Vaasan yliopisto MIKROTALOUS I Kansantaloustiede KTT etri Kuosmanen 0
. JOHDANTO * Taloudellisen ajattelun kurssi. * Tarkastelun lähtökohtana yksilöiden ja yritysten käyttäytyminen. * Mikrotaloudellisen analyysin kolme perusperiaatetta:. Optimointiperiaate a) Yksilöt pyrkivät maksimoimaan hyötynsä Hyödyn maksimointi on ihmisten toimintaa ja valintoja ohjaava periaate. Hyödyn maksimointi tarkoittaa järkevien valintojen tekemistä. Kukaan ei tee tahallaan järjettömiä valintoja. Hyödyn maksimointi usein rinnastetaan ja sekoitetaan ahneuteen tai itsekkyyteen. Yksilön hallussa olevan rahamäärän maksimointi ei ole välttämättä hyödyn maksimointia. Näkymätön käsi : ihmisten maksimoidessa omaa etuaan he tehokkaimmin edistävät yhteiskunnan hyvinvointia (Adam Smith). (Edellyttää areto-periaatteen noudattamista) b) Yritykset pyrkivät maksimoimaan voittonsa Yrityksen ainoa yhteiskunnallinen velvollisuus on voiton maksimointi (Milton Friedman). Kiistanalainen periaate: taloustieteilijät vs. muut tieteenharjoittajat. Voiton maksimoiminen edellyttää, että panoksia käytetään ) oikea määrä ja ) oikeassa suhteessa. Jos et maksimoi voittoa, niin haaskaat arvokkaita panoksia.
Maksimointihypoteesin kanssa ristiriidassa olevia väitteitä: ) Lahjoitan hyväntekeväisyyteen, koska en maksimoi omaa hyötyäni. ) Osa työttömistä ei maksimoi hyötyään, koska he ottavat vastaan keikkatöitä, joista palkka on sama kuin saisi korvauksia sosiaaliturvasta. 3) Yrityksen johdon tehtävänä on yrityksen arvon eli pörssikurssin maksimoiminen. 4) Yritysten tehtävä on hyödykkeiden tuottaminen. Yritysten toiminnassa voitto on yhtä vähän pääasia kuin pakokaasu auton moottorin toiminnassa. 5) Osakkeenomistajat tekevät systemaattisesti virheitä kaupankäynnissään ja näin häviävät rahaa systemaattisesti. 6) Naiset saavat pienempää palkkaa samasta työstä kuin miehet. Yritykset näin systemaattisesti sortavat naisia maksamalla heille alempaa palkkaa kuin heidän tuottavuutensa edellyttäisi. 7) Työntekijät valmiita maksamaan korkeita ay-jäsenmaksuja, kun ne veloitetaan suoraan palkasta, eikä heidän tarvitse itse käsitellä maksuja.. Tasapainoperiaate * Yleensä systeemit pyrkivät hakeutumaan tasapainoon. * Hyödykkeen kysyntä ja tarjonta riippuvat hinnasta hyödykemarkkinoilla. * Hyödykkeen hinnannousu (tavallisesti) vähentää kysyntää ja lisää tarjontaa. *Hyödykkeen hinnan on sopeuduttava, kunnes kysyntä = tarjonta Esim. Hyödykkeen X tarjonta hinnalla on 80 kpl ja kysyntä on 00 kpl. -----> Hinnan on noustava, jotta tarjonta lisääntyisi ja kysyntä vähenisi. * eriaate toteutuu esim. kirpputorilla, auto- ja asuntokaupassa jne. * eriaate ei aina toteudu esim. työmarkkinoilla ja hitas-asuntojen osalta.
