TOIMINTAKAAVIO HÄIRIÖ- JA KRIISITILANTEESSA

1 KRIISITOIMINTAOHJE TOIMINTAKAAVIO HÄIRIÖ- JA KRIISITILANTEESSA TIEDOTTAMINEN TRAUMAATTINEN TILANNE YHTEYS KRIISIRYHMÄN JÄSENEEN KRIISI- RYHMÄ KOOLLE TUKITOIMISTA PÄÄTTÄMINEN ONNETTOMUUS- TILANTEESSA: HÄLYTYS 112 ENSIAPU TUKITOIMIEN ORGANISOINTI Rehtori/toimitusjohtajan päätös 15.1.2013 5

2 Sisällysluettelo Johdanto... 3 1. Auttamistoiminnan käynnistäminen onnettomuustilanteessa... 4 Arvioi tilanne... 4 Tee hätäilmoitus... 4 Estä lisäonnettomuudet... 4 Anna hätäensiapu... 4 Pysy paikalla... 4 2. Ota yhteys ammattikorkeakoulun kriisiryhmän jäseneen... 5 Vakinaiset jäsenet... 5 Henkilökuntaa koskevat asiat... 5 Opiskelijoita koskevat asiat... 5 3. Jälkihoitoa antavat tahot... 6 Työterveyshuolto... 6 Pohjois-Karjalan keskussairaala... 6 Valtakunnallinen kriisipuhelin... 6 Rikosuhripäivystys /Auttava puhelin... 6 Ammattikorkeakoulun opiskeluterveydenhoitajat... 6 Joensuun evankelisluterilainen seurakunta... 6 Joensuun ortodoksinen seurakunta... 6 4. Karelia-ammattikorkeakoulu... 7 Keskusten johtajat... 7 Koulutus- ja kehittämispäälliköt... 7 5. Opiskeluterveydenhuolto... 7 Terveydenhoitajat... 7 LIITTEET Liite 1 Kriisiryhmän tehtävät Liite 2 Miten kohdata järkyttynyt ihminen Liite 3 Esimerkkejä traumaattisista tapahtumista Liite 4 Kriisin jälkihoidon menetelmiä Liite 5 Vaikeuksien tunnistaminen

3 JOHDANTO Karelia-ammattikorkeakoulun kriisitoimintaohjeen tavoitteena on antaa ohjeita ja tukea erilaisista kriisitilanteista selviämiseen. Toimintaohjeessa kirjataan kaikkia koskevat yhteiset asiat. Kriisiryhmän kokoonpanossa on eroja riippuen siitä, ketä kriisitilanne koskee. Kriisitoimintaohje koskee myös kansainvälisessä vaihdossa olevaa suomalaista tai ulkomaalaista opiskelijaa tai opettajaa. Se, miten ihminen reagoi traumaattiseen kokemukseen, on kaikille ihmisille, kulttuuritaustasta riippumatta yhteistä. Kriisitilanteiksi voidaan katsoa tilanteet joissa ihmisten henki, terveys, omaisuus tai ympäristö ovat vaarassa tai ihmiset kokevat niiden olevan vaarassa (vakava onnettomuus, väkivalta- tai läheltä piti-tilanne opiskelijan, henkilökunnan jäsenen tai heidän läheistensä kuolema, itsemurha tai sen yritys, vakava sairaus). Traumaattisten kriisien käsittelyssä ja uhrien tukitoimissa on huomioitava henkilöiden kulttuuri- ja uskontotausta. Oikein kohdistetuilla toimilla voidaan lieventää tapahtumasta aiheutuvaa haittaa sekä tukea yksilöä ja yhteisöä arkeen palaamisessa. Jotta kriisitilanne olisi hallittavissa, tarvitaan etukäteen laadittu suunnitelma sekä koulutusta ja harjoitusta suunnitelman käyttöönottamiseksi. Suunnitelma tarvitaan, koska onnettomuuden sattuessa harkinta-aikaa ei juuri jää ilman suunnitelmaa tilanteen hallinta voidaan menettää kriittisessä vaiheessa henkilökunta ja opiskelijat ovat kriisissä samojen reaktioiden vallassa oppilaitos voi antaa mallin siitä, että vaikeistakin tilanteista voi selvitä ja niitä voi käsitellä hoitamattomat kriisitilanteet jäävät kytemään ja tulevat ilmi vaikkapa sairauspoissaoloina tai yhteisön toimintakyvyn heikkenemisenä Suunnitelma voi auttaa kriisitilanteessa tiedetään, että ainakin jotain on tehtävissä kriisitilanteessa ei tuhlaannu aikaa ja voimia toimintamallin laatimiseen malli auttaa toimimaan stressaavassa tilanteessa malli lieventää kriisin haittavaikutuksia sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä malli tukee sekä opiskelijoiden että työntekijöiden toipumista

