PETÄJÄSKOSKEN KALATIE ROVANIEMI

PETÄJÄSKOSKEN KALATIE ROVANIEMI

2 Sisällysluettelo: Liiteluettelo... 3 Tiivistelmä... 4 1. Hankkeen tausta ja tarkoitus... 5 2. Yleistiedot alueesta ja vesistöstä... 6 3. Vesistötiedot... 6 3.1 Vedenkorkeudet ja virtaamat... 6 3.2 Maaperäolosuhteet... 8 3.3 Veden laatu... 8 3.4 Kalasto ja kalastus... 8 4. Maastotutkimukset... 11 5. Vesien käyttö... 11 5.1 Vesialueen omistaja... 11 5.2 Alueen käyttö, rakenteet ja suojelualueet ja -kohteet... 11 5.3 Vesivoima ja uitto... 12 6. Suunnitellut toimenpiteet... 12 6.1 Yleistä... 12 6.2 Mitoitus... 13 6.3 Pystyrako-osuudet... 14 6.4 Alimmainen allas... 14 6.5 Kalatien vedenotto yläpäässä... 15 6.6 Vedenkorkeuksien seuranta automatiikkaa varten... 16 6.7 Muut laitteet ja toimenpiteet... 16 6.8 Rakentaminen... 16 7. Kalatien toiminta ja käyttö... 17 8. Kalatien toteutus ja kustannukset... 17 9. Hankkeen vaikutukset... 18 9.1 Vaikutukset vedenkorkeuksiin ja virtaamiin... 18 9.2 Vahingot ja haitat... 18 9.3 Hankkeen hyödyt... 18 9.4 Vaikutukset kalastukseen, olemassa oleviin kalakantoihin ja muuhun vesieliöstöön... 19 9.5 Muut vaikutukset... 19 10. Hankkeen oikeudelliset edellytykset... 19 10.1Tarvittavat luvat ja oikeudet... 19 10.2Omistussuhteet... 20 10.3Sopimukset ja suostumukset... 20 11. Tarkkailu... 20 LUPAEHTOESITYS... 21

3 Liiteluettelo 1. Sijainti-/valuma-aluekartta, 1:1 000 000 14.10.2014 2. Tilakartta, 1:2000 14.10.2014 3.1 Kalatien asemapiirustus 14.10.2014 3.2 Leikkaukset 14.10.2014 3.3 Havainne kuva kalatiestä 14.10.2014 4. Sopimukset

Tiivistelmä 4 Kemijoki on ennen voimalaitosrakentamista ollut maamme merkittävämpiä vaelluskalareitistöjä. Kemijoki Oy:n omistama Petäjäskosken voimalaitos on toiseksi ylin Kemijoen alaosan viidestä voimalaitoksesta ja se sijaitsee noin 40 km etäisyydellä Rovaniemeltä alavirtaan. Voimalaitos valmistui vuosien 1953 ja 1957 välisenä aikana. Petäjäskosken kalatie on yksi osa laajempaa Askel Ounasjoelle hanketta, jossa oin menossa III-vaihe. Askel Ounasjoelle III -hankkeen jälkeen on mahdollista rakentaa kalatiet Kemijoen pääuomaan Isohaaran voimalaitoksen yläpuolisiin vesivoimalaitoksiin ja avata lohelle nousuväylä mereltä Ounasjoen poikastuotantoalueille. Askel Ounasjoelle III projektin rahoituksen hakijana ja hankkeen hallinnoijana toimii Lapin ELY-keskuksen Y- vastuualue. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja Kemijoki Oy ovat hankkeen osatoteuttajia ja osarahoittajia. Kemijoen voimalaitoskalateiden rakentamisen tavoitteena on palauttaa kalojen vaellusyhteys meren ja jokialueen välille. Hankkeen toteuttamisella on merkittävä sosiaalinen vaikutus alueelle sekä luoda lisää edellytyksiä matkailun sekä yritystoiminnan kehittämiselle Ounasjoen alueella. Petäjäskosken voimalaitospadon kalatie muodostuu tilan puutteen ja ympäristön topografian takia kokonaan teknisistä betonirakenteisista kalatieosista. Kalatie rakennetaan uittorännin puoleiseen rantaan. Tekniset osuudet koostuvat suuremmista ala- ja yläaltaista ja niiden välisestä pystyrako-osuudesta, jossa on tasaisin välimatkoin hitaamman virtaaman omaavia lepoaltaita, sekä pitkähkö kynnyksetön tutkimus ja seuranta-allas. Kalatie on varustettu kalatien alaosaan sijoitetulla pumppaamolla riittävän houkutusvirtaaman varmistamiseksi kalatien sisäänkäynnin kohdalla. Kalatiessä on kaksi vaihtoehtoista sisäänkäyntiaukkoa, joita voidaan käyttää erikseen tai yhtäaikaisesti. Sisäänkäynnit on varustettu automaattisesti säätyvillä sulku- ja aukkoluukuilla niiden optimaalisen toimivuuden varmistamiseksi alakanavien suuresta vedenkorkeuksien vaihtelusta huolimatta. Kalatiehen yläaltaasta juoksutettavia virtaamia voidaan haluttaessa säätää poistumisaukon sulkuluukuilla ja kynnyksissä käytettävillä settilevyillä. Kalatien kustannusarvio on 2,8 milj. euroa ja vuotuiset käyttö- ja energiakustannukset 70 000 110 000 euroa. Kalateihin juoksutetaan yläaltaista 1-2 m 3 /s suuruinen virtaama lohikalojen nousuaikana. Kalateissä ei ole lisääntymis- eikä talvehtimisalueita, jonka vuoksi talvella ei kalatiessä juoksuteta vettä. Arvioiden mukaan hankkeista ei aiheudu ympäristölle eikä vesistölle haittaa. Kalateihin johdettavien vesimäärien käytöstä on sovittu Kemijoki Oy:n kanssa. Tätä suunnittelua on ohjannut ryhmä, johon on kuulunut edustajia Lapin ELY-keskuksesta, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta ja Kemijoki Oy:ltä.

