PALVELUSUUNNITELMA *********** TOIMINTASUUNNITELMAT

PALVELUSUUNNITELMA *********** TOIMINTASUUNNITELMAT 2017 2019 2.9.2016

2 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1 SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT... 3 2 TOIMINNAN MUUTOKSET... 3 3 TOIMINNAN TAVOITTEET... 4 4 PALVELUJEN VOLYYMIN TAVOITTEITA... 4 4.1 LÄHETTEET... 4 4.2 HOITOPALVELUT... 5 5 TULOT JÄSENKUNNILTA... 7 6 TALOUS... 8 6.1 ALIJÄÄMÄN KATTAMISSUUNNITELMA... 8 6.2 SAIRAANHOITOTOIMINNAN TULOSLASKELMA... 8 7 TOIMIALUEIDEN SUUNNITELEMAT... 9 7.1 OPERATIIVINEN TOIMIALUE... 9 7.2 KONSERVATIIVINEN TOIMIALUE... 10 7.3 PSYKIATRIAN TOIMIALUE... 11 7.4 PÄIVYSTYKSEN TOIMIALUE... 12 7.5 LÄÄKINNÄLLISTEN PALVELUJEN TOIMIALUE... 13 7.6 TUKIPALVELUJEN TOIMIALUE... 14 7.7 KESKUSHALLINTO... 16 8 HOITOPALVELUJEN MYYNTITULOT JÄSENKUNNITTAIN...18 8.1 OPERATIIVINEN TOIMIALUE: HOITOPALVELUJEN TULOT KUNNITTAIN... 19 8.2 KONSERVATIIVINEN TOIMIALUE: HOITOPALVELUJEN TULOT KUNNITTAIN... 20 8.3 PSYKIATRIAN TOIMIALUE: HOITOPALVELUJEN TULOT KUNNITTAIN... 21 8.4 PÄIVYSTYKSEN TOIMIALUE: HOITOPALVELUJEN TULOT KUNNITTAIN... 22 8.5 PÄIVYSTYKSEN TOIMIALUE: ENSIHOIDON PALVELUJEN TULOT KUNNITTAIN... 23

3 1 SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT Talousarvion sekä toiminta- ja taloussuunnitelman lähtökohdat muodostavat: Sairaanhoitopiirin strategiat, jotka valtuusto hyväksyi kesäkuussa Uusi sairaala hankkeen ja siihen liittyen toimintatapojen muutoksen suunnittelua ohjaavat periaatteet: o Potilas ensin o Terveellinen, turvallinen ja hyvä työympäristö työntekijöille o Tehokas ja edistyksellinen ICT o Hyvä logistiikka o Integroitu palvelujärjestelmä (perusterveydenhuolto - erikoissairaanhoito ja osin sosiaalitoimi) o Ennalta ehkäisy ja terveyden edistäminen o Vaikuttavuus ja kustannustehokkuus o Johtaminen tulee prosesseja Terveydenhuoltolain määräykset hoidon saatavuudesta Suunnittelun lähtökohdat eivät myöskään oleellisesti poikkea valtuuston joulukuussa hyväksymästä suunnitelmasta. 2 TOIMINNAN MUUTOKSET Toiminnassa otetaan huomioon niitä uuden sairaalan suunnitteluun liittyviä toimintaprosessien muutoksia joita voidaan toteuttaa jo nykyisissä toiminnan puitteissa. 1. Kotisairaala 2. Etäpoliklinikkatoiminnan lisääminen 3. Konsultaatiokäytäntöjen uudistus 4. Hoitosuunnitelman laatiminen jo perusterveydenhuollossa mahdollisimman valmiiksi 5. Yhteispäivystys 6. Osastofarmasian vahvistaminen 7. Hoitokertomuksen päivitys jotta kirjaamiseen käytettävää aikaa voidaan vähentää 8. Leikkaukseen valmis potilas toimintamalli 9. Paljon palvelua käyttävien haltuunotto 10. Contact center 11. Potilaskuljetusten keskittäminen 12. Kehitysvammahuollon uudelleen järjestely Toimialueittain esitetyissä suunnitelmissa (luku 7) on tarkempia kuvauksia toimintojen muutoksista.

4 3 TOIMINNAN TAVOITTEET Toiminnan tavoitteiden lähtökohtana on sairaanhoitopiirin strategia, sen mukaiset arvot ja tavoitteet. Sairaanhoitopiirin perustehtävä: - tarjotaan kansallisiin ja kansainvälisiin suosituksiin perustavaa, luotettavaa, turvallista ja vaikuttavaa hoitoa potilaan parhaaksi. Lähtökohtana on sairaala, jossa annamme potilaiden tarvitseman tutkimuksen, hoidon ja kuntoutuksen kokonaisvaltaisesti ja tehokkaasti. Tavoitteet: tutkimus, hoito ja kuntoutus lähtevät potilaan tarpeista. potilasta tuetaan olemaan aktiivinen oman sairautensa hoidossa. potilaan terveyttä ja hyvinvointia edistetään yhteistyössä perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa. Sairaanhoitopiirin strategia on ollut toimialueiden ja vastuualueiden suunnittelun lähtökohtana, niitä kuvataan tarkemmin toimialueiden suunnitelmissa (luku 7). 4 PALVELUJEN VOLYYMIN TAVOITTEITA 4.1 Lähetteet Seuraavassa kuviossa esitetään lähetteiden määrä ja sen muutos viime vuosilta: Lähetemäärän kasvu on kuluvan vuoden aikana tasaantunut viime vuodesta. Ensi vuodelle toiminnassa ei ole tapahtumassa lähetekäytäntöihin vaikuttavia merkittäviä muutoksia. Vertailutietona esitettävä Tot 12 kk tarkoittaa viimeisten 12 kuukauden (elokuu - heinäkuu 2016) toteumatietoa. Vuoden 2017 tavoitetta verrataan tähän toteumaan.

5 Seuraavassa taulukossa esitetään lähetteiden määrä terveyskeskuksittain ja kunkin terveyskeskuksen osuus lähetteiden kokonaismäärästä: Toteuma Toteuma viim 12 kk % Osuus lähetteistä Lähetteet yhteensä 55 535 56 308 100 % Jyväskylän yhteistoiminta-alue 30 774 31 644 56 % Muuramen terveyskeskus 1 753 1 868 3 % Keski-Suomen seututerveyskeskus 9 184 9 100 16 % Saarikka 4 293 4 389 8 % Kinnulan terveyskeskus 473 448 1 % Pihtiputaan terveyskeskus 848 871 2 % Viitasaaren terveyskeskus 1 627 1 602 3 % Äänekosken terveyskeskus 4 607 4 372 8 % Muut asiakkaat 1 976 2 014 4 % 4.2 Hoitopalvelut Hoitopalvelujen tuotteiden määrätietoja Seuraavassa kuviossa esitetään hoitopalvelujen tuotemäärien aikasarjaa. Hoitopalvelujen yhteismäärässä ei tapahdu oleellista muutosta nykytasoon. Erikoissairaanhoidon hoitopalvelutuloista noin 73 % saadaan drg-tuotteilla. Drg-tuote voi olla polikliiniken käynti tai hoitojakso. Tuotteiden määrä on suunnitelmaesityksen mukaan 2,9 % suurempi kuin vuonna, mutta viimeisten 12 kuukauden tasolla. Suurimmat muutokset on sisätautien, silmätautien ja kirurgian vastuualueilla. (tiedot ovat vertailukelpoiset, päivystysalueen poliklinikan drg-tuotteet esitetään yhteispäivystyksen avohoitokäynteinä). Tasoryhmittäisten hoitopäivien tulojen osuus on noin 7 %, hoitopäivien määrän muutos on -9 % vuoteen verrattuna ja - 4 % viimeisten 12 kuukauden toteumaan. Vuodeosastohoito on tuotteistettu hoitopäivinä psykiatriassa (55 % tasoryhmittäisistä hoitopäivistä) ja kuntoutustoiminnassa. Lisäksi hengityshalvauspotilaiden hoito laskutetaan hoitopäivinä. Tasoryhmittäisten avohoitokäyntien tulojen osuus on noin 17 %. Osuutta nostaa aikaisemmista vuosista yhteispäivystyksen tulot. Avohoito on tuotteistettu tasoryhmittäisinä käynteinä psykiatriassa (55 % tasoryhmittäisistä käynneistä) ja päivystyksessä (44 % tasoryhmittäisistä käyn-

