Kysely jatko-opiskelijoille 2011

Kysely jatko-opiskelijoille 2011 Maija Urponen 2012

1 Johdanto Aalto-yliopiston tohtorinkoulutuksen hallinnollinen rakenne uudistui vuoden 2011 alussa, minkä jälkeen kaikki Aalto-yliopiston jatko-opiskelijat kuuluvat oman korkeakoulunsa tohtoriohjelmaan. on Aallon tohtoriohjelmista suurin. Vuosittain tohtoriohjelmaan hyväksytään noin 100 uutta jatko-opiskelijaa ja ohjelmasta valmistuu noin 60 70 uutta tohtoria. n jatko-opiskelijoille ja vastavalmistuneille tohtoreille suunnatun kyselyn tarkoituksena oli saada käsitys Perustieteiden tohtorinkoulutuksen tilasta ja keskeisistä kehittämistarpeista. Tohtoriohjelman laajuuden vuoksi opiskelijoille suunnattua kyselyä pidettiin tärkeänä välineenä kokonaiskuvan kartoittamiseksi ja mahdollisten laitoskohtaisten erojen esiinnostamiseksi. Kyselyn tulosten perusteella tohtoriohjelman on mahdollista paremmin vastata niihin haasteisiin, joita tohtorinkoulutuksen valtakunnallinen uudelleenorganisointi ja tohtorinkoulutukseen kohdistuvat kehittämispaineet asettavat Perustieteiden korkeakoululle. Lisäksi palautteen keräämisellä tässä vaiheessa haluttiin ennakkoon varautua yliopistojen uuteen rahanjakomalliin, jossa opetuksen laatua osoittava opiskelijapalaute tulee olemaan yksi rahanjaon peruste. 2 Kysely ja sen toteutus Syksyllä 2011 toteutettu kysely suunniteltiin yhteistyössä Perustieteiden korkeakoulun tohtorinkoulutusneuvoston sekä tohtoriohjelman koordinaattorin ja suunnittelijoiden kesken. Kyselyn rakentamista varten tutustuttiin Turun yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2007 toteutettuun vastaavaan kyselyyn ja siitä tehtyyn raporttiin. 1 Kysely jaettiin kuuteen osa-alueeseen, jotka otsikoitiin seuraavasti: - Vastaajan tiedot (kysymykset 1 6) - Jatko-opintojen aloittaminen (7 14) - Jatko-opintojesi tilanne tällä hetkellä (15 19) - Jatko-opintojen rakenne ja sisältö (20 27) - Ohjaus (28 35) - Työelämä (36 42) Osa-alueista kolme ensimmäistä antavat tietoa vastaajien jakautumisesta mm. sukupuolen, iän, laitoksen, väitöskirjatyön luonteen (pää-/sivutoiminen) ja vaiheen, rahoituksen ja suorituspaikan sekä ylemmän korkeakoulututkinnon suorituspaikan perusteella. Kolmessa jälkimmäisessä osassa kysyttiin mm. yliopistollisesta toimenkuvasta ja jatko-opintojen aikana hankituista muista työelämätaidoista (transferable skills) sekä vastaajien arvioita teoreettisten opintojen laajuudesta, opetuksen ja ohjauksen laadusta sekä tohtoroitumisen jälkeisistä työllisyysnäkymistä. Kyselylomake kokonaisuudessaan on tämän raportin liitteenä. 2 Kyselylomake toteutettiin yliopistolla käytössä olevalla Webropol-järjestelmällä. Kutsukirjeet lähetettiin sähköpostitse 30.11.2011 ja muistutus niille, jotka eivät vielä olleet vastanneet, 14.12. Vastausaikaa annettiin 21.12.2011 saakka. Vastaajien sähköpostiosoitteet poimittiin Oodiopintohallintojärjestelmästä, joskin valmistuneiden osalta niitä jouduttiin etsimään myös Internetin hakupalvelun avulla. Valitettavasti Webropol-järjestelmästä ei saanut tietoa siitä, olivatko kaikki kutsut menneet perille. 1 Tapio Haavisto (2008): Maisterista tohtoriksi tutkijakoulutettavat laitoksilla ja tutkijakouluissa. Turun yliopiston Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan jatko-opintokyselystä vuonna 2007. Luettavissa osoitteessa http://www.doria.fi/handle/10024/39699. 2 Kysely löytyy myös osoitteesta http://www.webropolsurveys.com/s/ebe42b1dcc921eaa.par 2

Kysely jatko-opiskelijoille 2011 Vastaajille lähetettiin kyselyyn henkilökohtainen linkki, jonka perusteella järjestelmä varmisti, että kukin vastaaja saattoi täyttää ja lähettää kyselyn vain kerran. Vastaukset järjestelmä kuitenkin käsitteli anonyymisti siten, ettei vastaaja ja kyseisen vastaajan vastaukset olleet yhdistettävissä. Tämä tuotiin esille myös kyselyn kutsukirjeessä, jossa vastaukset luvattiin käsitellä nimettöminä ja luottamuksellisesti siten, etteivät yksittäiset vastaajat ole tunnistettavissa. 3 Vastaajat ja vastausprosentit Kysely lähetettiin kaikille vuonna 2005 tai sen jälkeen jatko-opintonsa aloittaneille jatkoopiskelijoille, jotka olivat ilmoittautuneet läsnäoleviksi, sekä korkeakoulun laitoksilta vuosina 2009 10 valmistuneille tohtoreille. Kaikkiaan kysely lähetettiin 559 läsnäolevalle jatko-opiskelijalle ja 142 tuoreelle tohtorille. Vastauksia saatiin jatko-opiskelijoilta 209 ja valmistuneilta 60. Laitoksittain kutsuja lähetettiin ja vastauksia saatiin alla olevan taulukon mukaisesti. Department Invitations Replies Reply-% Applied Physics 127 47 37 % Biomedical Engineering and Computational Science 50 18 36 % Computer Science and Engineering 105 36 34 % Industrial Engineering and Management 118 40 34 % Information and Computer Science 90 40 44 % Mathematics and Systems Analysis 49 14 29 % Media Technology 20 14 70 % Present studets, total 559 209 37 % Degree completed (all departments) 142 60 42 % Grand total 701 269 38 % Taulukko 1: Vastausprosentit laitoksittain Laitoksen lisäksi 16 vastaajaa ilmoitti jatko-opintojensa suorituspaikaksi Kylmälaboratorion ja 18 HIITin. Kylmälaboratorioon väitöskirjaansa tekevistä tai sieltä jo valmistuneista 12 oli F-laitoksen, 2 LL-laitoksen ja 1 TKT-laitoksen jatko-opiskelija. HIITissä TKT-laitoksen opiskelijoita oli kyselyyn vastanneista 14 ja T-laitokselta 4. Koko kyselyn vastausprosentti oli 38 %. Läsnäolevien jatko-opiskelijoiden vastausprosentti oli koko korkeakoulun osalta 37 % eli hieman alempi kuin tohtoreiksi jo valmistuneilla (42 %). Laitosten välillä ei vastausprosenteissa ollut suurta eroa lukuun ottamatta ME-laitoksen huomattavan korkeaa (70 %) ja MS-laitoksen hieman muita alhaisempaa (29 %) vastausaktiivisuutta. MElaitoksen vastausprosentti johtunee ainakin osittain siitä, että opiskelijoita tiettävästi kannustettiin myös laitoksen puolesta vastaamaan kyselyyn. Kyselyyn osallistui vastaajia verrattain tasaisesti kaikista väitöskirjatyön vaiheista. Kaikista vastaajista 28 % oli väitöstutkimuksen suunnittelu- tai alkuvaiheessa, 26 % keskivaiheessa ja 24 % loppuvaiheessa. Tohtorin tutkinnon suorittaneita oli 22 %. T-, TU- ja ME-laitosten vastaajissa oli jonkin verran muita enemmän jatko-opintojen alkuvaiheessa olevia, kun taas LL-laitoksen vastaajissa oli keskimääräistä enemmän tutkinnon suorittaneita. F- ja LL-laitoksia lukuun ottamatta vähintään puolet vastaajista oli korkeintaan puolivälissä väitöskirjatutkimusta. Phase of doctoral studies All Studies on-going Graduated F M Total F M Total F M Total Applied Physics 16 48 64 13 34 47 3 14 17 Biomedical Engineering and Computational Science 9 20 29 3 15 18 6 5 11 Computer Science and Engineering 10 35 45 7 29 36 3 6 9 Industrial Engineering and Management 21 28 50 18 22 40 3 6 9 Information and Computer Science 9 37 46 7 33 40 2 4 6 Mathematics and Systems Analysis 3 16 19 3 11 14 0 5 5 Media Technology 2 15 17 2 12 14 0 3 3 Grand Total 70 199 269 53 156 209 17 43 60 Taulukko 2: Vastaajien jakaumat laitoksittain opintojen vaiheen mukaan 3