1. Hankkeen tausta ja tarkoitus 5 Petäjäskosken voimalaitos sijaitsee Kemijoen pääuomassa Rovaniemen maalaiskunnassa 40 kilometriä Rovaniemeltä etelään. Voimalaitos rakennettiin vuosien 1953 ja 1957 välisenä aikana. Voimalaitoksen omistaa Kemijoki Oy. Se on rakennettu Pohjois-Suomen vesioikeuden 22.1.1969 antaman päätöksen mukaan. Petäjäskoski on ensimmäinen Kemijoki Oy:n rakennuttama voimalaitos. Petäjäskosken kaikkien koneistojen tehoja on jo nostettu alkuperäisestä, jolloin laitoksen teho oli 127 MW. Vuonna 1996 Kemijoen pääuoman laitosten tehonnostoprojektit alkoivat Petäjäskosken 1 koneistosta ja silloin sen tehoa nostettiin 8 MW. Vuosina 2005-06 tehtiin toisen ja kolmannen koneiston tehonnostot, yhteensä 37 MW. Petäjäskosken ensimmäisen koneen tehoa nostettiin vuonna 2011 jo toiseen kertaan, sillä hyödynnettäessä vuosien varrella saadut kokemukset ja tekniikan kehittyminen saadaan vielä 10 MW lisää tehoa. Laitoksen kokonaisteho nousi 182 MW:iin, tehden Petäjäskoskesta teholtaan Suomen suurimman vesivoimalaitoksen. Laitoksen rakennusvirtaama on nykyisin 1050 m 3 /s. Petäjäskosken voimalaitosta koskevat lupapäätökset (lainvoimaiset): Rakennuslupa Lopputarkastus Rakennusvirtaaman nostaminen Rakennusvirtaaman nostaminen 22.01.1969 VEO päätös nro 4/69/II, Dnro II/99/B-62 31.08.1981 VEO päätös nro 60/81/I, Dnro 126/75/A-3/I 19.12.1996 VEO päätös nro 67/96/2, Dnro 80/96/2 16.8.2005 Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto päätös nro 79/05/1, Dnro Psy-2005-y-5 Petäjäskosken kalatie on yksi osa laajempaa Askel Ounasjoelle -hanketta, jossa oin menossa III-vaihe. Askel Ounasjoelle III -hankkeen jälkeen on mahdollista rakentaa kalatiet Kemijoen pääuomaan Isohaaran voimalaitoksen yläpuolisiin vesivoimalaitoksiin ja avata lohelle nousuväylä mereltä Ounasjoen poikastuotantoalueille. Askel Ounasjoelle III projektin rahoituksen hakijana ja hankkeen hallinnoijana toimii Lapin ELY-keskuksen Y-vastuualue. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja Kemijoki Oy ovat hankkeen osatoteuttajia ja osarahoittajia. Hankkeesta on tehty vuonna 2002 esiselvitys: Loikkaako lohi Ounasjokeen? (Alueelliset ympäristöjulkaisut nro 271). Selvityksen mukaan hankkeella on mm. Lapin asukkaiden keskuudessa vankka kannatus. Lohen luontainen lisääntyminen Ounasjoessa hyödyntäisi sekä jokialueiden vapaa-ajankalastajia että merialueiden ammattikalastajia. Lisäksi lohen palauttaminen Ounasjokeen toisi hyötyjä hankkeen vaikutusalueen luontomatkailulle. Myös välillä Rovaniemi Vanttaus on potentiaalisia lohen lisääntymis- ja poikastuotantoalueita. Projektin aikana toteutettiin Kemijoen alajuoksun vesivoimaloiden kalatietyypin valinta eri vaihtoehtojen teknis-taloudellisen tarkastelun jälkeen. Sen jälkeen laadittiin kahdessa suunnitteluttamisvaiheessa Taival-, Ossaus-, Petäjäs- ja Valajaskosken voimalaitosten yhteyteen rakennettavien teknisten kalateiden suunnitelmat.

Projekti kestää noin neljä vuotta (1.1.2011-30.11.2014). Kemijoen kalateiden yleissuunnitelmat laaditaan sillä tarkkuudella, että niitä voidaan käyttää hyväksi vesilain mukaista lupaa haettaessa. Kalateiden suunnittelussa pääkohteena ovat lohikalat (lohi ja taimen). Maveplan Oy on sopinut tämän suunnitelman laatimisesta Lapin TE-keskuksen kanssa. Suunnitelman korkeustasona on käytetty N2000-tasoa. Petäjäskoskella N2000-korkeuslukemat ovat 51 cm korkeampia kuin N43-korkeusjärjestelmässä, jossa voimalaitokseen liittyvät luvat ovat. Kalatien rakentamiseen tarvitaan vesilain 3 luvun 3 :n mukaan lupa. YVA-menettelyä ei tarvita, koska hanke on vähäinen, eikä siitä aiheudu laaja-alaisia vaikutuksia. Hanke ei ole laajuudeltaan YVA-asetuksen 713/2006, 6, kohdan 3 mukainen vesirakennushanke. 6 2. Yleistiedot alueesta ja vesistöstä Kemijoen vesistöalue, 51 000 km 2, kattaa noin 15 % Suomen pinta-alasta. Kitistä pitkin mitattuna pääuoman pituus on 600 km. Keskivirtaama Kemijokisuulla on nykyisin 556 m 3 /s, keskiylivirtaama 3 370 m 3 /s ja keskialivirtaama 120 m 3 /s. Ounasjoen valuma-alue, pinta-alaltaan 14 000 km 2, muodostaa vajaan kolmanneksen (27,5 %) Kemijoen koko vesistöalueesta. Ounasjoen suulla keskivirtaama on 155 m 3 /s, keskiylivirtaama 1 048 m 3 /s ja keskialivirtaama 39 m 3 /s. Petäjäskosken valuma-alue on 47 979 km 2 ja järvisyys 4,48 %. Petäjäskosken alapuolella Kemijoessa ovat Isohaaran, Taivalkosken ja Ossauskosken voimalaitokset ja yläpuolella ennen Rovaniemeä Valajaskosken voimalaitos. 3. Vesistötiedot 3.1 Vedenkorkeudet ja virtaamat Lupamääräykset Petäjäskosken voimalaitoksen lupaehdoissa yläaltaan HW on N43+62,50 (=N2000+63,01). Vedenkorkeudet Petäjäskosken ylä- ja alaveden korkeustiedot oli numeerisena tuntiaineistona käytettävissä jaksolta 2006 2010. Ylävedenkorkeuden vaihteluväli (tuntikeskiarvo) on kalannousuaikana 1.6. 31.10. N43+62,0 62,5 m (N2000+62,51 63,01 (pysyvyysväli 0 99 %). Havaitut vuorokausikeskiarvon minimi ja maksimi jaksolta 2000 2014 ovat N2000+62,06 ja +62,98 ja koko vuoden keskivedenkorkeus on N2000+62,79. Hetkittäin vesipinta on vaihdellut vielä enemmän. Kalannousuajan 1.6. 31.10. MW on N2000+62,78 ja pysyvyyskäyrän mukaan MW50% on N2000+62,79.