6 neistä). Tuotteiden määrä on suunnitelmaesityksen mukaan noin 2 % pienempi kuin vuonna, ja liki 4 % pienempi kuin viimeisten 12 kuukauden toteuma. Psykiatrian palveluasumisen tulojen osuus on noin 3 %, muutos viimeisten 12 kuukauden toteumaan on esityksen mukaan 6 %. Avohoitokäyntien määrä Avohoidon suoritetietona oleva käyntien määrä poikkeaa hoitopalvelujen laskutuksen perusteena olevista tasoryhmittäisistä avohoitokäynneistä. Tässä tarkastelussa käynnit tarkoittavat yksittäisiä käyntejä sairaanhoitopiirin toimintayksiköissä. Toiminnan muutosten myötä käyntimäärä on viime vuosina kasvanut, osittain myös sairaanhoitopiirille siirtyneiden toimintojen vuoksi. Myös ensi vuodelle avohoitokäyntien arvioidaan lisääntyvän, mm. silmätaudeilla. Mutta kokonaiskäyntimäärässä ei tapahdu lisäystä, sillä yhteispäivystyksessä tilastoitavien käyntien määrän arvioidaan vähenevän. Hoitopäivien määrä Avohoitopainotteisuuden seurauksena vuodeosastohoito on vähentynyt, vuodeosastoja on viime vuosina lakkautettu operatiivisella, konservatiivisella ja psykiatrian toimialueilla.

7 5 TULOT JÄSENKUNNILTA Sairaanhoitotoiminnan hoitopalvelujen myyntitulot jäsenkunnille ovat + 0,7 % vuoden 2016 talousarviota suuremmat ja suunnitelman mukaan muutos vuoden toteumasta on - 2,3 %, muutos renkaittain: 1000 euroa Toteuma Talousarvio 2016 Palvelusuunnitelma 2017 Muutos vuoden toteumasta Muutos vuoden 2016 talousarviosta Jäsenkunnat yhteensä 290 659 281 873 283 832-6 827-2,3 % 1 959 0,7 % Jyväskylän yte 180 650 175 233 175 638-5 013-2,8 % 405 0,2 % Seututerveyskeskus 51 452 49 998 51 158-294 -0,6 % 1 160 2,3 % Pohjoinen Keski-Suomi 58 557 56 642 57 036-1 521-2,6 % 394 0,7 % Muut asiakkaat 11 442 12 133 11 524 82 0,7 % -609-5,0 % Asiakkaat yhteensä 302 101 294 006 295 356-6 745-2,2 % 1 350 0,5 % Seuraavassa kuviossa esitetään tulojen muutos vuoteen verrattuna renkaittain ja toimialueittain. Tietoihin sisältyvät oma toiminta, hoito muissa sairaaloissa, ensihoitopalvelut ja erityisvelvoitteet. Vuoden toteumassa on huomioitu myös kalliiden hoitojen tasaus. Seututerveyskeskuksen tuottamat palvelut eivät sisälly laskelmiin. Talousarviossa kuntakohtaiset hoitopalvelujen myyntitulot lasketaan tuotekohtaisesti 12 kuukauden toteumatietojen perusteella. Luvussa 8 esitetään tiedot kunnittain ja toimialueittain.

8 6 TALOUS 6.1 Alijäämän kattamissuunnitelma Vuoden tilinpäätöksessä sairaanhoitopiirin kumulatiivinen alijäämä oli 4,8 milj. euroa. Tilinpäätösennusteen mukaan kuntayhtymän vuoden 2016 tulos on + 6,7 m, tässä ennusteessa on otettu huomioon erityisvelvoitemaksun palautus kunnille. Tilinpäätösennusteen mukaan aikaisempien vuosien alijäämä saadaan siten katetuksi vuoden 2016 aikana. 6.2 Sairaanhoitotoiminnan tuloslaskelma Kevään kehysseminaarin tulokseen perustuen sairaanhoitopiirin hallitus antoi toukokuussa suunnitteluohjeen, jonka mukaan jäsenkunnilta arvioitujen hoitopalvelujen tulojen muutos voi olla enintään + 1,3 % vuoden 2016 talousarvioon verrattuna. Sairaanhoitopiirin hallitus täsmensi talousarvion valmisteluohjetta 26.8.2016 kokouksessaan ja sen mukaan vuodelle 2017 asetetun 3 miljoonan euron ylijäämätavoitteesta luovutaan. Ensi vuonna mahdollisesti toteutuvia kilpailukykysopimuksesta syntyviä euromääräisiä säästöjä ei tässä vaiheessa huomioida vuoden 2017 talousarvion valmistelussa. Suunnitteluohjeen perustana käytettiin vuoden 2016 1.osavuosikatsaukseen perustuvaa ennustetta, palvelusuunnitelmassa vertailuperustana on elokuussa laadittu ennuste, ja siinä on otettu huomioon myös vuoden 2016 erityisvelvoitemaksutulojen palautus kunnille. Seuraavassa esitetään tuloslaskelma talousarviovalmistelun nykyisestä vaiheesta: TP TA 2016 Tpe 2016 Ta esitys 2017 Muutos Kv 11.12. Ennuste 7/2016 Palvelusuunnitelma TA 2016 Tpe 2016 TP 1.000 euroa Toimintatulot Hoitopalvelujen myyntitulot 286 221 281 249 294 149 282 059 0,3 % -4,1 % -1,5 % Erikoissairaanhoidon palvelut 263 287 257 372 267 722 252 928-1,7 % -5,5 % -3,9 % Erikoissairaanhoito, oma toiminta 228 693 225 553 232 353 219 118-2,9 % -5,7 % -4,2 % Hoito muissa sairaaloissa 34 595 31 819 35 369 33 810 6,3 % -4,4 % -2,3 % Yhteispäivystyksen hoitopalvelut 15 325 15 826 18 826 21 332 34,8 % 13,3 % 39,2 % Sosiaalitoimen palvelut 7 609 8 051 7 601 7 800-3,1 % 2,6 % 2,5 % Erityisvelvoitemaksu jäsenkunnilta 7 500 3 300 0 3 500 6,1 % Muiden palvelujen myynti 26 209 27 368 27 268 26 855-1,9 % -1,5 % 2,5 % - siitä ensihoito jäsenkunnille 8 380 9 457 9 457 9 797 3,6 % 3,6 % 16,9 % Potilasmaksut 11 787 12 299 13 899 14 049 14,2 % 1,1 % 19,2 % Muut 3 272 3 663 3 563 2 805-23,4 % -21,3 % -14,3 % Toimintatulot yhteensä 334 989 327 879 338 879 329 268 0,4 % -2,8 % -1,7 % Tulot jäsenkunnilta 290 659 281 873 291 473 283 832 0,7 % -2,6 % -2,3 % Toimintamenot Henkilöstömenot 162 421 164 283 165 474 166 002 1,0 % 0,3 % 2,2 % Asiakaspalvelujen ostot 34 673 31 819 35 369 33 810 6,3 % -4,4 % -2,5 % Muiden palvelujen ostot 59 305 58 681 61 446 61 211 4,3 % -0,4 % 3,2 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 47 066 48 662 49 262 48 600-0,1 % -1,3 % 3,3 % Muut 4 617 5 093 4 877 4 855-4,7 % -0,5 % 5,1 % Toimintamenot yhteensä 308 082 308 539 316 428 314 478 1,9 % -0,6 % 2,1 % Rahoitusmenot 691 1 190 850 667-44,0 % -21,6 % -3,5 % Poistot ja arvonalentumiset 15 818 15 151 15 151 14 123-6,8 % -6,8 % -10,7 % Tilikauden tulos 10 398 3 000 6 450 0