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Applied Physics (64) Biomedical Engineering and Computer Science and Engineering (45) Industrial Engineering and Information and Computer Science (46) Mathematics and Systems Analysis (19) Media Technology (17) Planning Beginning of research Halfway through research Latter part of research Dissertation (almost) completed Degree completed Grand Total (269) Kaavio 1: Kaikki vastaajat laitoksittain väitöskirjatyön vaiheen mukaan suhteutettuna. 3.1 Sukupuoli Naiset ja miehet vastasivat kyselyyn keskimäärin yhtä aktiivisesti, sillä sekä kyselyn perusjoukosta että vastaajista noin 75 % oli miehiä ja 25 % naisia, eikä tässä ollut eroa läsnäolevien opiskelijoiden ja jo valmistuneiden tohtoreiden välillä. Laitosten välillä hienoista eroa oli, sillä T-, TU- ja ME-laitosten opiskelijoista miehet vastasivat kyselyyn hieman naisia aktiivisemmin. Muilla laitoksilla naisten vastausprosentti oli joitakin prosenttiyksikköjä miehiä suurempi. Tutkintoaan vielä suorittavien jatko-opiskelijoiden osalta tuotantotalouden laitoksen vastaajista 55 % oli miehiä; laitoksen läsnäoleviksi ilmoittautuneissa opiskelijoissa miesten osuus on 48 %. Muilla laitoksilla miesten suhteellinen osuus vastaajista vaihteli 80 % molemmin puolin (72 86 %), ja myös läsnäoleviksi ilmoittautuneista opiskelijoista miehiä on näillä laitoksilla 79 87 %. Vuosina 2009 10 tohtoreiksi valmistuneista vastaajista naisten osuus oli suurin LL-laitoksella (55 %), kun taas MS- ja ME-laitoksilla kaikki tohtorivastaajat olivat miehiä. T-, TKT- ja TU-laitoksella naisia oli valmistuneista vastaajista kolmannes, F-laitoksella hieman vajaa viidennes. Kaavio 2: Sukupuolijakauma laitoksittain, kaikki vastaajat 3.2 Ikä Niistä vastaajista, joiden opinnot olivat vielä kesken, 47 % oli iältään 25 29-vuotiaita, ja lisäksi 30 34-vuotiaita oli 36 %. Alle 25-vuotiaita vastaajia oli kaikkiaan 4 ja yli 50-vuotiaita 14. Laitosten väliset erot olivat kuitenkin melko suuria. Siinä missä TU-laitoksella opintojaan suorittavista 36 % oli yli 35-vuotiaita ja T-laitoksellakin 28 %, F-laitoksella heitä ei ollut lainkaan ja LL- sekä MSlaitoksella yli 35-vuotiaita oli alle 10 %. Kaikista vielä opintojaan suorittavista vastaajista yli 35- vuotiaita oli 15 %. 4

Kysely jatko-opiskelijoille 2011 Kaavio 3: Jatko-opiskelijoiden ikäjakauma laitoksittain Osittain laitosten välisiä eroja selittää jatko-opintojen luonne, sillä T- ja TU-laitoksella sivutoimisten jatko-opiskelijoiden määrä on muita suurempi (ks. luku 3.3). Päätoimisista opiskelijoista yli 35- vuotiaiden opiskelijoiden osuus oli TU-laitoksen vastaajissa 10 % ja T-laitoksella 18 %. Kaikkiaan heitä oli päätoimisesti opiskelevista vastaajista 5 %. Toinen eroa mahdollisesti selittävä tekijä voi olla se, miten ja missä vaiheessa työuraa eri laitoksille päädytään jatko-opintoja suorittamaan. Kysely ei anna tähän suoria vastauksia, mutta näyttää siltä, että sekä TU- että T-laitoksella on suhteellisesti enemmän niitä, jotka hakeutuvat jatko-opintoihin oltuaan jo jonkin aikaa muualla työelämässä. Yli 35-vuotiaiden jatko-opiskelijoiden kohdalla kysymys ei näin olisi ainoastaan opintojen venymisestä, vaan eri alojen välillä olevista eroista suhteessa jatko-opintoihin hakeutumiseen ja niiden suorittamiseen, mikä mahdollisesti heijastelee opiskelijoiden motiiveja suorittaa tohtorin tutkinto (luku 4) ja näkyy myös työllistymiskanavissa (luku 8). Tämä on tärkeää pitää mielessä mm. päätettäessä tohtoriohjelman yleisistä linjauksista ja kehitettäessä ohjauskäytäntöjä laitoksilla. 3.3 Jatko-opintojen luonne Jatko-opintojaan suorittavista vastaajista kaikkiaan 77 % ilmoitti opiskelevansa päätoimisesti. Sivutoimisesti opiskelevia oli 22 %, ja lisäksi muutaman vastaajan jatko-opinnot eivät kyselyhetkellä olleet muun työtilanteen vuoksi käynnissä. Jo tutkintonsa suorittaneista vastaajista 75 % ilmoitti opiskelleensa päätoimisesti ennen valmistumistaan. Kuten edellä jo todettiin, jatkoopintojen luonteessa on kyselyn perusteella laitoskohtaisia eroja. Vastaajien joukossa eniten sivutoimisia jatko-opiskelijoita oli TU-laitoksella (44 %) ja T-laitoksella (31 %). Muilla laitoksilla sivutoimisten määrä jäi kyselyssä alle 20 %:n, ja teknillisessä fysiikassa sivutoimisia oli vain 5 %. Osuudet ovat yhteneväisiä Oodista saatavien tietojen kanssa. Kaavio 4: Jatko-opintojen luonne (jatko-opintoja suorittavat vastaajat). Kyselyssä tiedusteltiin myös syitä jatko-opintojen sivutoimisuudelle. Vastausten perusteella selvästi merkittävin syy (kaikki vastaajat) sivutoimisuuteen on opiskelu työn ohessa. Joissakin tapauksissa sivutoimisen opiskelun syynä on päätyön kiinnostavuus tai sellainen uravaihe, ettei päätoiminen opiskelu olisi mahdollista. Joillakin päätyö liittyy tutkimukseen ja siten mahdollisesti jollain tapaa 5