4 1. AUTTAMISTOIMINNAN KÄYNNISTÄMINEN ONNETTOMUUSTILANTEESSA ARVIOI TILANNE Selvitä, mitä on tapahtunut. Selvitä autettavien määrä ja avun tarve. TEE HÄTÄILMOITUS Kaikissa onnettomuuksissa yksi soitto hätäkeskukseen riittää. Soita hätäpuhelu yleiseen hätänumeroon 112 ja toimi heiltä saatujen ohjeiden mukaisesti. Näin teet hätäilmoituksen: Soita hätäpuhelu itse, jos voit. Kerro, mitä on tapahtunut. Kerro tarkka osoite ja kunta. Vastaa kysymyksiin. Toimi annettujen ohjeiden mukaisesti. Lopeta puhelu vasta saatuasi luvan. Yleisöpuhelimesta voi soittaa hätänumeroon ilmaiseksi. Matkapuhelimesta soittaessasi et tarvitse suuntanumeroa. ESTÄ LISÄONNETTOMUUDET Lähesty vaarallista kohdetta harkiten. Pelasta ensin hengenvaarassa olevat. Varoita muita vaarasta. ANNA HÄTÄENSIAPU Aloita henkeä pelastava ensiapu taitojesi mukaan mahdollisimman pian. PYSY TAPAHTUMAPAIKALLA Ilmoita lisäavun tulosta ja saamistasi ohjeista. Jos rakennus joudutaan tyhjentämään, on jokaisessa toimipisteessä oma KOKOONTUMISPAIKKA. Jokaisen luokka- ja kokoustilan sekä auditorion ovenpielessä on poistumisohje, johon on merkitty kokoontumispaikka. Toimipistekohtaiset pelastussuunnitelmat ovat infopisteessä, toimistossa ja taukotilassa. Suunnitelmat löytyvät ammattikorkeakoulun intrasivuilta ja pakista.

5 2. OTA YHTEYS AMMATTIKORKEAKOULUN KRIISIRYHMÄN JÄSENEEN Vakinaiset jäsenet: Rehtori Petri Raivo 050 310 9749 Hallinto- ja talousjohtaja/työsuojelupäällikkö Eero Elsinen 050 361 7864 Työsuojeluvaltuutettu Pia Hakulinen 050 379 3601 Toimitilapäällikkö/varatyösuojelupäällikkö Matti Hyppänen 050 585 5138 kerro mitä on tapahtunut missä ja milloin tapahtuman uhrit tilanne juuri nyt onko jokin muu taho ryhtynyt toimenpiteisiin Kriisiryhmän kutsuu koolle kuka tahansa kriisiryhmän vakinainen jäsen, joka saa tiedon tapahtumasta. Ammattikorkeakoulun kriisiryhmään kuuluvien vakinaisten jäsenten lisäksi ryhmän kokouksiin kutsutaan tapahtumasta riippuen muita asianomaisia ja yleisiä asiantuntijoita. Kriisiryhmän tulee kokoontua tarvittaessa mahdollisimman nopeasti, mielellään muutaman tunnin kuluessa. Kriisitilanteen hoito priorisoidaan ennen muita töitä. Ainakin 2-3 jäsentä tulee olla nopeasti koolle kutsuttavissa. Kriisiryhmää täydennetään tilanteen mukaan seuraavasti: Henkilökuntaa koskevat asiat: Työterveyshoitaja Tarja Lampinen 050 430 0705 Asianomainen keskuksen johtaja/koulutus- ja kehittämispäällikkö vararehtori Pekka Auvinen 050 563 2184 Opiskelijoita kokevat asiat: Asianomainen koulutus- ja kehittämispäällikkö ja / tai opiskelijaohjaaja Asianomainen terveydenhoitaja Oppilaitospappi Jos kyseessä kansainvälisessä vaihdossa oleva opiskelija, asianomaisen koulutusohjelman kv-koordinaattori/kv-suunnittelija Kriisiryhmän perustehtävänä on päättää traumaattisen tapahtuman jälkeisistä tukitoimista ja tiedottamisesta. Tiedottamisesta vastaa ammattikorkeakoulun rehtori.

