asumis- ja perhehoitopalveluiden ostopalvelut sekä kuljetus- ja ateriapalvelut sekä mm. henkilökohtainen apu sekä vammaisten muu avustaminen. Vuonna 2014 ostopalveluita tullaan määrätietoisesti karsimaan ja uusien palveluiden hankkimisessa käytetään harkintaa ja hinta/laatuvertailua. Palveluasumisen tarpeen

14 Palvelutuotanto arvioinnissa otetaan myös vaihtoehtoisesti käyttöön tukiasuminen, perhehoitopalvelut ja toimeksiantosopimukset sijaisvapaiden käytössä. Omaishoidon tuen piirissä yli 65-vuotiaita on n. 130 asiakasta. Vammaispalveluiden omaishoidon asiakkaita on n. 45. Määrällisesti vuodelle 2014 on varauduttu pitämään omaishoidon tuen saajien määrä samana. Heidän selviytymistään kotiin tuetaan sekä rahallisesti että kotiin vietävinä palveluina. Omaishoitajien työn tukemiseen kohdennetaan vammaispalvelun hoitajan työpanosta. Omaishoidon lakisääteisten vapaiden pitäminen on mahdollista sekä kaupungin omissa yksiköissä lyhytaikaispaikoilla, perhehoidossa ja ostopalveluna. Lisäksi vuoden 2014 aikana pyritään lisäämään s toimeksiantosopimuksia jolloin omaishoidettava voisi olla vapaan aikana omassa kodissaan. Ostopalveluina hankitaan kahdeksan vanhusasiakkaiden laitospaikkaa Konnevedeltä, seututerveyskeskuksesta. Lisäksi on varauduttu n. 16 asiakkaan asumispalvelujen ostamiseen yksityisiltä hoitokodeilta eri puolilta maakuntaa sekä muutamaan perhehoidon paikkaan.. Vammaispalvelussa ostetaan asumispalveluja yhteensä 54, perhehoitoa 17 ja laitoshoitoa 1 asiakkaalle. Mielenterveysasiakkaiden asumispalvelua 45 asiakkaalle. Vuonna 2014 ostopalveluita tullaan määrätietoisesti karsimaan ja uusien palveluiden hankkimisessa käytetään harkintaa ja hinta/laatuvertailua. Palveluasumisen tarpeen arvioinnissa pyritään mahdollisimman kevyisiin ja kodinomaisiin ratkaisuihin. Vuodelle 2014 esitetään aloitettavaksi mielenterveyskuntoutujien ryhmäasuminen, millä pyritään vähentämään asumispalvelujen ostoa. Ostopalveluihin sisältyy mm. vaikeavammaisten ja sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetuspalvelut yhteensä n.. 360 asiakkaalle. Asiakkaiden määrä on kasvanut edellisvuodesta. Vaikeavammaisten kuljetuspalvelukustannuksien hillitseminen edellyttää joukko- ja monipalveluliikenteen hyvää toteutusta ja lisääntyvää käyttöä. Samoin sosiaalihuoltolain mukaisiin kuljetuspalveluihin saadaan säästöä organisoimalla kuljetuspalvelut tarpeita vastaavaksi yhteiskuljetuksiksi. Ostopalveluiden budjetti sisältää myös vanhusten kotihoitoon liittyvät tukipalvellut mm. kotiin vietävät ateriapalvelut, jotka käytännössä tuottaa kaupungin omat ateriapalveluyksiköt. Vammaispalvelussa kustannuspainetta tuo henkilökohtaisen avun asiakasmäärän kasvu.. Henkilökohtainen apu on ollut vuodesta 2009 asiakkaan subjektiivinen oikeus, mikäli lain määrittelemät myöntämisedellytykset täyttyvät. Tavoitteena on hillitä kustannusten kasvua kohdentamalla vammaispalvelun hoitajan työpanosta omana toimintana järjestetyn henkilökohtaisen avun toteutukseen, erityisesti niillä asiakkailla joilla avun tarve on vähäisempää. Työnjakoa kotihoidon kanssa on tarpeen edelleen kehittää. Laitos- ja asumispalvelut