9 7 TOIMIALUEIDEN SUUNNITELEMAT 7.1 Operatiivinen toimialue Operatiivinen toimialue koostuu Keski-Suomen sairaanhoitopiirin leikkaustoimintaa tekevistä (kirurgia, naistentaudit ja synnytykset, hammas-, suu- ja leukakirurgia, silmätaudit, korva-, nenä- ja kurkkutaudit, anestesia - ja leikkaushoito) vastuualueista ja tuottaa näiden sisältämien erikoisalojen erikoissairaanhoitolain ja valtakunnallisesti sovitun hoidonporrastuksen mukaisia palveluita ensisijaisesti Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuin myös erikoisalojen välisenä yhteistyönä sekä potilaan vapaan valinnan myötä oman sairaanhoitopiirin ulkopuoliselle väestölle. Toiminta pohjautuu Keski- Suomen sairaanhoitopiirin strategian 2020 perustehtävään tarjota kansallisiin ja kansainvälisiin suosituksiin perustuvaa, luotettavaa, turvallista ja vaikuttavaa hoitoa potilaan parhaaksi. Asiakas / Potilas / Kunta Toimialue tuottaa Keski-Suomen väestölle ja muille palvelun piiriin tuleville vaikuttavan oikeaaikaisen hoidon yhteistyössä muiden toimialueiden sekä perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa THL:n hoitotakuun asettamien kriteereiden mukaisesti. Toimialueen potilasturvallisuussuunnitelman mukaisesti kehitetään ja vakiinnutetaan potilasvahinko-, vaara- ja haittatapahtumien minimointiin tähtääviä toimintamalleja vaikuttavan, turvallisen ja oikea-aikaisen hoidon takaamiseksi. Prosessit ja rakenteet Toimialueen yhteisten pääprosessien (leikkaushoito, vuodeosastohoito ja kotiutus) edelleen kehittäminen ja varautuminen uuden sairaalan 2020 toimintaan jatkuvat. Erityisenä tavoitteena on saada elektiivisten leikkaustoimenpiteiden odotusaika lyhenemään alle 2 kk sekä jonottoman toimintamallin toteutuminen koko toimialueella. Osaaminen ja henkilöstö Tavoitteena on, että osaavan ja ammattitaitoisen henkilöstön mitoitus vastaa palveluiden kysyntää ja tuottamista sekä huomioiden myös jaksaminen ja työhyvinvointi, pyrkien yli- ja lisätöiden sekä sairauspoissaolojen vähentämiseen. Lyhytaikaisen sijaistyövoiman käyttötarvetta pyritään minimoimaan omalla varahenkilöstöllä sekä parantamalla henkilöstön liikkuvuutta toiminnallisten tarpeiden vaatiessa. Koko henkilöstö pyritään saattamaan kehityskeskusteluiden piiriin. Osaaminen ja uuden oppiminen varmistetaan vastuualueittain suunnitelmallisella osaamisen kehittämisellä, jatko- ja täydennyskoulutuksella. Talous ja toiminta Talouden suunnittelussa haastetta aiheuttavat toiminnan muutokset, hoidon tarpeen lisääntyminen, tarvikemenojen kasvun sekä volyymin että tiettyjen erikoistarvikkeiden korkeiden hintojen vuoksi. Jokilaakson ostojen kotiuttaminen (2016) on suoritettu ja kapasiteetin lisäyksen vuoksi eivät hoitojonot ole kasvaneet. Vaikkakin erikoislääkäritilanne toimialueella on kohtalaisen hyvä, on silmätautien erikoislääkäritilanne edelleen hankala johtuen rekrytointiongelmista ja ostopalveluita käytetään valikoiden ja siten säilyttäen silmätautien ydinosaaminen sairaanhoitopiirin sisällä. Meneillään olevissa SOTE- uudistukseen liittyvissä hoidonkeskittämisneuvotteluissa pyritään ratkaisuun, jolla voimme turvata nykyisen huippuosaamisen jatkumisen myös tulevaisuudessa. Yhteenveto hoitopalvelujen tuloista: 1000 euroa Toteuma Talousarvio 2016 Palvelusuunnitelma 2017 Muutos tot Muutos ta 2016 Jäsenkunnat yhteensä 94 679 92 521 92 805-2,0 % 0,3 % Jyväskylän yhteistoiminta-alue 55 416 53 750 54 058-2,5 % 0,6 % Seututerveyskeskus 17 482 17 157 17 431-0,3 % 1,6 % Pohjoinen Keski-Suomi 21 782 21 614 21 316-2,1 % -1,4 % Muut asiakkaat 4 953 5 368 5 245 5,9 % -2,3 %

10 7.2 Konservatiivinen toimialue Konservatiivinen toimialue tuottaa Keski-Suomen sairaanhoitopiirin strategiaan pohjautuen palveluita sisätautien ja keuhkosairauksien, lastentautien, lastenneurologian ja lastenpsykiatrian, ihotautien, syöpätautien, neurologian, kuntoutuksen, fysiatrian ja geriatrian erikoisaloilla. Toiminnan perustehtävänä on tarjota kansallisiin ja kansainvälisiin hoitosuosituksiin perustuvaa, luotettavaa, vaikuttavaa ja turvallista hoitoa sujuvassa ja luottamuksellisessa yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa. Potilas/Asiakas/Kunta Sairaanhoitopiirin strategian mukaisesti hoidon lähtökohtana on, että tutkimukset, hoito ja kuntoutus ovat potilaslähtöisiä, ja ne tapahtuvat sujuvassa yhteistyössä perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen toimijoiden kanssa. Tavoitteena on yhteistyö, jossa nykyiset resurssit riittävät hyvin väestön tarpeisiin, ja jossa potilaiden omatoimisuutta ja itsenäisen selviytymisen mahdollisuuksia autetaan moniammatillisesti. Kaikessa toiminnassa noudatetaan asetettuja kansallisia määräaikoja. Prosessit ja rakenteet Toimialueella eri vastuualueiden toiminnan prosesseja kehitetään edelleen kohti uuden sairaalan toimintamalleja. Niillä erikoisaloilla, joilla se on mahdollista, siirrytään välittömästi uudenlaisiin toimintamalleihin. Toiminnan painopisteenä on polikliininen toiminta, ja vuodeosastojen kuormitusaste laskee edelleen suunnitellusti. Samalla kehitetään sote- yhteistyössä potilaiden kotona selviytymisen malleja, ja myös kotisairaalan sekä päiväsairaalan toimintaa kehitetään. Osaaminen ja henkilöstö Toimialueen henkilöstö on osaavaa, ammattitaitoista ja joustavaa. Tämä tarkoittaa edelleen sitä, että koulutuksen merkitys on erittäin tärkeä ja siihen panostetaan. Henkilöstörakennetta muokataan jatkuvasti vastaamaan uudenlaisia palvelutarpeita. Varahenkilöstön joustavaa ja tehokasta käyttöä jatketaan, jotta sijaistyövoiman käyttö minimoidaan. Työssä jaksamista tuetaan ja sairauspoissaoloja vähennetään puuttumalla niihin aktiivisesti. Lääketieteen kandidaattiopetus laajenee toimialueella syksyllä 2017, ja tämän mukanaan tuomat haasteet selvitetään. Toiminta ja talous Toiminta on avohoitopainotteista ja tapahtuu hyvässä yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa. Kaikki lähetteet käsitellään konsultaatioina. Suhtautuminen erilaisiin uusiin toimintakäytäntöihin, kuten telemedisiinaan, on avointa, ja erilaisia kokeiluja tämän tiimoilta toteutetaan tulevina vuosina. Talous suunnitellaan ohjeen mukaisesti kuntien antaman talousarvioraamin mukaisesti. Ennakoimattomuutta talousarvioon tuovat mm valtakunnallisesti keskitettävät potilaat. Lääketieteen kehitys, uudet kalliit lääkehoidot sekä geeniteknologian mukanaan tuomat sovellukset muodostavat lisähaasteen, mutta tätäkin seurataan aktiivisesti, luodaan yhteisiä pelisääntöjä ja noudatetaan yhtenäisiä ohjeita uusien toimintojen käyttöönotossa. Yhteenveto hoitopalvelujen tuloista: 1000 euroa Toteuma Talousarvio 2016 Palvelusuunnitelma 2017 Muutos tot Muutos ta 2016 Jäsenkunnat yhteensä 105 545 103 397 105 225-0,3 % 1,8 % Jyväskylän yhteistoiminta-alue 61 640 61 135 61 280-0,6 % 0,2 % Seututerveyskeskus 20 546 19 988 20 705 0,8 % 3,6 % Pohjoinen Keski-Suomi 23 359 22 274 23 239-0,5 % 4,3 % Muut asiakkaat 4 097 4 540 4 059-0,9 % -10,6 %