6 3. JÄLKIHOITOA ANTAVAT TAHOT Työterveyshuolto 267 4360 /lääkäri 267 4351 /työterveyshoitaja Pohjois-Karjalan keskussairaala * ensiapu Vaihde 013 1711 Valtakunnallinen kriisipuhelinnumero 01019 5202 Puhelimen aukioloajat ma pe 9.00 06.00, la15.00 06.00,su 15.00 22.00 tarjoaa välitöntä henkistä ensiapua ja tukea puhelimeen vastaavat kriisityöntekijät ja koulutetut vapaaehtoiset tukihenkilöt voi soittaa omalla nimellä tai nimettömänä Rikosuhripäivystys/Auttava puhelin 0203 16116 Puhelimessa päivystetään ma-ti klo 13 21 ja ke-pe klo 17 21 tarjoaa rikoksen uhrille mahdollisuuden keskustella henkilön kanssa, joka ymmärtää mitä rikoksen kohteeksi joutuminen voi merkitä puhelimeen vastaavat tehtävään koulutetut vapaaehtoiset Joensuun palvelupiste Siltakatu 14 B 26, 4. krs 80100 JOENSUU fax. (013) 228 711, itasuomi@riku.fi Ammattikorkeakoulun opiskeluterveydenhoitajat: Tiina Surakka puh.050 310 5860, Anita Väisänen puh.050 913 5831 Joensuun evankelisluterilainen seurakunta Oppilaitospappi Markku Fräntilä, markku.frantila@evl.fi, 050 383 0336 Kirkkokatu 28, PL 10, 80101 Joensuu http://www.joensuunevl.fi Joensuun Ortodoksinen Seurakunta Kirkkokatu 32, 80100 Joensuu, puh.(013) 220 440. Lisätietoja opiskelijatoiminnasta saa seurakunnan nuorisotoimistosta nuoriso-ohjaajalta puh.(013) 220 461 tai 050 558 2528

7 4. KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Keskusten johtajat 1.1.2013: 1. Biotalouden keskus (Sirkkala): johtaja Ulla Asikainen 2. Luovan talouden keskus (Tiedepuisto): johtaja Raimo Moilanen 3. Liiketalouden ja tekniikan keskus (Wärtsilä): johtaja Jyrki Kankkunen 4. Sosiaali- ja terveysalan keskus (Tikkarinne): johtaja Susanna Rosell 5. Kehittämis- ja palvelukeskus Koulutus- ja kehittämispäälliköt 1.1.2013: 1. Biotalouden keskus (Sirkkala): Jarmo Mäkelä, Liisa Timonen 2. Liiketalouden ja tekniikan keskus (Wärtsilä): Seija Tolonen, Mikko Laaninen, Timo Pakarinen 3. Luovan talouden keskus (Tiedepuisto): Mervi Heikkinen, Heli Kurkko 4. Sosiaali- ja terveysalan keskus (Tikkarinne): Anna-Riitta Mikkonen, Tuomas Lappalainen, Pertti Savelius 5. OPISKELUTERVEYDENHUOLTO Opiskeluterveydenhoitajien vastaanotto on yhdessä toimipisteessä osoitteessa: Tikkarinne 9, E-talo (kartta rakennuksen sisällä) 80200 Joensuu ma to klo 8-16, pe klo 8 14 Vastaanotto ilman ajan varausta ma - pe klo 8-9 ainoastaan toisella terveydenhoitajalla Terveydenhoitaja Tiina Surakka puh.050-310 5860, tiina.surakka@jns.fi Sosiaali- ja terveysalan keskuksen opiskelijat: Bioanalytiikka, Fysioterapia, Hoitotyö, Sosiaaliala Muotoilun ja kansainvälisen kaupan keskuksen opiskelijat: International Business, Desing, Muotoilu Biotalouden keskuksen opiskelijat: Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma, Metsätalouden koulutusohjelma, Ympäristöteknologia, Ympäristöteknologia (ylempi AMK-tutkinto), Teknologiaosaamisen johtaminen (ylempi AMK-tutkinto)

8 Terveydenhoitaja Anita Väisänen puh.050 913 5831, anita.vaisanen@jns.fi Luovien alojen keskuksen opiskelijat: Matkailu, Musiikki, Tietojenkäsittely, Viestintä Liiketalouden ja tekniikan keskuksen opiskelijat: Liiketalous, Kone- ja tuotantotekniikka, Muovitekniikka, Rakennustekniikka, Sähkötekniikka, Tietotekniikka

