Maantien 375 parantaminen välillä Saittara Enäjärvi, Tiesuunnitelmaselostus ja hyväksymisehdotus 1.2T
2 Sisältö 1 HANKKEEN TAUSTA, LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTELUT... 5 1.1 Suunnittelukohteen sijainti ja hankkeen perustelut... 5 1.2 Tien nykytila ja ongelmat sekä arvio ongelmien kehittymisestä... 5 1.2.1 Tieverkon nykytila... 5 1.2.2 Liikenneturvallisuus... 6 1.2.3 Nykyinen ajoneuvoliikenne ja liikenne-ennusteet... 7 1.2.4 Tievalaistus... 7 1.2.5 Jalankulku ja pyöräily... 7 1.2.6 Joukkoliikenne... 7 1.2.7 Erikoiskuljetukset ja raskaiden ajoneuvojen kuljetukset... 7 1.3 Aikaisemmat suunnitelmat ja päätökset... 7 1.4 Maankäyttö ja kaavoitus... 7 1.4.1 Maakuntakaava... 7 1.4.2 Yleis- ja osayleiskaavat sekä asemakaavat... 8 1.4.3 Asutus ja muu rakennuskanta... 8 1.5 Ympäristö... 8 1.5.1 Maisemakuva... 8 1.5.2 Kulttuuriperintö... 8 1.5.3 Luontokohteet, kasvillisuus ja eläimistö... 8 1.5.4 Vesistöt... 9 1.5.5 Pinta- ja pohjavedet... 9 1.5.6 Suojelualueet... 9 1.5.7 Melun ja päästöjen nykytilanne... 9 1.5.8 Maaperä- ja pohjaolosuhteet... 9 1.5.9 Pilaantuneet maat... 10 1.6 Hankkeelle asetetut tavoitteet... 10 2 SUUNNITTELUPROSESSIN KUVAUS... 11 2.1 Hanketyöskentely ja vuoropuhelu... 11 3 TIESUUNNITELMAN ESITTELY... 12 3.1 Tiejärjestelyt... 12 3.1.1 Ajoneuvoliikenne... 12 3.1.2 Joukkoliikenne, reitit ja pysäkit... 12
3 3.1.3 Kevyen liikenteen järjestelyt... 12 3.1.4 Teiden hallinnolliset järjestelyt... 12 3.2 Yksityisten teiden liittymät ja järjestelyt... 12 3.3 Tekniset ratkaisut ja mitoitus... 13 3.3.1 Väylien liikennetekninen ja rakenteellinen mitoitus... 13 3.3.2 Pohjanvahvistustoimenpiteet... 13 3.4 Kuivatus... 13 3.5 Tieympäristön käsittely... 14 3.6 Meluntorjunta... 14 3.7 Tievalaistus... 14 3.8 Massatalous sekä läjitys- ja maa-ainesalueet... 14 3.9 Työnaikainen liikenteen hoito... 14 4 TUTKITUT VAIHTOEHDOT... 15 5 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN (YVA) JA YLEISSUUNNITELMAN HUOMIOON OTTAMINEN TIESUUNNITELMASSA... 15 6 SUUNNITELMAN VAIKUTUKSET... 16 6.1 Vaikutukset liikenteeseen ja turvallisuuteen... 16 6.2 Vaikutukset maankäyttöön ja kaavoitukseen... 16 6.3 Meluvaikutukset, vaikutukset ilmanlaatuun sekä tärinävaikutukset 16 6.4 Vaikutukset luontoon, kasvillisuuteen ja eläimistöön... 16 6.5 Vaikutukset vesistön käyttöön sekä pinta- ja pohjavesiin... 16 6.6 Vaikutukset maa-ainesvaroihin... 16 6.7 Vaikutukset maisemaan, taajamakuvaan ja kulttuuriarvoihin... 16 6.8 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen... 17 6.9 Kiinteistövaikutukset... 17 6.10 Yhteiskuntataloudelliset vaikutukset... 17 6.11 Rakentamisen aikaiset vaikutukset... 17 7 HANKKEEN YHTEYDESSÄ RAKENNETTAVAT VESIVÄYLÄT JA LASKUOJAT SEKÄ JOHTOJEN JA LAITTEIDEN SIIRROT... 18 7.1 Laskuojat... 18 7.2 Johto- ja laitesiirrot... 18 8 HANKKEEN TOTEUTTAMISEN VAATIMAT LUVAT JA SOPIMUKSET 18
4 9 HYVÄKSYMISEHDOTUS JA JATKOTOIMENPITEET... 19 9.1 Ehdotus tiesuunnitelman hyväksymiseksi... 19 9.1.1 Maantiet... 19 9.1.2 Tiealue... 19 9.1.3 Näkemä- ja suoja-alueet... 19 9.1.4 Teiden hallinnolliset järjestelyt... 19 9.1.5 Yksityistieliittymät ja maatalousliittymät maanteille... 19 9.1.6 Laskuoja-alueet... 21 9.2 Jatkotoimenpiteet... 22 10 SUUNNITELMAN LAATIJAT JA YHTEYSHENKILÖT... 23