Alavedenkorkeuden vaihteluväli (tuntikeskiarvo) on N2000+41,67 44,81 m (pysyvyysväli 0 100 %). Havaittu alaveden maksimi on N2000+46,14 (1993). Pysyvyyskäyrän (alla) mukaan ja kalannousuajan 1.6. 31.10. välisen ajan MW on N2000+42,95 ja MW50% N2000+42,88. 7

Virtaamat Petäjäskosken vuorokausivirtaamien MQ jaksolta 2000 2014 on 519 m 3 /s. Vuorokausivirtaaman minimi- ja maksimivirtaamat ovat olleet 95 ja 3720 m 3 /s. Kalannousuajan 1.6. 31.10. välisen ajan MQ50% on 481 m 3 /s. 8 3.2 Maaperäolosuhteet Alustavien maaperätietojen mukaan suunnitellun kalatien alaosan alueella ja alakanavan pohja on kalliota. Kalatien keski- ja yläosalla kallion päällä on kantavia kivennäismaalajeja. Tämän hankkeen aikana kalatiealueiden maaperää ei tutkittu ja maaperä tulee tutkia kalatien rakentamisalueelta ennen rakentamissuunnitteluvaihetta. 3.3 Veden laatu Kemijoen rakennettu pääuoma on vuoteen 2015 ulottuvassa Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa luokiteltu voimakkaasti muutetuksi vesimuodostumaksi. Ala- Kemijoen vesimuodostuman kemiallinen tilaluokitus on hyvä ja ekologinen tilaluokitus jää kalojen vaellusmahdollisuuksien puuttumisen vuoksi tyydyttäväksi. Ala-Kemijoen vesimuodostuma käsittää Kemijoen pääuoman Rovaniemeltä Perämerelle. 3.4 Kalasto ja kalastus Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010 (Jyrki Autti ja Erkki Huttula 2012) mukaan Ossauskosken ja Petäjäskosken altaiden kalastus, kalasto ja saaliit olivat seuraavat:

6.3. Ossauskosken allas 9 Ossauskosken altaalla talouksia, joissa kalastusta oli jossain muodossa harjoitettu, oli yhteensä 177 kpl. Ossauskosken altaalla kalastettiin avovesiaikana verkoilla joka viidennessä taloudessa. Talviverkoilla pyydettiin ainoastaan neljässä taloudessa. Vapapyynnissä suosituinta oli alempien voimalaitosaltaiden tavoin vetokalastus, jota harrasti 56 % kalastaneista ja pyyntikertoja kertyi vuoden aikana keskimäärin 10 kpl taloutta kohti. Taulukko 15. Pyydysten käyttötietoja Ossauskosken altaalla vuonna 2010. Kalastaneiden talouksien kokonaismäärä oli 177 kpl. Ossauskosken altaasta saatiin saalista yhteensä 4 421 kg, mikä tekee hehtaarisaaliiksi 4,2 kg. Saalista vajaa neljännes oli pyydetty verkoilla. Vetokalastamalla saatiin reilu kolmannes saaliista ja kaikki vapakalastuksen pyyntimuodot huomioiden niiden osuus kokonaissaaliista oli 62 %. Yleisimmät saalislajit olivat kirjolohi ja ahven, kummankin osuuden ollessa 28 % kokonaissaaliista. Hauki jäi yllättäen kolmannelle sijalle vajaan 20 prosentin osuudella. Taimenen osuus oli 5,2 %, siian 2,1 %, kuhan 1,1 % ja harjuksen 1,4 % kokonaissaaliista. Taulukko 16. Saalis (kg) pyydyksittäin ja lajeittain Ossauskosken altaassa vuonna 2010. Taulukko 17. Ossauskosken altaan lajijakauma (%) pyydyksittäin vuonna 2010.

10 6.4. Petäjäskosken allas Petäjäskosken altaalla kalastaneita talouksia oli 284 kpl. Avovesiaikana verkoilla oli kalastanut lähes kolmannes talouksista ja talviaikana 34 taloutta. Taloutta kohti verkkoja oli pyynnissä keskimäärin vajaa kolme kappaletta ja niitä koettiin vuoden aikana noin 18 kertaa. Vetokalastusta harrasti 58 prosenttia talouksista ja keskimäärin pyyntikertoja kertyi 13 kpl vuoden aikana. Taulukko 18. Pyydysten käyttötietoja Petäjäskosken altaalla vuonna 2010. Kalastaneiden talouksien kokonaismäärä oli 284 kpl. Petäjäskosken altaasta pyydettiin saalista yhteensä 12 307 kg, mikä altaan pinta-ala huomioiden merkitsee 4,6 kg:n hehtaarisaalista. Saalista neljäsosa oli pyydetty verkoilla avovesiaikaan. Talviverkkojen osuus oli lähes viidennes eli verkkojen yhteenlaskettu saalisosuus oli 42 prosenttia kokonaissaaliista. Vapapyynnissä vetokalastuksen saalisosuus oli merkittävin lähes neljäsosan saalisosuudellaan. Kaikki vapakalastuksen pyyntimuodot huomioiden niillä saadun saaliin osuus oli 41 prosenttia, mikä on alhaisempi muihin Ala- Kemijoen altaisiin nähden. Kokonaissaaliista suurimman osuuden vei hauki, jota oli yli kolmannes kokonaissaaliista. Ahvensaaliin osuus oli 23 % ja kirjolohta saatiin kolmanneksi eniten 19 %:in saalisosuudella. Taimen osuus oli 5 % ja kuhan 4 % lähes 500 kilon saalisosuudella. Siika- ja harjussaaliit olivat vähäisiä

11 4. Maastotutkimukset Kohteesta oli käytettävissä Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineisto, jonka pohjalta laadittiin maastomalli. Suunnittelijat tutustuivat kohteeseen 7.10.2013. Lisäksi käytettävissä oli uoman pohjan maastomittausaineisto voimalan alapuolelta. Tämän hankkeen aikana kalatiealueiden maaperää ei tutkittu ja maaperä tulee tutkia kalatien rakentamisalueelta ennen rakentamissuunnitteluvaihetta. 5. Vesien käyttö 5.1 Vesialueen omistaja Kalatien rakentamis- ja vaikutusalueella vesi- ja maa-alueet kuuluvat Kemijoki Oy:n omistamiin tiloihin 698-403-18-4 PETÄJÄSKOSKEN-VOIMALAITOS ja 698-403-12-0 PETÄJÄSKOSKI. Hankkeen vaikutusalueen tilakartta on liitteenä 2. 5.2 Alueen käyttö, rakenteet ja suojelualueet ja -kohteet Petäjäskosken voimalaitosalueella on voimassa Rovaniemen alueen maakuntakaava (2001). Siinä alue on yhdyskuntateknisen huollon alue (ET). Kalatien alue on luonnontilaisesta merkittävästi muutettua voimalaitosaluetta. Jaatilansaari ja Jaatilan kylä ovat valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö. Kalatie ei vaikuta haitallisesti niihin. Kalatien rakennusalueella on Ilmajohtoina sähkölinjoja. Maakaapeleita ei ole selvitetty. Kaikki kaapelit ja johdot on kartoitettava ennen rakennustyön urakkalaskentavaihetta.