3 3. areto-tehokkuuden periaate * Jokainen muutos, joka tuottaa lisähyötyä ainakin yhdelle eikä vahingoita ketään, on parannus yhteiskunnassa eli areto-parannus. * Yhteiskunta on areto-tehokas, kun kaikki areto-parannukset on toteutettu. * Kaupankäynti perustuu sekä ostajan että myyjän saamaan hyötyyn. Jos kauppa on vahingollinen toiselle osapuolelle, kauppaa ei kannata käydä. Esim. kirpputorilla ostaja arvostaa hyödykettä enemmän kuin on sen hinta ja myyjä arvostaa sitä vähemmän kuin sen hinta. -----> Molemmat osapuolet kokevat areto-parannuksen. * Muita käsityksiä kaupankäynnin luonteesta: - Kauppa perustuu huijaukseen, koska kauppias ostaa tavaran halvalla ja myy kalliilla (spekulaatio). - Kehitysmaiden kanssa käytävä kauppa on riistoa. - Vapaan kaupankäynnin seurauksena köyhät köyhtyvät ja rikkaat rikastuvat. * Yhteiskunnassa ei aina hyväksytä kaikkea areto-parannukseen johtavaa toimintaa ja kaupankäyntiä: - työmarkkinat (et voi itse sopia työehdoistasi). - prostituutio (valtio päättää sallitut seksin harrastamisen muodot ja motiivit). - tulonjaon tasoittaminen (valtio pyrkii rajoittamaan vaurastumistasi suhteessa muihin kansalaisiin). - koulutus (tutkintoon johtavien koulutuspalveluiden ostamista pidetään sopimattomana ja eriarvostavana; yksityisten koulujen perustaminen erittäin vaikeaa). - Onko suomalainen eläkejärjestelmä uskottava, kun se ei perustu aretotehokkuuteen sukupolvien välillä, vaan siinä on selvät voittajat ja häviäjät?
4. KULUTTAJANTEORIA.. Budjettirajoite * Ihmisten kaikkea toimintaa rajoittavat erilaiset rajoitteet. * Mikrotalouden kurssilla tärkein rajoite on raha. * Kuluttaja maksimoi hyötyään, mutta ei kykene toteuttamaan kaikkia toiveitaan varojensa rajallisuuden vuoksi. Kuluttajan pitää aina toimia budjettirajoitteensa puitteissa. Kuluttajan on valittava ne hyödykkeet ja hyödykekombinaatiot, joihin hänellä on varaa. * Kuluttaja ilmaiseen preferenssejään esim. kaupassa ostaessaan. vaaleissa äänestäessään (Suomessa vuonna 009 julkisen sektorin osuus 55 prosenttia BKT:stä). työajasta päättäessään (laskenut merkittävästi viimeisen 00 vuoden aikana Suomessa). Analyysi: - Tarkastellaan kahden hyödykkeen tapausta (X ja X) - Hyödykkeiden hinnat ovat ja - Kuluttajalla on rahaa määrä m * Budjettirajoite on muotoa X + X = m * Budjettisuoran kulmakerroin: X + X = m X m = X d X d X = ( )
5 Budjettisuoran muutokset: a) Tulot muuttuvat (esim. tulot kasvavat) - budjettisuoran kulmakerroin ei muutu b) Hyödykkeen hinta muuttuu (hinta laskee) (Molemmissa tapauksissa kuluttajan kulutusmahdollisuudet lisääntyvät).. Kuluttajan preferenssit * referessit kuvaavat kuluttajan mieltymyksiä ja mielipiteitä: miten hän arvostaa hyödykkeitä (ja hyödykekombinaatioita) suhteessa toisiin hyödykkeisiin. * Kuluttajan tekemiä valintoja tutkitaan muuttelemalla hyödykkeen hintoja () ja kuluttajan rahamäärää (m), kun taas preferenssien oletetaan olevan vakiot. - referenssejä kuvataan graafisesti indifferenssikäyrien avulla (kaksi hyödykettä: X ja X). - Indifferenssikäyrä kuvaa ne valinnat, jotka ovat yhtä hyviä kuluttajan kannalta. * Kuluttaja pyrkii mahdollisimman kaukaiselle indifferenssikäyrälle, koska tällöin hän pääsee korkeammalle hyödyn tasolle eli U(X', X') > U(X, X) Kuluttajan preferensseistä oletetaan yleensä seuraavaa:. Täydellisyys - Kaikkia hyödykkeitä ja niiden kombinaatioita voidaan verrata keskenään.