5 1 HANKKEEN TAUSTA, LÄHTÖKOHDAT JA PERUS- TELUT 1.1 Suunnittelukohteen sijainti ja hankkeen perustelut Kohteena on maantien 375 parantaminen. Maantie 375 on seututie, joka sijaitsee Pohjois-Kymenlaaksossa n kaupungin alueella. Parannettava osuus alkaa Saittaran kylän eteläosasta Niemijärven kohdalla ja päättyy Enäjärven kylän eteläosaan Kotovuoren kohdalla. Kuva 1. Kohteen sijainti Hankkeen lähtökohtana on ns. korjausvelan vähentäminen. Valtion vuoden 2016 lisätalousarviossa osoitettiin rahoitus tietyille korjausvelkakohteille. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella yksi kohteista on Kaipiainen Alaportti maantien (Mt 375) sorapintaisen osuuden päällystäminen (59). Suunnitteluosuus liittyy molemmissa päissään päällystettyyn maantiehen. 1.2 Tien nykytila ja ongelmat sekä arvio ongelmien kehittymisestä 1.2.1 Tieverkon nykytila Suunnittelualue on 7,8 km pitkä sorapintainen tieosuus asfalttipäällystettyjen osuuksien välissä. Nykytilanteessa suunnittelualueen lopussa on noin 100 m matkalla nopeusrajoitus 60 km/h ja muulla suunnitteluosuudella on yleisrajoitus 80 km/h. Sorapäällysteisen osuuden leveys on tierekisteritietojen mukaan 5,5 m, mutta paikoitellen tien leveys on lähes 8,0 m. Suunnitteluosuus liittyy mo-
6 lemmissa päissä päällystettyyn osuuteen. Tien pohjoispäässä poikkileikkaus on 7,0/6,5 ja eteläpäässä 6,5/6,0. Tien pysty- ja vaakageometriassa sekä tien rakenteessa on paikoin puutteita. Tien geometria vastaa nykytilanteessa monin paikoin 40 km/h mitoitusarvoja. Jyrkkiä kuperia pyöristyskaaria on erityisesti kallioisilla mäenharjanteilla, joissa kalliopaljastumia esiintyy usein tienpinnassa. Vaakageometria on pienipiirteistä ja aiheuttaa erityisesti huonoja näkemäolosuhteita kaarteissa ja notkelmissa. Tien poikkileikkaus on kapea, joka aiheuttaa haasteita erityisesti raskaalle ja kevyelle liikenteelle. Tieosuudella on puutteita myös tierakenteen kuivatuksessa (mm. yksi uusittava aaltoputkirumpu, päätie- ja sivuojarummut, laskuojien toimivuus, päätien sivukaltevuudet kaarteissa) ja paikoin tierakenteen kantavuudessa (kestävyydessä) mm. peltoalueilla. Tieosalla on yksityistieliittymiä ja kiinteistöjen liittymiä, joissa on paikoin puutteelliset näkemät mm. tietä lähellä olevien puiden, rakennusten ja pensasaitojen takia. Hankkeessa on tehty useita rakennetutkimuksia mm. painopudotuslaitemittaukset tien kantavuuksien selvittämiseksi sekä tierakennekairauksia ja maatutkaus erityisesti kallionpinnan korkeusaseman tutkimiseksi. Pudotuspainolaitteen tulosten perusteella rakenteiden kantavuus on lähes koko hankkeen osuudella yllättävänkin hyvä. Kohteella on ainoastaan noin 300 m matkalla niin huono kantavuus, että se edellyttää erillisiä toimenpiteitä rakenteen kantavuuden nostamiseksi (esim. murskelisäyksellä bitumistabiloinnin edellyttämään kantavuuteen eli 70 MPa). Taulukko 1. Suunnittelukohteen mitatut kantavuudet kantavuusluokittain. Kantavuusluokkien osuudet Nykyisen tien kantavuus (MPa) 90 85 80 75 70 65 60 55 50 45 40 35 30 YHT PL-mittausten lukumäärä 146 1 1 2 1 3 2 0 0 0 0 0 1 157 %-osuus 93 % 1 % 1 % 1 % 1 % 2 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 1 % 100 % Pituus (m) 7 254 50 50 99 50 149 99 0 0 0 0 0 50 7 800 Yhteensä 7 500 298 Sen sijaan tierakennekairauksista saatujen kiviainesnäytteiden ja niistä tutkittujen rakeisuuksien mukaan tien kantavan kerroksen materiaali on kauttaaltaan niin huonolaatuista, että kerroksen rakeisuutta on syytä korjata murskelisäyksellä koko hankkeen osuudelta. Maantiehen 375 liittyy toinen sorapintainen maantie Mt 14660, Rajahongantie. Maantien 375 varteen on rakennettu kyläkuitu vuonna 2016, mikä näkyy maastossa valleina eritoten kallioisilla osuuksilla. 1.2.2 Liikenneturvallisuus Suunnitteluosuudella on tapahtunut Liikenneviraston tierekisteritietojen mukaan vuonna 2010 2015 neljä liikenneonnettomuutta. Näistä yksi onnettomuus on johtanut henkilövahinkoihin (loukkaantuneita yksi) ja kolme omaisuusvahinkoihin.