12 Työalueella on käytöstä poistettu uittoränni ja voimalaitoksen päällä kulkee Soimintie. Petäjäskosken voimalaitoksen rakennusvirtaama on 1080 m 3 /s. Voimalaitoksessa on kolme turpiinia. Voimalaitoksen tulvajuoksutusaukot sijaitsevat idempänä noin 1,7 km päässä vanhan pääjokiuoman kohdalla. Hankealueella tai Petäjäskosken lähialueella ei ole Natura 2000 suojelualueita tai muitakaan suojelu- tai erityskohteita. 5.3 Vesivoima ja uitto Vesivoiman käyttö on ollut Kemijoen vesistössä tärkeä vesistön käyttömuoto. Kemijoen varrella Rovaniemen ja jokisuun välillä on yhteensä 5 vesivoimalaitosta, joista ensimmäinen PVO-Vesivoima Oy:n omistama Isohaaran voimalaitos rakennettiin jo 1940-luvun lopulla. Muut laitokset omistaa Kemijoki Oy. Ounasjoki kuuluu koskiensuojelulain piiriin. Ala-Kemijoen uittosääntö on kumottu välillä Rovaniemi-Isohaara Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätöksellä 22.3.2004. Siitä tehdyistä valituksista Vaasan hallinto oikeus 5.5.2006 antamallaan päätöksellä palautti asian osittain ympäristölupavirastolle. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto antoi päätöksen 30.3.2012, josta tehtyihin valituksiin Vaasan hallinto-oikeus antoi 20.5.2013 päätöksen. Päätöksestä on valitettu Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi valituksen 27.6.2014. 6. Suunnitellut toimenpiteet 6.1 Yleistä Kalatien tyypiksi valittiin betonirakenteinen noin 450 m pitkä pystyrakokalatie, joka koostuu ylhäältä päin lukien kalatien ylä-altaasta, joka lävistää olevan betonipadon ja alittaa Soimintien, sen alapuolisesta pystyrako-osuudesta sekä alimpana olevasta muita selvästi suuremmasta ala-/lisävesitysaltaasta. Kalatie aidataan ympäriinsä ja kalatien reunoille rakennetaan kävelyritilätasot. Tiealituksissa luiskien alueet katetaan harvalla verkolla ja tien reunat varustetaan tiekaiteilla. Kalatien sisääntuloaukot sijoitettiin voimalaitoksen alakanavan etelärannalle RKTL:n tekemien kalojen käyttäytymistutkimusten suositusten mukaisesti noin 25 ja 45 m päähän voimalaitospadon alareunasta, mahdollisimman optimaaliseen paikkaan alueelle, jossa virtausnopeus on sopiva ja kalat löytävät kalatien sisääntuloaukon mahdollisimman helposti ja mahdollisimman lyhyellä viiveellä. Ala-altaasta pystyrako-osuus lähtee rannan puolella kiertäen nousemaan keskimääräisesti noin 5 % kaltevuudessa kohti yläallasta. Kalatien ylin allas alittaa Soimintien uittorännin viereisestä monoliittiaukosta ja läpäisee tien ylävirranpuolella olevan betonisen patorakenteen. Kalatien ohjausta varten rakennettava automatiikkakeskus sijoitetaan voimalaitoksen sisätiloihin Kemijoki Oy:n kanssa sovittavaan paikkaan tai erikseen rakennettavaan ohjauskeskukseen. Alimman ja ylimmän kalatiealtaan päällä on sähkökaapit, joissa on paikallisohjaukset. Kalatien suunnitelmapiirustukset ovat liitteinä 3.1 ja 3.2

6.2 Mitoitus Kalojen aktiivisten liikkumisajankohtien mukaan kalatien tulisi toimia vuosittain ainakin 1.6. 31.10 välisenä aikana. Mitoitusputouskorkeus Petäjäskoskessa on noin 21 m, kalatien pituus on noin 450 m ja siinä on yli 100 pystyrakoa. Putous altaasta toiseen on 0,20 m. Alaveden ollessa korkealla putouserot ovat kalatien alaosalla pienemmät. Altaiden vesisyvyys vaihtelee yläkanavan vedenkorkeuden mukaan. Alavedenkorkeus voimalaitoksen alapuolella vaihtelee paljon, koska alaveteen vaikuttaa merkittävästi suuri virtaamavaihtelu. Alavedenkorkeuden vaihteluväli (vuorokausikeskiarvo) Petäjäskosken voimalaitoksella on vuosina 2006 2010, 1.6 31.10 välisenä aikana, ollut N2000+42,01 44,81 (pysyvyysväli 99 %). Alaveden maksimi on ollut vuonna 1993 N2000+47,14. Suunnittelun mitoittavaksi alaveden vaihteluväliksi valittiin N2000+42,01 44,81, jolloin kalatie toimii optimaalisesti lähes koko käyttöajan. Alaveden ollessa mitoittavaa tasoa alempana kalatien toiminta voi nousevasta kalalajista riippuen lievästi heikentyä koska alimmissa pystyraoissa vesikynnykset kasvavat halutusta. Alaveden ollessa mitoittavaa tasoa ylempänä kalatien houkuttelevuus voi lievästi heikentyä koska alimmassa kynnyksessä vesikynnys pienenee haluttua pienemmäksi. Ylävedenkorkeuden vaihteluväli (vuorokausikeskiarvo) Petäjäskosken voimalaitospadolla on vuosina 2006 2010, 1.6 31.10 välisenä aikana, ollut N2000+ 62,51 63,01 (pysyvyysväli 0 99 %)). Havaitut vuorokausikeskiarvon minimi ja maksimi jaksolta 2000 2014 ovat N2000+62,06 ja +62,98 ja koko vuoden keskivedenkorkeus on N2000+62,79. Hetkittäin vesipinta on vaihdellut vielä enemmän. Kalannousuajan 1.6. 31.10. MW on N2000+62,78 ja pysyvyyskäyrän mukaan MW50% on N2000+62,79. Suunnittelun mitoittavaksi yläveden vaihteluväliksi valittiin vaihteluväli N2000+62,51 63,01, koska se on teknisesti mahdollista toteuttaa ja jolloin kalatie toimii optimaalisesti koko käyttöajan. Hydrologiset olosuhteet eivät aseta esteitä kalateiden toiminnalle. Kalatien vesitiet on mitoitettu siten, että kalat voivat edetä uimalla niiden kautta. Kalatien poistumisaukkona (kalatien vedenottoaukkona) on 0,45 m leveä aukko. Aukon yläpuolella vesisyvyys on kalatien toiminta-aikana 1,30 2,90 m ja putousero joen ja kalatien ylimmän altaan välillä on 0,2 m. Poistumisaukon kiinteä betonikynnys on tasolla N2000+60,01. Poistumisaukon kynnyskorkeutta voidaan halutessa korottaa settilevyillä. Kalatiehen tulee painovoimaisesti alla olevan taulukon mukainen virtaama. Vedenkorkeus N2000+ virtaama ilman settilevyä m 3 /s Virtaama 1 m korkealla settilevyillä m 3 /s HW 63,01 2,1 1,31 MW 62,78 1,9 1,17 NW 62,51 1,74 0,98 Kalatien pystyrakoaltaat on mitoitettu niin, että altaiden vaimennussuhde on keskimäärin noin 150 W/m 3. 13