myös tukee väitöskirjan tekoa. Vastaajissa oli kuitenkin myös niitä, joille päätyö on lähinnä taloudellinen välttämättömyys muun rahoituksen puuttuessa. Sivutoimisuudelle ilmoitettiin myös joitakin yliopistoon liittyviä syitä, kuten opetusvelvollisuus ja hallinnollinen työtaakka, laitosuudistuksen seurauksena menetetty tutkijakoulupaikka tai se, ettei vastaajaa ollut hyväksytty päätoimiseksi jatko-opiskelijaksi. 3.4 Rahoitus Kyselyn perusteella tärkein väitöskirjatyön rahoituslähde on laitoksen tai laboratorion projektirahoitus (51 % kaikista vastaajista). Myös tässä on laitoskohtaisia eroja. Eniten projektirahoitusta on ME- ja LL-laitoksilla (76 % ja 69 %), selkeästi vähiten TU-laitoksella, jossa vastaavasti muilla laitoksilla suhteellisen vähäisellä tutkimusinstituuttien projektirahoituksella on huomattava rooli (41 %). Eniten nelivuotisia tutkijakoulupaikkoja on TKT- ja LL-laitoksilla (24 % ja 21 %), kun taas TU-laitoksella kaikki tutkijakoulupaikat on jaettu lyhyempinä jaksoina. TKTlaitoksen vastaajista 57 % ilmoitti saaneensa ainakin osan rahoituksestaan palkallisesta tutkijakoulupaikasta, LL- ja MS-laitoksillakin yli 40 %. TU-laitoksella tutkijakoulurahoitus on vastausten perusteella kaikkiaan muita laitoksia vähäisempää, kun taas henkilökohtaisia apurahoja on eniten kolmella F-linjan laitoksella. Erilaisia rahoitusmuotoja vastaajaa kohti oli eniten MS- ja F- laitoksella, vähiten TU- ja ME-laitoksilla. Vaihtoehtoon muu sisältyi mm. opiskelu aikuisopintotuella ja muualla tehtävän ansiotyön turvin. Ilman rahoitusta ilmoittaa olleensa 27 % TU-laitoksen ja 20 % T-laitoksen vastaajista, mikä on nähtävä suhteessa sivutoimisten jatkoopiskelijoiden suureen osuuteen näillä laitoksilla. All No. of respondents Modes of fundng /respondent 4-year salaried position in a graduate All salaried positions in a graduate Individual grant Project fundng at the dept / lab Project funding at a research institute Industrial cooperation Department Applied Physics 64 2,02 19 % 38 % 41 % 55 % 25 % 13 % 19 % 8 % 5 % Biomedical Engineering and C 29 1,83 21 % 45 % 38 % 69 % 7 % 7 % 7 % 7 % 3 % Computer Science and Engin 45 1,58 11 % 27 % 9 % 56 % 11 % 7 % 20 % 9 % 20 % Industrial Engineering and Ma 49 1,51 18 % 18 % 16 % 41 % 8 % 8 % 10 % 27 % Information and Computer Sc 46 1,78 24 % 57 % 13 % 55 % 11 % 9 % 13 % 4 % 13 % Mathematics and Systems An 19 2,11 16 % 42 % 37 % 42 % 32 % 47 % 11 % Media Technology 17 1,53 18 % 24 % 6 % 76 % 12 % 18 % 18 % Grand Total 269 1,76 15 % 36 % 24 % 51 % 21 % 9 % 17 % 7 % 12 % Taulukko 3: Jatko-opintojen rahoitusmuodot laitoksittain, kaikki vastaajat Teaching Other No funding 6

Kysely jatko-opiskelijoille 2011 Kaavio 5: Jatko-opintojen rahoituslähteet laitoksittain, kaikki vastaajat Päätoimisista jatko-opiskelijoista vain prosentti mutta TU-laitoksella 10 % ilmoitti olleensa ainakin jossain vaiheessa jatko-opintojaan täysin ilman rahoitusta. Laitosten, laboratorioiden ja tutkimusinstituuttien projektit olivat tutkijakoulupaikkojen jälkeen päätoimisten jatko-opiskelijoiden tärkeimmät rahoituslähteet. Sivutoimiset jatko-opiskelijat ilmoittivat saaneensa rahoituksensa tutkimusinstituuttien ja vähäisemmässä määrin laitosten projekteista, mutta päätoimisia enemmän he olivat rahoittaneet opintojaan myös teollisuuden kanssa tehtävällä yhteistyöllä. Ehkä hieman yllättäen päätoimisille opiskelijoille opetus oli sivutoimisia merkittävämpi rahoituslähde, ja etenkin MS-laitoksella sen merkitys oli suuri. Studies on-going Full-time students No. of respondents Modes of fundng /respondent 4-year salaried position in a graduate school All salaried positions in a graduate school Individual grant Project fundng at the dept / lab Project funding at a research institute Industrial cooperation Department Applied Physics 40 2,03 20 % 43 % 40 % 63 % 23 % 13 % 18 % 5 % Biomedical Engineering and C 15 1,73 20 % 40 % 40 % 80 % 7 % 7 % Computer Science and Engin 22 1,50 18 % 32 % 9 % 68 % 14 % 9 % 14 % 5 % Industrial Engineering and Ma 20 1,40 25 % 10 % 15 % 55 % 5 % 15 % 5 % 10 % Information and Computer Sc 33 1,73 21 % 61 % 12 % 67 % 12 % 6 % 9 % 6 % Mathematics and Systems An 10 2,00 10 % 40 % 30 % 50 % 40 % 40 % Media Technology 12 1,42 17 % 17 % 92 % 17 % 17 % Grand Total 152 1,72 16 % 40 % 22 % 61 % 21 % 8 % 15 % 4 % 1 % Part-time students 43 1,37 2 % 5 % 7 % 12 % 30 % 14 % 9 % 19 % 42 % Taulukko 4: Jatko-opintojen rahoitus laitoksittain, päätoimiset opiskelijat (% vastaajista) Teaching Other No funding 7

Päätoimisista opiskelijoista kyselyyn vastanneilla miehillä oli suhteellisesti hieman enemmän tutkijakoulupaikkoja ja laitoksen tai laboratorion projektirahoitusta, kun taas naisilla oli suhteellisesti jonkin verran enemmän tutkimusinstituuttien rahoitusta sekä nelivuotisia tutkijakoulupaikkoja. Opetuksen merkitys jatko-opintojen rahoitukselle on kyselyn perusteella naisilla miehiä suurempi. Vastaajista nimenomaan päätoimisesti opiskelevissa miehissä ei ollut lainkaan niitä, jotka ilmoittivat olleensa jatko-opintojensa aikana täysin ilman rahoitusta. No. of respondents Modes of fundng /respondent 4-year salaried position in a graduate school All salaried positions in a graduate school Individual grant Project fundng at the dept / lab Project funding at a research institute Industrial cooperation Studies on-going - Full-time students Female 32 1,75 19 % 31 % 22 % 53 % 28 % 9 % 22 % 3 % 6 % Male 121 1,71 16 % 42 % 21 % 64 % 19 % 7 % 13 % 4 % 0 % Grand total 153 1,72 16 % 40 % 22 % 61 % 21 % 8 % 15 % 4 % 1 % Taulukko 5: Jatko-opintojen rahoitus sukupuolen mukaan, päätoimiset opiskelijat Teaching Other No funding 4 Jatko-opintojen aloittaminen Perustietojen jälkeen kyselyssä tiedusteltiin jatko-opintojen aloittamiseen liittyviä asioita, ylemmän korkeakoulututkinnon suoritusvuotta ja -paikkaa, jatko-opintojen aloitusvuotta, syitä jatkoopiskelijaksi hakeutumiselle, arviota hakuprosessin vaativuudesta, sekä väitöskirja-aiheen valintaan ja tutkimusympäristöön liittyviä asioita. Tarkasteltaessa jatko-opintojen aloittamista suhteessa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen, F-linjan laitokset erottuvat omaksi ryhmäkseen siinä, että jatko-opinnot aloitetaan muita laitoksia yleisemmin välittömästi DI- tai FM-tutkinnon suorittamisen jälkeen. F-laitoksella kaikista vastaajista kaksi kolmannesta ja LL- sekä MS-laitoksella noin 60 % oli aloittanut jatkoopintonsa samana vuonna kuin oli valmistunut diplomi-insinööriksi tai maisteriksi. ME- ja TKTlaitoksella näitä vastaajia oli molemmissa noin 45 %, T-laitoksella 32 % ja TU-laitoksella 23 %. TUlaitoksella samana vuonna aloittaneiden osuuden alhaisuutta selittää kuitenkin osin se, että jatkoopintoihin on mahdollista hakea vain kerran vuodessa. Jossain määrin erot tasoittuvatkin, kun tarkastellaan niitä, jotka ovat aloittaneet tohtoriopinnot samana tai seuraavana vuonna ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisesta. F- ja LL-laitoksella tämän ryhmän osuus kaikista vastaajista nousee lähes 90 %:iin, mutta vastaavasti myös T-laitoksella 64 %:iin ja TU-laitoksellakin 55 %:iin. 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Applied Physics (60) Biomedical Engineering and Computational (29) Computer Science and Engineering (44) Industrial Engineering and Management (44) Information and Computer Science (45) Mathematics and Systems Analysis (18) Media Technology (16) 0 1 2 3-4 5-9 10-19 20- All departments (256) Kaavio 6: Vuosia ylemmän korkeakoulututkinnon ja jatko-opintojen aloittamisen välillä, suhteelliset osuudet, kaikki vastaajat 8