9 Liite 1 KRIISIRYHMÄN TEHTÄVÄT Tilanteen kartoitus: Mitä on tapahtunut, mistä tieto, onko tarkistettu Onko jotain tukitoimia jo käynnistetty Mitkä ovat toiminnan tasot? koko oppilaitos henkilökunta opiskelijaryhmä yksittäiset opiskelijat Miten asiasta ilmoitetaan? Kenelle tiedotetaan? Miten ilmoittaa niin, ettei synny sensaatiota tai huhuja? Mitä reaktioita odotettavissa? Oppilaitoksessa tapahtuneesta vakavasta onnettomuudesta tai kuolemantapauksesta on ilmoitettava poliisille. Tuleeko ilmoittaa koteihin (esim. kuolemantapaus )? Millaisia tukitoimia tarvitaan? Ketä asia koskettaa läheisesti, ketä kauempaa? Henkilöstön ja opiskelijoiden tuen tarve? Mitä tukitoimia käytetään? Tarvitaanko ulkopuolista apua? Kuka antaa apua, missä ja milloin? Kauanko tukitoimia tarvitaan? Miten järjestetään muistotilaisuus (oppilaitoksessa) kuolemantapauksen satuttua? Työyhteisölle, opiskelija ryhmälle vai koko yksikölle? Järjestetäänkö muistotilaisuus vain työyhteisön jäsenille? Muistotilaisuuden aika ja paikka, tiedottaminen ja toteuttaja? Ketkä osallistuvat hautajaisiin? Miten toimitaan joukkotiedotusvälineiden kanssa? Tiedottajana toimii pääsääntöisesti rehtori KRIISIRYHMÄN MUUT TEHTÄVÄT henkilöstön perehdyttäminen kriisitoimintaan kriisitoimintaohjeen tietojen laatiminen ja ajan tasalla pito ryhmän oman kriisivalmiuden ja taitojen ylläpito ja harjoittelu yhteyksien luominen kriisityön yhteistyötahoihin kriisitoimintamallista informointi oppilaitoksessa ja yhteistyötahoille

10 toimintamallin toimivuuden arviointi sekä tarvittaessa sen muuttaminen KRIISIRYHMÄN ON SOVITTAVA MYÖS mitä kriisitilanteita ryhmä käsittelee ja mikä on kokoontumiskynnys miten varmistetaan ryhmän jäsenten nopea tavoitettavuus ja koolle saanti kriisiryhmän sisäinen työnjako: vetäjä, tiedottaja,

11 MITEN KOHDATA JÄRKYTTYNYT IHMINEN Liite 2 KRIISIREAKTION VAIHEET Shokkivaihe Ei voi olla totta Kesto muutamista hetkistä vuorokauteen. Tällöin ihminen ei kykene käsittelemään tapahtunutta, jopa kieltää sen käyttäytyy poikkeavasti tai tilanteeseen sopimattomasti (esim. yllättävän rauhallisesti ) ei ehkä myöhemmin muista tämän vaiheen tapahtumia tai saamiaan ohjeita. Reaktiovaihe Mitä tapahtui? Voi olla muutaman viikon tai kuukauden mittainen. Tällöin ihminen yrittää saada käsityksen tapahtuneesta, miksi ja miten kaikki tapahtui henkiset puolustuskeinot alkavat toimia paremmin ja tapahtuman kieltäminen vähenee voi ilmaantua - ruumiillisia oireita - ahdistuneisuutta, joskus kohtauksina - masennusoireita: itkuisuus, vetäytyminen, syyllisyydentunteet, ruokahaluttomuus, univaikeudet vihamielisyyttä, mm. toisten syyllistämistä tunteiden peittämistä, näennäistä tilanteen hallintaa. Käsittelyvaihe Miten tästä selviää? Voi kestää muutamista kuukausista noin vuoteen. Tällöin tapahtunut hyväksytään siihen ja menneeseen elämäntilanteeseen keskittyminen vähenee oireet ja tuntemukset vähenevät kriisireaktio voi myös pitkittyä, lukkiintua ja muuttua psyykkiseksi häiriöksi (posttraumaattinen stressireaktio), jolloin tarvitaan ammattiapua Uudelleen suuntautumisen vaihe Elämä voittaa! Tapahtuu lopullinen toipuminen. Ihminen on kyennyt käsittelemään kriisin siten, ettei se enää rajoita elämää. Kukaan ei ole kriisin jälkeen ennallaan, mutta parhaassa tapauksessa ihminen on vahvempi ja paremmin valmistautunut elämään eteenpäin. JÄRKYTTYNEEN KOHTAAMINEN Esittäydy. Järkyttyneen tulee tietää, missä ominaisuudessa puhut. Selvitä, kenen kanssa olet tekemisissä ja mikä on hänen suhteensa tapahtuneeseen. Etsi rauhallinen paikka. Istu. Raskasta asiaa ei tule kertoa seisten. Katsekontakti, kosketus, käsi kädessä: kosketus viestittää turvallisuutta sanoja paremmin. Kerro koko totuus suoraan yhdessä lauseessa; voit vaikka toistaa asian. Ikävinkin uutinen on helpompi kestää kuin tietämättömyys. Oma rauhallisuutesi luo toiselle turvallisuutta.