11 7.3 Psykiatrian toimialue Toimialue vastaa maakunnallisesti nuorisopsykiatriasta, psykiatrisesta osastohoidosta, psykiatrian päivystyksestä, yleissairaalapsykiatrisista konsultaatioista ja vanhuspsykiatriasta. Lisäksi toimialue tarjoaa Jyten ja Seututerveyskeskuksen (ei Keuruu) psykiatrian ja päihdetyön lähipalvelut. Toiminta perustuu vaikuttaviin hoitomuotoihin lain ja asetusten sekä Käypä hoito suositusten mukaisesti. Tavoitteena on valtakunnallisesti väestöpohjaan nähden vähäisten sairaansijojen nykytilan säilyttäminen, avohoidon monimuotoisuuden tehostaminen ja toimintaprosessien mallintaminen potilaslähtöisesti. Erva-alueen lääketieteen kandidaattiopetukset käynnistyvät syksyllä 2017. Asiakas Kuntia palvellaan suunnitellusti. Hoito ja kuntoutus perustuvat potilaan tutkimukseen, diagnostiikkaan ja yhdessä laadittuun hoitosuunnitelmaan potilasta vastuuttaen ja tukien. Potilaan läheiset ja kokemusasiantuntijat ovat osa hoitoprosessia. Hoidon tavoitteena on varomerkkien tunnistaminen, oireenhallinta ja hyvä vaikuttava määräaikainen hoito sekä työ- ja toimintakyvyn kohentuminen/palautuminen käytössä olevilla mittareilla arvioituna. Potilastyytyväisyyskyselyjä ja hoitopalautteita hyödynnetään palveluntarjonnassa ja sen kehittämisessä. Toiminta Hoidon tarpeen arviot ja hoito sekä kuntoutus toteutetaan lain edellyttämällä tavalla. Akuutti- ja päihdetyö, hoitosuhteet, liikkuvuus, ryhmähoidot ja toiminnallisuus ovat toiminnassa keskeistä. Moniammatillisuus on hoidon ja kuntoutuksen tukena. Sähköiset palvelut otetaan aktiiviseen käyttöön. Potilaan hoitoprosessia sujuvoitetaan ja mallinnetaan käytäntöön kaikissa yksiköissä ja yhdessä muiden toimijoiden kanssa sote hengen ja Uusi sairaala suunnitelmien mukaan. ECT ja TMS hoitoja tarjotaan polikliinisesti. Tutkimustoiminta jatkuu professorin vetämänä. Henkilöstö Oma koulutustarjonta, sähköiset palvelut ja prosessikoulutukset tukevat työhyvinvointia, työssä jaksamista ja ammattitaidon syventämistä. Henkilöstön joustava käyttö, moniammatillinen yhteistyö, työn tasainen jakautuminen, työnjaon kehittäminen, päällekkäisyyksien karsiminen ja oman toiminnan sisäinen arviointi ovat kiinteä osa toimintaa. Henkilöstön kehittämis- ja koulutustarpeita kartoitetaan osana henkilöstösuunnitelmaa tavoitteena osaamisen vahvistaminen tulevaisuudessakin. Kehityskeskustelut ja työpaikkakokoukset ovat säännöllisiä. Palkitsemista jatketaan. Lääkäreiden rekrytointiin panostetaan, joskin erikoislääkärivajetta helpotetaan taloutta kuormittavilla ostopalveluilla toiminnan turvaamiseksi. Talous Työpaikkakokouksissa ja kehittämispäivissä lisätään henkilöstön kustannustietoisuutta, selkiytetään potilaan hoitoketjuja ja toimintaprosesseja hoidon vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden parantamiseksi yhteistyössä myös toimijoiden kanssa. Toiminta- ja talouslukuja seurataan reaaliaikaisesti ja kuukausittain vastuualueiden ja toimialueen johtoryhmissä. Asiakaspalvelujen ostot erityisesti THL:n hoitoon määräämien potilaiden osalta ovat olleet kasvussa ja tähän kehitykseen on vaikea puuttua. Päihdepalveluiden ja palveluasumisen ostoja seurataan säännöllisesti tavoitteena kulujen hallinta. Tarvittaviin toimenpiteisiin ryhdytään viipymättä poikkeuksien ilmaantuessa potilasohjauksella ja hoidon koordinoinnilla. Yhteenveto hoitopalvelujen tuloista: 1000 euroa Toteuma Talousarvio 2016 Palvelusuunnitelma 2017 Muutos tot Muutos ta 2016 Jäsenkunnat yhteensä 45 141 43 582 43 986-2,6 % 0,9 % Jyväskylän yhteistoiminta-alue 34 870 33 591 33 558-3,8 % -0,1 % Seututerveyskeskus 5 903 5 944 6 293 6,6 % 5,9 % Pohjoinen Keski-Suomi 4 367 4 047 4 135-5,3 % 2,2 % Muut asiakkaat 562 470 326-42,1 % -30,7 %

12 7.4 Päivystyksen toimialue Toimialueen ydintehtävien kuvaus ja näkymät Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntien erikoissairaanhoidon päivystys toteutetaan keskussairaalan päivystysyksikössä. Perusterveydenhuollon virka-ajan ulkopuolinen päivystys on keskitetty suurelta osin keskussairaalan päivystykseen, joten se on sairaanhoitopiirin ainoa 24/7 toimiva päivystysyksikkö. Vuoden 2017 alusta lähtien päivystyksestä tulee aito yhteispäivystys, jolloin perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystyksen välinen hallinnollinen raja poistuu. Päivystyksessä hoidetaan päivystysasetuksen mukaisesti kiireellisen hoidon tarpeessa olevia potilaita. Ensihoitopalvelujen toteutumista seurataan säännöllisesti. Maakunnallinen yhteistyö perusterveydenhuollon kanssa jatkuu tiiviinä. Asiakas Erityistä huomiota kiinnitetään asiakaspalvelun ja päivystyspotilaan koko hoitoketjun laadun kehittämiseen. Kokemusasiantuntijoita hyödynnetään kehittämistyössä. Päivystyksen lähipalveluita tuotetaan edelleen omissa terveyskeskuksissa virka-aikana ja osa-aikaisesti iltaisin ja viikonloppuisin. Tavoitteena on edelleen vähentää yhteispäivystyksen epätarkoituksenmukaista käyttöä ja kokonaiskäyntien määrää. Toiminta Toimintaprosesseja mitataan sekä tehokkuuden että laadun näkökulmasta omalla seurannalla ja osallistumalla kansalliseen vertaisarviointiin. Uuden, aidon yhteispäivystyksen toimintamallin tavoitteena on sujuvoittaa päivystyspotilaiden hoitoa, parantaa hoidon laatua ja potilasturvallisuutta. Kotisairaalatoiminnan tulevaisuudesta helmikuussa 2017 päättyvän pilottijakson jälkeen päätetään syksyn 2016 aikana yhdessä Jyväskylän kaupungin kanssa. Ensi vuoden aikana valmistaudutaan vuonna 2018 voimaan tulevan uudistetun päivystysasetuksen mukaiseen, laajan ympärivuorokautisen päivystysyksikön toimintaan. Henkilöstö Keski-Suomen sairaanhoitopiiri on akuuttilääketieteen valtakunnallisesti merkittävä koulutusyksikkö. Akuuttilääkäritoiminnalla ja päivystysosaamisen vahvistamisella tuetaan sairaanhoitopiirin strategian mukaista potilaslähtöistä toimintaa. Tällä hetkellä akuuttilääkärit tekevät 35 % yhteispäivystyksen päivystysvuoroista, mutta tavoitteena on lisätä tätä osuutta 50 %:iin, mikä edellyttää akuuttilääkäreiden määrän lisäystä 15:stä 20:een. Vastaavasti ulkopuolisten päivystäjien osuus vähenee. Potilaslähtöisen ja näyttöön perustuvan hoidon varmentamiseksi panostetaan rekrytointiin, osaamisen johtamiseen, työhyvinvointiin, opiskelijaohjaukseen ja johtamisen kehittämiseen. Talous Päivystyksen toimialueen kustannusten kohdentamista tarkennetaan edelleen. Toimialueella käytössä olevien laboratoriopakettien tarkastelua jatketaan ja tehdään tarvittaessa lisää muutoksia kustannusnousun hillitsemiseksi. Hoitotarvikkeiden ja lääkkeiden osalta etsitään uusia mahdollisuuksia vähentää kuluja. Uuden päivystyksen toimintamallin arvioidaan vähentävän kokonaiskuluja. Yhteenveto hoitopalvelujen tuloista: 1000 euroa Toteuma Talousarvio 2016 Palvelusuunnitelma 2017 Muutos tot Muutos ta 2016 Jäsenkunnat yhteensä 37 794 39 074 38 316 1,4 % -1,9 % Jyväskylän yhteistoiminta-alue 23 739 24 728 24 573 3,5 % -0,6 % Seututerveyskeskus 6 041 6 312 6 099 1,0 % -3,4 % Pohjoinen Keski-Suomi 8 015 8 034 7 644-4,6 % -4,9 % Muut asiakkaat 1 830 1 755 1 895 3,6 % 7,9 %