Kalatien alapäässä sisäänkäyntiaukkoina on kaksi 2 m leveää ylös asti avointa settiurilla varustettua rakoa. Kalatien ulosmenoaukkoihin voidaan johtaa kalatien kautta tulevan virtaaman lisäksi pumppaustilan ja ritiläseinän kautta 0 8 m 3 /s lisävirtaama. Sisäänkäyntiaukkojen pohjan tasoa säädetään altaan sisäpuolisilla säätöluukuilla pumpattavan virtaaman mukaisesti niin että ala-altaan ja joen alakanavan vesipinnan ero pidetään haluttuna vakiona. 6.3 Pystyrako-osuudet Pystyrako-osuudet koostuvat peräkkäisistä sisämitoiltaan 3,5*2,8 m (pit*lev) kokoisista altaista ja niiden välisistä pystyraoilla varustetuista betonisista kynnyksistä. Kynnyksien toiseen reunaan tehdään 0,45 m leveät pohjaan asti auki olevat settiurilla varustetut pystyrakoaukot. Pystyrakoaukkojen alavirranpuolelle altaiden seiniin tehdään seinästä 0,225 m ulostulevat virtauksenohjauspalkit 0,45 m etäisyydellä kynnyksen alavirranpuoleisesta reunasta. Pystyaukkojen settiurissa voidaan käyttää virtauksensäätä levyä riippuen kalatiehen johdettavan virtaaman suuruudesta. Pystyrako-osuudella altaiden pohja tehdään kaltevuuteen noin 5,4 %. Mutkien alueilla altaat ovat hieman muita suurempia ja ne toimivat samalla lepoaltaina. Pystyrako-osuuden yläosalla on noin 30 m pitkä tasapohjainen kouruosuus. Tasapohjaisen kourun sisäleveys on 2,8 m ja vesisyvyys 2 3 m. Tasapohjaista rauhallisen virtauksen osuutta voidaan käyttää kalojen tutkimukseen ja seurantaan sijoittamalla sinne tutkimuslaitteistoa ja tekemällä kourun seinään seurantaikkunoita. Pystyrako-osuuden keskivaiheilla kalatien yli rakennetaan huoltoliikennettä varten ajoritilät ja tältä kohtaa avattavilla kaiteilla/portilla. Alustavan maaperätiedon perusteella pystyrako-osuus voidaan rakentaa osittain louhittavan kallion ja osittain perusmaan hiekkamoreenin päälle rakennettavan arinakerroksen varaan ilman erillisiä pohjanvahvistustoimenpiteitä. Routimisen estämiseksi pystyrakoosuuden rakenteet routaeristetään ainakin niillä osuuksilla missä rakenteiden alapuolelle jää routivia maita. Pystyrako-osuuksien ylhäältä avoimet alueet katetaan 1,0 m leveällä kävelyritilätasolla, joka lisää turvallisuutta liikuttaessa kalatiealueilla. Samalla ritilätaso varjostaa kalatietä huonontaen kalojen näkymistä ylhäältäpäin. Kävelytason reuna varustetaan kaiteella. Lisäksi pystyrako-osuus varustetaan reunakaiteilla molemmin puolin niillä alueilla missä on putoamisvaara kalatien ulkopuolelta kalatiehen. Yläosalla kalatien pohja on vähäisesti nykyisen maanpinnan tason yläpuolella. Tämä osuus rakennetaan pengertämällä. Pystyrakoaltaissa ja kynnyksien raoissa vesisyvyys vaihtelee kalatien toiminta-aikana välillä 1,5 3 m ja putousero altaiden välillä on 0,2 m. Kynnysten välistä putouseroa voidaan haluttaessa kasvattaa kalatien rakentamisvaiheessa kasvattamalla kynnysten välistä etäisyyttä. 6.4 Alimmainen allas Kalatien suu sijoitetaan voimalaitoksen vasemmalle rannalle karkeasti uittorännin puolen välin kohdalle uittorännin rannan puolelle, jolloin kalat löytävät kalatien sisääntuloaukon helposti. Alaosassa on kaksi sisääntuloaukkoa, joista toinen on normaalisti avoinna mutta 14

niitä voidaan käyttää myös yhtäaikaisesti. Altaassa on neljä osaa, kalatien jakoallas, johon pumpattava lisävesi virtaa vaimennusseinän läpi pumppauksen vaimennusaltaasta sekä kummassakin päässä allas, johon kalat nousevat alakanavasta. Jakoaltaasta virtaama jakaantuu halutussa suhteessa kalatien alapään sisäänkäyntiaukkoihin. Erittäin matalan alaveden ajaksi pumput ja sulkuluukut sulkeutuvat tarvittaessa automaattisesti. Pystyrako-osuuden alapuolella heti alakanavan vieressä rannan puolella on noin 20*10*10 m (pituus joen suunnassa * leveys * korkeus) kokoinen betoninen tasapohjainen päältä avonainen ala-allas. Altaan sisäpohja tehdään tasoon N2000+37,51 ja altaan ulkoseinien yläreunat ulotetaan vähintään tasolle N2000+47,00. Alakanavan reunalle altaan ylä- ja alavirranpuoleisiin nurkkiin tehdään kiinteät 2 m leveät settiurilla varustetut ylhäältä auki olevat raot (kalojen sisäänkäyntiaukot). Rakojen kiinteä kynnys on tasolla N2000+39,71. Settiurissa käytetään sulkuluukkua jolla kalatie voidaan tarvittaessa sulkea huoltojen tms. töiden ajaksi. Sisäänkäyntiaukkojen kohdalle altaan sisäpuolelle rakennetaan kahdet settiurat altaan pohjalta ala-altaan yläreunalle asti. Settiurissa käytetään automaation ohjaamana 2 m korkeita säätölevyjä, joilla ala-altaan ja joen alakanavan vesipinnan ero voidaan pitää haluttuna vakiona ja ulosvirtaus on halutulle kalalajille mahdollisimman optimaalinen ja selkeästi havaittavissa. Luukkua liikutetaan automaattiohjauksella alimman altaan vesipinnan ja alaveden suhteen siten, että aukon kohdalla vesipintojen korkeusero on haluttu vakio (0,1 0,6 m), jolloin ulosvirtaus on aina selkeästi havaittavissa. Altaan keskivaiheille lähelle pohjan tasoa alakanavan puoleiselle seinälle tehdään kolme pumppausaukkoa. Aukkojen alakanavan puolelle sijoitetaan kolme läpivirtauspumppua, joilla kalatien sisääntuloaukkoihin voidaan johtaa pumppaustilan ja ritiläseinän kautta 0 8 m 3 /s lisävirtaama. Kunkin aukon toisessa päässä on sulkuluukku, joka voidaan sulkea huoltojen, pumpun seisontajakson tms. takia. Alimman kalatiealtaan sekä pumppauksen vaimennusaltaan huoltoja ja korjauksia varten rakennetaan tikkaat joita pitkin altaisiin pääsee kulkemaan. Allas varustetaan kävelyä ja huoltotöitä varten ritilätasoilla ja reunakaiteilla. Ala-altaan päällä on sähkökaappi, jossa on ala-altaan luukkujen ja pumppujen paikallisohjaus. 6.5 Kalatien vedenotto yläpäässä Kalatien yläpää sijoitetaan uittokourun viereiseen monoliittiaukkoon. Kalatien yläpäässä poistumisaukon kohdalla on betoninen tasapohjainen yläallas. Altaan sisäpohja tehdään tasoon N2000+59,81 ja altaan ulkoseinien yläreunat ulotetaan olevan voimalaitospadon tiivistelinjalle asti vähintään voimalaitospadon yläreunan tasolle. Allas varustetaan kävelyä ja huoltotöitä varten ritilätasoilla ja reunakaiteilla. Kalatien rakenteet liitetään olevaan patoon vesitiiviisti siten, ettei padon rakenne heikkene. Yläaltaan vedenpuoleiseen betoniseinään tehdään kiinteä 0,6 m leveä settiurilla varustettu ylhäältä auki oleva rako (virtausaukko). Poistumisaukon raon kiinteä betonikynnys on tasolla N2000+60,01. Rakoa kavennetaan settiuriin laitettavilla virtaaman säätöluukulla, jossa on virtausaukkona 0,45 m leveä pohjaan asti auki oleva ja yläaltaan veden- 15