7 1.2.3 Nykyinen ajoneuvoliikenne ja liikenne-ennusteet Suunnitteluosuuden keskimääräinen liikennemäärä (KVL) vuonna 2015 oli 250 ajon/vrk, josta raskaan liikenteen osuus oli 22 ajon/vrk eli 8,8 % (Liikenneviraston tierekisteri). Maantien 14660 päässä sijaitsevan Kymen Granite Oy:n mukaan heiltä lähtee 250 400 kiviainesrekkaa vuodessa. Toiminnan on tarkoitus laajentua tulevaisuudessa. Kivien kuljetussesonki on erityisesti keväällä ja syksyllä. Reitti tehtaalle kulkee kuutostieltä maantien 375 kautta Rajahongantielle (Mt14660) eli tehtaan kuljetukset käyttävät pääasiassa suunnittelualueen pohjoisosuutta. Etelän suuntaan kuljetukset kulkevat Turpaantien kautta Hirvelään maantien 375 jo päällystetylle osuudelle. 1.2.4 Tievalaistus Nykytilanteessa maantiellä 375 ei ole tievalaistusta. 1.2.5 Jalankulku ja pyöräily Suunnitteluosuudella ei ole erillisiä väyliä jalankulkijoille ja pyöräilijöille. 1.2.6 Joukkoliikenne Suunnitteluosuudella kulkee ns. asiointitaksi 11 (Enäjärvi Hirvelä Sippola- Keltakangas Myllykoski). Reitti ajetaan kutsutaksiperiaatteella. Tieosuudella kulkee paikallisliikenteen reitti Kaipiaisista Keltakankaalle ja edelleen an. Tieosalla ei ole linja-autopysäkkejä. 1.2.7 Erikoiskuljetukset ja raskaiden ajoneuvojen kuljetukset Suunnitteluosuus ei kuulu erikoiskuljetusten reitteihin. Tieosuutta käytetään puutavarakuljetuksiin ja alueen graniittikivilouhimon kuljetuksiin. 1.3 Aikaisemmat suunnitelmat ja päätökset Hankkeesta on tehty yleissuunnitelmatasoinen suunnitelma 1990-luvulla. Hankkeesta on laadittu Suunnitteluperusteet -asiakirja. 1.4 Maankäyttö ja kaavoitus 1.4.1 Maakuntakaava Suunnittelualueella on ympäristöministeriön 14.10.2010 hyväksymä Kymenlaakson maakuntakaava. Maakuntakaavassa suunnittelualueella ei ole juurikaan merkintöjä, mutta Enäjärven päässä on vihreällä raidoitettu alue, joka on kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue, maakunnallisesti merkittävä. Tien vieressä vasemmalla puolen on maakuntakaavassa vihreä neliö, joka tarkoittaa Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeää kohdetta. Kohde on 1185 Hykkyrän laidun, joka vuoden 1999 selvityksessä (Jantunen ym. 1999) on arvioitu maakunnallisesti ar-
8 vokkaaksi. Vuoden 2014 perinnebiotooppiselvityksen mukaan laidun on metsitetty. Kuva 2. Ote maakuntakaavasta 1.4.2 Yleis- ja osayleiskaavat sekä asemakaavat Suunnittelualueella ja sen välittömässä läheisyydessä ei ole yleis- tai asemakaavoja. 1.4.3 Asutus ja muu rakennuskanta Suunnittelualue sijoittuu haja-asutusalueelle. Tien välittömässä läheisyydessä on Saittaran kyläalue ja pieniä asutuskeskittymiä. 1.5 Ympäristö 1.5.1 Maisemakuva Suunnittelualueen eteläpäässä on peltojen ympäröimä Saittaran kyläkeskittymä, pohjoispää on luonteeltaan metsäisempi ja kallioinen. Keskiosuudelle sijoittuu enemmän suoalueita. Yleisesti ottaen metsiä, peltoja ja soita sekä vesistöjä on vaihtelevasti ja maasto on melko pienipiirteistä. Alue kuuluu Kymenlaakson maisema-aluejaossa Etelä-Kymenlaakson metsäiseen alueeseen (läntinen osa), jonka erikoispiirteenä ovat laajat suoalueet. 1.5.2 Kulttuuriperintö Alueella ei ole tiedossa erityisiä kulttuuriperintökohteita tai -alueita. 1.5.3 Luontokohteet, kasvillisuus ja eläimistö Hankkeen yhteydessä on laadittu erillinen luontoselvitys (Kotkansiipi Oy Petri Parkko). Luontoselvityksen perusteella alueelta on löytynyt yksi liitooravan elinalue. Metsästä löytyi suuren kuusen alta parikymmentä vanhaa liito-oravan papanaa sekä lisääntymis- ja levähdyspaikaksi sopiva vanha oravan risupesä.