6. Refleksisyys - Kaksi samanlaista hyödykekoria ovat yhtä hyvät. - Indifferenssikäyrät eivät voi leikata tai sivuta toisiaan. 3. Transitiivisuus - Kuluttajat käyttäytyvät johdonmukaisesti ja loogisesti - Jos A > B ja B > C ---> niin A > C Lisäksi hyvin käyttäytyvillä preferensseillä on seuraavat ominaisuudet: 4. Monotonisuus - Jos ainakin toista hyödykettä saadaan enemmän, hyöty kasvaa. - Indifferenssikäyrät laskevia. 5. Konveksisuus - Keskimääräistä suositaan ääripäiden kustannuksella. - A = B, mutta xa + (-x)b > A tai B INDIFFERENSSIKÄYRIEN MUITA MUOTOJA ) Täydelliset substituutit - Hyödykkeiden korvattavuus säilyy vakiona määristä riippumatta. - Hyötyfunktio on muotoa U = X + X Esim. voi ja margariini, sininen ja punainen kynä jne. ) Täydelliset komplementit - Hyödykkeitä kulutetaan yhdessä kiinteässä suhteessa. - elkästään toisen hyödykkeen lisääminen ei tuota hyötyä. - Hyötyfunktio on muotoa U = min{x, X}. Esim. oikean ja vasemman jalan kenkä, makkara ja sinappi jne.
7 3) Hyödyke ja haitake - Hyödykkeen kuluttaminen tuottaa hyötyä ja haitakkeen kuluttaminen tuottaa haittaa. Esim. jälkiruoka ja porkkanaraaste, tuotto ja riski. 4) Hyödyke ja neutraali tavara - Neutraalin tavaran kuluttaminen ei tuota hyötyä eikä haittaa. RAJASUBSTITUUTIOSUHDE (MRS) - Indifferenssikäyrän kulmakerroin (normaalisti negatiivinen). - MRS ilmaisee sen suhteen, jolla kuluttaja on valmis vaihtamaan hyödykettä toiseen. - Normaalitapauksessa MRS laskee, kun hyödykkeen (X) määrä lisääntyy ---> hyödyke X käy niukaksi, joten tarvitaan yhä enemmän hyödykettä X korvaamaan tämä menetys..3. Hyöty - Hyötyfunktio ilmaisee valitun hyödykekombinaation tuottaman hyödyn suhteessa muihin hyödykekombinaatioihin (huonompi, yhtä hyvä, parempi). - Suurempi hyöty ----> korkeampi indifferenssikäyrä ----> suurempi hyötyfunktion arvo - Hyödyn suuruutta siis kuvataan ja arvioidaan hyötyfunktiolla U(X, X). - Kuluttaja siis valitsee sen hyödykekombinaation, joka antaa suurimman hyötyfunktion arvon. - itäisikö hyötyfunktioon lisätä muiden kulutus ) negatiivisena tai ) positiivisena ulkoisvaikutuksena vai jättää kokonaan pois?