pinnan yläpuolelle auki asti oleva aukko. Aukossa voidaan halutessa käyttää vaihtoehtoisesti säätöluukkua, jossa virtaama-aukkoa madalletaan 0 1 m, jolloin kalatiehen menevä vesimäärä pienenee. Virtausaukon ylävedenpuolella kiinteän raon leveys kasvaa 0,9 m levyiseksi altaan pohjan tasolle asti auki olevaksi raoksi. Tämä rako varustetaan kaksilla settiurilla, joista sisemmät on automaattista sulkuluukkua ja ulommat kalalaskuria (tai muuta tutkimusvälineistöä) varten. Automaattisella sulkuluukulla kalatie voidaan sulkea. Kalatien toiminnan aikana aukko on koko ajan auki. Talveksi aukko suljetaan luukulla vesitiiviisti siten, ettei jää pääse tarttumaan siihen. Pintaroskan joutumista kalatiehen voidaan vähentää ottopään pystyraon ylävirran puolelle yläkanavaan kiinnitettävällä syväpuomilla. Yläaltaan päällä on sähkökaappi, jossa on yläaltaan luukkujen paikallisohjaus. 16 6.6 Vedenkorkeuksien seuranta automatiikkaa varten Vedenkorkeuksia seurataan kalatien toiminta-aikana kolmesta paikasta automaattisilla mittalaitteilla, joista tieto menee kalatien ohjausyksikköön. Mittauspaikat ovat voimalaitoksen alavesi, alimman altaan vesipinta ja yläaltaan vesipinta. Putkissa on alapäässä kuristimet, jotta vedenkorkeuden vaihtelut putkessa ovat hitaammat (erityisesti alaveden mittausputkessa). Tieto vedenkorkeuksista kulkee ohjausyksikköön. 6.7 Muut laitteet ja toimenpiteet Kalojen väliaikaisena säilytystilana (mm. mahdolliseen ylisiirtoon ja tutkimukseen) voidaan käyttää kalatien yläosalle suunniteltua tutkimus-/seuranta ja yleisöaluetta. Siinä on 30 m pitkä allas, jonka yläpäähän asennetaan säilytyksen ajaksi nousun estävä verkko ja alapäähän alas laskeutumisen estävä nielullinen verkko. Kalatien katseluikkuna voidaan sijoittaa yleisöalueelle. Kalatiessä on muutamia vedenalaiselle videokameralle sopivia kuvauskohtia. Alin on alimmassa altaassa sisääntuloaukkoon päin, seuraavat levähdys/suunnanvaihtoaltaissa suunnattuna alempaa pystyrakoa kohti. 6.8 Rakentaminen Työalueelta raivataan puustoa ja pensaita vain työn toteutuksen kannalta välttämättömältä alueelta. Raivausjätteet kuljetetaan pois. Työnaikainen kulku tapahtuu Kemijoki Oy:n omistamien tilojen 698-403-18-4 PETÄJÄS- KOSKEN-VOIMALAITOS ja 698-403-12-0 PETÄJÄSKOSKI kautta rakennettavaa työmaatietä pitkin. Sopimus on liitteenä 4. Kalatien ala- ja yläpään rakentaminen toteutetaan työpatojen suojassa kuivatyönä. Kalatien ala-altaan ja alakanavan väliin rakennetaan työpato teräsponttilevyistä, niin että alakanavan virtausala pienenee mahdollisimman vähän. Kalatien ylimmän altaan yläpuolelle yläkanavaan rakennetaan teräsrakenteinen laatikkomallinen työpato olevaa betonipatoa vasten.

Kalatien alueelta leikataan perusmaan moreenit suunniteltuun tasoon ja tai kalliopintaan asti. Perusmaan leikkauksista osa voidaan käyttää kalatien ulkopuolisiin täyttöihin ja maisemointiin. Ylimääräiset massat kuljetetaan pois läjitykseen. Perusmaan leikkauksen jälkeen kallio louhitaan suunniteltuun tasoon. Räjäytystyöt tehdään hyväksytyn räjäytyssuunnitelman mukaan. Kaikki louhitut pinnat rusnataan ja kaikki näkyville jäävät terävät reunat tasataan. Kalliolouhos voidaan murskata, jolloin suurin osa voidaan käyttää kalatien rakennekerroksiin. Ylimääräiset louhosmassat kuljetetaan pois läjitykseen. Betonirakenteet tehdään paikallavaluina. Betonirakenteiden kaikki nurkat viistetään. Rakentamisen jälkeen työpadot puretaan, alue maisemoidaan ja ylimääräiset massat kuljetetaan pois läjitykseen. Kalatiessä järjestetään teknisten rakenteiden valmistuttua koejuoksutus, jossa kalatien ja rakenteiden toimivuus tarkistetaan. Mukana on kalatalouden asiantuntija ja tarvittaessa tehdään virtausnopeuden mittauksia. Tarvittaessa kalatietä korjataan. 17 Rakentamisajankohta on sulan maan aikaan kevättulvien jälkeen. 7. Kalatien toiminta ja käyttö Keväällä jäiden lähdettyä ja veden lämpötilan noustua lähelle 10 astetta kalatien kunto tarkistetaan ja yläpään sulkuluukku avataan. Syksyllä kalatien ylimmässä kynnyksessä oleva aukko suljetaan sulkuluukulla. Teknisesti kalatietä voidaan käyttää aina, kun yläallas on sula eli kalatie voidaan ottaa käyttöön keväällä heti jäiden sulettua ja pitää toiminnassa siihen saakka, kunnes yläallas syksyllä jäätyy kalatien vedenottoaukon vieressä. Käytännössä veden lämpötila määrää ajan, jolloin kalateitä kannattaa pitää auki keväällä ja syksyllä. Veden lämpötilan ollessa alle 7 astetta kaloja nousee enää satunnaisesti. Kalatie suositellaan pidettäväksi auki vähintään 1.6. 31.10. välisenä aikana. 8. Kalatien toteutus ja kustannukset Arvioitu rakentamistyön kestoaika on 12 24 kk. Petäjäskosken voimalaitospadon kalatien urakkakustannukset on arvioitu maaleikkaus-, kalliolouhinta- sekä suunniteltujen betonimäärien perusteella. Ala- ja yläaltaan rakentaminen varusteineen maksaa noin 1,5 milj., kalatien pystyrako-osuus maksaa varusteineen noin 60 000 / nousumetri. Tällöin kalatien investoinnin urakkakustannukset ovat yhteensä noin 2,8 milj. (alv 0 %). Kalateiden käyttökustannukset koostuvat rakenteiden kunnossapidosta, syksyllä ja keväällä kalateiden sulkemisesta ja avaamisesta. Lisäksi kuluja aiheutuu laitteiden energiatarpeesta ja laitteiden huollosta. Kevät- ja syystöiden kulut ovat noin 3000 4000 euroa/vuosi. Laitteiden tarkastus ja sihtien puhdistus (1 tarkastuskäynti/ viikko) noin 3000 euroa/vuosi. Laitteiden sähkökustannuksista pääosa syntyy pumpun käytöstä. Arvioidut