9 Lisäksi löytyi muutama liito-oravalle sopiva elinympäristö, joista ei kuitenkaan löytynyt maantien läheisyydestä liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi sopivia kohteita. Luontoselvityksessä on mainittu myös alueella olevat maisemamänty sekä lehtolaikku. HERTTA-tietokannan perusteella alueelta ei ole tallennettu uhanalaislajistoa tai IV-liitteen lajeja koskevia tietoja. 1.5.4 Vesistöt Alueella on useita vesistöjä sekä suoalueita. Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsevat seuraavat vesistöt: Niemijärvi, Saittaranjärvi, Miesolampi ja Enäjärvi. Tien alittaa noin paalulla 4440 oja, joka virtaa Saittaranjärvestä suoalueiden kautta Miesolampeen. Yleisötilaisuudessa paikallisten kertomuksen mukaan rankkasateet ja tulvat veivät 90-luvulla vanhan pienemmän rummun mukanaan, jonka myötä tilalle laitettiin iso teräsputkirumpu. Rumpu on kuitenkin osin jo ruostunut ja pönkitetty putken sisältä. Luontoselvityksen mukaan liito-oravan elinalueella 4 sijaitsee Enäjärven noron varsi ja lähteikkö. Noron pohjoispuolella on lähteikkö, josta uomaan tulee myös pohjavettä. Luontoselvityksen mukaan Vesilain suojeleman noron osalta hankkeessa tulee kiinnittää huomiota kohteen vesitalouteen: virtaama ei saa heikentyä. Tie on melko paljon ylempänä kuin vesilain suojelema lähteikkö, joten hanke ei todennäköisesti kuivata sitä. Rummun jatkosuunnittelussa tulee kiinnittää siis huomiota uoman virtaaman säilymiseen. 1.5.5 Pinta- ja pohjavedet Alueella ei ole pohjavesialueita. Lähin pohjavesialue on Porkankulman pohjavesialue, joka sijaitsee noin neljä kilometriä Saittaran kylästä länteen. 1.5.6 Suojelualueet Suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ei ole Natura-alueita tai luonnonsuojelualueita. 1.5.7 Melun ja päästöjen nykytilanne Alueella ei ole mainittavaa melua eikä päästöjä. 1.5.8 Maaperä- ja pohjaolosuhteet Alueella ei ollut käytettävissä vanhoja pohjatutkimuksia. Tieosuudelle tehtiin tiesuunnitelmaa varten pohjatutkimuksia tielinjan oikaisukohtiin ja joihinkin rumpupaikkoihin. Tutkimusten ohjelmoinnissa käytettiin hyväksi maaperäkarttaa ja maastomallia. Tutkimukset tehtiin keväällä 2017. Tutkimuksia tehtiin 33 pisteestä painokairaus sekä 10 pisteestä otettiin häiriintyneitä maanäytteitä.
10 Kohteen tieosuudella tehtiin myös 22 pisteeltä tierakennekairaus (22.11.2016) ja maatutkaus (22.12.2016), joilla pyrittiin selvittämään lähinnä kalliopinnan korkeusasema. Tierakennekairauksista saatiin myös maaainesnäytteitä, joista selvitettiin kantavan kerroksen kiviaineksen rakeisuus, lähinnä kantavan kerroksen stabilointia varten. Maatutkaluotauksessa käytettiin SIR-20 maatutkaa ja 1 GHz sekä 400 MHz antenneja. Mittaukset tehtiin molemmilta kaistoilta. Tutkauksista saatiin nykyisten rakennekerrosten paksuus melko luotettavasti. Tutkaustulosten perusteella saatiin myös melko hyvä käsitys kalliopinnan sijainnista koko suunnitteluosuuden matkalta. Referenssipisteiden (kairaukset) vähäisyyden takia kalliopinnan todellinen sijainti voi kuitenkin poiketa jonkin verran tulkitusta tasosta varsinkin kauempana referenssipisteistä. Pohjamaa vaihtelee tieosuudella. Alavilla paikoilla esiintyy silttisiä ja paikoin pehmeitä savikerroksia. Rinneosuuksilla ja korkeammilla mäkiosuuksilla pohjamaa on moreenia tai kalliota. Pohjatutkimusten tulokset on esitetty pituusleikkauksessa. 1.5.9 Pilaantuneet maat Alueella ei ole tiedossa pilaantuneita maita. 1.6 Hankkeelle asetetut tavoitteet Hankkeen tavoitteena on parantaa tien kuntoa, liikenneturvallisuutta ja ajomukavuutta maantiellä 375. Suunnittelun tavoitteena on ollut löytää toimivat ja taloudelliset ratkaisut, jotka pysyvät mahdollisuuksien mukaan hankkeelle määritellyssä budjetissa.
11 2 SUUNNITTELUPROSESSIN KUVAUS 2.1 Hanketyöskentely ja vuoropuhelu Tiesuunnitelman ratkaisuista on päätetty hankeryhmässä, johon ovat kuuluneet edustajat Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta, n kaupungilta ja suunnittelukonsultilta. Konsultti aloitti suunnittelun lokakuussa 2016. Suunnittelun aikana on käyty vuoropuhelua suunnittelualueen maanomistajien, asukkaiden ja sidosryhmien kanssa. Kuulutukset, yleisötilaisuuden osallistujalista ja kooste saadusta palautteesta on koottu suunnitelman kohtaan 1.6T. Kaakkois-Suomen ELY-keskus on kuuluttanut hankkeen aloittamisesta maantielain 2 :n mukaisesti paikallisissa lehdissä. Kuulutus tiesuunnitelman laatimisen aloittamisesta julkaistiin 19.6.2016 n Sanomissa. Tiesuunnitelmasta järjestettiin yleisötilaisuus 13.12.2016 Enäjärven kylätalolla. Tilaisuuteen osallistui noin 25 henkilöä. Kutsu yleisötilaisuuteen julkaistiin n Sanomissa 11.12.2016. Ulkopaikkakuntalaisille maanomistajille laitettiin yleisötilaisuuden kutsut postitse.