Kysely jatko-opiskelijoille 2011 Silti kyselyn perusteella on selvää, että T- ja TU- laitoksella jatko-opiskelijoissa on muita suurempi osuus niitä, jotka eivät jatka suoraan DI-tutkinnosta tohtorintutkintoon vaan vasta oltuaan jonkin aikaa mukana muualla työelämässä. Joillakin työelämää on takanaan jo useampia vuosia: yli 10 vuoden jälkeen aloittaneita oli kyselyssä useammalla laitoksella (TU, T, MS, TKT), mutta T- ja TUlaitoksella oli myös niitä, joiden aiemmasta tutkinnosta oli kulunut yli 20 vuotta. Pääsääntöisesti nämä ryhmät ilmoittivat opiskelevansa sivutoimisesti, mikä osaltaan tuo sivutoimisten jatkoopiskelijoiden ohjaukseen oman haasteensa mitä tulee mm. tieteellisen tiedon päivittämiseen ja aiemmin hankitun osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen. 4.1 Jatko-opintojen aloittamisen motiivit Jatko-opintojen aloittamisen motiiveista kysyttiin avokysymyksellä, jossa vastaajia pyydettiin nimeämään kolme tärkeintä tekijää, jonka takia he olivat hakeutuneet suorittamaan jatko-opintoja. Analyysivaiheessa avovastaukset koodattiin 16 eri kategoriaan 3 : - ambition: kunnianhimoon liittyvät syyt - career: (akateemisen) uran rakentaminen - continuation: jatko-opinnot luonnollisena jatkona aiemmalle, usein DI-työlle - degree: tohtorin tutkinnon tai arvon saavuttaminen - employment: välittömät ja välilliset työllisyysnäkymät - environment: ympäristön kannustus, houkuttelevuus - expertise: asiantuntemuksen hankkiminen - international mobility: mahdollisuudet kansainväliseen liikkuvuuteen - learning: halu oppia - money: eksplisiittisesti rahaan liittyvät syyt - MSc: ylempään korkeakoulututkintoon liittyvät syyt - nature of work: tutkimus-/akateemisen työn luonne - research: tutkimuksen tekeminen - subject: tutkimusaihe - teachers: professorit tai muut opettajat - other: muut syyt 3 Joissakin tapauksissa yksittäinen vastaus on koodattu useampaan kategoriaan, jos vastausta ei ole voinut yksiselitteisesti määritellä vain yhteen kategoriaan kuuluvaksi. Näin ollen esimerkiksi syy luonnollinen jatko diplomityolle saman aiheen parissa on koodattu sekä kategorioihin continuation että MSc. Vastaavasti syy inspiring working environment in the research group during M.Sc. studies on koodattu kategorioihin environment ja MSc. Ensimmäisessä myös subject olisi ollut mahdollinen, mutta jätettiin pois, koska siihen koodattiin saman vastaajan nimeämä toinen syy mielenkiintoinen projekti. Jälkimmäistä taas ei koodattu luokkaan continuation, koska vastaajan nimeämät syyt kokonaisuutena suuntautuivat mieluummin tulevaisuuteen ja uuden etsimiseen kuin aiemman olotilan jatkumiseen. Koodaamisen tulkinnanvaraisuuden vuoksi kuva 9 onkin nähtävä lähinnä suuntaa antavana. 9

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Applied Physics (n=59) Biomedical Engineering and Computational Science (n=29) Computer Science and Engineering (n=42) Industrial Engineering and Management (n=45) Information and Computer Science (n=41) Mathematics and Systems Analysis (n=17) Media Technology (n=17) Ambition Career Continuation Degree Employment Environment Expertise Intl Mobility Learning Money MSc Nature of work Research Subject Teachers Other Kaavio 7: Syyt jatko-opintoihin hakeutumiselle suhteutettuna vastaajien lukumäärään, kaikki vastaajat 4 Lähes kaikilla laitoksilla tutkimuksen tekeminen ja tutkimusaihe olivat tärkeimmät syyt jatkoopintoihin hakeutumiselle. MS-laitoksella tutkimusaihe tosin tuli vasta toisena uraan liittyvien syiden jälkeen, ja ME-laitoksella työn luonne nimettiin tutkimuksen tekemistä merkittävämmäksi tekijäksi. T-laitoksella tutkimuksen tekemisen jälkeen ympäristö nousi tärkeimpään asemaan ennen tutkimusaihetta. ME-laitoksen vastaajat nimesivät muita vähemmän uraan liittyviä syitä, kun taas MS-laitoksella ympäristöön liittyvät syyt eivät juuri nousseet esille. TU-, MS- ja T-laitosten vastaajat näkivät jatko-opiskelun muita harvemmin luontevana jatkumona diplomityölle tai muille aiemmille opinnoille tai työtehtäville. Pää- ja sivutoimisten opiskelijoiden motivaatiot eroavat toisistaan siinä, että päätoimiset jatkoopiskelijat korostivat vastauksissaan sivutoimisia enemmän tutkimuksen tekemistä, kun taas sivutoimisten opiskelijoiden vastauksissa nimenomaan tutkimuksen aihe nousi tärkeimmäksi motivaatioksi. Sivutoimisille uraan liittyvät kysymykset olivat tutkimuksen tekemiseen liittyviä syitä tärkeämpiä ja selvästi tärkeämpiä kuin päätoimisille jatko-opiskelijoille. Myös tutkinnon saavuttaminen sekä asiantuntemuksen hankkiminen näyttäisivät kyselyn perusteella olevan sivutoimisille päätoimisia tärkeämpiä motivaatiotekijöitä. Päätoimiset puolestaan nimesivät sivutoimisia useammin ympäristöön ja aiemmasta jatkamiseen liittyviä syitä. 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Studies on-going, full-time students (n=152) Studies on-going, part-time students (n=43) Ambition Career Continuation Degree Employment Environment Expertise Intl Mobility Learning Money MSc Nature of work Research Subject Teachers Other Kaavio 8: Syyt jatko-opintoihin hakeutumiselle suhteutettuna vastaajien lukumäärään, pää- ja sivutoimiset opiskelijat (tutkinto kesken) Sikäli kuin pää- ja sivutoimisten jatko-opiskelijoiden erilaiset syyt jatko-opintojen suorittamiseen viittaavat erilaisiin tavoitteisiin ja tutkinnon suorittamisen motivaatioon, niillä on merkitystä koko tohtoriohjelman ja sen ohjauskäytäntöjen kehittämiselle. 4 Mukana eivät kuitenkaan ole ne, joilla tutkinto on suorittamatta ja opinnot keskeytettyinä. 10