Kuuntele aktiivisesti, esitä kysymyksiä. Odota kysymyksiä ja vastaa. Huolehdi, ettei järkyttynyt jää yksin. Jos haluat lohduttaa, älä käytä latteuksia. Silti voi suhtautua realistisen toiveikkaasti. Ole rehellinen. Pelkkä lähellä olosi auttaa, ilman sanojakin; hiljaisuus voi olla hyvästäkin. 12

13 ESIMERKKEJÄ TRAUMAATTISISTA TAPAHTUMISTA Liite 3 Ohessa on muutamia ehdotuksia toiminnasta kriisitilanteissa. Toiminnasta on aina päätettävä tapauskohtaisesti ja yksilöllisesti. Neuvot edellisessä kohdassa 6.2, Järkyttyneen kohtaaminen, ovat myös avuksi. Opiskelijan tai henkilökunnan jäsenen kuolema Koulutus- ja kehittämispäällikkö tai muu lähiesimies ottaa yhteyttä kriisiryhmään ja lähiomaisiin sekä vastaa seuraavista tehtävistä. Ilmaise osanottosi. Muista luottamuksellisuus. Kunnioita omaisten toiveita. Kuolemasta pyritään tiedottamaan yhtenäisesti, avoimesti ja selkeästi. Vietetään hiljainen hetki (vainajan valokuva, kynttilä, valkoinen liina, muistoruno, laulu, ehkä muistosanat ) Ilmoita vahtimestarille lipun puolitankoon nostamisesta. Lähimmälle ryhmälle järjestetään mahdollisuus keskusteluun. Sovitaan oppilaitoksen edustajien osallistumisesta hautajaisiin. Älä jää yksin miettimään, jos tapahtuma askarruttaa sinua. Opiskelijan tai henkilökunnan jäsenen lähiomaisen kuolema Jos henkilö ei vielä tiedä kuolemantapauksesta, kerro lyhyesti ja rauhallisesti, mitä on tapahtunut. Älä jätä asianomaista yksin; huolehdi, että hän pääsee läheistensä luo. Ilmaise myötätuntosi. Tiedustele, haluaako hän, että tapahtumasta kerrotaan opiskelijaryhmälle/ työyhteisölle / kriisiryhmälle ja keiden kanssa hän haluaa keskustella. Jos opiskelija näyttää jäävän pois opetuksesta ja tieto hänen läheisensä kuolemasta saadaan oppilaitokseen, ota yhteys kuten tavallisesti poissaolojen takia. Jos henkilön käytöksessä tai ulkonäössä tapahtuu selvä muutos tai olet muuten hänestä huolissasi, ota yhteys kriisiryhmän jäseneen. Jos on vaikea puhua esim. opiskelijoiden kanssa asiasta, voit neuvotella kriisiryhmän kanssa. Vakava onnettomuus Selvitä, mitä todella on tapahtunut. Hoida hälytykset. Ota yhteys kriisiryhmään, joka päättää tukitoimista ( uhrit, silminnäkijät, omaiset ja lähiryhmä ). Seuraa jälkikäteen asianosaisten vointia ja neuvottele kriisiryhmän kanssa, jos voimakkaat reaktiot jatkuvat pitkään. Itsemurhauhkailu Uhkailuja esittäneeseen tulee suhtautua vakavasti, hänen esille tuomiaan ongelmia ei saa vähätellä. Pelkän kuuntelun sijaan on pyrittävä suoraan keskusteluun asiasta, esim. Mitä tarkoitat sanoessasi, ettei elämälläsi enää ole väliä?. Älä jää yksin pohtimaan asiaa, ota yhteys esim. terveydenhoitajaan tai kriisiryhmän jäseneen.