12 3 TIESUUNNITELMAN ESITTELY 3.1 Tiejärjestelyt 3.1.1 Ajoneuvoliikenne Nykyinen sorapäällysteinen maantie 375 päällystetään PAB-V - päällysteellä koko soratien matkalta. Poikkileikkaukseksi on valittu 7/6. Poikkileikkaus liittyy suunnittelualueen eteläpäässä 6,5/6 poikkileikkaukseen ja muuttuu valituksi peruspoikkileikkaukseksi noin 50 m matkalla. Geometriakorjauksia tehdään siten, että tiegeometrian arvot saavuttavat vähintään 50 km/h mitoitusnopeuden arvot (minimi r=115). Palvelutasoksi on valittu välttävä. Hankkeen kustannusten tulisi pysyä 1,5 M kustannustavoitteessa, mikä asettaa tiegeometrian kokonaisvaltaiselle parantamiselle erittäin suuria haasteita. Tasausta lasketaan ja louhitaan erityisesti kuperien taitteiden kohdalla, nostetaan monin paikoin mm. pelto-osuuksilla sekä suoristetaan nykyisiä suurimpia epätasaisuuksia. Nykyiset kuperat taitteet, joissa arvellaan olevan kallionpintaa, tulee louhia jo päällystämisen mahdollistamiseksi siten, että tienpinnan etäisyys kallionpintaan on vähintään 0,5 metriä. Linjausta muutetaan siten, että kaarresäteet saavuttavat vähintään minimiarvot 50 km/h mitoitusnopeudelle. Hankkeessa on käytetty kaarrelevennyksiä symmetrisesti tien molemmissa reunoissa silloin kun kaarresäde on pienempi kuin 300 m. Kaarrelevennys tasoittuu 50 metrin matkalla suoralle osuudelle. Liittymiä suoristetaan, muotoillaan ja yhdistetään jonkin verran. Reunaympäristöä pehmennetään loiventamalla luiskat 1:3 ja kaatamalla tietä reunustavia puita. 3.1.2 Joukkoliikenne, reitit ja pysäkit Hankkeessa ei rakenneta joukkoliikenteen pysäkkejä 3.1.3 Kevyen liikenteen järjestelyt Hankkeessa ei rakenneta kevyen liikenteen väyliä. Kevyt liikenne kulkee tien pientareella. 3.1.4 Teiden hallinnolliset järjestelyt Hanke ei sisällä muutoksia hallinnollisiin järjestelyihin. Tiealuetta lunastetaan tarvittavissa määrin. 3.2 Yksityisten teiden liittymät ja järjestelyt Suunnitelmassa on useita yksityistieliittymiä maantieltä 375. Monet liittymät ovat olleet Y-mallisia, jotka tien parantamisen yhteydessä korjataan suoriksi. Yksityisteille rakennetaan päällystelipat.
13 3.3 Tekniset ratkaisut ja mitoitus 3.3.1 Väylien liikennetekninen ja rakenteellinen mitoitus Tierakenteiden rakenteellinen mitoitus on tehty Liikenneviraston Tierakenteen suunnittelu -ohjeen (TIEH 2100029-04) mukaisesti. Mitoitus on tehty kuormituskestävyyden suhteen Odemarkin menetelmällä ja routanousun suhteen sallitun laskennallisen routanousun perusteella. Mitoitusroudan syvyys on 1,6 m. Maantien Mt375 (M1) kuormitusluokka on 0.4 PAB ja vaatimusluokka V5-1600. Maantien 14675 (M2) kuormitusluokka on 0.4 PAB ja vaatimusluokka V5-1600. Yksityisteiden kuormitusluokka on 60 Sr. Kantava kerros on suunniteltu tehtäväksi stabiloituna (0,15 m VBST). Stabilointi edellyttää lisämursketta 50 % nykyisen tien pintakerroksen rakeisuuden parantamiseksi stabilointikelpoiseksi. Myös oikaisukohdat stabiloidaan rakenteen yhtenäisyyden vuoksi. Stabiloinnin päälle tehdään 40 mm kerros PAB-V, mikä sietää routaliikkeitä parhaiten. 3.3.2 Pohjanvahvistustoimenpiteet Paaluvälillä noin 160 220 tehdään tien kaakkoispuolelle vastapenger parantamaan stabiliteettia. Tien oikaisukohdalla paaluvälillä noin 3280 3340 tehdään matala massanvaihto hiekkakerroksen yläpintaan. Tutkimusten mukaan pinnassa on enimmillään noin yhden metrin paksuinen turvekerros. Paaluvälillä 6645 6675 tasausta nostetaan nykyisestä enimmillään noin 1,5m. Notkon pohjalla maaperä on savea. Notkon pohjalle tehdään vastapenkereet parantamaan stabiliteettia. Taulukko 2. Maantien pohjanvahvistukset Maantien pohjanvahvistukset Mt375 160 220 Vastapenger 3280 3340 Massanvaihto 6645 6675 Vastapenger 3.4 Kuivatus Tien kuivatusta parannetaan monilta osin. Tien pintakuivatus hoidetaan riittävin pituuskaltevuuksin sekä sivukaltevuuksin. Sivuojat rakennetaan riittävän syviksi ja rumpuja uusitaan liittymissä sekä päätien ali. Hankkeessa on useita laskuojia. Laskuojia avataan tarvittavilta osin. Kuivatuksen periaatteet säilyvät nykyisellään.