15 Vuoden 2013 alussa voimaan tulleen organisaatiomuutoksessa oma palvelutuotanto eritytettiin omalle tulosalueelleen.. Palvelutuotanto sisältää omat laitos- ja palveluasumisen yksiköt, toimintakyvyn tue yksiköt sekä kotihoidon. Omia vanhusten laitospalveluyksiköitä on Piilolan vanhainkoti sekä Tupasvilla, joissa on yhteensä 65 paikkaa. Konginkankaan vanhainkoti muutettiin 1.10.2103 tehostetun palveluasumisen yksiköksi. Vanhusten ympärivuorokautisissa palveluasumisen yksiköissä on paikkoja n. 185. Ympärivuorokautisesti valvottuja asumispalvelupaikkoja on kaikissa Äänekosken taajamissa. Kaupungin omissa yksiköissä on edelleen käytössä ylipaikkoja laitoshoidossa. Niihin ei ole talousarviossa budjetoitu määrärahoja ja ylipaikkojen purkamiselle tehdään kokonaissuunnitelma loppuvuodesta 2013 ja purkaminen toteutetaan asteittain vuoden 2014 aikana. Kotirannan palvelutaloa ( 21 paikkaa), kehitetään palvelemaan eri syistä palveluasumista tarvitsevia asiakkaita, joilla ei kuitenkaan ole ympärivuorokautisen avun tarvetta. Toimintakyvyn tuki Toimintakyvyn tuki sisältää toimintakyvyn ylläpitoa edistävät ja kuntoutusta antavat yksiköt. Kuntolan (12 paikkaa) ja Niittywillan (10 paikkaa) vanhuksille suunnattujen lyhytaikaispaikkojen käyttöä suunnataan entistä enemmän kotona asumisen tueksi. Molempien yksiköiden toimintaa pyritään kehittämään entistä tavoitteellisemmin kuntouttavalla työotteella. Yhteistyötä kotihoidon ja yksiköiden välillä lisätään, jotta asiakkaille voidaan suunnitella kotona asumista tukevat tavoitteet myös lyhytaikaisjaksoille. Kuntolassa kaksi paikkaa on otettu käyttöön ns. sairaalasta kotiutumisen paikoiksi. Tavoitteena on saada asiakas mahdollisimman nopeasti ja turvallisesti siirtymään kotiin. Paikoilla turvataan kuitenkin riittävän pitkä kuntoutumisen mahdollisuus. Mielenterveyskuntoutujien asumisyksikkö Tukipilarissa on yhteensä 12 paikkaa ja niistä osa on tarkoitettu pitkäaikaisille asukkaille ja osa lyhytaikaishoitoa tarvitseville. Tukipilari on avohoitoa, jossa ei ole yöhoitoa vain tarvittavat käynnit ostetaan yksityiseltä palvelun tuottajalta ja vuonna 2014 käynnit on tarkoitus toteuttaa oman yöpartion toimesta. Toiminnan tarkoituksena on toteuttaa asukkaiden yksilöllistä ohjausta ja kuntoutusta. Vuodelle 2014 käynnistettäväksi myös mielenterveyskuntoutujille suunnattu ryhmäasuminen. Kalevankodin ryhmäasunto on suunnattu 7 kehitysvammaiselle vakituiselle asukkaalle. Yksikössä on varattu huone tilapäiseen asumiseen ja asumiskokeiluihin ja se hoitaa myös 2 asukkaan tukiasumisen palvelut (1 erillinen asunto). Kalevankodin ja toimintakeskuksen henkilöstön yhteiskäyttöä ja toiminnallista yhteistyötä jatketaan ja yksiköillä on yhteinen esimies. Seniorikeskukset toimivat suuremmissa taajamissa, Äänekoskella viitenä ja Suolahdessa kolmena päivänä viikossa. Toiminnan sisältöjä kehitetään myös yhä

16 enemmän kotihoitoa tukevaksi ja tavoitteellisemmaksi yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Seniorikeskuksissa jatkuvat myös seniorineuvolan toiminta ja tämä toiminta jatkuu kaikissa taajamissa, myös Sumiaisissa ja Konginkankaalla. Toimintaa kehitetään vastaamaan osaltaan myös supistettuun terveyspalvelun toimintaan. Toimintakeskuksen päivä- ja työtoiminta suuntautuu vaikeavammaisten päivätoimintaan ja kotona selviytymistä tukevien taitojen ylläpitoon. Sisältö muokataan vastaamaan tämän hetkisiä tarpeita ja asiakkaiden toimintakykyä. Ulospäin suuntaavaa toimintaa ja avosuojatyötä kehitetään yhteistyössä työpajan kanssa. Kokonaisuutena sisällöllistä kehittämistyötä tehdään siten, että mahdollinen muutto terapiatalolle ja ikääntyneiden kehitysvammaisten oma ryhmätoiminta voidaan toteuttaa tilakysymysten ratketessa. Vammaispalvelun kuntoutusohjauksessa työpanos kohdentuu edelleen vammaisten lasten ja perheitten ohjaukseen ja arjen tukeen sekä aikuisten kehitysvammaisten itsenäisen asumisen tukemiseen Kotihoito Kotihoidon säännöllisen palvelun piirissä on n. 350 400 asiakasta ympäri kaupunkia. Lisäksi kotihoidon erilaisten tukipalveluiden piirissä on n. 900 asiakasta. Tukipalveluja ovat mm. turvapuhelin-, ateria-, vaatehuolto- kauppa- ja asiointipalvelut.. Kotihoidossa suoraa asiakastyöaikaa pyritään lisäämään, jotta työaika kohdentuisi entistä paremmin asiakkaiden hyväksi. Kotihoitoa kehitetään ympärivuorokautiseksi yöpartiotoiminnalla, jonka aloittamista suunnitellaan käynnistettäväksi heinäkuussa 2014. Tällä muutoksella pyritään tavoittelemaan entistä pidempää kotona asumisen mahdollisuutta ja asumispalvelujen kustannusten vähenemistä ja hallintaa. Muutos vähentää sekä ympärivuorokautisten asumispaikkojen kysyntää että lisää myös omien, ei ympärivuorokautisten yksiköiden, yöaikaista turvallisuutta sekä vähentää ostopalveluna hankittua yöhoidon tarvetta omiin yksiköihin koko arjen tuen vastuualueella. Tällä muutoksella myös yöaikainen ostettu turvapuhelinpalvelu paranee laadullisesti, sekä tuo kustannussäästöjä arjen tuen ostopalvelujen kokonaisuuteen. Vuoden 2014 aikana kotihoidossa on tarkoitus ottaa käyttöön mobiililaitteet joilla voidaan seurata ajankäyttöä ja helpottaa asiakastyön kirjaamista. Seurannan avulla voidaan kohdentaa työvoimaresursseja ja työaikaa tasapuolisesti koko Äänekosken alueella.