sähkökustannukset vuodessa 10 cent/kwh sähkön hinnalla ovat noin 30 000 35 000 euroa riippuen pumppujen käyttöajasta (pumput puolet ajasta käytössä). Pumpun ja muiden laitteiden arvioidut peruskorjaukset ja kunnostukset 5 10 vuoden välein ovat arviolta 3000 5000 euroa vuotta kohti. Yhteensä käyttökulut ovat noin 40 000 50 000 euroa/vuosi. Lisäksi kalatien kustannuksiin on lisättävä mahdolliset työnaikaiset energiatappiot. Kalateiden kautta menevästä virtaamasta aiheutuu myös energiatappiota. Rahallinen arvo on vuositasolla energiahinnalla 5 cent/kwh yhteensä noin 60 000 euroa ilman ohijuoksutusten vaikutusta. Laskelma perustuu 5 kk käyttöaikaan, putouskorkeuteen 19,8 m (MW50% ero) ja keskivesipinnan mukaiseen virtaamaan 1,9 m 3 /s. Kemijoki Oy on alustavasti luvannut korvauksetta kalatiehen vettä 1 m 3 /s kolmen kesäkuukauden ajaksi, mitä ei ole huomioitu laskelmassa. 18 9. Hankkeen vaikutukset 9.1 Vaikutukset vedenkorkeuksiin ja virtaamiin Kalatien rakentamisen takia Petäjäskosken voimalaitoksen kautta virtaa vettä kalatien ollessa auki noin 1 2 m 3 /s nykyistä vähemmän. Kokonaisvirtaama ei muutu. Hankkeella ei ole vaikutusta vedenkorkeuksiin voimalaitoksen ylä- eikä alapuolella. 9.2 Vahingot ja haitat Kalatie rakennetaan kokonaan Kemijoki Oy:n omistamien tilojen 698-403-18-4 PETÄ- JÄSKOSKEN-VOIMALAITOS (käyttöoikeusalue 6 181 m 2 ) ja 698-403-12-0 PETÄJÄS- KOSKI (käyttöoikeusalue 4 406 m 2 ) alueille. Kalatierakenteiden ja pysyvän käyttöoikeusalueen alle jäävän alueen pinta-ala on yhteensä 10 587 m 2. Pysyvästä käyttöoikeudesta ei makseta sopimuksen (liite 4) mukaisesti korvausta. Laskennallinen vahinko olisi hehtaarihinnalla 500 /ha vesilain mukaisesti puolitoistakertaisena 794,03. Mahdolliset työaikaiset vahingot korvataan erikseen. Työnaikainen kulku tapahtuu Kemijoki Oy:n omistamien tilojen 698-403-18-4 PETÄJÄS- KOSKEN-VOIMALAITOS ja 698-403-12-0 PETÄJÄSKOSKI kautta rakennettavaa työmaatietä pitkin. Käyttöoikeudesta ei makseta sopimuksen mukaisesti korvausta, mutta mahdolliset vahingot korvataan erikseen. Hakijan käsityksen mukaan hankkeesta ei aiheudu muuta korvattavaa vahinkoa tai haittaa. 9.3 Hankkeen hyödyt Kalatie lisää ja parantaa merkittävästi lohen ja meritaimenen poikastuotantoa ja kalastusaluetta Kemijoessa Petäjäskosken yläpuolella ja mahdollistaa lohen ja meritaimenen nousun omalta osaltaan kohti Ounasjokea Kansallinen kalatiestrategia mukaisesti. Hankkeen toteuttamisella, mikä tarkoittaa Kemijoen lohijoen arvon osittaista palauttamista, on merkittävä sosiaalinen vaikutus sekä luo merkittävän edun matkailun sekä yritystoiminnan kehittämiselle Kemijoen vesistöalueella. Hanke parantaa alueen ympäristön arvoa lisäten asumisviihtyvyyttä ja joen virkistyskäyttöä.

Hankkeen toteuttamisella on pieni alueen työllisyyttä parantava vaikutus. Hankkeen valmistuttua rakenteiden ylläpito ja käyttö osaltaan vaikuttavat työllisyyteen. Hankkeen hyödyillä on suuri positiivinen vaikutus, mutta hyötyjen määrittäminen rahallisena arvona on vaikea määrittää. Tämän vuoksi hyötyjen rahallista arvoa ei ole määritetty. 9.4 Vaikutukset kalastukseen, olemassa oleviin kalakantoihin ja muuhun vesieliöstöön Kalatien rakentaminen, vaellusyhteyden parantaminen/palauttaminen ja tätä tukevat tukitoimet (ylisiirrot ja istutukset) mahdollistavat lohen ja muiden vaelluskalojen vaellukset meren ja Valajaskosken yläpuolisen jokialueen välillä. Vaellusyhteyden palautuminen ja ylisiirrot parantavat edellytyksiä luonnontuotannon käynnistymiselle jokialueella sijaitsevilla lisääntymis- ja poikastuotantoalueilla. Olemassa oleviin kalakantoihin ja muuhun vesieliöstöön kalateiden rakentamisella ei arvioida olevan kielteisiä vaikutuksia. Kutuvaelluksella olevien lohikalojen ei ole todettu lisäävän tautivaaraa tai kalojen mukana leviävien kalatautien riskiä kalateiden yläpuolisille alueille. Kalatautien leviämistä anadromisten vaelluskalojen mukana muihin kaloihin ei ole pystytty luotettavasti osoittamaan. Kalatie on kesä- ja kalojen nousuaikaa lukuun ottamatta suljettu ja kuivillaan. 9.5 Muut vaikutukset Kalatien haitoista on sovittu sopimuksin ja kalatien vaikutusalueella ei ole hakijan käsityksen mukaan ketään tai mitään muuta, mihin kalatie vaikuttaisi vahingollisesti tai haitallisesti. Kalatien rakentaminen voidaan suorittaa pääosin kuivatyönä, joten työnaikaiset vaikutukset lähialueen vedenlaatuun ovat vähäiset. 19 10. Hankkeen oikeudelliset edellytykset 10.1 Tarvittavat luvat ja oikeudet Hankkeen toteuttamiseksi tarvitaan lupa - rakentaa Petäjäskosken kalatie - juoksuttaa vettä kalatien kautta Lisäksi haetaan pysyvää käyttöoikeutta kalatierakenteiden alle jäävään alueeseen tilojen 698-403-18-4 PETÄJÄSKOSKEN-VOIMALAITOS ja 698-403-12-0 PETÄJÄSKOSKI alueilla. Hanke on tarkoitus toteuttaa välittömästi, kun lailliset edellytykset ovat olemassa. Koska hankkeen lopullista rahoitusta ei ole selvitetty, hankkeen toteuttamiselle asetettava määräaika ei saisi olla viittä vuotta lyhempi. Suunnitelma on laadittu vesilain 3. luvun 4. pykälän mukaisesti siten, ettei hankkeesta aiheudu vältettävissä olevaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä maa- ja vesialueen omistajille ja vesistön eri käyttömuodoille. Hanke vaaranna yleistä terveydentilaa, ai-