14 3.5 Tieympäristön käsittely Tieympäristö pyritään säilyttämään luonnonmukaisena ja mahdollisimman paljon nykyisellään. Uusia istutuksia ei tehdä. Puita kaadetaan ja isoja kiviä siirretään tai louhitaan tarvittavilta osin tien reunaympäristön pehmentämiseksi. Tieympäristön käsittelyn lähtökohtana on väylän luonteva sulauttaminen ympäröivään maisemaan. 3.6 Meluntorjunta Suunnitelmassa ei esitetä rakennettavaksi meluntorjuntaa. 3.7 Tievalaistus Tievalaistusta ei esitetä rakennettavaksi. 3.8 Massatalous sekä läjitys- ja maa-ainesalueet Ylijäämämassoja hyödynnetään tienrakennustöissä mm. luiskatäyttöihin ja vastapenkereeseen sekä läjitetään läjitysalueille. Hankkeessa on varattu yksi läjitysalue, joka on esitetty yleiskartalla 2T-1. Läjitykseen meneviä maamassoja syntyy maaleikkauksista noin 20 000 ktr3m sekä massanvaihdon kaivannoista noin 700 m3. Tielinjalta louhitaan kalliota noin 10 400 ktr3m. Louhittava kallioaines kuljetetaan penkereisiin ja massanvaihdon täyttöihin. 3.9 Työnaikainen liikenteen hoito Rakennustyöstä tiedotetaan mahdollisimman kattavasti eri tavoin, jotta tienkäyttäjät voivat käyttää muita sujuvampia reittejä. Niille, joiden on rakennustyön aikana käytettävä juuri tätä tieosuutta, pyritään järjestämään mahdollisimman häiriötön yhteys. Työnaikana pyritään käyttämään korvaavia yhteyksiä tai liikenne voidaan pysäyttää hetkeksi. Ensisijaisesti työnaikaisina korvaavina yhteyksinä käytetään yleisiä teitä. Paikallisten yksityistiekuntien kanssa neuvotellaan järjestelyistä, joilla niiden hallinnoimia teitä voidaan käyttää yleisen liikenteen kiertotienä tilapäisesti lyhyitä ajanjaksoja. Kyseiset tiet palautetaan käytön jälkeen asianmukaiseen kuntoon ELY:n kustannuksella.
15 4 TUTKITUT VAIHTOEHDOT Paaluvälillä 1800 2000 linjausvaihtoehtoja tutkittiin maakellarin molemmin puolin. Maanomistajan ja paikallisten mielipiteet sekä liikenneturvallisuuden paraneminen huomioon ottaen linjaa siirrettiin kellarin länsipuolelle. 5 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTE- LYN (YVA) JA YLEISSUUNNITELMAN HUOMIOON OTTAMINEN TIESUUNNITELMASSA Hankkeeseen ei sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelystä säädetyn lain (468/1994) mukaista menettelyä. Hanke ei kuulu edellä mainitun lain nojalla annetun Valtioneuvoston asetuksen (Asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä, 713/2006) hankeluetteloon, eikä hanke edellytä ympäristövaikutusten arviointimenettelyä ottaen huomioon hankkeen ominaisuudet ja sijainti sekä vaikutusten luonne. Hankkeeseen liittyen ei ole laadittu yleissuunnitelmaa.
16 6 SUUNNITELMAN VAIKUTUKSET 6.1 Vaikutukset liikenteeseen ja turvallisuuteen Liikennemäärät saattavat tien kunnon parantumisen myötä kasvaa jonkin verran. Tiellä käytettävät nopeudet tulevat jonkin verran nousemaan. Myös kivikuljetusten toimintaympäristö muuttuu. 6.2 Vaikutukset maankäyttöön ja kaavoitukseen Hankkeella ei arvioida olevan vaikutuksia maankäyttöön ja kaavoitukseen. 6.3 Meluvaikutukset, vaikutukset ilmanlaatuun sekä tärinävaikutukset Hankkeella ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia meluun, ilmanlaatuun tai tärinään. 6.4 Vaikutukset luontoon, kasvillisuuteen ja eläimistöön Hankkeella ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia kasvillisuuden tai eliöstön elinoloihin. Hanke ei ulotu arvokkaisiin suojelukohteisiin. 6.5 Vaikutukset vesistön käyttöön sekä pinta- ja pohjavesiin Suunnittelualueella ei ole suojausta vaativia pohjavesialueita, suojelukohteita tai vedenottamoita. Pinta- ja rakenteellinen kuivatus toteutetaan sivuojin. Tien rakentaminen, käyttö ja ylläpito eivät aiheuta merkittäviä vaikutuksia alueen pinta- tai pohjavesien muodostumiseen, laatuun tai vesieliöstön elinolosuhteisiin. Rakentamisen aikana vähäistä, hetkellistä vesistön samentumista voi tapahtua. 