13 7.5 Lääkinnällisten palvelujen toimialue Toimialueen ydintehtävien kuvaus ja näkymät Toimialueella tuotetaan palveluja sekä sisäisille (erikoissairaanhoito, shp:n liikelaitokset) että ulkoisille (terveydenhuollon kuntayhtymät, tk:t, kunnat) asiakkaille. Sairaala-apteekki tarjoaa lääkehuollon palveluja. Osastonsihteeripalveluiden vastuualue tuottaa kliinisten erikoisalojen tarvitsemat osastonsihteeripalvelut keskitetysti. Puhtauspalvelujen vastuualue tuottaa laitoshygienia-, ruokahuolto- ja muita palveluja. Diagnostisten palveluiden vastuualueella kuvantamisen yksikkö tuottaa itse tai järjestää sairaanhoitopiirin kuvantamistutkimukset. Patologian yksikkö tuottaa histologisia, sytologisia sekä molekyyligeneettisiä tutkimuksia ja lääketieteellisiä ruumiinavauksia. Sairaalafysiologian yksikkö tuottaa elimistön toimintatutkimuksia koko maakunnan alueelle kliinisen neurofysiologian, kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen menetelmin. Uuden sairaalan suunnittelu näkyy vahvasti toimialueella. Uudessa sairaalassa on tarkoitus lisätä sairaala-apteekin lääkehuollon automaatiota. Tätä automaatiota otetaan jo käyttöön. Osastonsihteeripalvelujen kehittyminen kohti uutta sairaalaa on vahvasti sidoksissa prosessien sujuvoitumiseen yksiköissä, tietojärjestelmien kehittymiseen ja käyttöönottoon sekä sähköisen asioinnin lisääntymiseen. Puhtauspalvelujen painopisteenä on palvelutuotannon valmistaminen uuteen sairaalaan ja organisaation rakenteellinen muutos vastaamaan palvelutarvetta. Diagnostisilla palveluilla toiminnan määrän odotetaan kasvavan matkalla uuteen sairaalaan ja se haastaa mm. henkilöstö- ja laiteresurssoinnin. Myös uusia toimintoja aloitetaan, kuten digipatologia ja soluviljelylaboratoriotoiminta patologian yksikössä sekä aivojen magneettistimulaatiohoidot kliinisellä neurofysiologialla. Sairaanhoitopiirin strategian toteuttaminen ja muut suunnitellut muutokset Asiakas Potilasturvallisuus on sairaala-apteekin kaiken toiminnan lähtökohta. Potilasturvallisuus on myös muiden vastuualueiden keskeinen toiminnan lähtökohta. Osastonsihteerien palvelualueella korostetaan potilaslähtöistä työskentelyä. Tämä tarkoittaa mm. laadukasta asiakaspalvelua niin puhelimessa kuin kasvokkain, asiakkaiden ohjaamista sähköiseen asiointiin, saneluiden purkua säädettyjen aikarajojen sisällä. Ns. Contact cetner- toiminta tähtää juuri potilaslähtöiseen työskentelyyn. Puhtauspalveluissa on otettu käyttöön asiakastapaamiset, joiden tavoitteena on mm. arvioida nykyistä palvelua ja toimintamalleja ja kehittää uuden sairaalan mukaisia toimintamalleja. Diagnostisissa palveluissa tavoitteena on tehdä kaikki pyydetyt tutkimukset kiireellisyyden mukaan hoitotakuun puitteissa. Lisäksi varmistetaan, että tutkimusohjeet niin potilaille kuin lähettävillekin yksiköille ovat selkeitä ja helposti ymmärrettäviä. Toiminta Sairaala-apteekissa vakiinnutetaan mikrobilääkelaimennusrobotin käyttö. Lääketoimitusrivien lukumäärä pysynee ennallaan. Osastonsihteeripalvelut yhtenäistävät toimintaprosesseja kohti uutta sairaalaa ja sopeuttaa henkilöstömäärää tavoitteiden mukaiseksi. Contact center toiminta aloitetaan. Puhtauspalveluissa tavoitteena on eriyttää siivous- ja muut palvelut ja keskittää niistä osa. Päivystysluonteisesta työtavasta siirrytään enenevästi tilausperustaiseen työtapaan, aluksi poliklinikoilla. Diagnostisilla palveluilla patologian yksikössä käynnistyy soluviljelylaboratoriotoiminta ja digipatologia. Kuvantamisen yksikössä ennustetaan sekä TT- että MRI-tutkimusten määrän vuosittaisen kasvun jatkuvan. Kolmas TT-laite otetaan käyttöön. Perus- ja erikoissairaanhoidon päivystyksen hallinnollinen yhdistäminen tuo 14 000 natiivi-rtg-tutkimusta kuvantamiselle lausuttavaksi. Muurame irtautuu JYTE-yhtiestoiminnasta ja se vaikuttaa Kuvantamisen alueelliseen toimintaan. Sairaalafysiologian yksikössä PET-TT-tutkimusmäärä jatkanee kasvuaan. Kliinisen neurofysiologian yksikössä otetaan käyttöön aivojen magneettistimulaatiohoidot yhdessä psykiatrian erikoisalan kanssa. Henkilöstö Henkilökunnan työhyvinvointia ja pysyvyyttä tuetaan. Tämä on erityinen painopistealue puhtauspalveluissa, jossa tehdään tiivistä yhteistyötä työterveyshuollon kanssa. Osastonsihteeripalveluissa runsas eläköityminen aiheuttaa erityisiä haasteita paitsi henkilökunnan riittävyydelle, myös osaamiselle. Osaamista laajentava, hallittu työkierto jatkuu, samoin asiakaspalvelu- ja puhelintyön koulutus. Diagnostisissa palveluissa erikoislääkäripula syö tehokkaan oman toiminnan edellytyksiä kuvantamisessa ja erityisesti sairaalafysiologialla. Henkilöstön liikkuvuutta yksiköiden välillä jatketaan ja henki-