4.2 Rekrytoitumiskanavat ja hakuprosessi Kysely jatko-opiskelijoille 2011 Syyt jatko-opintojen aloittamiseen kertovat osittain myös jatko-opiskelijoiden erilaisista rekrytoitumiskanavista. Jatkuvuuteen liittyvät motivaatiotekijät olivat pienimmässä roolissa TUlaitoksella, johon jatko-opiskelijat tulevat pääosin muualta kuin omalta laitokselta Aallon muista laitoksista (40 %) ja muista suomalaisista yliopistoista ja korkeakouluista (34 %). Sitä vastoin F- linjan laitoksilla, joihin opiskelijat rekrytoituvat pääasiassa laitoksen sisältä (61 72 %), jatkuvuus nimettiin useammin syyksi jatko-opintojen aloittamiselle. T-laitos on tässä poikkeuksellinen sikäli, että vaikka jatko-opinnot siellä aloitetaan kyselyn perusteella keskimääräistä harvemmin suoraan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisen jälkeen, opiskelijoista suuri osa (62 %) on kuitenkin oman laitoksen kasvatteja tässä T-laitos siis eroaa TU-laitoksesta. Ulkomailla tutkinnon suorittaneita oli vastaajien joukossa suhteellisesti eniten TKT-, F- ja LL-laitoksella (10 15 %). Ero kaikkien vastaajien ja päätoimisten opiskelijoiden välillä ei ollut merkittävä. Kaavio 9: Maisterintutkinnon suorituspaikat laitoksittain, kaikki vastaajat Sukupuolen kannalta tarkasteltuna on merkille pantavaa, että miehistä 61 % mutta naisista vain 31 % oli suorittanut aiemman tutkintonsa samalle laitokselle, jossa oli suorittamassa jatko-opintojaan tai josta oli väitellyt tohtoriksi. Päinvastoin kuin saattaisi olettaa, epäsuhta ei näyttäisi johtuvan vain TU-laitoksesta, jonne rekrytoidutaan pääosin laitoksen ulkopuolelta ja jossa naisia on poikkeuksellisen paljon. LL- ja ME-laitoksia lukuun ottamatta vähemmistö naispuolisista vastaajista oli myös suorittanut perustutkintonsa laitoksella. Vastaavasti kaikilla muilla kuin TU- ja MElaitoksella miespuolisten vastaajien enemmistö (54 74 %) oli laitoksen omia kasvatteja. Naispuolisissa vastaajissa oli suhteellisesti enemmän niitä, jotka olivat suorittaneet ylemmän korkeakoulututkintonsa jollakin toisella Aalto-yliopiston laitoksella tai muussa kotimaisessa yliopistossa tai korkeakoulussa. Ulkomailla perustutkintonsa suorittaneita oli miespuolisista vastaajista 11 %, naisista 5 %. 11

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Applied Physics Biomedic al Engineeri ng and Computa tional Science Compute r Science and Engineeri ng Industrial Engineeri ng and Manage ment Informati on and Compute r Science Mathema tics and Systems Analysis Media Technolo gy All departme nts Female (14) Male (46) Female (9) Male (20) Female (9) Male (35) Female (18) Male (25) Female (9) Male (37) Female (3) Male (15) Female (2) Male (15) Female Total Male Total The department of doctoral studies Other department in Aalto Other university in Finland Abroad Kaavio 10: Maisterintutkinnon suorituspaikat laitoksittain ja sukupuolen mukaan, suhteelliset osuudet, kaikki vastaajat Hakuprosessi nähtiin pääosin suhteellisen helppona. Kaikista vastaajista naisista vain 7 % ja miehistä 13 % piti hakuprosessia jollain tapaa haasteellisena. Vaikeuksia kuvattiin mm. seuraavin tavoin: - Lack of strict guidliness in terms of degree requirements when coming from abroad. - Providing all the study/research/financial plans with all the required signatures was a hassle - it is hard if not knowing the Professor from previous study - olen taustaltani FM, mikä teki hakuprosessissa ehkä hieman työläämmän kuin DI-taustaiselle henkilölle - Eri yliopiston ja tieteenala taustalla - osa-aikaisten ja varsinkin työelämästä myöhemmin tulevien jatko-opiskelijoiden valmistuminen on varsin heikkoa, tohtorikoulutuksen resurssit halutaan suunnata pidempää akateemista uraa tavoitteleville ja varmemmin jatko-opintonsa loppuun vieville - Unclear guidance, no help for defining research topic. Vähiten hankaluuksia olivat luonnollisesti kohdanneet laitosten omat opiskelijat, joille korkeakoulun ja yliopiston käytännöt ja professorit olivat jo tuttuja. Eniten vaikeuksia olivat kohdanneet ulkomailla tutkintonsa suorittaneet (26 %). Laitoksista hakuprosessin olivat muita vaikeammaksi kokeneet TUlaitoksen vastaajat (24 %), jotka muita useammin olivat tehneet perustutkintonsa muualla. 4.3 Tutkimusaiheen valinta ja liittyminen tutkimusryhmään Väitöskirjatutkimuksen aiheen valinnassa valvojalla ja ohjaajalla oli ollut keskimääräistä tärkeämpi rooli F- ja MS-laitoksella. Näillä laitoksilla hieman yli puolet (55 % ja 53 %) kaikista vastaajista ilmoitti valinneensa tutkimusaiheensa ainakin osittain työn valvojan tai ohjaajan suosituksesta, LLja TKT-laitoksellakin yli 40 %. F-linjan laitoksilla tutkimusryhmällä, F-linjalla ja ME-laitoksella myös DI-työn aiheella oli muita useammin ollut vaikutusta väitöskirjan aiheen valintaan. Sitä vastoin TUlaitoksella valvojan tai ohjaajan suosituksesta aiheen oli valinnut vain 14 % vastaajista ja peräti 72 % ilmoitti valinneensa aiheensa itse. Vähiten omavalintaisia aiheita oli F-laitoksella (25 %). Kysymykseen saattoi kuitenkin antaa useamman vastauksen, ja eräs vastaajista totesikin, että "[a]ll the choises are related to my case, depends on the scale one looks at things. 12

Kysely jatko-opiskelijoille 2011 0 20 40 60 80 100 120 Applied Physics Biomedical Engineering and Computer Science and Engineering Industrial Engineering and Information and Computer Science Mathematics and Systems Analysis Media Technology I chose it myself On the basis of my MSc thesis My supervisor/instructor recommended it Through a research group Other Kaavio 11: Väitöskirjan aiheen valinta, kaikki vastaajat Vaihtoehtoon muu sisältyi mm. seuraavanlaisia vastauksia: - Myös kandityön kautta - Tein väitöskirjani aiheesta, jonka parissa tein töitä yrityksessä - The research topic has been changing and developing during my working years. I decided my current topic last year and quit job to focus on it. Its much more focused and clear than previously. The exact idea came through work experiences. - it fits to the scope of professors - It has changed completely during the first 2 years. Had to be modified to fit the funding. Selvästi suurin osa vastaajista ilmoitti tekevänsä väitöskirjatutkimustaan (tai tehneensä sen) Aaltoyliopiston tutkimusryhmässä. TU-laitoksellakin heitä oli 49 % vastaajista ja MS-laitoksella 58 %, vaikka näillä laitoksilla työskentely tutkimusryhmissä oli muita vähäisempää. Kyselyn perusteella erityisen paljon väitöskirjoja tehdään tutkimusryhmissä ME-laitoksella (88 %) ja F-laitoksella (81 %). Suhteellisesti eniten tutkimusinstituuteissa työskenteleviä oli vastaajista MS-laitoksella (32 %) ja muillakin kahdella F-linjan laitoksella yli 10 %. Eniten Aallossa itsenäisesti ja vapaa-ajalla työskenteleviä taas oli TU-laitoksella (molempia 20 %); jonkin verran väitöskirjaa tekivät vapaaajalla myös T- ja TKT-laitoksen vastaajat (molemmista hieman yli 10%). Yrityksissä väitöskirjatyön tekeminen on vastausten perusteella harvinaista. Vaihtoehtoon muu johon vastauksia kertyi eniten T- ja TU-laitoksilta sisältyi mm. väitöskirjan teko ulkomaisessa yliopistossa ja muiden vaihtoehtojen yhdistelmiä. Applied Physics (64) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Biomedical Engineering and Computational Science (29) Computer Science and Engineering (45) Industrial Engineering and Management (49) Information and Computer Science (46) Mathematics and Systems Analysis (19) In an Aalto research group Individually in Aalto In a research institute In a firm In spare time Other Media Technology (17) Kaavio 12: Väitöskirjatutkimuksen suorituspaikka, kaikki vastaajat Yleisin tapa liittyä tutkimusryhmään oli jatkaa samassa ryhmässä diplomityön tekemisen jälkeen. Tarkasteltaessa vain niitä, jotka ilmoittivat tekevänsä (tehneensä) väitöskirjansa Aallon tutkimisryhmässä, näin oli etenkin MS-laitoksella, missä lähes kaikki (10/11) olivat liittyneet ryhmään jo perustutkintovaiheessa. Koska kysymykseen saattoi antaa useamman vastausvaihtoehdon, liittymiseen saattoi sen lisäksi olla osuutta myös muilla tekijöillä. Tutkijakoulun 13