14 Itsemurha tai sen yritys Tapahtunut voi aiheuttaa ahdistusta, joten sitä on syytä käsitellä. Yhteistyö omaisten kanssa on tärkeää. On hyvä rohkaista omaisia siihen, että itsemurhasta kerrotaan rehellisesti (myös oppilaitoksessa), sillä asia tulee yleensä julki jotakin tietä. Asiallinen tieto itsemurhan syistä helpottaa asian käsittelyä. Väkivalta- tai läheltä piti tilanne Tämä on tilanne, jossa hengenvaaran aiheuttava onnettomuus (esim. tulipalo) on lähellä tai joku uhkailee ympäristöään. Tapahtunut voi aiheuttaa mukana olleille jälkihoitoa vaativia psyykkisiä oireita kuten unettomuutta ja masennusta. Kriisiryhmä järjestää jälkihoidon. Tapahtuneesta onnettomuusuhasta on tiedotettava rehtorille ja työsuojeluvastaavalle ja se on käsiteltävä myös tekniseltä kannalta, jotta varotoimia voidaan kehittää. Suuronnettomuus Suuronnettomuuden henkinen huolto järjestetään pelastustyötä johtavien viranomaisten toimesta. Tärkeää on huolehtia siitä, että myös auttajat saavat apua.

15 Liite 4 KRIISIN JÄLKIHOIDON MENETELMIÄ Kriisin jälkihoidosta vastaa kriisiryhmä, joka järjestää jälkihoidon itse tai delegoi sen muille asiantuntijoille yksilökohtaisesti tapauksesta riippuen. Seuraavassa joitakin yleisiä linjauksia kiisin jälkihoitoon. PURKUKOKOUS eli DEFUSING Defusing on asian purkamista, vaarattomaksi tekemistä ja tilanteen aiheuttamien haittojen lievittämistä. Defusing on ryhmäprosessi, jossa asianosaiset / auttajat itse purkavat kokemuksiaan psyykkisesti kuormittavasta (työ)tilanteesta. Auttajat auttavat itseään ja toisiaan (stressinhallinta). Tarkoitus 1. nopea posttraumaattisten reaktioiden purku 2. kokemusten ja mielikuvien normalisointi sekä rauhoittuminen ja paluu työrutiineihin 3. sosiaalisen verkoston vahvistaminen (samankaltaiset kokemukset, tuki, ei eristäydytä ) 4. debriefing tarpeen arviointi. Istunnon vaiheet 1. johdanto (lyhyt): tarkoitus 2. läpikäynti: faktat, ajatukset ja tunteet tapahtuneeseen liittyen 3. informaatio: yhteenveto, normalisointi, hallinto, jatko. Istunnon periaatteita 1. Istunto pidetään nopeasti järkyttävän tilanteen jälkeen. 2. Istunto kestää 20 45 min. 3. Vetäjä / koollekutsuja on esimies tai valitaan ryhmän keskuudesta. 4. Keskustellaan, rohkaistaan puhumaan, kaikille mahdollisuus puhua. 5. Ei sovelleta hierarkiaa. 6. Muistetaan luottamuksellisuus. 7. Kartoitetaan lisäavun tarve. 8. Eri auttajaryhmille voidaan pitää oma purkutilanne. Eroaa debriefing menetelmästä seuraavasti: 1. Defusing ei vaadi debriefing henkilöstöä eli ulkopuolisia asiantuntijoita. 2. Defusing on tarkoitettu yhdessä työskenteleville ammattiryhmille. 3. Defusing on lyhytkestoinen. 4. Defusing ei noudata debriefingiin verrattavaa rakennetta. JÄLKIPUINTI eli DEBRIEFING Debriefing on koulutettujen henkilöiden (2 3) ohjaama ja rakenteeltaan ohjattu ryhmäkokous, jossa pyritään purkamaan psyykkisesti rasittavia, traumoja aiheuttavia tilanteita. Se auttaa käsittelemään suuronnettomuuden, katastrofin, äkillisen kuoleman tms. aiheuttamia reaktioita. Tavoitteena on helpottaa tapahtuman jälkeistä ahdistusta ja ennaltaehkäistä myöhempiä stressireaktioita. Samalla pyritään voittamaan tapahtuneen torjuminen ja tukea normaalin surutyön käynnistymistä. Istunto helpottaa ryhmän keskinäisen sosiaalisen tuen käynnistymistä. Debriefing istunnon periaatteita 1. Istuntoa johtaa ammattilainen. 2. Istunto on luottamuksellinen. 3. Istuntoon osallistuminen perustuu vapaaehtoisuuteen.