6.6 Vaikutukset maa-ainesvaroihin Hankkeesta syntyvät maaleikkausmassat pyritään käyttämään hankkeen penger-, luiska- ja maisemointitäyttöihin sekä läjitykseen. Tarkempi erittely massatilanteesta on esitetty kohdassa 3.8. Tielinjalta louhitaan kalliota arvioilta noin 10 400 ktr3m. Louhittava kallioaines kuljetetaan penkereisiin ja massanvaihdon täyttöihin. 6.7 Vaikutukset maisemaan, taajamakuvaan ja kulttuuriarvoihin Joiltain osin vaikutukset maisemaan ovat väistämättömiä, mutta ne on pyritty pitämään mahdollisimman pieninä. Vanha tielinjaus suoristuu ja muuttuu tasaisemmaksi. Leikkauksissa sivuojat on pidetty mahdollisimman pieninä syvien sivuojien ja suurten leikkausluiskien välttämiseksi. Maaleikkaukset,
17 pengerrykset ja tien poikkileikkauksen leventyminen aiheuttavat kuitenkin muutoksia maisemaan. Vaikutuksia maisemaan pyritään vähentämään säästämällä puustoa ja yksittäisiä maisemapuita sekä siistimällä metsiköiden reunat. Luiskat ja tien reuna-alueet nurmetetaan ja hoidetaan niittymäisinä. 6.8 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen Tehtävät tiejärjestelyt parantavat liikenteen sujuvuutta, turvallisuutta ja lyhentävät matka-aikaa. 6.9 Kiinteistövaikutukset Tiealue lunastetaan suunnittelualueella lopullisen tierakenteen vaatimassa laajuudessa. Tiealueen raja on esitetty suunnitelmakartoilla. Lisäksi varataan laskuoja-alueita. Alueen maanomistus on kirjattu maanomistajaluetteloon (1.4T) ja uudet tiealueen sekä laskuoja-alueiden rajat esitetään suunnitelmakartoilla (3T- 1...5). 6.10 Yhteiskuntataloudelliset vaikutukset Hankkeen arvioidut kokonaiskustannukset ovat 2.4 milj. (alv 0 %) (MAKUindeksi 107,2 (2005 = 100), sis. yhteiskustannukset 38 %, alv = 0 %). Kustannusarvio on esitetty asiakirjassa 1.5T. 6.11 Rakentamisen aikaiset vaikutukset Työnaikaisia järjestelyjä joudutaan tekemään, mutta vaikutukset ovat väliaikaisia ja vähäisiä. Rakentaminen voi aiheuttaa tilapäisiä maisema-, melu-, tärinä- ja pölyhaittoja. Väliaikaiset liikennejärjestelyt hidastavat liikennettä ja saattavat heikentää liikenneturvallisuutta. Maankaivutyössä tulee ottaa huomioon muinaismuistolain 14, jonka mukaisesti kaivutyöt tulee pysäyttää, mikäli maata kaivettaessa löytyy merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä. Löydöistä tulee ottaa viipymättä yhteys Kymenlaakson maakuntamuseoon tarvittavien jatkotoimenpiteiden arvioimista varten.
18 7 HANKKEEN YHTEYDESSÄ RAKENNETTAVAT VE- SIVÄYLÄT JA LASKUOJAT SEKÄ JOHTOJEN JA LAITTEIDEN SIIRROT 7.1 Laskuojat Hankkeessa on tarvetta varata laskuoja-alueita. Alueet on esitetty suunnitelmakartoilla 7.2 Johto- ja laitesiirrot Suunnittelualueella olevat muiden omistamat johdot ja laitteet on esitetty suunnitelman osassa C. Alueen johto- ja laiteomistajilta pyydetään tiesuunnitelmassa esitetyistä ratkaisuista lausunnot. 8 HANKKEEN TOTEUTTAMISEN VAATIMAT LUVAT JA SOPIMUKSET Suunnitelma ei sisällä erillisiä lupia eikä sopimuksia.
19 9 HYVÄKSYMISEHDOTUS JA JATKOTOIMENPITEET Ehdotus tiesuunnitelman hyväksymiseksi Kaakkois-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus esittää tiesuunnitelman hyväksyttäväksi seuraavasti: 9.1.1 Maantiet Maantie Tie ja paaluväli Pituus, m Poikkileikkaus ja päällyste Kartta Mt375 plv 0 7760 7760 7/6 PAB 3T-1 5 Maantien 375 korkeusasemat on ilmoitettu graafisella tarkkuudella pituusleikkauksessa 5T-1 5. 9.1.2 Tiealue Tien rakentamista varten hyväksytään ja otetaan haltuun suunnitelmakarttoihin graafisella tarkkuudella merkitty alue. 9.1.3 Näkemä- ja suoja-alueet Asemakaavoittamattomilla alueilla rakentamista rajoittavina alueina osoitetaan suunnitelmakarttojen mukaiset liittymien näkemäalueet ja maantien suoja-alueet. Maantien 375 suoja-alue ulotetaan 20 metrin etäisyydelle tien mittalinjasta. Näkemä- ja suoja-alueet jäävät maanomistajan omistukseen. Suoja- ja näkemäalueilla on voimassa rakentamiskielto. Perustelluista syistä Kaakkois-Suomen ELY-keskus voi antaa luvan poiketa tästä rakentamisrajoituksesta. Suoja-alueella ennestään oleva rakennus saa jäädä paikoilleen, ellei sitä ole esitetty purettavaksi suunnitelmakartassa. 