14 löstösuunnittelulla tähdätään siihen, että uuteen sairaalaan mennessä henkilöstön määrä on riittävä lisääntyvälle toiminnalle. Toimialueen sisäisillä vakanssisiirroilla tuetaan lisääntynyttä röntgenhoitajatarvetta (2 kuvantamisen yksikköön uuden TT-laitteen myötä ja 1-2 sairaalafysiologian yksikköön, jotta PET-TT-toiminnan lisäksi taataan perinteinen isotooppitoiminta). Diagnostisten palveluiden vastuualueella hoitotyön johtaminen on tarkoitus organisoida uudella tavalla. Talous Sairaala-apteekissa kustannuksiin vaikutetaan peruslääkevalikoiman kilpailutuksella, lääkekulutuksen tarkalla seurannalla sekä asianmukaisella robotiikalla. Osastonsihteeripalveluissa ja puhtauspalveluissa tarkkaillaan henkilöstön määrää suhteessa tehtäviin ja ostopalveluita käytetään kustannustehokkaasti. Diagnostisten palveluiden vastuualueella odotetaan toiminnan määrän kasvavan, uusia menetelmiä otetaan käyttöön ja se vaatii suunnitelmallista henkilöstöresurssointia ja tarvikehankintoja (esim. päivystysalueen TT-laitteen uusinta, lääkeainestenttien käytön lisääntyminen toimenpiteissä, patologian yksikön soluviljelylaboratorio- ja digipatologian käynnistyminen). Erikoislääkäripula vaikeuttaa ostopalveluiden määrän vähenemistä. Taloutta haastavat tekijät Osastonsihteeripalvelut keskittää toimia Kruunutorniin ja tilakustannukset kasvavat. Diagnostisten tutkimusten määrä kasvaa. MRI-tutkimusmäärissä on v. 2016 ollut 8 % kasvu verrattuna edellisvuoteen. Tämän MRI-tutkimusmäärän nousun selittää käytännössä kokonaan kirurgian poliklinikalta pyydetyt tutkimukset (kasvu 30 %). Näiden tutkimusten syynä on raskaan syöpäkirurgian kasvaneet tarpeet ja vaatimukset, diagnostisten alaraaja-angiografioiden siirtyminen MRItutkimukseksi sekä lonkkaproteesipotilaiden tutkiminen tilanteessa, jossa etsitään mahdollista metallireaktiota. V. 2016 lopussa saadaan kuvantamisen yksikössä kolmas TT-laite käyttöön, se on uusi resurssi ja vaatii myös röntgenhoitajatyöpanosta lisää. Radiologitilanne on parantunut selvästi viime vuosien aikana, mutta lisääntyvä leiketutkimusten (MRI, TT) määrä hidastavaa ostopalveluista luopumista. Patologialla on alettu pohtia, mitkä tutkimukset/värjäykset ovat riittäviä hyvään diagnostiikkaan, jotta kulurakenne pysyisi terveenä. Uusien molekyylipatologisten menetelmien käyttöönotossa kiinnitetään erityishuomiota esim. reagenssikulutukseen. Sairaalafysiologialla suurin taloudellinen haaste on lääkärityövoiman puute. Kliinisen neurofysiologian erikoisalalla ei ole lainkaan omaa lääkäriä ja koko lääkärityöpanos joudutaan ostamaan. Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen alalla puuttuu toinen erikoislääkäri. Tämä johtaa ajoin PET-TTtutkimusten lausuntopalvelujen ostamiseen. Näiden alojen erikoislääkäripula on valtakunnallinen. Apteekki osallistuu aktiivisesti lääkekulutuksen seurantaan etenkin kalliiden lääkkeiden osalta. Koko toimialueella on jo kiinnitetty huomiota yhdessä talousosaston kanssa siihen, että ostopalvelusopimukset ovat asianmukaisesti kilpailutettu ja ajantasaiset. 7.6 Tukipalvelujen toimialue Tukipalveluiden toimialueen tehtävänä on laadukkaiden, sujuvien ja kustannustehokkaiden talouden, henkilöstöratkaisujen, teknisen huollon sekä materiaalitoimen palveluiden tuottaminen ydintoiminnan tarpeisiin sekä näiden toimintojen jatkuva kehittäminen yhdessä organisaation kanssa. Tulevina vuosina toimintaympäristö muuttuu monella tavoin. Toimintaan vaikuttavat erityisesti valmisteilla oleva sote-uudistus sekä uuden sairaalan suunnittelu, johon osallistuminen näkyy kaikkien vastuualueiden tehtävissä. Vuosien 2017-2019 keskeinen tavoite onkin tukipalvelujen kehittyminen strategisten tavoitteiden ja kehityssuuntien mukaisesti siten, että palvelut kehittyvät perustoiminnan muuttuvia tarpeita vastaavasti. Toiminnan kehittämisessä pääpaino on uuteen sairaalaan valmistautumisessa. Asiakkaat Tukipalvelujen kehittämistyötä asiakkaiden tarpeiden mukaisesti tehdään useilla osa-alueilla:

15 Uuden sairaalan toimintamallien ja prosessien kehittämiseen toisaalta osallistutaan yhdessä muiden tukifunktioiden kanssa, toisaalta erityisesti talouden ja HR:n alueella pyritään tukemaan uuden sairaalan toimintamalliryhmien tekemää kehittämistyötä mm. tuotettavilla tiedoilla ja analyyseillä. Uuden sairaalan rahoitusmallin toteuttaminen on käynnissä ja rahoitusriskien hallintaa tehdään sairaanhoitopiirin korkosuojauspolitiikan aktiivisella toteutuksella. Jos uuden sairaalan ICTkehitystyössä edetään hoitosuunnitelmapohjaisen ICT mallin ja ERPin suunnittelussa ja käyttöönotossa, sitä tuetaan tukipalveluiden osalta hoitokomponenttien määrittelytyön tuella, ja mm. suunnittelun, laskennan ja seurannan mallien kehittämisellä tältä pohjalta. Sote-valmistautumisessa niin ikään osallistutaan aktiivisesti valmistelutyöhön työryhmien kautta ja valmistelutyön tukemiseen mm. tuottamalla valmistelussa ja päätöksenteossa tarvittavaa relevanttia tietoa ja toimintamalleja (esim. moderni henkilöstötyön kokonaisuus, toimintamallit, työ- ja virkaehtosopimukset jne.). Potilaskohtaista kustannuslaskentaa on laajennettu tiedolla johtamisen perustaksi yhdessä perusterveydenhuollon kanssa kattamaan potilaan hoitoprosessi myös perusterveydenhuollon osalta. Vuonna 2017 edetään hammashuollon ja sosiaalitoimen tietojen täydentämisellä järjestelmään. Mahdollisten Sote-tukipalveluyhtiöiden valmistelutyö alkanee vuoden 2017 aikana Toimialuejohtajien, liikelaitoksen johdon ja vastuualuejohtajien tukea pyritään edelleen kehit-tämään strategian mukaiseen suuntaan, erityisesti muutosjohtamisen tueksi. Tavoitteena on kehittää asiakaslähtöisiä ja palvelukeskeisiä johtamisen tuen toimintamalleja. Käytännössä kehitystyötä tehdään mm. yhteistyömuotoja ja käytettävissä olevia työvälineitä (raportointijärjestelmät ja niiden käytettävyys, analyysiaineistot ym.) päivittämällä ja parantamalla. HR:n osalta digitalisointi etenee ja henkilöstötietojärjestelmät palvelevat toimintaa ja johtamista, kehittämistyötä tehdään SAP-, flexim kuin Titania-järjestelmien osalta. Keskitettyjä henkilöstötyön vastuita hoidetaan yhtenäisin ja koordinoiduin johtamisen tuen toimintamallein. Shp-tasoinen perusosaamisen arviointityö jatkuu yhteistyössä eri toimijoiden kanssa ja erityisosaamisen arviointi laajenee. Osaamisen johtamisen päivitetyt toimintamallit ovat käytössä. Kehityskeskustelukäytännöt ja digitalisointi on arviotu/toteutettu. Maakunnallista yhteistyötä soten johtamiskulttuurin kehittämisessä ja johtamisosaamisen varmistamista jatketaan. Johtamisosaamista ja uudenlaista toimintakulttuuria vahvistetaan mm. oppisopimuskoulutuksena SOTE-JETvalmennusohjelmalla sekä lähiesimiehen ammattitutkintokoulutuksella. Rekrytoinneissa otetaan käyttöön uusia, moderneja rekrytoinnin työkaluja. Palkkausjärjestelmää kehitetään tukemaan soteen valmistautumista, uuden sairaalan toimintaa, läpinäkyvyyttä, oikeudenmukaisuutta ja uudistumista. Työsuojelussa päivitetään tapaturmahallintaa. Johtamista tuetaan myös uudistetun kehittyvän työhyvinvointijohtamisen mallin mukaisesti. Tilojen kunnostaminen keskussairaalassa jatkuu. Huomattava osa tehtävistä korjauksista liittyy sisäilmaperäisiin haasteisiin. Tapauskohtainen väistötilojen järjestäminen on välttämätön mm. kosteusvauriotöitä tehtäessä, jotta rakenteisiin puuttuvia korjauksia voidaan toteuttaa. Väistötilat pyritään järjestämään kustannustehokkaasti sairaanhoitopiirin omistamista kiinteistöistä. Teknisen huollon osalta suunnitellaan uuden sairaalan tarpeisiin optimaalisesti soveltuvaa teknisen huollon palvelukokonaisuutta. Näiden uusien taloudellisesti tehokkaiden toimintamallien suunnittelu edellyttää kiinteää yhteistyötä sairaanhoitopiirin eri toimijoiden kanssa ja on huomioitava, että sairaalaan liittyvä tekniikan toiminta tulee olla niin varmistettu, että toiminta on mahdollisimman katkotonta ja joustavaa. Vanhan sairaalan jalostamisen projekti etenee ja myös muiden käytöstä poistuvien kiinteistöjen osalta suunnitellaan ja edistetään kokonaistaloudellisesti edullisimpia luopumisen tapoja. Teknisen huollon tietojärjestelmien uusintaa edistetään osana uuden sairaalan tietojärjestelmäkokonaisuutta. Keskitettyä tarvikehankintamallia laajennetaan ja kehitetään suunnitelmien mukaisesti yhdessä toimittajien kanssa. Hankinnoissa keskitytään todellisen tarjouskilpailutilanteen luomisen sekä sopimushallinnan kehittämiseen. Vuonna 2017 huomiota kiinnitetään muun ohella materiaalitoimen muille yksiköille tuottaman ohjeistuksen ja viestinnän parantamiseen sekä hankintalainsäädännön uudistusten käyttöönottoon. Sisälogistiikan yhtenäistämisellä tehostetaan resurssien käyttöä ja parannetaan asiakkaille tuotettavan palvelun laatua. Materiaalihallintaan liittyvää osastopalvelua laajennetaan ja varastotoimintaa kehitetään. Postipalveluiden muutosta jatketaan vastaamaan logistiikan tulevaisuuden toimintamallia kokonaisprosessin omistajana. Kuljetusten ohjausjärjestelmä uusitaan, jotta potilaskuljetukset voidaan hoitaa kattavammin ja tehokkaammin. Potilaskuljetusten ohjausjärjestelmän uusiminen mahdollistaa potilaskuljetusten keskittämisen. Sisäisten potilaskuljetusten keskis-