8 Kardinaalinen hyötyfunktio: suhdelukuasteikko, jossa hyödyn määrä kertoo yksilön hyvinvoinnin. Esim. jos hyötyfunktion arvo kaksinkertaistuu, yksilön kokema hyöty kaksinkertaistuu. Ordinaalinen hyötyfunktio: järjestysasteikko, jossa vain hyötyfunktion asettamalla järjestyksellä on merkitystä. Huonommat/paremmat kombinaatiot. Kuluttajan teoriassa sovelletaan ordinaalista hyötyfunktiota. -----> Hyötyfunktion monotoniset transformaatiot mahdollisia. Harjoitus. iirrä kuvio, jossa hyötyfunktiolle on tehty monotoninen transformaatio. Esim. hyötyfunktiosta otettu logaritmi, korotettu potenssiin, otettu neliöjuuri tai lisätty jokin luku. Hyvin käyttäytyviä preferenssejä kuvataan usein Cobb-Douglashyötyfunktiolla U(X, X) = X a X b Kuluttajan samoja preferenssejä voidaan kuvata transformoidulla hyötyfunktiolla U(X, X) = a ln X + b ln X Muita hyötyfunktioita. Täydellinen substituutti U(X, X) = X + X U(4, 0) = U(3, ) = U(, ) = U(, 3) = U(0, 4) = 4 Jos substituutiosuhde on jokin muu kuin yhden suhde yhteen, niin hyötyfunktio on muotoa U(X, X) = ax + bx
9 U(X, X) = X + X ---> U(, 0) = U(, ) = U(0, 4) = 4. Täydellinen komplementti U(X, X) = min{x, X} ---> U(00, ) = U(, 00) = U(, ) = Jos komplementteja kulutetaan jossain muussa kuin tasasuhteessa, hyötyfunktio on muotoa U(X, X) = min{ax, bx} U(X, X) = min{x, X} ---> U(, ) = U(00, ) = U(, 00) = 3. Kvasilineaarinen hyötyfunktio U(X, X) = f(x) + X Esim. U(X, X) = ln X + X tai U(X, X) = X + X Rajahyöty (MU) - Kuluttajan hyödyn lisäys, kun hänelle annetaan pieni määrä lisää hyödykettä (esim. yksi hyödyke). U = U(X) ( ) dx MU = du X
0 Hyödyn määrän muutos, kun hyödykkeen määrää muutetaan du(x) = MU dx Jos hyötyfunktiossa on kaksi hyödykettä, niin voidaan kysyä, kuinka paljon pitää vähentää toisen hyödykkeen käyttöä kun lisätään toisen hyödykkeen käyttöä, jotta pysytään samalla hyödyn tasolla. U = U(X, X) du = MU dx + MU dx 0 = MU dx + MU dx dx dx MU = ( ) = MU MRS * Indifferenssikäyrän ja budjettisuoran kulmakerrointa käsitellään usein positiivisena lukuna yksinkertaisuuden vuoksi. * Kun budjettisuoran ja indifferenssikäyrän kulmakertoimet ovat samat, hyödykkeiden kulutuskombinaatioita muuttelemalla ei voida lisätä kuluttajan hyötyä (first order condition)..4. Kuluttajan valintaongelman ratkaisu Budjettisuoran kulmakerroin: X + X = m X m = X
d X d X = ( ) Indifferenssikäyrän kulmakerroin: U = U(X, X) 0 = MU dx + MU dx dx dx MU = ( ) = MU MRS Optimiratkaisussa budjettisuoran kulmakerroin = indifferenssikäyrän kulmakerroin ) Tasapainoehto: dx dx MU = = MU Tällöin kulutusmääriä muuttelemalla ei saada lisähyötyä. Lisähyötyä voidaan saada vain, jos saadaan lisää rahaa. Tasapainoehdosta voidaan ratkaista optimaalinen toisen hyödykkeen kulutus toisen hyödykkeen suhteen. ) Sijoitetaan tasapainoehto budjettirajoitteeseen. ---> Varmistetaan, että kaikki rahat tulevat käytetyksi / ei käytetä liikaa rahaa. - Täydellisten komplementtien ja substituuttien tapausta ei voi näin ratkaista!
