Muutokset terveyskeskuksissa 1990-2010 Osmo Saarelma Yleislääketieteen erikoislääkäri (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja)
Mitä tapahtui kunnallisille lääkäreille (lyhyt versio) 1970-luku: 1980-luku: 1990-luku: 2000-luku: kunnanlääkäristä virkamieheksi virkamiehestä omalääkäriksi omalääkäristä lamalääkäriksi väestövastuu on aikansa elänyt terveyspolitiikasta elinkeinopolitiikkaa
Virkamiehestä omalääkäriksi Terveyskeskusten k kriisi i 1980-luvulla: ll Hoito sirpaloitunutta, tautikohtaisia toimintamalleja Ei hoidon jatkuvuutta Tehokkuus (suoritemittarilla) väheni Lääkärit kaikkosivat terveyskeskuksista Omalääkärikokeiluja
Virkamiehestä omalääkäriksi Työn sisältöä ja työoloja kehitettiin 1980-1990 lukujen vaihteessa: Väestövastuinen t tiimitoiminnan it i i malli Omalääkäri ja hoitosuhteiden jatkuvuus Laaja-alaiset toimenkuvat verrattuna esim. muuhun Länsi-Eurooppaan Kannustava palkkaus tyytyväiset potilaat, tyytyväiset t t työntekijät, t tyytyväinen työnantaja
1990-luku: omalääkäristä lamalääkäriksi Kahden kanavan sairaanhoito Tehtävien siirto erikoissairaanhoidosta ja huono osaoptimointi Voimavarojen uusjako Johtaminen ja rekrytoinnin hallinta ei onnistunut
Kahden kanavan sairaanhoito Kunnallinen perusterveydenhuolto Valtionosuus 34% Köyhät, vanhukset, pitkäaikaissairaat Moniammatillinen Kasvu 1995-2005 37% Yksityinen työterveyshuolto Valtionosuus 50% Työikäiset yhden asian potilaat Lääkärikeskeinen Kasvu 1995-2005 104%
Pth-esh työnjako Tehtävien siirto erikoissairaanhoidosta kunnalliseen perusterveydenhuoltoon Järkevää Todelliset hoitokäytäntöjen muutokset mm. astma, T2DM Ei järkevää: Pienoiserikoissairaanhoito terveyskeskuksessa; kaikki, mikä ei vaadi koneita, kuuluu pth:oon Puutteelliseen kustannuslaskentaan perustuvat siirrot Hoitotakuun vaikutukset - Kiireettömän hoidon kriteerit käytännössä muodostuneet lähettämiskriteereiksi - Ei sovellu moni-/pitkäaikaissairaiden hoitoon
Johtaminen ja rekrytointi Työn hallinnan tunne vähentynyt Työn määrä Jäljelle jääneet tekevät työt Työn laatu Perinteiseen lääkärin työhön kuulumattomat velvollisuudet Reppulääkärit - oire vai ongelma?
Kuinka usein häirinnyt, huolestuttanut tai rasittanut viimeisen 6 kuukauden aikana? jatkuva kiire ja tekemättömien töiden paine? Tk, väestöv. Tk, ei väestöv. Valtio Yliop. sairaala Muu sairaala Työterveyshuolto Muu yks. sektori Yksityislääkäri Kaikki 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Jatkuvasti Melko usein Lääkärien työolot ja terveys 2006
Tk, väestöv. Tk, ei väestöv. Yliop. sairaala Työterveyshuolto Muu sairaala Muu yks. sektori Valtio Yksityislääkäri Kaikki Kuinka usein häirinnyt, huolestuttanut tai rasittanut viimeisen 6 kuukauden aikana? työn pakkotahtisuus? 0% 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Jatkuvasti Melko usein Lääkärien työolot ja terveys 2006
Valmistuneiden lääkärien mieluisin työ 60 50 40 30 20 10 1988 1993 1998 2003 0 (Nuori) Lääkäri 1988, 1992, 1998, 2003
Tk-lääkärien virat ja niiden hoito 4500 4000? 3500 3000 Lääkärivaje 2500 Jäädytetty 2000 Ostopalvelu Sijainen 1500 Vakituinen 1000 500 0 1986 1992 2000 2004 2 007 2 008
2000-luku: Terveyspolitiikasta elinkeinopolitiikkaa Vanhasen II hallituksen ohjelma, sosiaali- ja terveyspalvelut Terveet ja hyvinvoivat ihmiset ovat Suomen taloudellisen lli menestyksen ja kilpailukyvyn k perusta TEKES ja Sitra terveydenhuollon kehittämistoiminnan keskeiset rahoittajat Tuote- ja yritystoiminnan näkökulma hallitsee EU:n sisämarkkinat ja palveluseteli Palveluntuottajien l tt tasavertainen t kohtelu
2000-luku: selviytymisyrityksiä Työn sisällön ja välineiden kehittäminen kunnissa Pitkäaikaissairauksien hoitomallit ja optimaalinen työnjako lääkärien ja hoitajien välillä Toimiva terveyskeskus hanke 2000-luvulla: Hyviä ehdotuksia (ennaltaehkäisy, päivystysten t tehostaminen, t työnjako) Sähköiset päätöksentuen ja asioinnin välineet Väestövastuu aikansa elänyt (toisin kuin muualla Euroopassa) Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö Kenen ehdoilla ja toimintamallilla? PARAS-hanke Uudistus ei ole vielä vahvasti edennyt palvelujen kehittämiseen. VNK 11/2009 Kainuun mallin kokemukset Lääkärikoulutuksen sisäänoton lisääminen v.1998-2003 420 620
Valmistuneet lääkärit 1993-2008 700 600 500 400 300 200 100 0
Lääkärien ikäjakauma (2009) 20,0 % 18,0 % 16,0 % 14,0 % 12,0 % 10,0 % 8,0 % 6,0 % Sairaala Terveyskeskus 40% 4,0 2,0 % 0,0 % alle 30 v. 30 34 v. 35 39 v. 40 44 v. 45 49 v. 50 54 v. 55 59 v. 60 62 v.
Perusterveydenhuollon lääkärityön tulevaisuus Pessimistinen skenario Luovutaan väestövastuusta, omalääkäri vain ongelmapotilaille Jatketaan huonoa osaoptimointia esh:ssa pth:n kustannuksella Toiminnan muutosyritykset y säädösteitse kaikkea hyvää kaikille terveyskeskuksesta hengessä Palveluseteli Palkkaus ja johtaminen ennallaan Ei omalääkäreitä; huonoa palvelua köyhille eurolääkärien pakkotyöllä, hyvin pärjäävien hoito tth:ssa Optimistinen skenario Terveydenhuollon rahat yhdestä kanavasta Vapaa listautuminen; myös työterveyshuolto kantamaan vastuuta; kannustava palkkaus Perusterveydenhuollolle ja erikoissairaanhoidolle yhteinen kohde (väestö); kannustimet sen mukaan Hyvät toimintamallit levitykseen: moniammatillinen tiimityö, pitkäaikaissairaiden hoitomallit, sähköiset välineet käyttöön Luovutaan Kaikkea hyvää kaikille terveyskeskuksesta harhasta Oma listalääkäri koko väestölle; kaikille toimiva ja tehokas perusterveydenhuolto
Minne voimavarat menivät? Avohoitomenot 1995-2005 1200 1000 800 Milj 600 400 Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Yksityinen terv.huolto 200 0 1995 2000 2005 Moilanen ym, STAKES 2008