16 tettyyn toimintamalliin pyritään eri toimialueiden kanssa yhteistyössä. Materiaalihallinnan tietojärjestelmän uusinta käynnistetään. Henkilöstö Henkilöstösuunnittelua toteutetaan aktiivisesti sairaanhoitopiirin uusien toimintamallien mukaisesti kiinnittäen erityistä huomiota resurssien tarkoituksenmukaiseen kohdentamiseen toimintatapojen kehitystä vastaavasti. Hyvällä henkilöstösuunnittelulla ennakoidaan sekä henkilöstön määrää että osaamista. Toiminta Tukipalvelujen toimialueella kehitetään edellä asiakasnäkökulmassa kuvattujen osa-alueiden lisäksi myös vastuualueiden sisäisiä toimintaprosesseja kaikilla vastuualueilla, näihin liittyvät tavoitteet on kuvattu vastuualuekohtaisissa toimintasuunnitelmissa. Talous Tavoitteena on, että toiminnan menot ja tulot toteutuvat talousarvion mukaisesti. Toimialueen menoja on tähän mennessä kyetty hallitsemaan toiminta- ja palveluntuotantomalleja kehittämällä. Tätä työtä jatketaan edelleen. Talousarvion toteutumista seurataan säännöllisesti ja suunnitelmallisesti vastuualueiden ja toimialueen johtoryhmissä, jotta mahdollisesti tarvittaviin korjaaviin toimenpiteisiin voidaan viipymättä ryhtyä. Raportoinnin, valmennuksen ja viestinnän selkein keinoin viemme eteenpäin henkilöstökustannusten alentamisen kokonaisohjelmaa. Raportoinnilla ja vastuualueiden, toimialueiden ja liikelaitosten johdon kanssa kehitettävällä yhteistyöllä ohjataan organisaatiota entistä paremmin tunnistamaan toimintatapojen vaikutuksia talouteen ja sen myötä pyritään vaikuttamaan koko organisaation kustannustietoisuuteen ja talouden tavoitteiden saavuttamiseen. Koska uutta sairaalaa rakennetaan parhaillaan, tulee investoinnit nykyiseen sairaanhoitopiirin rakennuskantaan minimoida. Kaikkien toimenpiteiden tulee edesauttaa nykyisen keskussairaalan toimintojen mahdollistamista sairaanhoitopiirin omistamissa tiloissa vuoteen 2020 asti. 7.7 Keskushallinto Keskushallintoon kuuluvat keskushallinnon, koulutuksen ja tutkimuksen sekä tietohallinnon vastuualueet. Keskushallinnon vastuualue vastaa sairaanhoitopiirin luottamushenkilöhallinnosta ja sairaanhoitopiirin strategisesta johtamisesta. Sairaanhoitopiirin strategian tavoitteiden mukaisesti valmistaudutaan toimintaympäristön muutokseen Sote-uudistuksen ja Uuden sairaalan suunnittelun ja käyttöönoton myötä. Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu on Keski-Suomessa käynnissä. Maakuntaan luodaan integroitu sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotantomalli, sitä tukeva organisaatio sekä yhteiset tietojärjestelmät. Sote - uudistuksen myötä järjestämisvastuu siirtyy kunnilta maakunnille. Maakunnat perustetaan 1.7.2017 ja ne aloittavat lakiehdotusten mukaan toimintansa 1.1.2019. Uuden sairaalan rakentaminen käynnistyy syksyllä 2016. Sairaala otetaan käyttöön vuonna 2020. Strategisilla hankkeilla tuetaan sairaanhoitopiirin strategian tavoitteita, kansallisia tulevan lainsäädännön tavoitteita sekä vaikuttavuus- ja tuottavuustavoitteita. Vuoden 2017 ja lähivuosien hankkeita ovat maakunnallinen Sote-hanke, Campus FI-hanke, vanhan sairaala-alueen suunnittelu yhteistyössä Jyväskylän kaupungin kanssa, vaikuttavuusmittareiden kehitystyö, Uusi sairaala-hanke sekä ICThanke. Tutkimus- ja kehittämisrahaa varataan vuoden 2017 talousarvioon yhteensä 0,5 miljoonaa euroa. Merkittäviin hankkeisiin haetaan ulkopuolista rahoitusta. Toimintaa ohjaa myös maakunnallinen sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelma (-2018) sekä terveyden edistämisen toimintaohjelma (-2018). Toiminnassa painottuvat vahvasti asiakkaan osallisuuden vahvistaminen sekä kannustaminen omasta terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimiseen.

17 Koulutuksen ja tutkimuksen vastuualueen ydintehtävä on tukea potilasturvallista toimintaa ja muita shp:n strategisia tavoitteita moniammatillisen sekä monitieteisen toimintamallin avulla. Tässä henkilöstön osaamisen kehittämisessä on yhä vahvemmin mukana maakunnallisia kumppaneita Campus Futura Innovation -konseptin kautta (koulutus- ja tutkimusorganisaatiot, yritystoimijat, maakuntaliitto). Campus FI mahdollistaa sekä maakunnallisen terveyden edistämisen vahvistamisen että tähän tarvittavan hanke- ja muun (esim. säätiön) lisärahoituksen kokoamisen. Vastuualueen oma kehittyminen, kuten palvelujen monipuolinen tuotteistaminen, tukee mainittuja päämääriä. Potilaiden ja työelämässä toimivien asiantuntijoiden kanssa toteutettu osaamisen kehittäminen vahvistuu ja monipuolistuu: mm vuoropuhelua kehitetään (ICT, kokemusasiantuntijoiden käyttö). Koulutustyön laatua ja vaikuttavuutta mitataan jatkuvalla seurannalla ja tieteellisellä arvioinnilla. Asiakasverkostoihimme liittyvät entistä kiinteämmin maakunnan terveyden- ja sosiaalihuollon tuottamiseen ja kehittämiseen liittyvät toimijat (Campus FI: oppilaitokset, yliopisto, yritykset, yhdistykset). Tieteellisessä tutkimustyössä jatketaan tiivistä yhteistyötä tutkijoiden sekä ulkopuolisen kaupallisen ja muun rahoituksen (mm. Akatemia, säätiot, järjestöt ym.) myöntävien tahojen kanssa. Luomme shp:ssä edellytykset kansainvälisen tason tutkimus- ja kehittämistoimintaan vahvistamalla sekä hyödyntämällä verkostojamme innovatiivisemmin. Tämä luo olosuhteet tiedon hyödyntämiselle henkilöstön taitotason ja osaamisen varmistamisessa sekä madaltaa terveyden innovaatioiden kehittämistä ja käyttöönottamista (Campus FI -konsepti). Tutkijalähtöinen ja toimeksiantoihin perustuva, ulkopuolisella rahoituksella tuettu kliinistieteellinen tutkimus on keskeinen osa toimintaa. Mittareita ovat mm. koulutus- ja tutkimusvolyymit, palautteet, koulutusinterventioiden vaikuttavuus, tutkimusrahoituksen määrä sekä Campuksen toiminnan käynnistäminen. Tietohallinto tukee sairaanhoitopiirin ydintehtävien toteuttamista hyödyntäen tarkoituksenmukaisella tavalla tieto- ja viestintätekniikkaa. Sairaanhoitopiirin strategisiin tavoitteisiin sisältyy keskeisesti tietojärjestelmien kehittämishankkeita ja tietohallintostrategia liittyy näin kiinteästi sairaanhoitopiirin strategiaan. Tietohallinnon toimintaympäristöön vaikuttaa nykyisen toimintakentän lisäksi kaksi merkittävää tekijää: Uuden sairaalan suunnittelu ja sen osana ict-kokonaisuuden suunnittelu sekä maakunnallinen SOTE-uudistus. Kansalaisten sähköisen asioinnin ja omahoitojärjestelmien kehittäminen jatkuu. Alueellisena tavoitteena on sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen tietojärjestelmäarkkitehtuuri sekä yhteinen asiakasja potilastietojärjestelmä, jonka hankintaa valmistellaan yhdessä 15 sairaanhoitopiirin kanssa. Tarkoitus on korvata nykyisin käytössä olevat asiakas- ja potilastietojärjestelmät uuden sukupolven tietojärjestelmillä.