Esim. Ratkaise hyödykkeen X ja X kysyntä, kun Hyötyfunktio on U = ln X + ln X ja budjettirajoite on X + X = m ) Tasapainoehto on X X = eli X X = Josta saadaan X = X ) X:n kulutusmäärä saadaan sijoittamalla X budjettirajoitteeseen X + X = m X + X = m, josta voidaan ratkaista X + X = m X = m X = m
3 Hyödykkeen X kulutusmäärät saadaan sijoittamalla X:n kulutusmäärä alkuperäiseen budjettirajoitteeseen eli m + X = m, josta ratkaisemalla saadaan X = m Esim. Ratkaise kuluttajan valintaongelma, kun hyötyfunktio on U = X + X ja budjettirajoite on X + X = m X = M/, kun < 0 - M/, kun = 0, kun > Esim. 3 Ratkaise kuluttajan valintaongelma, kun hyötyfunktio on U = min{x, X} ja budjettirajoite on X + X = m X = X = m +
4 Esim. 4 Ratkaise kuluttajan valintaongelma, kun hyötyfunktio on U = X a X a ja budjettirajoite on X + X = m - Kolme tapaa ratkaista ongelma.
5.5. Kysyntä Aikaisemmin on havaittu, että kuluttajan valinnat riippuvat hallussa olevasta rahamäärästä (m) ja hyödykkeiden hinnoista (). Esim. X(m, ) = a m (Cobb-Douglas-hyötyfunktio) X(m, ) = m + (täydellisten komplementtien hyötyfunktio) Seuraavaksi tarkastellaan miten kuluttajan valinnat muuttuvat, kun tulot ja hinnat muuttuvat. ) Tulot muuttuvat - Normaalihyödyke (normal good) tulot kasvavat ------> kysyntä kasvaa tulot vähenevät ------> kysyntä vähenee dx > 0 dm - Inferiorinen hyödyke tulot kasvavat ------> kysyntä vähenee tulot vähenevät ------> kysyntä kasvaa dx < 0 dm - Tulo-kulutus -käyrä (income offer curve) - Engelin käyrä
6
7
8
9 ) Hyödykkeen hinta muuttuu - Tavanomainen hyödyke (ordinary good) hinta laskee -------> kysyntä kasvaa hinta nousee -------> kysyntä vähenee d X d < 0 - Giffenin hyödyke hinta laskee -------> kysyntä vähenee hinta nousee -------> kysyntä kasvaa d X d > 0 - Hinta-kysyntä-käyrä (price offer curve) - Kysyntäkäyrä 3) Substituutti laskee -------> X:n kysyntä vähenee nousee -------> X:n kysyntä kasvaa d X d > 0 4) Komplementti laskee -------> X:n kysyntä kasvaa nousee -------> X:n kysyntä vähenee d X d < 0
0
.6. Tulo- ja substituutiovaikutus * Aikaisemmin tarkasteltiin kuinka hyödykkeiden kysyntä muuttui, kun tulot tai hinnat muuttuivat. * Seuraavaksi tarkastellaan hintojen muutosta tarkemmin. Hyödykkeen hinnanmuutos voidaan jakaa kahteen komponenttiin: ) substituutiovaikutus - hintamuutos sisältää suhteellisten hintojen muutoksen ) tulovaikutus - kuluttajan tulojen ostovoima muuttuu ) ja ) tapahtuvat samanaikaisesti, mutta niitä tarkastellaan erikseen Tarkastellaan hyödykkeen kysyntää, kun sen hinta laskee. Substituutiovaikutus (Slutsky): suhteelliset hinnat muuttuvat, mutta alkuperäinen hyödykekombinaatio on budjettisuoralla. Ostovoima pysyy entisellään. - Substituutiovaikutus on aina negatiivinen ts. kysyntä muuttuu aina erisuuntaan kuin hinta. Tulovaikutus: rahamäärällä on enemmän ostovoimaa. - Tulovaikutus voi olla: a) positiivinen: normaalihyödyke b) negatiivinen: inferiorinen hyödyke