9.1.4 Teiden hallinnolliset järjestelyt Tiesuunnitelmassa ei esitetä nykyiselle tieverkolle hallinnollisia muutoksia. Nykyinen syrjään jäävä maantien 375 tiealue lakkaa rakentamistoimenpiteiden jälkeen tiealueena. 9.1.5 Yksityistieliittymät ja maatalousliittymät maanteille Yksityistieliittymät ja maatalousliittymät maantielle 375 esitetään hyväksyttäväksi seuraavasti: Yksityistieliittymät maantielle Tunnus Sijainti (M1 pl.) Käyttötarkoitus Kartta Y1 M1 pl. 268 oik. - 3T-1 Y2 M1 pl.511 vas. - 3T-1 Y3 M1 pl. 692 vas. - 3T-1 Y4 M1 970 vas. - 3T-1 Y5 M1 984 oik. - 3T-1 Y6 M1 1047 oik. - 3T-1
20 Y7 M1 1147 oik. - 3T-1 Y8 M1 1109 vas - 3T-1 Y9 M1 1173 vas. - 3T-1 Y10 M1 1266 oik. - 3T-1 Y11 M1 1275 vas. - 3T-1 Y12 M1 1344 vas. - 3T-1 Y13 M1 1451 vas. - 3T-1 Y14 M1 1477 vas. - 3T-1 Y15 M1 1515 oik. - 3T-1 Y16 M1 1665 oik. - 3T-1 Y17 M1 1681 oik. - 3T-1 Y18 M1 1782 vas. - 3T-1 Y19 M1 1868 oik. - 3T-1 Y20 M1 1889 vas. - 3T-1 Y21 M1 1989 oik. - 3T-1 Y22 M1 2088 vas. - 3T-2 Y23 M1 2277 vas. - 3T-2 Y24 M1 2319 oik. - 3T-2 Y25 M1 2905 vas. - 3T-2 Y26 M1 3262 oik. - 3T-2 Y27 M1 3851 oik. - 3T-3 Y28 M1 4096 vas. - 3T-3 Y29 M1 4482 vas. - 3T-3 Y30 M1 4488 oik. - 3T-3 Y31 M1 4762 oik. - 3T-3 Y32 M1 4912 vas. - 3T-3 Y33 M1 5112 oik. - 3T-3 Y34 M1 5414 oik. - 3T-3 Y35 M1 5536 oik. - 3T-3 Y36 M1 5679 oik. - 3T-3 Y37 M1 5749 oik. - 3T-3 Y38 M1 5972 vas. - 3T-3 Y39 M1 6144 oik. - 3T-4 Y40 M1 6755 oik. - 3T-4
21 Y41 M1 7097 oik. - 3T-4 Y42 M1 7602 vas. - 3T-4 Y43 M1 7715 vas. - 3T-4 Maatalousliittymät on esitetty ohjeellisina suunnitelmakartoilla. Uusien, edellä mainitusta poikkeavien liittymien perustaminen maantielle sekä nykyisten liittymien käyttötarkoituksen muuttaminen on mahdollista ainoastaan liittymälupahakemuksella. Suunnitelmakartoilla on esitetty yksityisten teiden tiealueet graafisella tarkkuudella. Nykyisiä maantien liittymiä katkaistaan seuraavasti: Katkaistavat yksityisten teiden liittymät Sijainti (M1 pl.) Korvaava yhteys Kartta M1 pl. 1105 oik. Y7 3T-1 M1 pl. 1103 vas. Y8 3T-1 M1 pl. 1111 vas. Y8 3T-1 M1 pl. 1169 oik. Y7 3T-1 M1 pl. 1280 oik. Y10 3T-1 Muut yksityisten teiden liittymiä ja maatalousliittymiä koskevat asiat: Valtio rakentaa liittymät ja yksityiset tiet sekä katkaisee päätöksen vastaiset liittymät kustannuksellaan. 9.1.6 Laskuoja-alueet Laskuojat on esitetty suunnitelmakartoilla. Ne tehdään oheisen taulukon mukaisesti. Laskuojat Tunnus Sijainti (V3 pl.) Pituus, m Kartta L1 M1 pl 222 oik. 31 3T-1 L2 M1 pl 351 oik. 15 3T-1 L3 M1 pl 579 oik. 37 3T-1 L4 M1 pl 960 oik. 13 3T-1 L5 M1 pl 1486 oik. 10 3T-1 L6 M1 pl 1844 vas. 31 3T-1 L7 M1 pl 2522 vas. 20 3T-2 L8 M1 pl 3064 vas. 13 3T-2 L9 M1 pl 3186 vas. 15 3T-2 L10 M1 pl 3349 vas. 20 3T-2 L11 M1 pl 4442 oik. 23 3T-3 L12 M1 pl 6652 oik. 21 3T-4 Hyväksytyn tiesuunnitelman perusteella tienpitäjällä on pysyvä käyttöoikeus
22 ojaan ja oikeus liikkua merkityllä alueella. 9.2 Jatkotoimenpiteet Tiesuunnitelmavaihetta seuraa rakennussuunnitelman laatiminen. Rakennussuunnitelma sisältää yksityiskohtaiset piirustukset ja työtapaohjeet rakennustyötä varten. Hankkeen rakentaminen pyritään toteuttamaan vuoden 2018 aikana..
23 10 SUUNNITELMAN LAATIJAT JA YHTEYSHENKILÖT Tiesuunnitelma on laadittu Kaakkois-Suomen Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) toimeksiannosta. Suunnitelman on laatinut Finnmap Infra Oy. Lisätietoja suunnitelmasta antavat: Vesa Savola, Kaakkois-Suomen ELY-keskus PL 1041 45101 puh. 0295 029 209 vesa.savola@ely-keskus.fi Markku Pienimäki, Finnmap Infra Oy PL 114, 00521 Helsinki puh. 09 8565 3846 markku.pienimakii@finnmap-infra.fi ssa 24. päivänä toukokuuta 2017 Vesa Savola Kaakkois-Suomen ELY-keskus Markku Pienimäki Finnmap Infra Oy