heuta huomattavia ja laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonsuhteissa taikka suuresti huononna paikkakunnan asutus- ja elinkeino-oloja eikä muutenkaan sanottavasti loukkaa yleistä taikka yksityistä etua. Hanke on tarpeen vesialueen järkevää hyväksikäyttöä varten, eikä siitä ennalta arvioiden aiheudu kenellekään sellaista korvattavaa vahinkoa, haittaa tai edunmenetystä, josta ei olisi sovittu. Vesilain 3. luvun 4. perusteella esitetään myönnettäväksi lupa Petäjäskosken kalatien rakentamiseen ja käyttämiseen. Kalatielle haetaan erikseen Rovaniemen kaupungilta maankäyttö- ja rakennuslain mukainen rakennuslupa. Jos tarvitaan, haetaan Lapin ELY-keskuksen Alueidenkäytön yksikön myöntämä poikkeamislupa, koska ollaan ranta-alueella. 20 10.2 Omistussuhteet Maanmittauslaitoksen 17.6.2014 tekemän selvityksen kalatien rakentamis- ja vaikutusalueella vesi- ja maa-alueet kuuluvat Kemijoki Oy:n omistamiin tiloihin 698-403-18-4 PE- TÄJÄSKOSKEN-VOIMALAITOS ja 698-403-12-0 PETÄJÄSKOSKI. Vaikutusalueen maa- ja vesialueiden omistajan yhteystiedot: Kemijoki Oy Valtakatu 9-11 96100 Rovaniemi Hankkeen vaikutusalueen tilakartta on liitteenä 2. 10.3 Sopimukset ja suostumukset Hakija on tehnyt sopimuksen hankkeesta rakentamis- ja vaikutusalueiden maa- ja vesialueiden omistajan Kemijoki Oy:n kanssa. Sopimus on liitteenä 4. Hankkeesta on pyritty sopimaan kaikkien hankkeesta mahdollisesti haittaa kärsivien kanssa. Hakijan käsityksen mukaan hankkeesta ei aiheudu sellaista korvattavaa haittaa, josta ei sopimuksin ole sovittu. 11. Tarkkailu Kuten kohdassa 9.1 Vaikutukset vedenkorkeuksiin ja virtaamiin todetaan, laskennallisetkin vaikutukset ovat vähäisiä, joten hakijan käsityksen mukaan vedenkorkeuden ja virtaamien tarkkailu on tarpeetonta. Voimalaitoksen vedenkorkeuden ja virtaaman havainnointi jatkaa toimintaansa entisellään. Kalatien toimintaa tarkkaillaan myöhemmin laadittavan Lapin ELY-keskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti.

LUPAEHTOESITYS 21 1. Petajäskosken voimalaitoksen alueelle saadaan rakentaa kalatie suunnitelman liitteenä olevien 3.10.2014 päivättyjen suunnitelmapiirustusten PIIRUSTUKSET 3.1 Asemapiirustus, 1:500 14.10.2014 3.2 Leikkaukset 1:250 14.10.2014 osoittamalla sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla. Tässä kohdassa mainittuja rakenteita voidaan niiden toimivuuden parantamiseksi tarvittaessa muuttaa Lapin ELY-keskuksen kalatalouden vastuualueen hyväksymällä tavalla, jos muutoksista ei aiheudu vahingollisia tai haitallisia vaikutuksia toisten oikeuksiin ja etuihin. Kalatiehen saadaan johtaa 1.6 31.10 välisenä kesäaikana se vesimäärä kuin se painovoimaisesti on mahdollista sekä sen alaosaan saadaan pumpata lisähoukutusvedeksi alakanavasta enintään 8 m 3 /s. Kaikki korkeudet on verrattava valtakunnalliseen N2000-korkeustasoon. 2. Luvan saajalle myönnetään pysyvä käyttöoikeus kunnossapitoa ja käyttöä varten liitteessä 3.1 Asemapiirustus esitetylle käyttöoikeusalueelle. Käyttöoikeus koskee seuraavia kiinteistöjä: Tila RN:o/kiinteistötunnus Pinta-ala m 2 RN:o 698-403-18-4 6 181 RN:o 698-403-12-0 4 406 3. Suunnitelmassa mainitut työt on suoritettava siten, ettei niistä aiheudu sellaista vahingollista seurausta, joka kohtuullisin kustannuksin on estettävissä ja ettei vesistön käyttöä työn aikana vaikeuteta enempää kuin tarkoitetun tuloksen saavuttamiseksi on välttämätöntä. Veden samentumisesta kalastolle ja kalastukselle sekä rannan käytölle mahdollisesti aiheutuvat haitat on työn suunnittelulla pyrittävä rajaamaan mahdollisimman vähäisiksi. Työstä aiheutuvat välittömästi ilmenevät vahingot on viipymättä korvattava vahingonkärsijöille. Luvan saajan on poistettava vesistöstä ja sen rannoilta rakennusjätteet ja huolehdittava työn muidenkin jälkien siistimisestä. 4. Mikäli päätöksessä tarkoitetuista töistä tai toimenpiteistä aiheutuu sellainen vahinko, haitta tai muu edunmenetys, jota päätöstä annettaessa ei ole edellytetty ja josta luvan haltija on vesilain säännösten mukaan vastuussa, voi edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun niin vaatiessa asianomainen viranomainen saattaa asian lupapäätöksen lainvoiman estämättä aluehallintoviraston käsiteltäväksi siinä järjestyksessä kuin hakemusasioista on vesilaissa säädetty. 5. Luvan saajan on huolehdittava rakenteiden kunnossapidosta.

22 6. Luvan saajan noudatettava hakemuksen liitteenä olevassa sopimuksissa luvan saajaan kohdistettuja velvoitteita. 7. Luvan saajan on ilmoitettava töiden aloittamisesta Lapin ELY-keskukselle ja Rovaniemen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 8. Tässä päätöksessä tarkoitetut työt on suoritettava viiden (5) vuoden kuluessa siitä, kun päätös on tullut lainvoimaiseksi. Mikäli töitä ei ole suoritettu määräajassa, lupa raukeaa. Töiden valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle ja Lapin ELY-keskukselle kuudenkymmenen (60) päivän kuluessa töiden päättymisestä lukien. Oulussa 14.10.2014 MAVEPLAN OY Kiilakiventie 1 90250 OULU dipl.ins Hannu Alatalo ins.amk Ilkka Räihä 040-5161504 050-3722172