merkitys ryhmään liittymiselle on kyselyn perusteella vähäinen, mutta henkilökohtaisilla kontakteilla oli ollut merkitystä etenkin TU-laitoksen (32 %) ja F-laitoksen (27 %) jatko-opiskelijoille. 0 10 20 30 40 50 60 70 Applied Physics (52) Biomedical Engineering and Computational Science (21) Computer Science and Engineering (30) Industrial Engineering and Management (25) Information and Computer Science (36) Mathematics and Systems Analysis (11) Media Technology (15) I continued in my MSc thesis group Via Graduate School Using personal networks and contacts Some other Kaavio 13: Väitöstutkimusta Aallon tutkimusryhmissä tekevien liittyminen tutkimusryhmään laitoksittain Vaihtoehdossa muu ryhmään liittyminen oli tapahtunut mm. hakuilmoituksen perusteella, liittymällä väitöskirjatyön valvojan ryhmään, ottamalla suoraan yhteyttä tutkimusryhmän johtajaan tai esim. kesätyön tai työharjoittelun kautta: - Contacting the group leader directly. - Just take part in my supervisor's group - Hain avoinna olevaa jatko-opiskelijan paikkaa tutkimusryhmästä - kyseinen ala kiinnosti ja TKK/Aallosta löytyi sen parissa toimiva ryhmä - Olin ollut kesätöissä samassa ryhmässä Perustutkinnon suorittamispaikan kannalta tarkasteltuna eniten Aallon tutkimusryhmissä väitöskirjatyötään tekeviä oli niissä vastaajissa, jotka olivat suorittaneet perustutkintonsa laitoksella (75 %) tai ulkomailla (92 %). Muissa Aallon laitoksissa ja muissa suomalaisissa yliopistoissa perustutkintonsa suorittaneille kynnys rekrytoitua tutkimusryhmän jäseneksi näyttäisi kyselyn perusteella olevan korkeampi, ja näissä ryhmissä tutkimusta tehdään enemmän omatoimisesti Aalto-yliopiston puitteissa tai vapaa-ajalla. 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % The department of doctoral studies (143) Other department in Aalto (59) Other university in Finland (42) Abroad (26) In an Aalto research group Individually in Aalto In a research institute In spare time In a firm Other Kaavio 14: Väitöskirjatyön suorituspaikka perustutkinnon suorituspaikan mukaan tarkasteltuna Aallon tutkimusryhmissä väitöskirjatyötään tekevien suuri osuus ulkomailla perustutkintonsa suorittaneiden joukossa liittynee siihen, että tutkimusryhmien johtajat rekrytoivat nämä suoraan tutkimusryhmiinsä. Kyselyssä tämä näkyy siten, että erityisesti tässä ryhmässä henkilökohtaisten suhteiden ja verkostojen merkitys tutkimusryhmään liittymisessä korostuu. Myös muissa suomalaisissa yliopistoissa tutkintonsa suorittaneilta tutkimusryhmään liittyminen näyttäisi riippuvat keskimääräistä enemmän henkilökohtaisista kontakteista, kun taas Aallon muilta laitoksilta valmistuneissa vastaajissa oli myös niitä, jotka olivat tehneet myös diplomityönsä samassa ryhmässä. 14

Kysely jatko-opiskelijoille 2011 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % The department of doctoral studies (107) Other department in Aalto (36) Other university in Finland (23) Abroad (24) I continued in my MSc thesis group Via Graduate School Using personal networks and contacts Some other Kaavio 15: Väitöskirjatutkimusta Aallon tutkimusryhmässä tekevien liittyminen ryhmään perustutkinnon suorituspaikan mukaan Kaikista naispuolisista vastaajista Aallon tutkimusryhmissä työskenteli (tai oli väitöskirjatyönsä aikana työskennellyt) hieman pienempi osuus (63 %, 44 vastaajaa) kuin miehistä (73 %, 146 vastaajaa), ja muita, epätyypillisempiä työn suorituspaikkoja tai -tapoja oli naisilla (10 %) suhteellisesti jonkin verran miehiä (2 %) enemmän. Aallon tutkimusryhmissä väitöskirjaa tekevistä (väitöskirjan tehneistä) naisista 48 % (21 vastaajaa) ja miehistä 68 % (99 vastaajaa) kertoi rekrytoituneensa ryhmään jo diplomityövaiheessa. Henkilökohtaiset kontaktit olivat tässä suhteessa naisille ja miehille jotakuinkin yhtä merkittäviä, mutta naisilla vaihtoehto muu, jossa paikka oli löytynyt esim. työpaikkailmoituksen avulla, sai suhteellisesti enemmän mainintoja. I continued in my MSc thesis group Male (146) Via Graduate School Female (44) Using personal networks and contacts 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Some other Kaavio 16: Väitöskirjatutkimusta Aallon tutkimusryhmässä tekevien liittyminen ryhmään sukupuolen mukaan 5 Tavoitetutkinnot ja tutkinnon suorittamiseen kuluva aika Tekniikan tohtorin tutkinto oli vastaajien keskuudessa luonnollisesti ylivoimaisesti yleisin tavoitetutkinto. Filosofian tohtorin tutkintoon tähtäsi kaikkiaan 15 vastaajaa (6 %) ja lisensiaatintutkinnon ennen tohtorintutkintoa ilmoitti suorittavansa 14 vastaajaa. Pelkän lisensiaatintutkinnon suorittajia vastaajien joukosta löytyi 6. T- ja TU-linjoilla sekä FT- että lisensiaatintutkintoon tähtääviä oli hieman enemmän kuin F-linjan laitoksilla, mutta lukujen pienuuden vuoksi eroja voi pitää korkeintaan suuntaa antavina. Vastaajat, joiden jatko-opinnot olivat vielä kesken, arvioivat käyttävänsä tutkintoon keskimäärin 4,9 vuotta (keskiarvo). Koska kysely lähetettiin vain vuosina 2009 ja 2010 valmistuneille, ei tutkinnon suorittaneilta kyselyssä enää tiedusteltu valmistumisvuotta erikseen. Jos valmistumisvuodeksi otetaan vuosi 2010, tutkinnon jos suorittaneet vastaajat olivat tehneet sen keskimäärin 5,1 vuodessa. Näin ollen opiskelijoiden arvio valmistumisestaan ja todelliset valmistumisajat olivat kyselyyn vastanneiden keskuudessa varsin lähellä toisiaan. T-, TU- ja TKT-laitosten päätoimisista opiskelijoista keskimääräistä suurempi osa arveli opintojensa vievän yli neljä vuotta, kun taas MSlaitoksella suhteellisesti keskimääräistä useampi arvioi valmistuvansa alle neljän vuoden ajassa. 15