4. Istuntoon osallistujat ovat yhdenvertaisia. 5. Istunnossa jokainen puhuu vain omasta puolestaan. 6. Kyse on jokaisen läsnäolijan auttamisesta. 7. Ei ole kyse kritiikkipalaverista eikä vastuiden selvittämisestä. tavoitteena on saada osalliset kantamaan yhdessä traumaattisen tilanteen vaikutukset sekä tukemaan toinen toisiaan. 16

17 VAIKEUKSIEN TUNNISTAMINEN Liite 5 Tässä kuvattujen vaikeuksien hoito ei kuulu kriisiryhmän tehtäviin, mutta esimerkit auttavat vaikeuksien tunnistamisessa ja kohtaamisessa. Nämä vaikeudet voivat myös johtaa traumaattisiin tapahtumiin. Jokainen voi osaltaan huomata ongelman ja auttaa henkilöä tai saattaa häntä ammattiavun piiriin. Sinun ei tarvitse olla ainoa vastuunkantaja. Itsemurhavaara Henkilö on itsemurhavaarassa, jos hän tekee itsemurhayrityksen tai vahingoittaa, esim. viiltelee, itseään hän puhuu itsemurhasta tai uhkailee sillä hänellä on suunnitelma itsemurhasta, hän esim. antaa pois tavaroita, joista on ennen pitänyt hänellä kuolemaan liittyvät ajatukset ovat mielessä enimmän osan aikaa hän tuntee jonkun, joka on tehnyt itsemurhan hän identifioituu sellaiseen, joka on tehnyt itsemurhan (hän alkaa muistuttaa esim. tällaista julkisuuden henkilöä ) hänen suvussaan on tapahtunut väkivaltainen kuolema tai itsemurha hänellä on hyvin huono impulssikontrolli hän ei näe ratkaisua ongelmiinsa, ei ota vastaan apua hän on ylikriittinen itsensä suhteen ja tavoittelee täydellisyyttä. Myötävaikuttavia tekijöitä: alkoholin vaikutuksen alaisuus iso menetys: kuolema, muutto, tappelu, epäonnistuminen, sosiaalinen häpeä Mikäli epäilet henkilön olevan itsemurhavaarassa, ota heti yhteys mielenterveystyön asiantuntijaan. Älä tuomitse, älä vähättele, älä valehtele, älä tarjoa latteuksia. Anna aikaa, osoita huomaavasi ja toimita auttajan luo mahdollisesti saattaen. Masentuneen piirteitä (uupumus) univaikeudet syömisvaikeudet voimattomuus apatia, vetäytyminen: harrastukset, ystävät ym. eivät enää kiinnosta vihamielisyys keskittymisvaikeudet tai ylivilkkaus itseinho itkuisuus tai surullisuus hallitsevaa tuomiopäivän tunteet: puhuu ja ajattelee kuolemaa ja kirjoittaa kuolemasta toivottomuus ja avuttomuus Luettelo on esimerkinomainen. Mikäli näitä piirteitä on paljon, ota yhteys mielenterveystyön asiantuntijaan.

18 Psykoottisen käyttäytymisen oireita vetäytyminen, pyrkimys olla yksin sekavat tai epärealistiset puheet rituaalit, pakkotoiminnat suhtautuminen työhön / opintoihin muuttuu. Henkilö ei välitä työstään tai opinnoistaan tai yrittää tehdä enemmän kuin jaksaa. erikoinen toiminta, jota ei osaa / halua selittää vihjailu avuntarpeestaan ulkoisen olemuksen äkillinen muuttuminen esim. hoitamattomuus tunneilmaisun kapeutuminen tai muuttuminen esim. äkilliset naurun- tai itkunpuuskat harhaluulot. Luettelo on esimerkinomainen. Mikäli näitä piirteitä on paljon, ota yhteys mielenterveystyön asiantuntijaan. Kiusaaminen, henkinen väkivalta tai syrjintä Ilmenemismuodot: näkymättömänä: hiljaista ja juonittelevaa painostusta, olankohautuksia, kielteisiä silmäyksiä tai äänensävyjä tai puhumattomuutta äänekkäänä: toistuvaa moittimista ja arvostelua, fyysisen väkivallan uhkaa tai henkilön arvostelukyvyn kyseenalaistamista henkilöä alistetaan, väheksytään, pilkataan, uhkaillaan, arvostellaan luonteenpiirteitä, ominaisuuksia tai ulkomuotoa, juorutaan pahansuovasti yksityis- tai perhe-elämästä vaaditaan kohtuuttomia tai perehdyttämistä edellyttäviä työsuorituksia, mutta ei perehdytetä, vedotaan ristiriitaisiin ohjeisiin tai käskyihin, otetaan työtehtäviä tai välineitä pois, muutetaan sopimusehtoja, annetaan nöyryyttäviä tai toteuttamiskelvottomia määräyksiä, eristetään muista, viedään työ tai vaikeutetaan sen tekemistä, estetään tiedon kulku loukkaava, syyttelevä, vihjaileva, ilkeä puhe, kieltäytyminen yhteistyöstä sukupuolinen häirintä voi ilmetä vihjailevina ilmeinä tai eleinä, härskeinä puheina, kaksimielisinä vitseinä, vartaloa, pukeutumista tai yksityiselämää koskevina huomautuksina tai kyselyinä, pornoaineistona, sukupuolisesti vihjailevina kirjeinä ja puhelinsoittoina, fyysisenä kosketteluna ja sukupuolista kanssakäymistä koskevina ehdotuksina tai vaatimuksina pyritään savustamaan työpaikasta. Mikä ei ole henkistä väkivaltaa? Jos työhön liittyvistä asioista, päätöksistä ja tulkinnoista syntyy ristiriitaa ja asianosaiset tästä syystä tuntevat epävarmuutta ja ahdistusta. Jos toimintaan liittyviä ongelmia käsitellään työyhteisössä tai organisaatiossa vaikka asian käsittely saattaa jonkun mielestä tuntua ahdistavalta. Jos työntekijälle annetaan perusteltu kurinpidollinen rangaistus tai huomautus. Jos työnantaja ohjaa henkilön työkykyä koskevaan tutkimukseen keskusteltuaan ensin asianomaisen kanssa työntekoon liittyvistä vaikeuksista. Jos työtehtäviä tai organisaatiota perustellusti muutetaan ja asiasta on työntekijän kanssa keskusteltu.