18 8 HOITOPALVELUJEN MYYNTITULOT JÄSENKUNNITTAIN Hoitopalvelujen myyntitulot sisältävät: Erikoissairaanhoidon palvelut, joihin kuuluvat omana toimintana tuotetut palvelut, hoito muissa sairaaloissa, ja erityisvelvoitteet (potilasvakuutus). Yhteispäivystyksen palvelut Sosiaalitoimen palvelut (palveluasuminen ja kehitysvammahoito) Ensihoitopalvelu Kalliiden hoitojen tasaus sisältyy vain vuoden toteumatietoihin. Hallituksen hyväksymän suunnitteluohjeen mukaan tasausraja on sama kuin vuonna 2016 eli 60.000 euroa. Seututerveyskeskus esittää palveluistaan oman palvelusuunnitelman. Hoitopalvelujen myyntitulot yhteensä renkaittain ja kunnittain: Tilinpäätös Talousarvio Toteuma Talousarvio Muutos vuodesta 1 000 euroa 2016 12 kk 2017 Asiakkaat yhteensä 302 102 294 006 309 941 295 356-6 746-2,2 % Jäsenkunnat 290 659 281 873 298 561 283 832-6 827-2,3 % Jyväskylän yhteistoiminta-alue 180 650 175 233 185 347 175 638-5 013-2,8 % Hankasalmi 7 010 6 756 6 965 6 876-135 -1,9 % Jyväskylä 160 449 155 751 165 087 156 454-3 996-2,5 % Muurame 9 213 8 873 9 515 8 825-388 -4,2 % Uurainen 3 977 3 854 3 780 3 484-494 -12,4 % Keski-Suomen seututerveyskeskus 51 452 49 998 53 411 51 158-294 -0,6 % Joutsa 5 912 5 953 5 829 5 800-112 -1,9 % Keuruu 12 319 11 454 12 292 11 854-466 -3,8 % Konnevesi 2 645 3 096 2 687 2 946 301 11,4 % Laukaa 20 335 19 831 21 757 20 373 38 0,2 % Luhanka 870 1 002 915 932 62 7,1 % Multia 1 964 1 977 1 844 1 796-168 -8,5 % Petäjävesi 4 438 4 329 4 696 4 710 272 6,1 % Toivakka 2 969 2 355 3 392 2 748-221 -7,4 % Pohjoinen Keski-Suomi 58 557 56 642 59 802 57 036-1 521-2,6 % Kannonkoksi 1 830 1 920 1 811 1 726-103 -5,6 % Karstula 4 496 4 694 4 637 4 606 109 2,4 % Kivijärvi 1 483 1 528 1 525 1 374-109 -7,3 % Kyyjärvi 1 627 1 482 2 081 1 587-39 -2,4 % Saarijärvi 11 286 10 596 11 521 10 928-358 -3,2 % Kinnula 1 955 2 110 2 022 1 888-67 -3,4 % Pihtipudas 4 909 4 602 5 276 4 924 15 0,3 % Viitasaari 7 738 7 306 7 665 7 242-495 -6,4 % Äänekoski 23 233 22 402 23 264 22 759-473 -2,0 % Muut asiakkaat 11 442 12 133 11 381 11 524 82 0,7 % Kalliiden hoitojen tasaus ja erityisvelvoitteet sisältyvät vain tähän yhteenvetotaulukkoon. Toteuma 12 kk -sarakkeen tiedoissa on viimeisten 12 kuukauden hoitopalvelujen laskutetut tulot.

19 8.1 Operatiivinen toimialue: Hoitopalvelujen tulot kunnittain Erikoissairaanhoidon oma toiminta ja ostopalvelut yhteensä Tilinpäätös Talousarvio Toteuma Talousarvio Muutos vuodesta 1 000 euroa 2016 12 kk 2017 Jäsenkunnat 94 679 92 521 98 532 92 805-1 875-2,0 % Jyväskylän yhteistoiminta-alue 55 416 53 750 57 431 54 058-1 358-2,5 % Hankasalmi 2 328 2 400 2 420 2 288-40 -1,7 % Jyväskylä 48 299 46 478 50 067 47 162-1 136-2,4 % Muurame 3 271 3 454 3 480 3 270-1 0,0 % Uurainen 1 518 1 418 1 464 1 337-181 -11,9 % Keski-Suomen seututerveyskeskus 17 482 17 157 18 392 17 431-51 -0,3 % Joutsa 2 006 2 147 2 126 2 003-3 -0,2 % Keuruu 4 314 4 403 4 277 4 312-2 -0,1 % Konnevesi 976 1 011 1 082 1 000 23 2,4 % Laukaa 6 519 6 253 6 817 6 436-83 -1,3 % Luhanka 286 454 292 314 28 9,9 % Multia 743 714 792 701-42 -5,6 % Petäjävesi 1 466 1 322 1 684 1 538 72 4,9 % Toivakka 1 171 852 1 322 1 127-44 -3,7 % Pohjoinen Keski-Suomi 21 782 21 614 22 710 21 316-466 -2,1 % Kannonkoksi 743 822 803 737-5 -0,7 % Karstula 1 612 1 759 1 926 1 777 165 10,3 % Kivijärvi 602 558 756 579-23 -3,8 % Kyyjärvi 656 662 718 619-38 -5,7 % Saarijärvi 4 272 4 189 4 232 4 120-152 -3,6 % Kinnula 664 684 777 677 13 1,9 % Pihtipudas 1 828 1 794 1 852 1 739-89 -4,9 % Viitasaari 2 934 2 801 2 954 2 751-182 -6,2 % Äänekoski 8 472 8 346 8 691 8 317-155 -1,8 % Muut asiakkaat 4 953 5 368 5 270 5 245 291 5,9 %

20 8.2 Konservatiivinen toimialue: Hoitopalvelujen tulot kunnittain Erikoissairaanhoidon oma toiminta, ostopalvelut sekä sosiaalitoimen palvelut yhteensä Tilinpäätös Talousarvio Toteuma Talousarvio Muutos vuodesta 1 000 euroa 2016 12 kk 2017 Jäsenkunnat 105 545 103 397 106 643 105 225-320 -0,3 % Jyväskylän yhteistoiminta-alue 61 640 61 135 62 915 61 280-359 -0,6 % Hankasalmi 2 799 2 502 2 587 2 781-19 -0,7 % Jyväskylä 54 252 54 097 55 553 53 950-302 -0,6 % Muurame 3 280 3 178 3 406 3 284 4 0,1 % Uurainen 1 309 1 358 1 369 1 266-43 -3,3 % Keski-Suomen seututerveyskeskus 20 546 19 988 20 857 20 705 160 0,8 % Joutsa 2 199 2 349 1 847 2 083-116 -5,3 % Keuruu 5 565 4 677 5 540 5 367-197 -3,5 % Konnevesi 909 1 280 919 1 333 425 46,7 % Laukaa 7 831 7 799 8 488 7 961 130 1,7 % Luhanka 386 393 418 461 75 19,5 % Multia 741 733 603 690-52 -7,0 % Petäjävesi 1 639 1 746 1 618 1 737 98 6,0 % Toivakka 1 276 1 012 1 424 1 072-204 -16,0 % Pohjoinen Keski-Suomi 23 359 22 274 22 871 23 239-121 -0,5 % Kannonkoksi 672 736 638 686 15 2,2 % Karstula 1 673 1 921 1 732 1 886 213 12,7 % Kivijärvi 501 667 457 542 40 8,1 % Kyyjärvi 536 502 949 629 93 17,4 % Saarijärvi 4 551 4 317 4 700 4 612 61 1,3 % Kinnula 784 763 724 815 31 4,0 % Pihtipudas 2 195 1 697 2 053 1 952-243 -11,1 % Viitasaari 3 092 2 760 2 868 2 879-213 -6,9 % Äänekoski 9 356 8 911 8 750 9 238-118 -1,3 % Muut asiakkaat 4 097 4 540 3 801 4 059-38 -0,9 %