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Applied Physics (40) Biomedical Engineering and Computational Science (14) Computer Science and Engineering (21) Industrial Engineering and Management (20) Information and Computer Science (32) Mathematics and Systems Analysis (10) Media Technology (12) All departments (149) 2 yrs 3 yrs 4 yrs 5 yrs 6 yrs 7 yrs Kaavio 17: Arvioidut valmistumisajat laitoksittain, päätoimiset opiskelijat Sivutoimisesti opiskelevien vastaajien odotetut valmistumisajat olivat luonnollisesti huomattavasti päätoimisia pidempiä, mutta yli 60 % kuitenkin arvioi saattavansa opintonsa päätökseen kuudessa vuodessa ja kolme neljästä alle kahdeksassa vuodessa. Full-time (149) Part-time (41) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 2 yrs 3 yrs 4 yrs 5 yrs 6 yrs Kaavio 18: Arvioidut valmistumisajat, pää- ja sivutoimiset opiskelijat Kun valmistumisvuodeksi määritellään 2010, tutkinnon suorittaneista päätoimisesti opiskelleista vastaajista alle puolet oli valmistunut neljässä vuodessa tai sen alle. Sivutoimisesti opiskelleista yli puolet oli valmistunut viidessä ja liki 70 % kuudessa vuodessa. Erot todellisissa valmistumisajoissa pää- ja sivutoimisen opiskelijoiden välillä eivät kyselyn perusteella välttämättä olekaan aivan niin suuria kuin opiskelijoiden arviot antaisivat odottaa. Siinä missä päätoimisesti opiskellen tutkinnon suorittamiseen oli kulunut hieman arvioita pidempi aika, sivutoimisilla todelliset valmistumisajat olivat vastaavasti hieman arvioita lyhyempiä. Full-time (44) Part-time (13) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 2 yrs 3 yrs 4 yrs 5 yrs 6 yrs 7 yrs 8 yrs or more Kaavio 19: Tutkinnon suorittaneiden likimääräiset valmistumisajat (2010 valmistumisvuodeksi määriteltynä) Laitoskohtaiset valmistuneiden määrät jäivät kyselyssä niin pieniksi, ettei valmistumisaikoja ole mielekästä eritellä laitoksittain. 16

Kysely jatko-opiskelijoille 2011 6 Jatko-opintojen rakenne ja sisältö 6.1 Väitöskirja Kaikista vastaajista 75 % ilmoitti tekevänsä tai tehneensä artikkeliväitöskirjan, monografian tekijöitä oli 13 %. Ylivoimaisesti eniten monografian tekijöitä oli TU-laitoksella, jonkin verran myös T- ja TKT-laitoksilla. Muun vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävän työn oli tehnyt tai tekemässä TUlaitoksen vastaajista neljä ja MS-laitokselta yksi, ja osa ei vielä ollut päättänyt asiaa. Kaavio 20: Väitöskirjan muoto Väitöskirjan kieleksi mainittiin lähes poikkeuksetta englanti, ainoastaan TU-laitoksella oli tehty tai tekeillä myös suomenkielisiä väitöskirjoja, ja sielläkin alle 10 %. 6.2 Yliopistollinen toimenkuva Hieman yllättävää on, että akateemista toimenkuvaa kysyttäessä päätoimisista jatko-opiskelijoista noin 10 % laitoksesta riippumatta jätti valitsematta vaihtoehdon teen tutkimustyötä ja opintojani aktiivisesti. Mitä tulee päätoimisten jatko-opiskelijoiden muihin tehtäviin, keskimäärin hieman alle puolet ilmoitti osallistuvansa laitoksen opetustoimintaan, ME-laitoksella eniten, TKT-laitoksella hieman muita vähemmän. Muilla kuin LL-laitoksella 10 20%:lla vastaajista oli myös hallinnollisia tehtäviä. Muita tehtäviä taas oli suhteellisesti eniten T- ja TU-laitoksen jatko-opiskelijoilla. Muista tehtävistä mainittiin useimmin laitteiston ylläpito, muun kuin väitöskirjaan liittyvän tutkimuksen tekeminen ja projektihallinnon tehtävät. 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % Applied Physics (40) Biomedical Engineering and Computational Science (15) Computer Science and Engineering (22) Industrial Engineering and Management (20) Information and Computer Science (33) Mathematics and Systems Analysis (10) Media Technology (12) All departments (152) Teaching activities at the department Administrative work at the department Other activities Kaavio 21: Päätoimisten jatko-opiskelijoiden yliopistollinen toimenkuva laitoksittain, poislukien väitöskirjatutkimus ja jatko-opintojen suorittaminen 17

Lähes kaksi kolmasosaa päätoimisista jatko-opiskelijoista ilmoitti käyttävänsä opintoihin ja väitöskirjatutkimuksen tekemiseen 31 40 työtuntia viikossa, 16 % tätä enemmän. Vain alle puolet (20/43) sivutoimisista opiskelijoista oli vastannut kysymykseen; näistä 40 % ilmoitti käyttävänsä jatko-opintoihin ja väitöskirjatyöhön alle 10 tuntia viikossa, mutta mukana oli myös muutama, jotka ylsivät päätoimisten tavoin 31 40 viikkotuntiin. Opetukseen ja hallintoon niihin osallistuvat päätoimiset jatko-opiskelijat kertoivat käyttävänsä pääosin korkeintaan viisi tuntia viikossa. Kategorian muut tehtävät vievät niitä tekevien jatkoopiskelijoiden aikaa pääsääntöisesti yli viisi tuntia, joillakin selvästi yli 10 tuntia. 0 5 10 15 20 25 30 Teaching (69) 0,5-2 hrs /wk 3-5 hrs/wk Admin (20) 6-10 hrs/wk > 10 hrs /wk Other activities (23) Kaavio 22: Muihin kuin väitöskirjatyöhön ja jatko-opintoihin käytetty työaika, päätoimiset jatko-opiskelijat 6.3 Jatko-opintoihin ja tutkimukseen liittyvät aktiviteetit Väitöskirjatyöhön ja jatko-opintoihin suoraan liittyvissä aktiviteeteissa ei jatko-opiskelijoiden välillä ollut laitoksittain kovin suuria eroja. Kyselyn perusteella tutkijakoulujen järjestämille kursseille osallistutaan eniten LL-laitoksella, ME-laitoksella taas selvästi vähiten. Kesäkouluihin osallistuminen on F- ja TKT-laitoksella muita laitoksia yleisempää. F- ja MS-laitoksen jatkoopiskelijat olivat osallistuneet muita enemmän kotimaisiin konferensseihin; ulkomaisiin konferensseihin osallistumisessa ei eroa ollut. TU-laitoksella pyrkimys julkaista kansainvälisissä tieteellisissä aikakauslehdissä tai konferenssijulkaisuissa tai yhdessä tutkimusryhmän kanssa oli harvinaisempaa kuin muilla laitoksilla, kun taas ME-laitoksen vastaajista yhteisjulkaisuja oli kaikilla. Kaikkien laitosten vastaajista vähintään viidennes oli ollut ulkomailla vierailevana tutkijana, ja jonkin verran vastaajat olivat myös osallistuneet ulkomaisten yliopistojen järjestämille kursseille, eniten MS- ja TU-laitoksilla. 18