Hinnanmuutoksen kysyntävaikutus = substituutiovaikutus + tulovaikutus Normaalihyödyke: substituutiovaikutus ja tulovaikutus voimistavat toisiaan. Hinnanlasku lisää kysyntää. Inferiorinen hyödyke: substituutiovaikutus lisää kysyntää, mutta tulovaikutus vähentää kysyntää -----> kumpi vaikutus on suurempi (dominoi) Tulovaikutus dominoi: Giffenin hyödyke Substituutiovaikutus dominoi: tavanomainen hyödyke * Giffenin hyödyke on aina inferiorinen. * Inferiorinen hyödyke ei ole aina Giffenin hyödyke. * Normaalihyödyke on aina tavanomainen hyödyke. * Tavanomainen hyödyke ei ole aina normaalihyödyke (inferiorinen hyödyke voi olla tavanomainen hyödyke). Kysynnän laki: Jos hyödykkeen kysyntä kasvaa, kun tulot kasvavat, niin hyödykkeen kysyntä laskee, kun sen hinta nousee. (tulo- ja substituutiovaikutukset voimistavat toisiaan)
3
4
5
6 Analysoi graafisesti ja intuitiivisesti seuraavat ilmiöt: Käytännön esimerkki - Kolmannes Suomen kotitalouksista asuu vuokralla eli noin 800 000. - Vuokralla asuvista asumisen tukea saa yli 500 000 kotitaloutta. - Tutkimuksen mukaan asumistuen saajat maksavat,5, % korkeampaa vuokraa kuin omalla rahalla asuvat (Kangasharju 003). Asumistuensaajat asuvat laadukkaammin ja tilavammin kuin itse vuokransa maksavat kotitaloudet. Jos tukijärjestelmä nostaisi asumistuen saajien tulotason itse vuokransa maksavien tasolle, niin silloin tuensaajat eivät asuisi laadukkaammin kuin omilla rahoillaan toimeen tulevat. - Erään tutkimuksen mukaan Yhdysvalloissa asumistuen saajat tyytyisivät 39 % pienempään asumistukeen, jos he saisivat tuen suoraan käteen. Käytännön esimerkki - Esim. polttoaineen hinnan noustessa tulonsiirtojen saajat vaativat täyttä kompensaatiota hinnan nousun johdosta, jotta heillä olisi varaa samaan määrään polttoainetta kuin ennen hintojen nousua. Annetaan täysi kompensaatio Tulonsiirtojensaajien elintaso nousee
7 Käytännön esimerkki 3 a) Ekonomistit eivät ole pitäneet kovin hyvänä uudistuksena ruuan arvonlisäveron laskemista (7 % % (vuonna 00 3 %)), kun taas lukuisat kansalaiset pitävät sitä oikeudenmukaisena toimenpiteenä. b) Kansalaisten mielestä yhteiskunnassa pitäisi verottaa ankarasti ylellisyyshyödykkeitä kuten purjeveneitä, timantteja ja matkailua ja välttämättömyyshyödykkeitä kuten ruokaa ja asumista kevyesti. Miksi kansalaiset ja ekonomistit ovat niin erimielisiä tästä asiasta? Käytännön esimerkki 4 Suomessa ei enää muunneta maksamattomia sakkoja vankeudeksi. Mikä vaikutus on tällä uudistuksella rikollisuuden määrään teoriassa ja käytännössä?
8 HARJOITUS: Tulo- ja substituutiovaikutus Vuosia jatkuneen tutkimustyön tuloksena kansantaloustieteen laitoksella on saatu estimoitua opiskelijoiden oluen (X) kysyntäfunktio, joka on X m = 0 +, jossa m on opiskelijan tulot ja p on oluttuopin hinta. 0 p a) Jos opiskelijan tulot ovat viikossa 0 euroa ja oluen hinta on 3 euroa/tuoppi, niin mikä on opiskelijan viikoittainen oluen kysyntä? b) Viron EU-jäsenyyden vuoksi oluen hinta laskee Suomessa euroon/tuoppi, niin paljonko nyt on oluen kysyntä viikossa? c) Laske oluen hinnan laskun substituutio- ja tulovaikutus d) Millainen hyödyke olut on opiskelijalle?