19 Miten ehkäistä henkistä väkivaltaa? Paras tapa poistaa henkinen väkivalta on ennaltaehkäisy. Tässä auttaa työyhteisön tavoitetietoisuus, avoin ilmapiiri ja keskustelu työstä ja tavoitteista, riittävä perehdyttäminen, selkeä työn- ja vastuunjako, henkinen ja fyysinen turvallisuus työssä ja huomion kiinnittäminen sosiaalisiin taitoihin esimiesvalinnoissa. Jos koet joutuneesi henkisen väkivallan kohteeksi, älä jää yksin ihmettelemään ota yhteys esim. työsuojeluvaltuutettuun tai luottamusmieheen. Vastuu tilanteen korjaamisesta on esimiehellä. Ilmoita kiusaajalle, ettet hyväksy hänen tekoaan; kerro, että koet hänen toimintansa epäasialliseksi käytökseksi ja henkiseksi väkivallaksi ja kehota häntä lopettamaan. Jos huomautus ei tehoa, voit mennä työtoverin kanssa kiusaajan luo ilmoittamaan asian uudelleen; voit ilmoittaa, että seuraavalla kerralla käännyt esimiehen puoleen. Jos henkinen väkivalta jatkuu, ota yhteys esimieheen (tai jos kiusaaja on esimies, hänen esimieheensä ), joka on työturvallisuuslain mukaan velvollinen puuttumaan tilanteeseen; voit kääntyä myös työsuojeluvaltuutetun tai luottamusasiamiehen puoleen. Jos esimies ei halua tai kykene hoitamaan tilannetta, siirtyy vastuu asian hoidosta seuraavaksi ylemmälle esimiehelle. Päihteiden ongelmakäyttö Työssä / opinnoissa selviäminen heikkenee. Rahantarve kasvaa ja ystäväpiiri mahdollisesti vaihtuu, Poissaolot lisääntyvät, varsinkin aamuisin ja maanantaisin. Henkilöllä on epärealistisia puheita, tarinoita, valehtelua. Henkilön luonne muuttuu. Esiintyy pelkotiloja, ahdistuneisuutta, levottomuutta. Henkilössä on erilaisia fyysisiä merkkejä, jotka riippuvat käytetystä aineesta: laajentuneet silmäterät tai verestävät silmänvalkuaiset, vapina, hikoilu, painon muutos, uneliaisuus, tokkuraisuus. Havaitaan tietyille aineille ominainen haju --- esim. tinnerin ja kannabiksen haju. Löytyy esineitä: esim. piippu, veitset, aineenpalaset. Ulkonäkö ja olemus muuttuvat. Mikään merkki ei yksin välttämättä merkitse päihdeongelmaa. Voit neuvotella sosiaali- tai terveydenhuoltoviranomaisten kanssa. Henkilöstön osalta noudatetaan Karelia-ammattikorkeakoulun päihdeohjelmaa. Opiskelijoiden osalta noudatetaan opiskelijoiden päihdeohjelmaa ja Sora-lain soveltamisohjetta.