Kysely jatko-opiskelijoille 2011 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Courses organized by a graduate school Courses in universities abroad Summer schools Conferences with presentation in Finland Conferences with presentation abroad Article(s) submitted in international scientific journals or conference proceedings Co-authored conference papers or journal articles with the instructor Co-authored conference papers or journal articles with members of research group Time abroad as a visiting researcher Applied Physics (64) Biomedical Engineering and Computational Science (29) Computer Science and Engineering (45) Industrial Engineering and Management (50) Information and Computer Science (46) Mathematics and Systems Analysis (19) Media Technology (17) Kaavio 23: Väitöskirjatyöhön ja jatko-opintoihin sisältyviä tehtäviä, kaikki vastaajat 6.4 Teoreettiset opinnot Teoreettisten opintojen laajuutta opiskelijat pitivät pääosin sopivana. Tämä jopa korostui kyselyssä niiden kohdalla, jotka olivat jo valmistuneet tai joiden väitöskirjatyöstä oli jäljellä alle puolet. Eniten niitä, joiden mielestä teoreettiset opinnot ovat liian laajat, oli F-laitoksen vastaajissa; myös MSlaitoksen vastaajista opinnoissaan jo pidemmälle ehtineet vastaajat olivat tätä mieltä. Etenkin TUlaitoksella ja varsinkin pidemmälle ehtineiden joukossa taas oli niitä, jotka pitivät teoreettisten opintojen laajuutta liian vähäisenä. 19

18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Adequate Too Extensive Too low I don't know Applied Physics Biomedical Engineering and Computational Science Computer Science and Engineering Industrial Engineering and Management Information and Computer Science Mathematics and Systems Analysis Media Technology Kaavio 24: Arvio teoreettisten opintojen laajuudesta laitoksittain, tutkinnon suorittaneet ja väitöskirjatyössään pitkällä olevat vastaajat Opiskelijoita pyydettiin myös arvioimaan asteikolla 4-10 toisaalta Aallon ja toisaalta tutkijakoulujen järjestämiä kursseja. Pääasiassa kursseihin oltiin varsin tyytyväisiä, tutkijakoulujen kursseihin vain hieman tyytyväisempiä kuin laitosten järjestämään opetukseen. Aalto (243) Grad. schools (92) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 4/10 5/10 6/10 7/10 8/10 9/10 10/10 Kaavio 25: Arvosanat Aallon ja tutkijakoulujen järjestämille kursseille, kaikki vastaajat Aallon kursseista arviot jakautuivat laitoksittain seuraavan kaavion osoittamalla tavalla: 30 25 20 15 10 5 Applied Physics Biomedical Engineering and Computational Science Computer Science and Engineering Industrial Engineering and Management Information and Computer Science Mathematics and Systems Analysis 0 Media Technology 4/10 5/10 6/10 7/10 8/10 9/10 10/10 Kaavio 26: Arvosanat Aallon järjestämistä kursseista laitoksittain, kaikki vastaajat 20

Kysely jatko-opiskelijoille 2011 Puolet teoreettiset opinnot jo suorittaneista vastaajista arvioi, että opintojen suorittaminen oli vienyt heiltä korkeintaan 6 kk verran täysiä työpäiviä. Yli 80 % ei arvioinut käyttäneensä opintoihin työaikaa 12 kk enempää. Vastaajien näkemykset siitä, miten teoreettisia opintoja tulisi mahdollisesti muuttaa, on koottu liitteeseen 2. 1-6 months (57) 7-12 months (38) 13-18 months (10) 19-24 months (7) 30-36 months (2) täysiksi työpäiviksi muunnettuna Kaavio 27: Teoreettisten opintojen suorittamiseen käytetty aika, 7 Ohjaus Ohjaukseen liittyen kyselyssä tiedusteltiin tutkimussuunnitelman ohjauksesta, ohjauksen määrästä ja laadusta ylipäätään sekä vastaajien arviota muista väitöskirjan etenemiseen vaikuttavista seikoista. Kaikista vastaajista 40 % ilmoitti, ettei heillä väitöskirjatyön valvojan lisäksi ollut toista ohjaajaa, eli 60 %:lla vastaajista oli valvojan lisäksi myös toinen ohjaaja tai ohjaaja oli erikseen. Laitoskohtaista vaihtelua tosin oli jonkin verran. 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Applied Physics (63) Biomedical Engineering and Computational Computer Science and Engineering (43) Industrial Engineering and Management (46) Information and Computer Science (44) Mathematics and Systems Analysis (19) Media Technology (17) Supervisor and separate instructor Supervisor, no separate instructor Kaavio 28: Ohjaustilanne laitoksittain, kaikki vastaajat 7.1 Tutkimussuunnitelman ohjaus Tutkintoaan vielä suorittavista sivutoimisista opiskelijoista 28 % ja päätoimisistakin vain 37 % katsoi saaneensa riittävästi ohjausta tutkimussuunnitelman laatimiseen. Hieman useampi, päätoimisista 43 % ja sivutoimisista 37 % katsoi omaavansa selkeästi määritellyn tutkimussuunnitelman. Yllättävää on, ettei tilanne juuri muutu tarkasteltaessa vain niitä vastaajia, jotka ilmoittivat väitöskirjatyönsä edenneen vähintään tutkimustyön keskivaiheille, kuten seuraava kaavio osoittaa. Pidemmällekin edenneistä päätoimisista jatko-opiskelijoista alle 40 % katsoi 21

saaneensa tutkimussuunnitelmaan riittävästi ohjausta. Suunnilleen sama määrä opiskelijoita myös toivoi lisää keskustelua tutkimussuunnitelmastaan joko ohjaajien tai muiden mentoreiden kanssa. 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % I have a clearly defined research plan I have got enough instruction in preparing my research plan Full-time (109) Part-time (23) I would like to discuss more about my research plan with instructors or mentors Kaavio 29: Tyytyväisyys tutkimussuunnitelman ohjaukseen, päätoimiset opiskelijat, joilla väitöskirjatyö vähintään puolivälissä Erityisen tyytymättömiä tutkimussuunnitelmaan saamaansa ohjaukseen olivat ne, jotka eivät tee väitöskirjaansa Aallon tutkimusryhmissä. Tästä ryhmästä vain 16 % niistä, jotka olivat ehtineet vähintään väitöstutkimuksen puoliväliin saakka, katsoi saaneensa tutkimussuunnitelmaan riittävästi ohjausta. Aallon tutkimusryhmissä työtään tekevistä 43 % ilmoitti olevansa tyytyväisiä ohjauksen määrään. Molemmista ryhmistä suunnilleen sama osuus (39 44 %) oli sitä mieltä, että heillä oli selkeästi määritelty tutkimussuunnitelma. Päätoimisesti opiskelevista naisista vain 23 % oli tyytyväisiä tutkimussuunnitelman ohjauksen riittävyyteen (miehistä 41 %) ja peräti 73 % kaipasi tutkimussuunnitelmasta lisää keskustelua (miehistä 36 %). Tutkimussuunnitelmaansa selkeästi määriteltynä piti 32 % päätoimisista nais- ja 45 % miesopiskelijoista. Pää- ja sivutoimisista jatko-opiskelijoista ne, joilla valvojan lisäksi on erikseen väitöskirjatyön ohjaaja, olivat jotakuinkin yhtä tyytyväisiä tutkimussuunnitelman ohjaamiseen kuin ne, joiden valvoja on työn ainoa ohjaaja, mutta jälkimmäisistä useampi kaipasi enemmän keskustelua tutkimussuunnitelmastaan (49 % vs. 42 %). Joitakin laitoskohtaisia eroja kyselyn perusteella on. Selkeästi määritelty tutkimussuunnitelma oli keskimäistä yleisempi LL- ja MS-laitoksilla, joilla myös oli vähiten niitä, jotka kaipasivat tutkimussuunnitelmastaan lisää keskustelua. Tyytymättömimpiä tutkimussuunnitelman ohjauksen riittävyyteen oltiin TU-laitoksella. 22